Kauneus

Mihin loppuu kohtuus kirjoitti:

kauneus säikyttää

eikä ole vaikea
uskoa jumalattaren
syntyyn
tuule tuivertaessa
tukkaa

aurinkoisen kypsymisen
mitalla,
kun katsoo
simpukan kuorta
valoa vasten

tuntee hajuveden
astuvan kuistille
monta askelta
edellään

lähestyvän kuningattaren
perimmäisiä huoneita
ja tajuan kuinka
kauan on siitä

viimeisestä kosketuksesta

tuntiessani
ruumiin rakkauden,
intohimon välikappaleen

talvi on aina
kuolettavan vakava

se tappaa
kaikki kauniit
kuvitelmani ja
unelmani

huolehtimatta
rakkauteni tarpeista,
koskettamatta
hivelemättä

jotta olisin
saanut kaiken
hehkumaan,
liikkumaan
kissan tavoin
käsissäni

miltä tuntuisi
paljas sääri
omaani vasten
tai käsi reidellä
maatessamme
yksinäisyydessä

miksi ruumis
pettää aina
levottoman ja
kärsivän

vaikka sylikkäin
nojaamalla kesätuuleen
aallot murtuvat
suloisesti kenen
tahansa jalkoihin

orionin kulkiessa
taivaalla yllämme
vyötettynä ja
aseistettuna

kuuttoman yön
kuninkaana

ja niin kuin
minä luulin
tulevani herkäksi,
viehättäväksi ja
rakastavaksi mieheksi

joka ei edes
kyennyt kontrolloimaan
elämänsä vakavinta hetkeä
puhtaalla huumorintajullaan

äkkiarvaamattoman
syleilyn suudellessa
kaulan alueelle
kohdaten vanhurskauden
täydessä kukoistuksessa

jos voisin
raastaa ruumistani
huomaamatta sieluni
luhistumista jumalattomiin
seinäkirjoituksiin

sellaisiin selkeisiin
ja kirkkaisiin kuin
kellot vihreän
kaupungin yllä
tai puhdas lumi
orkideojen juurella

niistä versoaa
myrskyn, pimeän
ja talven vihollinen,

joka tuntee
kielen värähtelyn,
pöllöjen huhuilun ja
poijujen laulun
väylän varrella

kokemalla jumalaisen
selkeyden hetken
makaamalla
viikkokaudet
selät vastakkain

elämässä ennen
elämää,
vedettömässä kohdussa,
jonka todelliset
kaksossielut
vain voivat tuntea

sielullinen sairaus,
ripulitauti aivoissa
ja se valuu
paskana alaspäin
haistaessaan heikkouden

kaiken neuroottisuuden,
hurjuuden ja
käsittämätön kärsimyksen
laskeutuessa pölyn
lailla haavoittuvimman
psyykeen räystäälle

käyden käsiksi
hellimpiin silmiin ja
ahdistaen
hauraimpia kupeita

työntämällä sormet
kurkkuun ja
oksentamalla värejä

tuoksumalla himolle
kuin palava haikara

mutta en saa
pyytämällä
mitä haluan

kynttilän valon
säihkyä
orgastisessa katseessa ja
parittelua puhtaanvalkoisella
pöytäliinalla

olen hullu,
herkkätuntoinen ja
kutsumukselleen
omistautunut terapeutti

kasvoillani sisäinen
jatkuvan
talvipäivänseisauksen hohde,
kaiken
ymmärryksen ulkopuolella

hidas aistillinen
viettely
tuulen röykyttäessä
puita ja
sateen suomiessa
maata väkevin
vastasyntynein kourin

käärmeet lähtivät
liikkeelle pesistään
hakeutuen ylemmille
puunoksille
ymmärtäessään
tulvan tulon

mutta minä
tahtoisin sinut
kokonaan

kokonaan,
mutten saa

pieniä suloisia
äännähdyksiä,
joita himon hellyttämät
tekevät yhdessä

onnenhuokailuja,
joita ihmisen
lapset voisivat
toisiltaa toivoa

pelkäämättä
nähdä unta
tai herätä

kauneuden haikeus,
murheen tekemä
reikä

mahdollisuus
tunkeutua
syvemmälle

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä