Olen nyt jo jonkin aikaa tapaillut ihana naista, johon olen ehtinyt aika lailla kiintyä. Suhteeseen kuuluu hän, minä ja hänen eksänsä, johon hän ei ole enää missään yhteydessä. Ehkä vähän liioittelen. Eksä kuitenkin putkahtelee esiin aina silloin tällöin, ja ihminen, jota en ole edes tavannut, tuntuu aiheuttavan minulle enemmän pahaa mieltä kuin kukaan pitkään aikaan. Eksä jätti tapailukumppanini aivan yllättäen vuosi sitten, ja hän on sanonut minulle suoraan, että hänen oli hyvin vaikea toipua siitä. Silloin tällöin tulee näitä eksän muistolle -surupäiviä. Milloin on paha mieli siitä, että vuosi on kulunut heidän viimeisestä onnellisesta illastaan yhdessä, milloin taas hän törmää vanhaan kirjeenvaihtoon, mikä saa mielen matalaksi. Ja minä vastaan sanomalla "ai", koska en osaa muutakaan sanoa. Olen iloinen siitä, että hän kokee voivansa olla rehellinen minulle, mutta toisaalta en millään jaksaisi sitä, että hän hieroo vasten kasvojani vanhaa rakkauttaan. Etenkin kun totuus taitaa olla se, että hän yhä välittää tästä naisesta enemmän kuin minusta. Tämä nainen tuntuu saaneen myyttiset mittasuhteet, ja hän on osa tapailemani naisen elämää. Ja minä tahdon hänet vain ulos elämästäni. Minulla itselläni ei ole menneitä suhteita rasitteena, enkä oikeasti tiedä, merkitseekö tämä sitä, että olen jo auttamattomasti jäänyt toiseksi.
Myyttinen eksä
ap.
6423
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
mä melkeen sanoisin että hän ole oikee valmis uuteen suhteeseen. Taidat olla laastari.
Yleensä mutu-fiilikset ratkaisee näissä aika paljon ja sulla on vahvat sellaiset.
f4ck on oikeessa. ei kuulosta järkevältä suhteelta, jos toinen vaan haikailee exän perään.
Joo, ei kuulosta järkevältä suhteelta. Nainen ei ole vielä toipunut exästään ja hyvinkin mahdollista, että elättelee toiveita vielä exästään. Todennäköisesti olet laastari tai jokin korvike tai hän ei halua vaan olla yksin ja hänelle merkitsee vain tämä exä. Sinä olet siinä rinnalla, kun ei hänellä muutakaan ole. Tällainen ei ole valmis uuteen suhteeseen ja aiheuttaa vain pahaa mieltä sinulle.
Otan osaa, oman kokemukseni perusteella tällaisia exänsä perään haikailevia riittää.
Sen verran kai pitää omaa aloitustani kuitenkin tarkentaa, että me emme varsinaisesti seurustele, vaan olemme päättäneet aika epälesbomaisesti tutustua pitkän kaavan mukaan. Itsellänikin on taustalla huonoja kokemuksia lesbojen parileikeistä ja siksi melko huono käsitys niistä, enkä ikimaailmassa tahdo lähteä mukaan kolmen kuukauden leikkisuhteisiin. En siis ole tässä lähdössä soitellen sotaan, ja siksi ehkä olenkin erityisen varpaillani tämän eksän suhteen. Aika näyttää, miten käy. Tavallaan kai toivoisin jonkinlaisia eväitä käsitellä tätä itselleni vierasta eksäasiaa, tai ehkä vielä mieluummin tahtoisin oikeutuksen sille, että minun ei tarvitsisi ottaa siihen kantaa ollenkaan. Mutta kai minun täytyy, koska tahdon kuitenkin ylläpitää luottamusta ja rehellisyyttä meidän välillämme, kävipä miten vain. Rehellisyys ja uskollisuus ovat ne tärkeimmät asiat, mitä toiselta vaadin, mikä kai tekeekin minusta erityisen varuillaan olevan ja vaativan.
tähän pikasesti, ei tietty voi toisen suhteesta tietää mut:
ite ku tavattiin mun kimman kaa (nyt yhes 4v.) ni olin ite just eronnu ni et mut oli jätetty tosi äskettäin ja olin tosi romuna viel. itkeskelin varmaan vuoden siihen perään sitä järkytystä ja suruu. suhteest ei ois tullu mitää jos ei ois voinu näyttää sitä koska oli sillon akuutti. ei varmaan ollu kivaa tyttöystävälle mut se otti asiat rauhallisesti ja anto mulle aikaa. se meni sit aikanaan ohi eikä nyt oo enää ollu mitää ja tosi onnellisii ollaan yhes eikä ole mitään haikailua sen edellisen perää.
nykynen kimma ois tietty parempi vastaa tähä mut luulen et oli hyvä et se otti vaan iisisti eikä puuttunu siihen tilanteeseen sen kummemmin. must on ok että on vaan et "aha", ei voi vaatii että rupee jotenki lohduttaa, voi myös olla ettei sun tyttöystävä ees sitä haluu.
mut kuuluttasin kyl vähä inhimillisyyttä et suruaika/suru on eri ku eksään juuttuminen. siinäki mieles varmaa hyvä jos etenette rauhassa.
Mulla oli vähän vastaava juttu jokin aika sitten, tapailin yhtä naista ja tämä x putkahteli vähän väliä kehiin. En sitten jatkanut juttua, mun mielestä se oli ja on ainoa järkevä ratkaisu, sillä välillä tunsin itteni suorastaan kolmanneksi pyöräksi. Katoin, että olkoot sitten se x:nsä kans jos se kerran niin mahtava oli. Etsin suhteessa kahden aikuisen ihmisen kohtaamista, en mitään epäkypsää menneen itkeskelyä. Jokainen toipukoot suhteistaan keskenään, turha lastata taakkaa muiden harteille, vieläpä hentoon uuteen suhteeseen.