Luottamus lastenvalvojaan horjuu

Yhteishuoltajuudessa varmaan moni etä kokee olevansa altavastaaja ja tuo tunne vaivaa usein lastenvalvojan tapaamisissa. Erinäisistä syistä oma luottamukseni lastenvalvojaa kohtaan on kärsinyt. Pienellä paikkakunnalla kyseinen henkilö on ainoa viranhaltija, joten vaihtaakaan ei voi. Luottamuspulan vuoksi saatan epäillä lastenvalvojan perusteluja turhaankin, joten kyselen täällä...

Lähi haluaa vaihteeksi lasketuttaa elatusavun uudestaan. Lastenvalvoja on pyytänyt molemmilta tulo- ja menotietoja, jotka meidän on määrä lähettää hänelle. Ilmoitin, että haluan jälkikäteen tietää summat, joita hän käyttää laskiessaan elatusapua. Toisin sanoen haluan varmistaa, että lähin antamat tiedot pohjautuvat tositteisiin eivätkä ole revitty hatusta. Lastenvalvojan mukaan saan tietooni summat, mutta en näe alkuperäisiä tositteita.

Näinkö tämä menee? Olisi esim. hyvä tietää mitä lähi ilmoittaa lasten harrastusmenoiksi. Pelkkä summa ei paljon kerro. Sitä paitsi kuitteja voi masinoida kuka tahansa ja äkkiähän jokainen laatii (väärentää) Wordillä vaikka mieleisensä vuokrasopimuksen, joka ei pohjaudu todellisuuteen. En usko, että lastenvalvoja on kovin kiinnostunut selvittelemään mahdollisia väärinkäytöksiä.
29965
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 29

Vanhimmat

Näinhän se menee että kun lähes aina sossussa asioita "hoitamassa" on naispuolinen henkilö ja hän on itse 50% tod. näk. eronnut tai jos ei ole eronnut niin hänen ympärillään olevista työkavereista (pääasiassa naisista) koostuvassa joukossa joka toinen on eronnut niin onhan täysin selvä että asioita "hoitaessaan" tuo sossutantta ajaa asiat 99,9% varmuudella sen lapsen äitylin halun mukaan...
Sossutanttojen maailmassa lapsen äidin sana on yhtäkuin totuus ja lapsen edun ajaminen kun taas puolestaan lapsen isän sana on oltava valhetta ja lapsen edun vastaista kiusantekoa.
Lapsen edulla ei ole mitään tekemistä noissa asioissa kun lopputuloksen ratkaisee käytännössä se femakkoemakkosossutantta..

Äänestä
  • amerikassa olis tullu jo ns. välikohtaus..ei muuta kun kaikki isät lapset vaan venäjälle auton takakontissa niin nää yhärit ja sossut nuolee näppejään:)

    Äänestä

Pyydä elatuslaskelma ja sen pitää olla oikeusministeriön laskuri (suositus), kopio laskelmasta.

Sitä en tiedä saako lähihuoltajan tulot-menot-laskelman nähdä?

Äänestä
  • Täytyyhän laskelmat nähdä. Ja kuten olen monesti sanonut se femakkosossutantta ei mitään päätä, vahvistaa vain vanhempien tekemän sopimuksen. Miksi miehen (yleensä) on niin vaikea sanoa sille femakkosossutantalle, että en hyväksy sinun ehdottamaasi summaa enkä aio allekirjoittaa sopimusta? Jälkeenpäin sitten itketään kun se femakkosossutantta "pakotti". Tutki laskelma, jos se ei sinusta ei ole totuudenmukainen (ei se femakkosussutantta voi ruveta epäilemään, että toinen osapuoli on esimerkiksi väärentänyt vuokrasopimuksen), niin ilmoitat että et hyväksy vaan viet asian käräjäoikeuden päätettäväksi. Ja kun exäsi palkkaa asianajajan niin muista että asianajaja sitten ajaa pelkästään sen exäsi puolta. On sitten kovempi pala kuin kukaan femakkosossutantta, mutta tekee vain työtänsä hänkin.

    Äänestä

  • sossupaholainen kirjoitti:

    Täytyyhän laskelmat nähdä. Ja kuten olen monesti sanonut se femakkosossutantta ei mitään päätä, vahvistaa vain vanhempien tekemän sopimuksen. Miksi miehen (yleensä) on niin vaikea sanoa sille femakkosossutantalle, että en hyväksy sinun ehdottamaasi summaa enkä aio allekirjoittaa sopimusta? Jälkeenpäin sitten itketään kun se femakkosossutantta "pakotti". Tutki laskelma, jos se ei sinusta ei ole totuudenmukainen (ei se femakkosussutantta voi ruveta epäilemään, että toinen osapuoli on esimerkiksi väärentänyt vuokrasopimuksen), niin ilmoitat että et hyväksy vaan viet asian käräjäoikeuden päätettäväksi. Ja kun exäsi palkkaa asianajajan niin muista että asianajaja sitten ajaa pelkästään sen exäsi puolta. On sitten kovempi pala kuin kukaan femakkosossutantta, mutta tekee vain työtänsä hänkin.

    Eipä ole laskelmia tippunut 8 vuoteen lukuisista pyynnööistä huolimatta.
    Kuulemme lastenvalvojan lukittuihin kaappeihin ei päästä vaikka lasten-
    valvoja vaihtunut jo 4 keraan.. lastenvalvoja tosin yllyttänyt oikeustoimiin,
    koska isä kieltäytyy sopimusten allekirjoittamisesta vaatiessaan laskel-
    mia..olisikohan tilanne sama, mikäli äiti vaatisi laskelmia, niinpä!

    Äänestä

Kyllä tuon täytyy johonkin perustua, jos ei aio noita papereita sinulle näyttää. Virkamiehen pitäisi aina löytää jokin peruste toimilleen. Kannattaisi siirtää kysymys laki-palstalle. Osannevat siellä kertoa liittyykö asiaan henkilötietolaki tai vastaava. Perusteluksi ei riitä se, että asiakirjojen valokopiointi tai skannaus vie liikaa aikaa.

Äänestä
  • Tietenkin laskelmät näytetään molemmille. Mutta en tiedä, onko esim kaikista harrastuksista kuitti (esim voi olla huomioitu välineitten ostot) arvion mukaaan. Jos summa tuntuu liian suurelta, niin pitää vaan saada suu auki ja sanoa, ettei hyväksy niin suuria harrastusmenoja. Vielä kerrän, ei se femakkosossutantta sinua pure, vaikka et kaikkia lähin ehdotuksia hyväksy. Tarkoituksena on päästä sopuun elatusavun suuruudesta, silloin molempien osapuolten pitää sanoa mielipiteensä, ei se mikään sopimus ole, jos toinen määrää kaiken ja toinen ei saa suutaan auki kuin vasta jälkikäteen!

    Äänestä

  • sossupaholainen kirjoitti:

    Tietenkin laskelmät näytetään molemmille. Mutta en tiedä, onko esim kaikista harrastuksista kuitti (esim voi olla huomioitu välineitten ostot) arvion mukaaan. Jos summa tuntuu liian suurelta, niin pitää vaan saada suu auki ja sanoa, ettei hyväksy niin suuria harrastusmenoja. Vielä kerrän, ei se femakkosossutantta sinua pure, vaikka et kaikkia lähin ehdotuksia hyväksy. Tarkoituksena on päästä sopuun elatusavun suuruudesta, silloin molempien osapuolten pitää sanoa mielipiteensä, ei se mikään sopimus ole, jos toinen määrää kaiken ja toinen ei saa suutaan auki kuin vasta jälkikäteen!

    Sosiaaliportti Lastensuojelun käsikirja.

    Lapsi ja kriisi

    Äkilliset järkyttävät elämän tapahtumat ja menetykset vaikuttavat ihmiseen syvästi iästä riippumatta. Apu tapahtuneen ymmärtämiseksi ja uusien selviytymiskeinojen oppiminen varustavat lasta elämässä selviytymiseen ja suojaavat häntä pitkäkestoisilta, elämää rajoittavilta traumaattisilta vaikutuksilta.

    Erilaiset kriisit ovat osa kymmenientuhansien lasten arkea. Lapsilla on muita ikäryhmiä suurempi riski joutua myös vakavan trauman uhriksi. Lähes kaikki traumalle altistuneet kokevat jonkinasteisia reaktioita, mutta suurin osa toipuu luonnollisesti.

    Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä tärkeämpi on lapsen arjessa mukana olevien lähi-ihmisten rooli. Kriisiauttamisessa lähtökohtana on terveyden edistämistä, selviytymisen tukemista ja häiriöiden ehkäisemistä korostava kriisipsykologinen malli.

    Asian puheeksi ottaminen on aina aikuisen vastuulla
    Lapset eivät unohda järkyttäviä kokemuksia sillä, että niistä ei puhuta. Asian puheeksi ottaminen on aina aikuisen vastuulla. Kieltäminen ja välttely voivat toimia lyhytaikaisina selviytymiskeinoina, mutta pitempään jatkuvina ne voivat johtaa ongelmiin.

    Lapsen elämänhalu ja toivo vahvistuvat arjen vuorovaikutuksessa läheisten aikuisten kanssa. Elämän muutos- ja menetystilanteet vaikuttavat meihin iästä riippumatta, mutta pienimpiä ne satuttavat usein eniten. Äkillinen ja järkyttävä tapahtuma horjuttaa elämän ja arjen perusteita. Lasten ja nuorten selviytymisvoimavarat ovat rajallisemmat kuin aikuisten, eikä pelkkä ajan kuluminen tervehdytä traumatisoitunutta lasta. Selvitäkseen lapsi tarvitsee aikuisia, joiden kanssa hän voi turvallisesti käsitellä vaikeaa tapahtumaa.

    Tärkeää on puhua lapsen kanssa tapahtuneesta. Olennaista on, että lapsi ymmärtää tapahtuman olevan totta ja että hänellä on käsitys tapahtuneesta, sen syistä ja seurauksista. Näin mieli- ja kauhukuville jää mahdollisimman vähän tilaa, mikä vuorostaan vähentää mahdollisia syyllisyydentunteita. Kaikkia ikäviä yksityiskohtia ei kuitenkaan tarvitse kertoa.

    Kuuntele keskeyttämättä, mitä lapsi kertoo ajatuksistaan ja tunteistaan. Korjaa vasta sen jälkeen lapsen mahdolliset väärinkäsitykset tapahtuneesta. Jos lapsi ei löydä sanoja kuvaamaan tunteitaan, auta häntä löytämään ne.

    Kohtaa kaikki lapsen kysymykset, vaikka kaikkiin ei löytyisikään vastausta. Lapsen suru on pätkittäistä, ei jatkuvaa. Surun hetkiä tulee varsinkin hiljaisina hetkinä, esimerkiksi iltaisin. Rohkaise lasta ilmaisemaan tunteitaan esimerkiksi leikkimällä tai piirtämällä. Älä peitä liikaa omia tunteitasi. Anna lapselle aikaa ymmärtää. Tue lapsen turvallisuuden tunnetta ylläpitämällä arkirutiineja.

    Kerro päivähoitopaikkaan tai opettajille, mitä on tapahtunut, jotta lapsen mahdolliset reaktiot ymmärretään ja kohdataan oikein. Jos kriisi on kohdannut perhettä, vanhemmat eivät ehkä jaksa koko aikaa olla riittävästi lapsen tukena. Silloin lasta auttaa parhaiten, kun sopii jonkun lapselle turvallisen ja tutun aikuisen kanssa, että hän on läsnä ja tukena lapselle.

    Sadutus on hyvä menetelmä lasten kanssa vaikeissa tilanteissa. Ongelma- ja kriisitilanteessa on tärkeää olla toisen lähellä, kuunnella ja puhua. Tärkeintä on osoittaa välittämistä ja kohdata toinen. Sadutuksen avulla kuunnellaan ja arvostetaan lasta, nuorta tai aikuista. Sadutus antaa läheisyyden ja turvallisuuden tunteen ja se kutsuu puhumaan ja kohtaamaan. Menetelmää voi käyttää niin yksilökontakteissa kuin ryhmien kanssa.

    Tekstin on muokannut
    verkkotoimitus
    ---------------

    Äänestä

  • Lapsen kriisi. kirjoitti:

    Sosiaaliportti Lastensuojelun käsikirja.

    Lapsi ja kriisi

    Äkilliset järkyttävät elämän tapahtumat ja menetykset vaikuttavat ihmiseen syvästi iästä riippumatta. Apu tapahtuneen ymmärtämiseksi ja uusien selviytymiskeinojen oppiminen varustavat lasta elämässä selviytymiseen ja suojaavat häntä pitkäkestoisilta, elämää rajoittavilta traumaattisilta vaikutuksilta.

    Erilaiset kriisit ovat osa kymmenientuhansien lasten arkea. Lapsilla on muita ikäryhmiä suurempi riski joutua myös vakavan trauman uhriksi. Lähes kaikki traumalle altistuneet kokevat jonkinasteisia reaktioita, mutta suurin osa toipuu luonnollisesti.

    Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä tärkeämpi on lapsen arjessa mukana olevien lähi-ihmisten rooli. Kriisiauttamisessa lähtökohtana on terveyden edistämistä, selviytymisen tukemista ja häiriöiden ehkäisemistä korostava kriisipsykologinen malli.

    Asian puheeksi ottaminen on aina aikuisen vastuulla
    Lapset eivät unohda järkyttäviä kokemuksia sillä, että niistä ei puhuta. Asian puheeksi ottaminen on aina aikuisen vastuulla. Kieltäminen ja välttely voivat toimia lyhytaikaisina selviytymiskeinoina, mutta pitempään jatkuvina ne voivat johtaa ongelmiin.

    Lapsen elämänhalu ja toivo vahvistuvat arjen vuorovaikutuksessa läheisten aikuisten kanssa. Elämän muutos- ja menetystilanteet vaikuttavat meihin iästä riippumatta, mutta pienimpiä ne satuttavat usein eniten. Äkillinen ja järkyttävä tapahtuma horjuttaa elämän ja arjen perusteita. Lasten ja nuorten selviytymisvoimavarat ovat rajallisemmat kuin aikuisten, eikä pelkkä ajan kuluminen tervehdytä traumatisoitunutta lasta. Selvitäkseen lapsi tarvitsee aikuisia, joiden kanssa hän voi turvallisesti käsitellä vaikeaa tapahtumaa.

    Tärkeää on puhua lapsen kanssa tapahtuneesta. Olennaista on, että lapsi ymmärtää tapahtuman olevan totta ja että hänellä on käsitys tapahtuneesta, sen syistä ja seurauksista. Näin mieli- ja kauhukuville jää mahdollisimman vähän tilaa, mikä vuorostaan vähentää mahdollisia syyllisyydentunteita. Kaikkia ikäviä yksityiskohtia ei kuitenkaan tarvitse kertoa.

    Kuuntele keskeyttämättä, mitä lapsi kertoo ajatuksistaan ja tunteistaan. Korjaa vasta sen jälkeen lapsen mahdolliset väärinkäsitykset tapahtuneesta. Jos lapsi ei löydä sanoja kuvaamaan tunteitaan, auta häntä löytämään ne.

    Kohtaa kaikki lapsen kysymykset, vaikka kaikkiin ei löytyisikään vastausta. Lapsen suru on pätkittäistä, ei jatkuvaa. Surun hetkiä tulee varsinkin hiljaisina hetkinä, esimerkiksi iltaisin. Rohkaise lasta ilmaisemaan tunteitaan esimerkiksi leikkimällä tai piirtämällä. Älä peitä liikaa omia tunteitasi. Anna lapselle aikaa ymmärtää. Tue lapsen turvallisuuden tunnetta ylläpitämällä arkirutiineja.

    Kerro päivähoitopaikkaan tai opettajille, mitä on tapahtunut, jotta lapsen mahdolliset reaktiot ymmärretään ja kohdataan oikein. Jos kriisi on kohdannut perhettä, vanhemmat eivät ehkä jaksa koko aikaa olla riittävästi lapsen tukena. Silloin lasta auttaa parhaiten, kun sopii jonkun lapselle turvallisen ja tutun aikuisen kanssa, että hän on läsnä ja tukena lapselle.

    Sadutus on hyvä menetelmä lasten kanssa vaikeissa tilanteissa. Ongelma- ja kriisitilanteessa on tärkeää olla toisen lähellä, kuunnella ja puhua. Tärkeintä on osoittaa välittämistä ja kohdata toinen. Sadutuksen avulla kuunnellaan ja arvostetaan lasta, nuorta tai aikuista. Sadutus antaa läheisyyden ja turvallisuuden tunteen ja se kutsuu puhumaan ja kohtaamaan. Menetelmää voi käyttää niin yksilökontakteissa kuin ryhmien kanssa.

    Tekstin on muokannut
    verkkotoimitus
    ---------------

    Oikeusministeriö 27.06.2012.

    Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa, että käräjäoikeuksissa kokeiltu asiantuntija-avusteinen huoltoriitojen tuomioistuinsovittelu vakinaistettaisiin siten, että asiantuntijapalveluiden järjestäminen tulisi kuntien lakisääteiseksi tehtäväksi. Toissijaisena vaihtoehtona kunta järjestäisi palvelun tuomioistuimelle ja valtio maksaisi kunnalle korvauksen. Kunnille ei siten aiheutuisi lisäkustannuksia uusista tehtävistä.
    Hallitusohjelman mukaisesti työryhmä haluaa parantaa lasten asemaa oikeudenkäytössä laajentamalla asiantuntija-avusteisen huoltoriitojen sovittelumenettelyn koko maahan. Sovittelijana toimii tuomari ja häntä avustaa asiantuntijana psykologi tai sosiaalityöntekijä. Asiantuntija-avustajan tehtävänä on lisätä vanhempien ymmärrystä lapsen edusta ja suunnata keskustelua lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamiseen.

    - On tärkeää löytää malleja laajentaa lapsiystävällinen sovittelu koko maahan. Kaikilla vanhemmilla on oltava tasapuoliset mahdollisuudet asuinpaikastaan ja taloudellisesta asemastaan riippumatta saada oikeudenkäynnin vaihtoehtona asiantuntijapalveluita huoltoriidan sovittelussa, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson korostaa.

    Perustavoitteena uudenlaisessa sovittelussa on luoda lapsen edun toteuttava, nopea ja tehokas menettely riitojen ratkaisemiksi. Sovittelussa pyritään löytämään yhteinen, lapsen edun mukainen ratkaisu, jossa on huomioitu kummankin vanhemman toiveita. Sovinto turvaa yleensä tuomioistuimen ratkaisua paremmin lapsen suhteen säilymisen kumpaankin vanhempaan.

    - Tutkimukset osoittavat, että vanhempien riidan pitkittyminen on lapselle vahingollista. Siksi on ensiarvoisen tärkeää luoda nopea menettely, jolla lapsen oikeudet voidaan turvata ja erimielisyydet ratkaista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. On myös keskeistä turvata lapselle mahdollisuus tavata molempia vanhempiaan, oikeusministeri toteaa.

    Ehdotuksen mukaan sillä kunnalla, jonka alueella käräjäoikeus sijaitsee, olisi vastuu asiantuntijoiden järjestämisestä huoltoriitojen sovitteluun. Yleensä käräjäoikeus sijaitsee alueen isoimmassa kunnassa, jolla on siten parhaat mahdollisuudet palvelun järjestämiseksi. Käräjäoikeuspaikkakunta voisi järjestää palvelun joko itse tai ostopalveluna ja myöhemmin asiantuntijaa käyttänyt kunta maksaisi hyvityksen käräjäoikeuspaikkakunnalle tai palveluntuottajalle. Asianosaisille sovittelu olisi maksutonta.

    Sovittelulla säästetään työtä ja kustannuksia

    Työryhmä toteaa, että kunnilla on jo nyt velvollisuus avustaa huoltoriitojen ratkaisemista laatimalla tuomioistuimen pyynnöstä olosuhdeselvityksiä. Kokeilu on osoittanut, että sovittelu on nopeuttanut riitojen ratkaisua ja vähentänyt merkittävästi olosuhdeselvitysten tekemistä. Oikeudenkäyntiin verrattuna sovittelulla on säästetty työtä ja kustannuksia sekä tuomioistuimissa että sosiaalitoimessa. Sovittelutoiminta vähentää välillisesti kuntien kustannuksia myös muilla sektoreilla, kuten perheneuvonnassa ja lastensuojelussa.

    Jotta huoltoriitojen sovitteluun saataisiin päteviä ja kokeneita asiatuntijoita, työryhmä esittää, että asiantuntija-avustajien pätevyysvaatimukset tulisi kirjata lakiin. Sovittelun joutuisuuden varmistamiseksi sovitteluistunnon järjestämiselle säädettäisiin laissa tavoiteaika. Sovittelijatuomareille ja asiantuntija-avustajille tulisi järjestää koulutusta tehtävään.

    Uudenlaista sovittelumallia on kokeiltu vuoden 2011 alusta Espoon, Helsingin, Oulun ja Pohjois-Karjalan käräjäoikeuksissa. Oikeusministeriön päätöksen mukaan kokeilu laajenee syyskuun alusta seitsemään muuhun käräjäoikeuteen: Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Etelä-Karjalan, Keski-Suomen, Pohjanmaan, Kemi-Tornion ja Lapin käräjäoikeuksiin.

    Lisätiedot:
    työryhmän puheenjohtaja, käräjätuomari Anna-Kaisa Aaltonen, Helsingin käräjäoikeus, puh. puh. 029 56 44 843, (vaihde puh. 029 56 44 200), s-posti: [email protected]

    hallitusneuvos Anne Hallavainio, OM, puh. 02951 50458, s-posti: [email protected]
    ---------------

    Äänestä

  • sossupaholainen kirjoitti:

    Tietenkin laskelmät näytetään molemmille. Mutta en tiedä, onko esim kaikista harrastuksista kuitti (esim voi olla huomioitu välineitten ostot) arvion mukaaan. Jos summa tuntuu liian suurelta, niin pitää vaan saada suu auki ja sanoa, ettei hyväksy niin suuria harrastusmenoja. Vielä kerrän, ei se femakkosossutantta sinua pure, vaikka et kaikkia lähin ehdotuksia hyväksy. Tarkoituksena on päästä sopuun elatusavun suuruudesta, silloin molempien osapuolten pitää sanoa mielipiteensä, ei se mikään sopimus ole, jos toinen määrää kaiken ja toinen ei saa suutaan auki kuin vasta jälkikäteen!

    ollutkaan...sitten selitellään ettei päästä lastenvalvojan lukittuihin kaappeihin 7 vuoteen ja lopuksi ei enää vastata yhteydenottoon avin päätöksen vastaisesti
    ja kukaan ei tee mitään...

    Äänestä

  • sossupaholainen kirjoitti:

    Tietenkin laskelmät näytetään molemmille. Mutta en tiedä, onko esim kaikista harrastuksista kuitti (esim voi olla huomioitu välineitten ostot) arvion mukaaan. Jos summa tuntuu liian suurelta, niin pitää vaan saada suu auki ja sanoa, ettei hyväksy niin suuria harrastusmenoja. Vielä kerrän, ei se femakkosossutantta sinua pure, vaikka et kaikkia lähin ehdotuksia hyväksy. Tarkoituksena on päästä sopuun elatusavun suuruudesta, silloin molempien osapuolten pitää sanoa mielipiteensä, ei se mikään sopimus ole, jos toinen määrää kaiken ja toinen ei saa suutaan auki kuin vasta jälkikäteen!

    ei se mikään sopimus ole jos toinen; "lastenvalvoja ja äiti" määrää kaiken...
    ei ole perusteita ja laskelmia kuulunut 7,5 vuoteen lukuisista lupauksista ja avin päätöksistä huolimatta..ulos heitettiin molemmat vaadittaessa perusteita ja las- kelmia, myöhemmin valehdeltiin aviin isän lähteneen itse pois kun ei suuttues-
    saan saanut tahtoaan läpi....lapsen olosuhteet kyllä kyetty valehtelemaan tuo-
    mioistuimessa leimaten isän periksiantamattomaksi, joustamattomaksi, narsis
    tiksi ym.si isän vaatiessa lapsen toiveiden mukaista ratkaisua/ tapaamisia ja yhteishuoltoa mistä jo käytännössä lastenvalvojalla yhdessä sovittiin..

    Äänestä

Älä luota siihen lastenvalvojaan, vaan mene suoraan oikeuteen. Siellä toiminta on paljon inhimillisempää ja otetaan oikeasti molemmat osapuolet huomioon. Ja miksi et riitauta asiaa niin, että sinä haet lapsesi huoltajuutta tai pyri tasapuoliseen tapaamiseen??

Äänestä
  • Jaa että kun lapsen lähiksi sossujen avulla päässyt äippä ahnehtii lasta verukkeena käyttäen rahaa joka tuutista ja varsinki lapsen isukilta niin mitenkähän luulisit asioiden menevän oikeudessa jos isukki hakee lähihuoltajuutta tai edes fifty fifty huoltoa???
    Kyllähän sinä tiesit, hyvällä flaksilla äippä ei saa yksinhuoltajuutta ja isukin mahdollisuudesta vaikuttaa mihinkään parannukseen lasten asioiden kohdalla on vain teoreettinen.
    Jos oikein tuuri käy niin pelkässä elarioikeudenkäynnissä sossu ei pääse antamaan sitä "puolueetonta" laskelmaansa joten silloin oikeudenkäynnissä mennään niillä perinteisillä menetelmillä jossa se ressukka äippä luettelee loputtoman listan kaikista "menoista" jotka koostuvat tietenkin perustuen etenkin harrastusmenojen/vaatehankintojen yms. osalta juuri niiden kalliimpien erikoisliikkeiden listahintojen mukaan.
    Missään nimessä se äippä ei paljasta käytännön faktaa jossa vaatehankinnat lapselle koostuvat perustyyliin kavereiden lasten vanhoista lahjoitusvaatteista/harrastusvälineistä, sukulaisten ostamista lahjavaatteista/harrastusvälineistä, seurakunnan/pelastusarmeijan kustantamista lahjavaatteista/harrastusvälineistä tai kirpparilöydöistä omakustannushintaan...
    Tuollaiset edut jotka se reppana äippä saa aina niin niistä se reppana on hyvin hiljaa, kaikki "laskelmat" perustuvat vain juuri niiden kalliimpien taksojen mukaisesti! (tuntuuko tutulta? Niin arvelinkin ;)

    Äänestä

  • llllllllgtff kirjoitti:

    Jaa että kun lapsen lähiksi sossujen avulla päässyt äippä ahnehtii lasta verukkeena käyttäen rahaa joka tuutista ja varsinki lapsen isukilta niin mitenkähän luulisit asioiden menevän oikeudessa jos isukki hakee lähihuoltajuutta tai edes fifty fifty huoltoa???
    Kyllähän sinä tiesit, hyvällä flaksilla äippä ei saa yksinhuoltajuutta ja isukin mahdollisuudesta vaikuttaa mihinkään parannukseen lasten asioiden kohdalla on vain teoreettinen.
    Jos oikein tuuri käy niin pelkässä elarioikeudenkäynnissä sossu ei pääse antamaan sitä "puolueetonta" laskelmaansa joten silloin oikeudenkäynnissä mennään niillä perinteisillä menetelmillä jossa se ressukka äippä luettelee loputtoman listan kaikista "menoista" jotka koostuvat tietenkin perustuen etenkin harrastusmenojen/vaatehankintojen yms. osalta juuri niiden kalliimpien erikoisliikkeiden listahintojen mukaan.
    Missään nimessä se äippä ei paljasta käytännön faktaa jossa vaatehankinnat lapselle koostuvat perustyyliin kavereiden lasten vanhoista lahjoitusvaatteista/harrastusvälineistä, sukulaisten ostamista lahjavaatteista/harrastusvälineistä, seurakunnan/pelastusarmeijan kustantamista lahjavaatteista/harrastusvälineistä tai kirpparilöydöistä omakustannushintaan...
    Tuollaiset edut jotka se reppana äippä saa aina niin niistä se reppana on hyvin hiljaa, kaikki "laskelmat" perustuvat vain juuri niiden kalliimpien taksojen mukaisesti! (tuntuuko tutulta? Niin arvelinkin ;)

    "Jaa että kun lapsen lähiksi sossujen avulla päässyt äippä ahnehtii lasta verukkeena käyttäen rahaa joka tuutista ja varsinki lapsen isukilta niin mitenkähän luulisit asioiden menevän oikeudessa jos isukki hakee lähihuoltajuutta tai edes fifty fifty huoltoa??"

    Eli se äiti on päässyt lähiksi sossujen avulla rahankiilto silmissään? Mutta isukki haluaa lähiksi vain koska rakastaa lastaan? Äiti on ahne paskiainen ja isukki vääryyttäkärsivä pyhimys? Toki.

    "Missään nimessä se äippä ei paljasta käytännön faktaa jossa vaatehankinnat lapselle koostuvat perustyyliin kavereiden lasten vanhoista lahjoitusvaatteista/harrastusvälineistä, sukulaisten ostamista lahjavaatteista/harrastusvälineistä, seurakunnan/pelastusarmeijan kustantamista lahjavaatteista/harrastusvälineistä tai kirpparilöydöistä omakustannushintaan...
    Tuollaiset edut jotka se reppana äippä saa aina niin niistä se reppana on hyvin hiljaa, kaikki "laskelmat" perustuvat vain juuri niiden kalliimpien taksojen mukaisesti! (tuntuuko tutulta? Niin arvelinkin ;) "

    Luuletko sinä oikeasti että elatusta laskettaessa ynnäillään merkkihuppareita isukin kustannettavaksi ja sitten se ilkeä äiti ostaakin kirpparilta ja tuhlaa rahat itseensä? Et voi olla oikeasti noin tyhmä? Elatusapua laskettaessa ei todellakaan oteta menoina huomioon mitään sadan euron lenkkareita, eikä myöskään katsota lapsen vaatekuluja olemattomiksi sillä perusteella että lähi käy kirppiksellä.

    Otapa nyt se pää pois per.seestä jo välillä :D

    Äänestä

  • sgddddd kirjoitti:

    "Jaa että kun lapsen lähiksi sossujen avulla päässyt äippä ahnehtii lasta verukkeena käyttäen rahaa joka tuutista ja varsinki lapsen isukilta niin mitenkähän luulisit asioiden menevän oikeudessa jos isukki hakee lähihuoltajuutta tai edes fifty fifty huoltoa??"

    Eli se äiti on päässyt lähiksi sossujen avulla rahankiilto silmissään? Mutta isukki haluaa lähiksi vain koska rakastaa lastaan? Äiti on ahne paskiainen ja isukki vääryyttäkärsivä pyhimys? Toki.

    "Missään nimessä se äippä ei paljasta käytännön faktaa jossa vaatehankinnat lapselle koostuvat perustyyliin kavereiden lasten vanhoista lahjoitusvaatteista/harrastusvälineistä, sukulaisten ostamista lahjavaatteista/harrastusvälineistä, seurakunnan/pelastusarmeijan kustantamista lahjavaatteista/harrastusvälineistä tai kirpparilöydöistä omakustannushintaan...
    Tuollaiset edut jotka se reppana äippä saa aina niin niistä se reppana on hyvin hiljaa, kaikki "laskelmat" perustuvat vain juuri niiden kalliimpien taksojen mukaisesti! (tuntuuko tutulta? Niin arvelinkin ;) "

    Luuletko sinä oikeasti että elatusta laskettaessa ynnäillään merkkihuppareita isukin kustannettavaksi ja sitten se ilkeä äiti ostaakin kirpparilta ja tuhlaa rahat itseensä? Et voi olla oikeasti noin tyhmä? Elatusapua laskettaessa ei todellakaan oteta menoina huomioon mitään sadan euron lenkkareita, eikä myöskään katsota lapsen vaatekuluja olemattomiksi sillä perusteella että lähi käy kirppiksellä.

    Otapa nyt se pää pois per.seestä jo välillä :D

    Sekä lastenvalvoja että oikeus laskee lapsen elatuksen tarpeen oikeusministeriön ohjeitten mukaan. Siinä ei huomioida mitään merkkivaatteitta ja siihen sisältyy ne aiemmin maininut harrastusmenot. Ja kuten olen aiemmin kirjoittanut ei kalliita harrastuksia ole pakko huomioda. Ei edes vaikka lähillä olisi esittää niistä kuitteja.

    Äänestä

  • Sossupaholainen kirjoitti:

    Sekä lastenvalvoja että oikeus laskee lapsen elatuksen tarpeen oikeusministeriön ohjeitten mukaan. Siinä ei huomioida mitään merkkivaatteitta ja siihen sisältyy ne aiemmin maininut harrastusmenot. Ja kuten olen aiemmin kirjoittanut ei kalliita harrastuksia ole pakko huomioda. Ei edes vaikka lähillä olisi esittää niistä kuitteja.

    Juridista apua.

    Oikeusaputoimistot.

    Sosiaaliasiamies.

    Lue linkeissä lisää.

    http://www.voikukkia.fi/materiaalit/tietoa-ja-tukea-vanhemmille/juridista-tukea
    ---------

    Äänestä

  • sgddddd kirjoitti:

    "Jaa että kun lapsen lähiksi sossujen avulla päässyt äippä ahnehtii lasta verukkeena käyttäen rahaa joka tuutista ja varsinki lapsen isukilta niin mitenkähän luulisit asioiden menevän oikeudessa jos isukki hakee lähihuoltajuutta tai edes fifty fifty huoltoa??"

    Eli se äiti on päässyt lähiksi sossujen avulla rahankiilto silmissään? Mutta isukki haluaa lähiksi vain koska rakastaa lastaan? Äiti on ahne paskiainen ja isukki vääryyttäkärsivä pyhimys? Toki.

    "Missään nimessä se äippä ei paljasta käytännön faktaa jossa vaatehankinnat lapselle koostuvat perustyyliin kavereiden lasten vanhoista lahjoitusvaatteista/harrastusvälineistä, sukulaisten ostamista lahjavaatteista/harrastusvälineistä, seurakunnan/pelastusarmeijan kustantamista lahjavaatteista/harrastusvälineistä tai kirpparilöydöistä omakustannushintaan...
    Tuollaiset edut jotka se reppana äippä saa aina niin niistä se reppana on hyvin hiljaa, kaikki "laskelmat" perustuvat vain juuri niiden kalliimpien taksojen mukaisesti! (tuntuuko tutulta? Niin arvelinkin ;) "

    Luuletko sinä oikeasti että elatusta laskettaessa ynnäillään merkkihuppareita isukin kustannettavaksi ja sitten se ilkeä äiti ostaakin kirpparilta ja tuhlaa rahat itseensä? Et voi olla oikeasti noin tyhmä? Elatusapua laskettaessa ei todellakaan oteta menoina huomioon mitään sadan euron lenkkareita, eikä myöskään katsota lapsen vaatekuluja olemattomiksi sillä perusteella että lähi käy kirppiksellä.

    Otapa nyt se pää pois per.seestä jo välillä :D

    Ota vain itte pää hanurista ja totea se tosiseikka että sossu laskee lähille tuet sen mukaan mitä tavara kaupassa maksaa ja totea se tosiseikka että yhäriruikut ei osta käytännössä lapselle mitään uutta vaan kaikki hankinnat tosiaan hoidetaan sukulaisten/tuttavien ja kirppisten kautta. Mihin menee vaikka se raha kun yhäriruikku käy sossus hakeen 200 egee lapsen uusiin suksiin ja lapsi hiihtelee sit kuitenki kirpparin kolmenkympin kalustolla? Just, 170 egee puhdasta verotonta tuloa yhäriruikun näppiin ja tralalalllalllaaa.....
    Tästä yhäriruikkujen loputtomasta hyysäämisestä on jääny mieleen tosi hyvä esimerkki kun joskus vuos pari taaksepäin joku etäisä kertoi täällä et sen exä (yhden lapsen yhäriäippäruikku siis) haki valehtelemalla sossusta harkinnanvaraista avustusta pyykkikoneen ostoon vaik entinen kone oli ihan soiva peli niin se sai jtn. 400 egee siihen tosta vaan mut kun toi työttömänä ollu etäisä haki eronsa jälkeen tota harkinnanvaraista avustusta pyykkikoneeseen ku se toimiva kone oli jääny sille exälle niin toi etäisä sai sossun maksusitoumuslapun johonki kirpparille josta etäisä sai valita haluamansa pyykkikoneen, tosin maksusitoumuksen katto oli muistaakseni 50 egee joten kyl se kertoo aika paljosti siitä että sossutanttojen mielestä kirpparilta löytyvän tavaran hinta on tuen määrän peruste! ....mutta VAIN silloin kun kyse EI ole ruikuttavasta yhäriäipästä!
    tottakai tolla hiton sossupaholaisääliöllä on tohonki joku selittelyjen selitys miks eronneen isän perustarve eli vaatehygienia on se ja sama mut samalla harkinnanvaraisia tukiaisia jaetaan sumeilematta ilman mitään oikeeta tarvetta ku kyseessä on niiskuruikkuyhäri!
    ja mikäli muistan oikein niin ton etäisän exä oli juoninu niin et sen "särkyneen" pyykkikoneen sijasta olikin ilmestyny keittiöön uusi tiskikone!

    Äänestä

  • shittiä sattuu kirjoitti:

    Ota vain itte pää hanurista ja totea se tosiseikka että sossu laskee lähille tuet sen mukaan mitä tavara kaupassa maksaa ja totea se tosiseikka että yhäriruikut ei osta käytännössä lapselle mitään uutta vaan kaikki hankinnat tosiaan hoidetaan sukulaisten/tuttavien ja kirppisten kautta. Mihin menee vaikka se raha kun yhäriruikku käy sossus hakeen 200 egee lapsen uusiin suksiin ja lapsi hiihtelee sit kuitenki kirpparin kolmenkympin kalustolla? Just, 170 egee puhdasta verotonta tuloa yhäriruikun näppiin ja tralalalllalllaaa.....
    Tästä yhäriruikkujen loputtomasta hyysäämisestä on jääny mieleen tosi hyvä esimerkki kun joskus vuos pari taaksepäin joku etäisä kertoi täällä et sen exä (yhden lapsen yhäriäippäruikku siis) haki valehtelemalla sossusta harkinnanvaraista avustusta pyykkikoneen ostoon vaik entinen kone oli ihan soiva peli niin se sai jtn. 400 egee siihen tosta vaan mut kun toi työttömänä ollu etäisä haki eronsa jälkeen tota harkinnanvaraista avustusta pyykkikoneeseen ku se toimiva kone oli jääny sille exälle niin toi etäisä sai sossun maksusitoumuslapun johonki kirpparille josta etäisä sai valita haluamansa pyykkikoneen, tosin maksusitoumuksen katto oli muistaakseni 50 egee joten kyl se kertoo aika paljosti siitä että sossutanttojen mielestä kirpparilta löytyvän tavaran hinta on tuen määrän peruste! ....mutta VAIN silloin kun kyse EI ole ruikuttavasta yhäriäipästä!
    tottakai tolla hiton sossupaholaisääliöllä on tohonki joku selittelyjen selitys miks eronneen isän perustarve eli vaatehygienia on se ja sama mut samalla harkinnanvaraisia tukiaisia jaetaan sumeilematta ilman mitään oikeeta tarvetta ku kyseessä on niiskuruikkuyhäri!
    ja mikäli muistan oikein niin ton etäisän exä oli juoninu niin et sen "särkyneen" pyykkikoneen sijasta olikin ilmestyny keittiöön uusi tiskikone!

    Höpö höpö. Minä pyysin maksusitoumusta pyykkikoneeseen ja imuriin, koska molemmat olivat menneet rikki (oikeasti). Omaishoidontuella ei paljon mitään saa.
    Hylättynä tuli takaisin harhinnanvarainen päätös. Peruste ei ollut raha, vaan se ettei kumpikaan ole välttämätön perheellemme. Ehkä sen katkeran isän olisi pitänyt tehdä kuten minä ja lainata ex-puolisolta puolet pyykkikoneen summasta.. Ja maksaa pikkuhiljaa takaisin. Imurin ostin seuraavassa kuussa class ohlsonilta, maksoi 59.90e, ja toimii vieläkin suht. hyvin. Pyykkikone maksoi gigantissa 379e, josta 200euroa joudui lainaamaan ex-miehen perintörahoja.

    Mutta sossusta ei mitään saa, vaikka rahaa ei olisi edes heidän laskelmien mukaan.

    Äänestä

  • shittiä sattuu kirjoitti:

    Ota vain itte pää hanurista ja totea se tosiseikka että sossu laskee lähille tuet sen mukaan mitä tavara kaupassa maksaa ja totea se tosiseikka että yhäriruikut ei osta käytännössä lapselle mitään uutta vaan kaikki hankinnat tosiaan hoidetaan sukulaisten/tuttavien ja kirppisten kautta. Mihin menee vaikka se raha kun yhäriruikku käy sossus hakeen 200 egee lapsen uusiin suksiin ja lapsi hiihtelee sit kuitenki kirpparin kolmenkympin kalustolla? Just, 170 egee puhdasta verotonta tuloa yhäriruikun näppiin ja tralalalllalllaaa.....
    Tästä yhäriruikkujen loputtomasta hyysäämisestä on jääny mieleen tosi hyvä esimerkki kun joskus vuos pari taaksepäin joku etäisä kertoi täällä et sen exä (yhden lapsen yhäriäippäruikku siis) haki valehtelemalla sossusta harkinnanvaraista avustusta pyykkikoneen ostoon vaik entinen kone oli ihan soiva peli niin se sai jtn. 400 egee siihen tosta vaan mut kun toi työttömänä ollu etäisä haki eronsa jälkeen tota harkinnanvaraista avustusta pyykkikoneeseen ku se toimiva kone oli jääny sille exälle niin toi etäisä sai sossun maksusitoumuslapun johonki kirpparille josta etäisä sai valita haluamansa pyykkikoneen, tosin maksusitoumuksen katto oli muistaakseni 50 egee joten kyl se kertoo aika paljosti siitä että sossutanttojen mielestä kirpparilta löytyvän tavaran hinta on tuen määrän peruste! ....mutta VAIN silloin kun kyse EI ole ruikuttavasta yhäriäipästä!
    tottakai tolla hiton sossupaholaisääliöllä on tohonki joku selittelyjen selitys miks eronneen isän perustarve eli vaatehygienia on se ja sama mut samalla harkinnanvaraisia tukiaisia jaetaan sumeilematta ilman mitään oikeeta tarvetta ku kyseessä on niiskuruikkuyhäri!
    ja mikäli muistan oikein niin ton etäisän exä oli juoninu niin et sen "särkyneen" pyykkikoneen sijasta olikin ilmestyny keittiöön uusi tiskikone!

    OHHOH kaikki yhärit on paskoja ja ruikkuja, voi taivas sentään että pitää olla rumia ihmisiä, tuollaisen kanssa ei lapsia olisi kannattanut tuon naisen tehdä ollenkaan! Tiedä millaisia geenejä ja käytösmalleja isältä lapsiin tarttuu, ongelmia piisaa ja kukahan ne kulut hoitaa ja niistä kärsii. Toivon paljon voimia tuolle haukkumallesi lastesi äidille ja jaksamista, surkea tapaus olet isäksi, pakko sanoa.

    Äänestä

  • Sossupaholainen kirjoitti:

    Sekä lastenvalvoja että oikeus laskee lapsen elatuksen tarpeen oikeusministeriön ohjeitten mukaan. Siinä ei huomioida mitään merkkivaatteitta ja siihen sisältyy ne aiemmin maininut harrastusmenot. Ja kuten olen aiemmin kirjoittanut ei kalliita harrastuksia ole pakko huomioda. Ei edes vaikka lähillä olisi esittää niistä kuitteja.

    käyttää miniminä 100 euroa/ kk käyttörahaa elatusvelvolliselle ja
    tuomioistuin 500 euroa/ kk.. pitäisi sossun myös maksaa käräjä-
    kulut virheellisestä toiminnastaan...ei kannata luottaa lastenvalv;
    kusettavat aina miehiä..

    Äänestä

  • sgddddd kirjoitti:

    "Jaa että kun lapsen lähiksi sossujen avulla päässyt äippä ahnehtii lasta verukkeena käyttäen rahaa joka tuutista ja varsinki lapsen isukilta niin mitenkähän luulisit asioiden menevän oikeudessa jos isukki hakee lähihuoltajuutta tai edes fifty fifty huoltoa??"

    Eli se äiti on päässyt lähiksi sossujen avulla rahankiilto silmissään? Mutta isukki haluaa lähiksi vain koska rakastaa lastaan? Äiti on ahne paskiainen ja isukki vääryyttäkärsivä pyhimys? Toki.

    "Missään nimessä se äippä ei paljasta käytännön faktaa jossa vaatehankinnat lapselle koostuvat perustyyliin kavereiden lasten vanhoista lahjoitusvaatteista/harrastusvälineistä, sukulaisten ostamista lahjavaatteista/harrastusvälineistä, seurakunnan/pelastusarmeijan kustantamista lahjavaatteista/harrastusvälineistä tai kirpparilöydöistä omakustannushintaan...
    Tuollaiset edut jotka se reppana äippä saa aina niin niistä se reppana on hyvin hiljaa, kaikki "laskelmat" perustuvat vain juuri niiden kalliimpien taksojen mukaisesti! (tuntuuko tutulta? Niin arvelinkin ;) "

    Luuletko sinä oikeasti että elatusta laskettaessa ynnäillään merkkihuppareita isukin kustannettavaksi ja sitten se ilkeä äiti ostaakin kirpparilta ja tuhlaa rahat itseensä? Et voi olla oikeasti noin tyhmä? Elatusapua laskettaessa ei todellakaan oteta menoina huomioon mitään sadan euron lenkkareita, eikä myöskään katsota lapsen vaatekuluja olemattomiksi sillä perusteella että lähi käy kirppiksellä.

    Otapa nyt se pää pois per.seestä jo välillä :D

    tai laita mielummin sinne missä ei päivä paista niin pääsee sustaki yhäriruikku eroon..

    Äänestä

Äiti vaati elatusmaksujen tarkastamista ja oli lastenvalvojan avustuksella lisännyt asumiskuluihinsa omia henkilökohtaisia lainojaan sekä autolainan. Eivät edes suostuneet korjaamaan laskelmiaan sossulassa ja äiti teki virheellisten laskelmien perusteella kanteen käräjäoikeuteen. Eikä ole ainoat virheet laskelmissa.

Äänestä

Lasten harrastusmenoja ei tarvitse hyväksyä ja tositteet on toimitettava
alkuperäisenä nähtäväksi; mikäli ei tositteita heru ei tarvitse suostua
mihinkään. Lastenvalvojalla ei ole oikeutta ottaa kantaa sopimuksen
sisältöön eli elatusavun suuruuteen, lapsen elatusapua koskeva sopi-
mus on vanhempien välinen keskinäinen ja vapaaehtoinen sopimus,
jonka astenvalvoja tai tuomioistuin vanhempien pyynnöstä vain vahvis-
taa eli lastenvalvoja toimii ns. kumileimasimena ilman oikeuksia.

Äänestä

valehtelevat kuin siat..mm. suomessa ei käytetä viikko-viikko asumista ja lapsen edun mukaista ei ole tavata arki- ja juhlapyhisin, arkipäivisin..perusteetta:)

Äänestä
  • Viikko-viikko asuminen ei ole lapsen etu, raijata lasta monessa eri perheessä tavaroineen vain koska vanhemmasta on niin kiva leikkiä sitä perhettä mitä ei ole. No, jokaisen lapsen elämä on sellaista kuin se on... valitettavasti. Viikko-viikko asuminen sopii avioeronneille isoille lapsille jos heillekään ja lasta on kuunneltava onko vuoroasuminen rasittavaa vai palkitsevaa. n. 12-vuotias osaa jo itse sanoa tähän jotain, tosin vanhempien manipulaatiota ei pysty estämään, ja sehän näkyy lapsen ja nuoren myöhemmissä mielenterveysongelmissa. Tietynlainen juurtuminen on lapselle hyväksi, ei vanhemman edun ajaminen! Tärkeintä pitäisi olla että on se lapsi joka voi hyvin, ei rahasta tappeleminen ja lapsen käyttäminen siinä pelinappulana (viikko-viikko systeemi ettei tarvitse elareita maksella).

    Äänestä

Ihme ruikutusta jostain pyykkikoneista.Tori.fi:ltä saa uuden pyykkikoneen alle satasella ja imurin saa uutena kaupasta alle kolmella kympillä.

Itsekkin olen viikkoasumisen kannalla.
=Lapsille oma asunto ja vanhemmat muuttavat siihen vuoroviikoin.

Kyllä (aikuiset) vanhemmat ovat tyhmiä!

Äänestä
  • Höpö höpö.

    Äänestä

Kyllä nää miehet jaksaa sitten itkeä sitä muutamaa satasta kuussa :D. Ei mikään ihme, ettei avioliitto kestänyt moisten vellihousujen ja pihtareiden kanssa. Tästä tulee ihan mieleen, että kun lapset ovat isoja ja hankalia teinejä, lähihuoltajuus saa ilomielin mennä isille! Saatesanoilla "sun huki". Teinitkin mielellään muuttavat isälle, kun siellä on vapaammat oltavat. Sitten äitinä voikin kadota toteuttamaan itseään eikä ikinä latin latia tipu isän tilille.

Äänestä
  • ku ämmä ei ymmärtäny antaa p.iparia:)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Lähi2012 kirjoitti:

Yhteishuoltajuudessa varmaan moni etä kokee olevansa altavastaaja ja tuo tunne vaivaa usein lastenvalvojan tapaamisissa. Erinäisistä syistä oma luottamukseni lastenvalvojaa kohtaan on kärsinyt. Pienellä paikkakunnalla kyseinen henkilö on ainoa viranhaltija, joten vaihtaakaan ei voi. Luottamuspulan vuoksi saatan epäillä lastenvalvojan perusteluja turhaankin, joten kyselen täällä...

Lähi haluaa vaihteeksi lasketuttaa elatusavun uudestaan. Lastenvalvoja on pyytänyt molemmilta tulo- ja menotietoja, jotka meidän on määrä lähettää hänelle. Ilmoitin, että haluan jälkikäteen tietää summat, joita hän käyttää laskiessaan elatusapua. Toisin sanoen haluan varmistaa, että lähin antamat tiedot pohjautuvat tositteisiin eivätkä ole revitty hatusta. Lastenvalvojan mukaan saan tietooni summat, mutta en näe alkuperäisiä tositteita.

Näinkö tämä menee? Olisi esim. hyvä tietää mitä lähi ilmoittaa lasten harrastusmenoiksi. Pelkkä summa ei paljon kerro. Sitä paitsi kuitteja voi masinoida kuka tahansa ja äkkiähän jokainen laatii (väärentää) Wordillä vaikka mieleisensä vuokrasopimuksen, joka ei pohjaudu todellisuuteen. En usko, että lastenvalvoja on kovin kiinnostunut selvittelemään mahdollisia väärinkäytöksiä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu