Miten räyhääminen kuriin?

Ainakaan ei kannata rankaista koiraa (esim. vesisuihkulla), kun se rähisee, koska silloin se luulee tosissaan, että se jolle se rähisee on paha.

En usko, että koiranne on "hullu", mutta sillä saattaa olla niin voimakas vietti vartioida laumaansa.

Mun omakin koiraa jo yli 3.v jostakin syystä rähisee vieraille, vaikka koskaan sitä ei ole kohdeltu kaltoin.

Räyhääminen on kuitenkin lieventynyt huomattavasti, kun otin naksuttimen ja namipalat kuvioon mukaan eli heti, kun nähdään vieras niin nax ja namipala.

Koirani osaa ulkona ollessa jo itse pyytää multa namia, kun se havaitsee vieraan lähettyvillä :)

Tosin aivan lähelle koira ei vieläkään päästä vieraita ihmisiä (paitsi, jos ne istuvat tai makaavat, ei kai sit nää uhkana).

Kuonopannan olen myös kokenut oivaksi, koska sen avulla saan paremmin koiraan kontaktin.

Kokeileppa kuonopantaa sen avulla saat sen pään kääntymään kätevästi itseesi päin, kun näätte vieraan ja samalla sanot sille esim. nami.

Näin sen pitäisi oppia, että, kun se näkee jonkun vieraan se on hyvä asia koska se tarkoittaa namia.

Sen namin kannattaa olla sitten todella hyvää esim. lenkkimakkaraa, juustoa tms. mistä koira todella tykkää ja haistaa sen kunnolla, että vesi herahtaa sille oikeen kielelle =P

Kuonopanta voi myös pahentaa ongelmaa, jos koira kokee sen ahdistavana, ettei pysty kääntämään päätään ja näkemään "vihollista". Mutta tämä on varmasti ihan yksilöllistä, miten koira asian mieltää.

Meillä oli sama ongelma, eri rotu tosin (iso). Kuulimme sata ja yksi neuvoa, kaikki koiraihmisethän ovat aina oikeassa, mutta mikään niistä neuvoista ei tehonnut. Koira oli todella hirveä, ja alkoi olla siinä ja siinä että sain sen pideltyä! Kaikki kokeiltiin; korvanvääntö, katsekontaktit, johtajuusharjoitukset, naksuttimet, läimäytykset, riepottelu, ja räyhäämistä ne vain lisäsivät. Yltyi´vaan, jos esmes niskasta otti kiinni! Muttamutta, sitten menimme erään "koiraterapeutin" kurssille, ja hän antoi tämän lopulta niin naurettavan yksinkertaisen keinon, joka myös tehosi. Eli: Kun olet esmes lenkillä, ja tulee vastaan jokin jolle se alkaa räyhätä, NOSTAT ketjupannasta (huom, koiralla on oltava kuristava ketjupanta, pienisimukkainen jotta luistaa hyvin) koiraa niin, että etutassut irtoavat maasta, ja sanot HILJAISESTI "ei". Kun koira lopettaa, lasket sen maahan ja kehut. Toistat samaa kunnes koira huomaa, että hitto, ei tunnu kivalle kun räyhää ja henki loppuu. Kaiken on tapahduttava sun osalta todella rauhallisesti, älä missään tapauksessa huuda, älä riuhdo, älä anna muita sekoittavia käskyjä. Sitten vaan hankkiudut tilanteisiin, jossa pääset harjoittelemaan, meillä siellä kurssilla oli muitakin räyhääjiä ja teimme "kohtaamisharjoituksia". Ja aika nopeasti tehosi, olin todella helpottunut, koska koira oli siis aivan hirveä, ei tiennyt itkeäkö vai nauraa. Ja samalla lailla kyselin joka paikassa, mitä teksisin, onko kellään neuvoa... Selitinköhän nyt hyvin tuon kikan, ymmärsitkö? Idea on että koira hiljenee, kun on pakko kun henki ei kulje. Ja hihnasta siis vain nostetaan muutama sentti,niin että etutassut nousevat maasta. Alku aina hankalaa, mutta joa tuo tehosi meidän hirviölle, niin kyllä se auttaa teilläkin! Nykyään meillä ei tarvitse edes kieltää räyhäämästä, ei tee sitä ollenkaan enää. Onnea matkaan, toivottavasti oli apua!

Eli toisinsanoen ketjupanta on hyvä keksintö.
Meillä se auttoi kun nostaa koiraa tai pitää tiukasti kiinni niin kyllä se oppii.
Kun ei henki kulje niin eipä auta riuhtoa
tämä kyllä tuli jo tuossa mutta..