Otin rescue koiran pari vuotta sitten ja yhteiselomme onkin ollut auvoisaa, sain koulutettua tästä pahoinpidellystä, alkoholistien käsissä olleesta koirasta yhteiskuntakelpoisen. Koira pitää ihmisistä ja lapsista, sekä muista koirista. Paitsi saksanpaimenista, noin puoli vuotta sitten koirani kimppuun hyökkäsi suuri saksanpaimen ja puutuin tilanteeseen heti.. sain koulutettua ja rohkaistua koiraani eikä enää pelännyt.. nyt pari kuukautta sitten koirapuistossa hyökkäsi uudestaan saksanpaimen koirani kimppuun.
Muut koirat ovat koirani mielestä ok, ei mitään ei kauheammin välitä, menee vain omia menojaan ja leikkii silloin tällöin ( vähän näiden kahden hyökkäyksen jälkeen aristanut isoja koiria mutta ei hyöki tai irvistele).. mutta sakemanneille ( vain irti ollessaan, kävelevät vaikka koirapuiston ohi) alkaa ihan kamala rähinä, menee puolustus asentoon ja hampaat irveessä huutaa kuin olisi teuraalle menossa. Tätä ei tapahdu jos koirani on hihnassa tai minä olen välittömässä läheisyydessä. (n. metrin säteellä) Mistä tämä johtuu?
Onko tässä ongelmakouluttajan paikka vai onko jotain kotikonsteja. Olen tarvittaessa valmis ongelmakouluttajankin palkkaamaan. Ärsyttää vain kun olen niin paljon tehnyt töitä tämän koiran eteen jo.. ja nyt pitää taas alottaa "alusta"
Muut koirat ovat koirani mielestä ok, ei mitään ei kauheammin välitä, menee vain omia menojaan ja leikkii silloin tällöin ( vähän näiden kahden hyökkäyksen jälkeen aristanut isoja koiria mutta ei hyöki tai irvistele).. mutta sakemanneille ( vain irti ollessaan, kävelevät vaikka koirapuiston ohi) alkaa ihan kamala rähinä, menee puolustus asentoon ja hampaat irveessä huutaa kuin olisi teuraalle menossa. Tätä ei tapahdu jos koirani on hihnassa tai minä olen välittömässä läheisyydessä. (n. metrin säteellä) Mistä tämä johtuu?
Onko tässä ongelmakouluttajan paikka vai onko jotain kotikonsteja. Olen tarvittaessa valmis ongelmakouluttajankin palkkaamaan. Ärsyttää vain kun olen niin paljon tehnyt töitä tämän koiran eteen jo.. ja nyt pitää taas alottaa "alusta"
Vastaukset 49
Vanhimmat
taas nähään ku joku teini ottaa vaativan rescuen et mitä tulee täältä niitä vihaisia tappaja koiria tulee! aloittajalta koira pois ennenkun puree ihmistä
On se kumma kun hyvin koulutettu koira reagoi kuitenkin aina sen vastapuolen rotuun? En väheksy sun tietojas tai taitojasi, mutta en myöskään ymmärrä sitä, miksi lähes joka ainoa pikkukoiran omistaja huutaa jo kaukaa ennen kohtaamista: tämä sesse pelkää tai ei muuten hyväksy sakemanneja!
No, se on kyllä nähty useinkin, mutta en todellakaan usko noita typeriä selityksiä kenenkään suusta. että niitä tuhansia pieniä räksöttäjiä oli muka sakemanni purrut, vaan syyllinen on se pikkukoira, joka alkaa kimittää jo sata metriä ennen tapaamista ja loppupeleissä omistaja nappaa fifinsä jopa syliin, että se räkötys saa jatkua mahdollisimman pitkään.
Onhan emännän syli turvallisin paikka rähjätä, vai mitä?
se oma sakemannisi kurissa ja vierelläsi, äläkä päästä sitä niiden pikkufifien kimppuun. Sellainen ei ole ollenkaan tervettä toimintaa. Ei, vaikka se pikkufifi olisi räksyttänyt kuinkakin paljon. Enemmän näyttäisi olevan ego-ongelmaisia sakemannin omistajia kuin pikkufifien.
Ei ole vallassasi mitä vastapuoli tekee, vaan se mitä itse teet tai jätät tekemäti.
en mä tota 18 kg koiraa kyllä sylissä kanna, saattas kunto loppua kesken kun toinen 30 kilonen sesse humppaa vieressä. Olen laittanut tähän koiraan mielettömät määrät aikaa ja rahaa, vaan jostain kumman syystä varsinkin nuorien saku urosten omistajat ei saa niitä kuriin.. tässäkin jälkimmäisessä tapauksessa nuori nainen kirkui ja huusi kauempaa ja minun oli pakko repiä tuo sakemanni koirani päältä pois, vaikka vaarana on että olisin itse tullut purruksi.
Koira on hyvin koulutettu ja käyttäytyy oikein somasti muiden koirien kanssa.. sakemanneja vaan ei hyväksy, kyseessä siis 18 kg seropi narttu.
ja lisäyksenä vielä, koira ei rähise jos minä olen lähellä, tai on hihnassa kiinni. ohittaa myös sakut silloin kauniisti mutta irti ollessaan pelkää helvetisti.
Koirasi tuntee olevansa kanssasi turvassa siksi ei rähise kun sinä olet lähellä ja jos olet kauempana tuntee itsensä turvattomaksi --> hyökkäys on paras puolustus.
Mitä ihmettä? Mulla on koiria ollut vuosikymmeniä, ja nyt kuulen ensimmäisen kerran, että mä se syyllinen olenkin, kun kaikkia sääntöjä noudattaen noilla kujilla koirani kanssa kuljen=(((((
Uskomatonta!
PS. Olet ehkä tosi sakemannien vihaaja ja erityisesti saman tapainen kuin se sun pikku koirasikin, mutta yritä nyt edes opettaa sille tapoja kun yleisillä kaduilla sen kanssa liikut ja samat sanat kaikille muillekkin sakulien raatelemat fifien omistajat.
sun asenteesi haisee kilometrien päähän siltä että vaikka kuinka olisi ollut koiria vuosikymmenten ajan, niin ne eivät niin hallinnassa ole kuin annat ymmärtää. Sori vaan.
peeässäsi sen paljastaa. Samanlainen idiootti kuin moneet sakemannin omistajat. Kaikissa muissa on aina se vika, ei koskaan uljaassa sakemannissa ja vielä vähemmän sen sakemannin omistajassa eli sinussa.
Jep veisin piikille ja jättäisin rescuen seuraavalla kerralla ottamatta. Et voi luottaa tuollaiseen koiraan missään tilanteessa ! Koiran hermorakenteessa on pahasti jotain pielessä jos se menee lopullisesti "rikki" muutamasta kahinasta . Valitan mutta sinuna varailisin sen ajan piikille .
miksi? aloittajan kertoo koiran käyttäytyvän muita koiria ja ihmisiä sekä lapsia kohtaan hyvin mutta sakemanneja kohtaan on pelkoagressiivinen, ja näköjään ihan syystä
Menee rikki.... just. Koira reagoi ihan normaalisti kohteeseen jota pelkää. Ainut mihin voi vaikuttaa on koiranomistaja itse. yritä koluttaa, siedättää sitä sakuihin. Jos kaverillasi olisi saku, voisit sen kanssa ihan rauhassa harjoitella kohtaamisia.
Jos se ei onnistu, yritä poistua tilanteesta ennenkuin koirasi kierrokset nousee aivan hallitsemattomaksi. Ja tietty, yritä koulutuksella, kielloilla vaikuttaa koiraasi.
Mutta kuitenkin, joskus voi tulla tilanteita joissa koiran käytöstä ei pysty enää muuttamaan, silloin sen ongelman kanssa on vaan elettävä ja toimittava tilanteen mukaan.
ongelmana tässä onkin periaatteessa se että jos minä olen siinä lähellä, ottaa katsekontaktin ja osaan näyttää että ei ole mitään hätää ja että tuohon "pelottavaan" kohtaamiseen mennään johtaja edellä ( koira siis kulkee toisella sivullani eikä silloin kiinnitä huomiota edes sakuihin)
Mutta jos se on irti ja minä en olekkaan siinä ihan vieressä niin koiran kierokset pyrähtää nollasta sataan alle sekunnissa ja tuo räyhäys alkaa eli en kerkeä reagoida siihen ennaltaehkäisevästi. Kun tulen paikalle ja siirrän koirani sivuun, se on kuin mitään ei olisi tapahtunut. Minä olen siis jotenkin tässä pääosassa, mitä minun täytyy tehdä toisin jotta koirani luottaa etten anna mitään pahaa tapahtua vaikka olisin vähän kauempanakin?
Minusta sinulla ei ole ongelmaa. Koirasi reakoi pelkoonsa, mutta pelko ei aiheuta teille ilmeisesti mitään ongelmaa. Kun tiedostat koirasi pelon, voitte jatkaa normaalisti elämäänne. Menet koirasi luokse aina kun se tuntuu pelkäävän ja se siitä, elämä jatkuu.
Ja läpi koiran elämän, kuten varmasti teetkin, jatkatte harjoittelua siihen kuinka onnistuneesti ohitetaan toisia koiria, jolloin koira ei pääse kuvittelemaan, että nämä muutamat rähinäkohtaukset ovat niitä normaaleja toisen koiran kohtaamisia.
Kun koira siis alkaa rähinän, älä anna sille mitään palautetta, siirry lähemmäksi aj heti kun kiinnittää sinuun huomionsa annat huomiota. Jos koira alkaa laajentamaan käytöstään, eli aina kun olet tarpeeksi kaukana siitä se alkaa rähinän toisille koirille, sitten enemmän panostusta toisten koirien kohtaamiseen kuin mitä normielämässä harjoittelette. Sitten aloita siedätys ihan alkuaskelista jälleen kerran...
Mitä jos sitten pitäisit sen koiran vain kiinni koska selkeästikkään ei ole hallinnassa irti ollessaan ?
niin täytyykin nyt pitää ennenkuin tämä sakemanni ongelma on selvitetty. Muuten on hallinnassa kyllä mutta tuo sakupelko on aivan järjetön.. itsestäänselvyyksiä on vähän turha laukoa.. tajuan tuon verran itsekin.. koirapuistossa en kyllä kiinni koiria ole tähänkään mennessä pitänyt, eikä ongelmia ole ollutkaan minkään muun kuin 2 sakemannin kanssa.
Olen samaa mieltä "kouluttaja"-nimimerkin kanssa. Koirasi luottaa sinuun ja hanskaa siksi tilanteen sinun läsnäollessa muttei osaa yksin muuta tehdä kuin yrittää pelotella toista tiehensä kun aikaisempi kokemus on opettanut että tuon näköinen on vaarallinen.
Eli itse etsisin käsiini erittäin kiltin ja sosiaalisen sakun ja järkkäisin treffit. Siinä menee varmasti aikaa ennenkuin koirasi huomaa että tämä ei yritäkään mitään ja on ihan kiltti. Pääasia on että koira saa huomata sen ilman tukeasi jotta olisi rauhallisempi vastaavissa tilanteissa jatkossa. Parasta olisi että tapaisitte sitä kivaa sakua useamman kerran jolloin ohjelmointi iskostuu paremmin. Jos sinulla on erityisen fiksu koissu niin voisit varmuuden vuoksi järjestää tapaamisia useamman kiltin sakun kanssa jottei vain miellä hyvää käytöstä yhteen yksilöön :)
elikkä siis periaatteessa altistaa koira tuohon tilanteeseen ilman että minä olen ihan lähellä. Pitäisikö tilanne kuitenkin kaikkien osapuolien turvallisuuden takaamiseksi turvata laittamalla alkuun kuonokoppaa tuolle "pikku"neidille? Vai tekeekö se tilanteen liian ahdistavaksi koiralle? En usko että kuitenkaan purisi, mutta haluan välttää edes sen mahdollisuuden että sattuu mitään. Kuitenkin koira on eläin ja jos se ahdistetaan nurkkaan niin voi ryhtyä itseään puolustamaan.
Tunnen vain pari ihmistä jotka sakun omistavat joten miltä tämä kuulostaisi : läheisellä kentällä tutustuttaa koiria, ensin hihnassa nuuskuttelemalla ja niin että kontrolloin tilannetta, kokoajan neitiä kehuen ja palkiten kun koira rauhoittuu niin antaa olla irti ja vapaasti tutkia näitä sakuja ja palkita siitäkin välillä kun käyttäytyy kauniisti?
Kiitos MinPin, ole minun internet enkeli! :)
En laittaisi kuonokoppaa koska se vaikuttaa kovinkin koiran mielentilaan.
Jos ensin tutustutte hihnassa, niin kyseinen saku on koirasi silmissä sinun hyväksymä eikä vapaanaollessaan välttämättä reagoi ollenkaan eikä sitten opikaan mitä halutaan :)
Onko lähelläsi jotain koirakoulua tai vastaavaa? Sieltä voisit myös kysellä apureita ja selittää tilanteesi. Anna vaikka korvaukseksi mehevä luu ;)
Kyseisen sakun on sitten oltava todella säyseä, eli riski että ajaisi koirasi nurkkaan olisi tasan nolla.
Erittäin koirasosiaalinen ja tasapainoinen koira välttelee tasapainottomasti käyttäytyvää ja antaa pelokkaalle/aralle tilaa rauhoittua.
Minä myös lähtisin tuolle totuttelu kannalle. Meillä piski osaa hienosti tunnistaa rodut jo kaukaa ja kaikki kaverikoirien rotukaimat ovat myös parhaita kavereita vaikka ei koskaan olisi tavattukaan. Uskon että tuo tilanne voisi helpottua jos saisit todella mukavia kokemuksia sakemannista koirallesi niin ehkä se sitten heittäisi ennakkoluulot pois myös muista sakemanneista.
Jospa lähtisitte sen tutun saksanpaimenen kanssa siitä, että sinä olet siinä vieressä ja koira saa tutustua toiseen sinun suojistasi.
Eikä sitten mitään seisotaan paikoillaan ja annetaan koirien haisitella tutustumista, vaan lähdette yhdessä lenkille, molemmat koirat hihnassa ja annatte koirien ottaa kävellessä luonnollisesti toisiinsa kontaktia, ei tarvita kehuja, eikä kieltoja. Lenkkeiletta jonkun matkaa hihnassa ja kun käytös näyttää normaalilta toisen koiran kanssa lenkkeilyltä suuntaatte metsään ja laskette koirat irti ja ne voivat halutessaan kävellä teidän jalkojen juuressa, tai sitten lähteä kauemmaksi, mutta te ihmiset vain jatkatte lenkkiä... Toki saksanpaimen kannattaa alkuun pitää pidempään hihnassa metsässä, jotta sinäkin olet muutaman metrin päässä siitä koko ajan ja katsoa ensin mitä koirasi vapaana siihen sanoo.
MInusta taas koira ei luota omistajaansa jos koirapuistossakin menee aidalle rähisemään . Jos koira luottaisi omistajaansa myös irti ollessaan se hakisi turvaa omistajasta ongelmatilnteissa eikä jäisi niitä itse selvittelemään .
Itse en usko ollenkaan että koira alkaa tiettyä rotua karastatamaan ,yksilöitä kyllä .
Meilläkin oli koiralla sakemannipelko kunnes saimme koirakaveriksi sakun. Ja koiramme tunnistaa kyllä esim. rotikan jo kaukaa ja luulee aina että se on jompi kumpi sen rotikkakavereista, innosta päätellen ainakin! Joten kyllä koira tunnistaa koiratkin ulkonäön puolesta samoin kun se tunnistaa ihmisetkin lähempänä sitten tulee hajut mukaan.
meillä mm. vanhempi koira on pönäköiden vanhempien miesten perään juoksemassa ja heiluttaa häntää ( edesmenneen isäni tapaiset) sekä kaikki nuoret kaljut miehet --> isäntä ( kunnes tuleekin kohdalle ja on karvas pettymys kun ei olekkaan vaan joku ventovieras :D )
Tänään päästiin harjoittelemaan nuoremman neidin kanssa niin että istui jalkojeni vieressä ja rauhoitin sen irti olevan sakun seurassa, vielä en uskaltanut irti päästää kun oli selvästi stressaantunut, mutta mitä enemmän koiralle puhelin, sitä helpompi sen oli olla. jätimme kokemuksen myönteiseksi, ja palkitsin neitiä käytöksestä.. eiköhän tämä tästä.. ystäväni lupasi tässä auttaa ja perheestäkin sain apujoukot. Pakko vain tarttua härkää sarvista sillä tahdon ulkoiluttaa koiraani huolettomin mielin. (ja olisihan noita tilanteita helppo välttää, mielestäni ongelmaan vaan tulee puuttua mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti)
Uusi ja säihkyvä rekattu Minpin4Ever täällä taas :)
Hienoa :) Hiljaa hyvää tulee. Kyllä tosta pelosta pääsee kunhan jaksaa sitkeästi antaa paremman kuvan ja elämyksiä koiralle.
Pidäthän meitä ajan tasalla?
Tottakai pidän :) Hyvä että rekkasit.
Tuo ystäväni saku on tosiaan kuin labbis sakemannin karvoissa joten sen kanssa on hyvä harjoitella :) Apujoukot tulevat viikonloppuna toiselta paikkakunnalta niin saadaan tehotreeniä hyvin koulutettujen sakujen kanssa koko viikonloppu :)
Suosittelen totuttelua sakemannin kanssa. Joskus voi saada apua sakemanniyhdiatykseltä, itse sain omalle sakulle hyvähermoisen kaverin joka oli ns. Avustaja tässä räyhäämisen poistossa. Teimme lenkkejä yhdessä alkuun ja lopulta he leikkivätkin yhdessä. Minun koira lukee minua ja kun se toinen omistaja oli varma omasta koirastaan siitä oli alussa suuri apu.
Kuullostaa juuri oikeanlaiselta koissulta tohon :)
Odottelen innolla uutisia!
hyvä jos sakemannin kanssa sait nyt sitten treffit järkättyä.... mulla oli kans sama tilanne ku naapurin kultanennoutaja uros hyökkäsi oman koirani päälle... koirani alko tämän jälkee näyttää vihasuutta muita kultseja kohtaan, mutta jostain syystä se meni itsestään nopeasti ohi.
ehkä sekin vaikuttaa ku tämän tapauksen jälkee oltii koirapuistossa ja sinne tuli mies kultsi nartun ja kahen pennun kanssa ni ne oli niin lepposia, ni oma koira näki että eihän tässä mitää hätää oo, alussa sillä oli kyllä karvat pystyssä..
nykyää voidaan ohittaa kultsit ihan tosta vaan, mutta kyllä mä sen kultsi hyökkäyksen jälkee pelästyin et nytkö se sai traumat ja alkaa peräti kaikille koirille mesoo, mut onneks ei ja naapuriki on muuttamassa pois, onneks :)
mutta siis joo ,musta toi on sun tilantees ainoa keino päästä siitä on että olet mahollisimman sosiaalisten ja rauhallisten sakujen kans tekemisissä ...siitä se luottaminen taas lähtee.. kivahan se on sinunki puistoilla ilman tressejä ku saku tulee kehiin..
Pakko se on myöntää, että pentuajan ikävät tapahtumat ja koirakohtaamiset voi jäädä syvälle mieleen. Samaten tuommoiset toistuvat kimppuunkäymiset. Teidät pelastaa koiran syvä luottamus suhun ja uskon, että siedättämisellä saat pelon edes kuriin, vaikka koirastasi ei suurta sakufania enää tulisikaan. Yhteislenkkejä rauhallisen sakun kanssa ensin hihnassa, siitä se kaikki lähtee :)
Mikä on ongelma?
Omani on on ongelmakoira. Itse hyökännyt toisen pienen kimppuun, kun karkasi ja hänen kimppuun on käynyt bullterriesi.
Jos sakemanni ärsyttää, niin arsyttäköön. Pidät hänet kiinni.
Se voi olla liian syvältä koirasi ymmärtää.
Sä huomaat sakemannin, pidät omasi kiinni. Mikäs iinä on vaikeaa?
Pidän omani kiinni joka sekuntti. Ja hän haukkuu vain isoille, mustille tai muuten pahannäköisille uroksille.
Tytöt, pienet valkoiset, pörröiset saa olla.
Ehkä Rähähenkikin tarvitsee kouluttaa koiraansa juurikin lukemalla kaikki edelläkirjoitettu.
Siitä se lähtee,onnellinen elämä lemmikin kera.
Jos et opi,on koirasi onneton. Välttely ei auta koiraasi,vaan lisää sen pelokkuutta viikko viikolta.
koiraansa kytkettynä, ei tarkoita sitä että välttelisi.
Psygologiaa.Jos koirasi reagoi vain YHTEEN ROTUUN agressiivisesti, vika on sinun päässäsi ei koiran. Sinä muistat noiden sakujen hyökkäykset, koirasi elää hetkessä;se ei muista :). Joka kerta kun näet sakun, näetkö ja muistatko menneen hyökkäyksen ? Alitajuisesti :) ? Koira nappaa sekunnin murto osassa hihnanpään muiston tai energian. Jos haluat saada positiivisen muiston itsellesi ja koirallesi, mene ja sovi tärskyt sakun omistajan kanssa, kysy lenkille. Koirasi kyllä kävelee toisen koiran kanssa sakun kanssa, jos itse olet sinut sakujen kanssa, viilipyttynä, kohtaat pelkosi. Koira kertoo mitä koet. Peilaa.
Parahin Emma Milan, ulkonäöllä on väliä ja koira kykenee assosioimaan näitä asioita ihan ilman hihnanpään väärää energiaa ;) Asioita voi toki pahentaa omalla käytöksellään, mutta aloittaja nyt tuntuu olevan ihan oikeilla jäljillä ja handlaa tilanteet hienosti eikä suinkaan jää tuleen makaamaan.
Mun tekee nyt mieli kiukutella koirapuistoista, eikö sitä verta nenästään saa helpomminkin. Enempi tuntuu olevan haittaa kuin hyötyä. Luulisi täällä metsien ja omakotitalojen maassa löytyvän lääniä ja aidattua pihaa ihan keskenään tuttujen koirien kanssa telmimiseen.
Edelleen, ja vielä kerran.. koira ei rähjää remmissä kenellekkään, eikä jos minä olen lähellä. Vain silloin kun on "yksin" ja tuntee itsensä turvattomaksi ( eli olen kauempana kuin metrin säteellä)
Kuitenkin!
Eilen oli toinen treenipäivä ja mentiin tuollaiseen jääkiekkokaukaloon ( missä ei tietenkään ole jäätä vielä) ja kävelytin neitiä siinä ilman hihnaa mutta kuitenkin vierellä kulkien. Ystäväni saku juoksenteli siellä täällä ja kävi välillä tervehtimässä minua pitäen kuitenkin etäisyyttä koiraani. Oli pikkuneidilläni vähän hölmistynyt olemus kun ei tapahtunutkaan mitään hirveää vaikka kammottava peto kävikin lähellä. Sitten otin neidin kiinni ja palkitsin hyvästä käytöksestä. istuskeltiin siinä reunalla ja katsottiin kun ystäväni leikki sakunsa kanssa... kului ehkä parikymmentä minuuttia ja meidän neiti meni makuulleen! ( tässä kohdassa sai aika hyvin namia naamaan)
Sitten lenkkeilimme kotiin ja matkan aikana tosi varovasti kävi haistamassa tuota sakua.. tosin kun yritti haistaa takaisin niin neiti pinkaisi jalkoihini.. mutta edistystä tämäkin(kö) :D
Upeita uutisia! :)
Ihana kuulla jo noin hienoista edistysaskelista, pikkuhiljaa neitokaisellesi muodostuu erilainen kuva sakuista ja mikä onni että sopiva apulainen löytyi ihan lähipiiristä :)
eilen ei ihan niin hyvin mennyt kuin toissapäivänä, uskaltautui tuo saku turhan lähelle kun sosiaalinen on ja meinasi saada nenilleen. Onneksi kuitenkaan mitään ei sattunut, sain neidin rauhoitettua ja jatkettiin reenejä.. no ei pidä yhden takapakin antaa lannistaa
Niinhän se monesti menee että yksi askel eteen ja kaksi taakse! Pidät vain pääsi ja jatkat treenejä, kyllä se itsepäisinkin koira jossain vaiheessa luovuttaa! Mekin ollaan päästy järjettömästä miespelosta eroon kun sinnikkäästi ollan VUODEN ajan esitelty miehiä piskille! Ja edelleen on alkujännitys mutta se laukeaa jo parissa minuutissa. Joku muu olisi varmasti jo luovuttanut mutta itse päätin että minähän en tuollaista typerää pelkoa ala katsomaan vaan asialle tehdään muutos! :D
Ja onhan sekin hyvä että vaikka et saisi koiraasi täysin rentoutumaan sakujen kanssa, niin saisit sen kuitenkin sille asteelle että niihin ei tarvitse reagoida.
Ei muuta kuin tsemppiä treeneihin, kyllä te pystytte siihen! :)
Toivottavasti et koskaan pidä irti vihaista koiraasi . Jos koira on pelko agresiivinen se joutaa piikille ... pelostaan se ei koskaan tule pääsemään irti täysin . Ei ole väliä miksi koira on agresiivinen vaan sillä on väliä että se on agresiivinen . Koira ei voi sinuun luottaa eikä tule sinuun koskaan luottamaan .
Ota ensikeralla koira jonka kykenet kasvattamaan ja kouluttamaan .
Älä ota osaa keskusteluun jos ei omaa lukutaitoa tai tietotaitoa.
Olen henkilökohtaisesti kuntouttanut lähemmäs kymmenen rotuaggressiosta kärsivää koiraa, kaikki hyvin samanlaisia tapauksia kuin missyn koira.
Pelkoaggressio on kuntouttavissa oleva aggression muoto ja näissä tapauksissa koira on usein unelmakoira muuten paitsi pelon kohteen tilanteissa.
Missyllä on selvästi osaamista koiran koulutuksessa, muuten hän ei saisi koiraa niin hyvin hallintaan pelkotilasta huolimatta.
Jos hän olisi laiska niin voisi helposti todeta että no, pysynpä lähellä koiraani aina jos on vapaana ja saksanpaimenkoira samassa (esim koirapuistossa) niin koirani käyttäytyy.
Sen sijaan hän haluaa auttaa koiraansa voittamaan pelkonsa jotta koiran olisi mukavampi olla ja elää tässä maailmassa.
Tällaisia koiranomistajia saisi löytyä enemmän!
Kun tämä koira tassutteli elämääni se ei osannut mitään peruskäskyjä, varasteli ruokaa pöydiltä ja irvisteli sekä yritti näykkiä kynsiä leikatessa ja harjatessa. Se pelkäsi paukkuvia ääniä ja luikki vieraita karkuun, ajovietti oli niin kova että lähti kuin telkkä pesästä ihan kuurona ja sokeana kaikelle muulle kuin haistamalleen jäljelle.
Nykyään tämä turri:
Osaa kaikki peruskäskyt
On oikein loistava kotitokokoira
Ei varastele ruokaa
Ei irvistele hoidettaessa
Kuuntelee käskyn paikka vaikka saisi jälken ( paikka, heti maahan, odottaa seuraavan käskyni joka on tänne)
On äärimmäisen fiksu ja miellyttämisen haluinen
Rakastaa kaikkia ihmisiä, varsinkin lapsia ja lapsenmielisiä. Erityisen kiintynyt tämä koira on kehitysvammaiseen tätiini sekä ystäväni poikaan joka on CP vammainen ( hekin saavat hyvää seuraa koirasta jota voi huoletta pitää heidän kanssaan sillä ei hermoile myöskään ihmisten äkkinäisiä liikkeitä, niin siis entinen pahoinpidelty koira=tietää että minä en laumanjohtajana koskaan anna minkään satuttaa laumaani)
Tämä koira pitää myös muista koirista oikein paljon, viimeksi tänään leikki vimmatusti tuttavani partacollien kanssa, ainoa ongelma ovat saksanpaimenkoirat, kaksi koiraa on nyt koirani päälle hyökännyt ilman että olen ehtinyt ennaltaehkäistä tapahtumaa, joten niitä pelkää. Nyt jo 4 koulutuskerran jälkeen on antanut sakun haistaa itseään, vaikkakin on vielä erittäin varautunut tilanteessa. Koira silti turvautuu minuun. Emäntä ei hermoile = en hermoile itsekään.
Kokemusta koirista minulla on koko elämäni ajan, olen työskennellyt myös erittäin haastavien ja oikeasti agressiivisien koirien kanssa, ja saanut kuntoutettua niitä ammattikouluttajan avustuksella.
Joten nimimerkki näin, jos et vaivaudu lukemaan kaikkea kirjoitettua, älä tule huutelemaan lopetustuomioita koiralle, joka muuten ei ole ketään purrut ainakaan minun vahtivuorollani ( niin kauan kun on minulla ollut)
Voi kiitos :) Tämä koira on erityisen rakas minulle koska olen uhrannut häneen niin paljon aikaa, vaivaa ja rahaa. Raha toki koiran ollessa kyseessä on toisarvoinen seikka mutta kuitenkin, ymmärrät varmaan. Turrikkani on vienyt sydämeni ( ja kaikkien heidän jotka ovat hänet tavanneet) kokonaan :)
Noniin, Ollaan nyt käyty tässä parina päivänä lenkillä niin että minulla on ollut tämä ystäväni saku mukana. Ihan vain kävelemässä piiiiiiiiitkiä lenkkejä niin että pikkuneiti on rauhoittunut. Tuntuu nyt pikkasen jo alkavan hyväksyä tätä yhtä tiettyä sakua mutta muiden vastaantullessa on vähän jännittynyt.
Olen ajatellut ottaa yhteyttä tuonne saksanpaimenkoira yhdistykseen, jos saataisi useampi kerralla niinkuin MinPin ehdotti.
Jännittää vaan jonkunverran että ovathan nuo sakut yhtä hyvinkoulutettuja kuin ystäväni saku joka kyllä rodulleen vastaisesti häslää kaikkien jaloissa ja rakastaa ihan jokaista vastaan kävelevää ihmistä.
En siis tarkoittanut että tarvitsee olla useampi kerralla mutta eri yksilöitä :)
Hienoa kuulla että edistytte hiljaa mutta varmasti.
Kunhan olet tarkka kertoessasi ongelmista ja selität että saisi olla mahdollisimman tasapainoinen ja hyvähermoinen yksilö koska lisää huonoja kokemuksia et halua koirallesi, niin eiköhän jokunen löytyisi :)
Minä otin Romaniasta katukoiran ja se oli aluksi kovin pelkoagressiivinen. Meni monta kuukautta ennenkuin se ymmärsi ettei muut ihmiset ole rankkureita jotka on viemässä sitä takaisin sinne hirveälle tarhalle jossa se kitui aiemmin. Aika on avainsana, ja kärsivällisyys. Meillä ei voinut kuukausiin käydä yhtään vieraita, mutta nyt tilanne on helpottanut. Koviahan nuo kodittomat koirat ovat kokeneet mutta niistä saa ihanan ystävän, ehkä yhden ihmisen koiran, ajan kanssa pikkuhiljaa muitakin suvaitsevan.
Tulit siihen satuilemaan...