Mies jäämässä työttömäksi, ennen löytänyt hyvin töitä mutta nyt alansa ei ns. vedä. On hakenut 500km päästäkin töitä, ei tärppää. Hakenut ihan eri alalle; ei tärppää. Firman sisäinen rekry ei toimi. PERKELE!!
Soittelin tuossa läpi sossua, Kelaa jne. ja näyttää siltä, että perseelleen tulee menemään. Sossu vaatii meitä myymään omaisuutta (ei ole edes autoa tai asuntovelkaa), tuhlaamaan lasten rahat jne. ennenkuin auttavat. Kelan hakemuksissa taas voi kestää viikkoja ja niissäkin on omavastuuaika. Olen aikoinaan kokenut työttömyyden itsekin, yhtäkkiä mieleen tuli elävästi ne ahdistuneet ja masentuneet fiilikset, joita koin päivittäin kun asioin ylläolevien tahojen kanssa...rahat tulivat milloin sattui, vuokranantaja soitteli. Sain stressistä vatsahaavan alun.
Kamalinta tuona aikana oli se, miten toivottomalta kaikki vaikutti: ketään ei kiinnostanut sinä ihmisenä, tilanteesi. Sossua kiinnosti tulot tiliotteessa, ei muu. Kelaa kiinnosti työkkärin lausunnot. Jne. Lappua lapun perään, onko tarpeeksi kolikoita että saan tuon vielä printattua..? Ai miten niin liian kallis vuokra, etsi itse tästä kunnasta halvempi! No en voi muuttaa vanhemmilleni, ovat kuolleet. Joo, niin on ikävää. Saatana.
Se tunne, kun perjantaina piti tulla rahaa mutta tilillä oli viikonloppua varten kymppi. Sattuuhan näitä, inhimillisiä virheitä. "Jaa sun hakemustasi ei ole vieläkään käsitelty? No nyt en osaa sanoa, kauanko siinä kestää". "Kuka työntekijä sanoi noin? Ei sen nimistä ole täällä enää töissä". Jne.
Sossun asiakas ei saa omistaa muuta kuin välttämättömät, sähkölaskun pitää olla minimaalinen (ihan turha selittää että perheen astmaatikko tarvitsee mm. ilmankostuttimen ja että pyykinpesukone on pakollinen, jos ei ole pesutupaa), säästää ei saa euroakaan tai se on yhtäkkiä tuloa. Vaikka se olisi sitä samaa tukea, joka sinulle myönnettiin viime kuussa...
No, ehkä parempi onni ensi elämässä.
Soittelin tuossa läpi sossua, Kelaa jne. ja näyttää siltä, että perseelleen tulee menemään. Sossu vaatii meitä myymään omaisuutta (ei ole edes autoa tai asuntovelkaa), tuhlaamaan lasten rahat jne. ennenkuin auttavat. Kelan hakemuksissa taas voi kestää viikkoja ja niissäkin on omavastuuaika. Olen aikoinaan kokenut työttömyyden itsekin, yhtäkkiä mieleen tuli elävästi ne ahdistuneet ja masentuneet fiilikset, joita koin päivittäin kun asioin ylläolevien tahojen kanssa...rahat tulivat milloin sattui, vuokranantaja soitteli. Sain stressistä vatsahaavan alun.
Kamalinta tuona aikana oli se, miten toivottomalta kaikki vaikutti: ketään ei kiinnostanut sinä ihmisenä, tilanteesi. Sossua kiinnosti tulot tiliotteessa, ei muu. Kelaa kiinnosti työkkärin lausunnot. Jne. Lappua lapun perään, onko tarpeeksi kolikoita että saan tuon vielä printattua..? Ai miten niin liian kallis vuokra, etsi itse tästä kunnasta halvempi! No en voi muuttaa vanhemmilleni, ovat kuolleet. Joo, niin on ikävää. Saatana.
Se tunne, kun perjantaina piti tulla rahaa mutta tilillä oli viikonloppua varten kymppi. Sattuuhan näitä, inhimillisiä virheitä. "Jaa sun hakemustasi ei ole vieläkään käsitelty? No nyt en osaa sanoa, kauanko siinä kestää". "Kuka työntekijä sanoi noin? Ei sen nimistä ole täällä enää töissä". Jne.
Sossun asiakas ei saa omistaa muuta kuin välttämättömät, sähkölaskun pitää olla minimaalinen (ihan turha selittää että perheen astmaatikko tarvitsee mm. ilmankostuttimen ja että pyykinpesukone on pakollinen, jos ei ole pesutupaa), säästää ei saa euroakaan tai se on yhtäkkiä tuloa. Vaikka se olisi sitä samaa tukea, joka sinulle myönnettiin viime kuussa...
No, ehkä parempi onni ensi elämässä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Voi että, pystyin niin täysin samaistumaan kirjoitukseesi!!! Tuntuu, että yksi näiden laitosten/instituutioiden tehtävistä on tehdä työttömän ja vähävaraisen ihmisen elämä entistä vaikeammaksi ja hankalammaksi... Mutta, usko tai älä, asiat järjestyvät niin tai näin ennenpitkää kunhan itse on aktiivinen eikä jää vain kotiin makaamaan!! :) Itse olen selvinnyt vaikeimpienkin aikojen läpi juuri noin ajattelemalla. Muistan yhdenkin Jouluaattoillan, kun itkin yksin pimeässä ja kylmässä keittiönpöydän ääressä toppavaatteet päällä, kun sähköt olivat menneet poikki maksamattomien laskujen takia.... Kyllä näistä selvitään! :)