Ole hiljaa, äiti!

pandakarhu4

Miltä tuntuisi, jos olet juuri tullut koulusta kotiin ja hieman myöhemmin äitisi tulee töistä ja aloittaa päivittäisen show'nsa: raivoamisen.

Ylä-asteelta ja sitä aikaisemminkin lähtien äitini on lähes päivittäin huutanut, nalkuttanut ja raivonnut minulle sekä myös isälleni. Ei vain kun on tullut töistä, mutta myös muulloinkin. Hän saattaa aloittaa kiroilemalla ihan ylipäänsä samalla,
kun täyttää jääkaappia. Sitten alkaa hirvittävä huuto jos jokin, ihan pikkuriikkinenkin asia, on vinossa. Jos unohdan pyyhkeen tuolinselälle, tulee kirosanoin koristeltu raivokohtaus siitä, että huoneeni on järjetön sikolätti, jossa ei voi elää. Hän huutaa myös siitä, että avaan väärän leikkelepaketin ja että posti oli hakematta (koska olin lenkittänyt koiran enkä ollut vielä ehtinyt hakea sitä)

Toissapäivänä hän tuli ja heitti raivokkaasti nahkatakkini huoneeseeni ja kiroili "mitä vittua tää paska oli naulakossa"....On aika selvää, että äiti on lopen kyllästynyt elämäänsä, tressaantunut töistä tai väsynyt, mutta en ole koskaan ymmärtänyt, miksi se kaikki raivo pitää purkaan minuun. Tuntuu siltä, että ihan sama mitä teen, aina saan huudot niskaan. Kerran ripustin pyykit jotenkin väärin ja tuli ihan hirveä raivari siitäkin... se oikein kannustaa tekemään kotitöitä jatkossakin. Sama kävi myös kun kokeilin kokata sitruunapastaa, ja luomukseni oli kuulemma "pelkkää paskaa litkua".. Ei tohtinut edes maistaa sitä, vaikka täysin ohjeen mukaan tein... tämäkin oli todella kannustavaa kun en muutenkaan oikein ole kokkauksesta kiinnostunut ollut.

Onko muilla teini-ikäisillä tällaisia iki-ihania äitejä, jotka purkavat kaiken turhautumisensa lapsiinsa? Hauskintahan on se, etten uskalla enää väittää
vastaan taikka kysyä, miksi se huutaa mulle, sillä aikaisemmin kun tein näin, tuloksena oli vain entistä enemmän huutoa ja riitaa...

27

3556

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • "samiksii"

      Kuulostaa niin samalta kun meillä kotona ; aina kun äiti tulee kotiin alkaa hirvee raivoominen pienestäkin.Vaikka siitä että en oo kerenny tyhjentää astianpesukonetta kun oon koiraa käyttäny lenkillä ja heitelly palloo.Vituttaa ihan sikana !

    • mll ois kiva

      Todella tuttu juttu meillä.

      Äitini on aiheuttanut muhun syvempiä jälkiä kuin kukaan voi ikinä kuvitellakaan. Esimerkiksi kun se raivoo kaikesta, niin aina tuntuu siltä, että kaikesta mitä teen tulee jotenkin syyllinen olo. Se kuulostaa ehkä näin nopeasti/yhyesti sanottuna tällene pieneltä, mutta ei helvetti kun se jaksaa raivota pienistäkin asioista.

      Kerran esim. ostin karkkipussin ja se alkoi raivoamaan ja kiroamaan koska säin niitä karkkeja ennen ruokaa. Sen jälkeen se jotenkin ehdollistui koko paska niihin karkkeihin, ja aina sen jälkeen kun olen syönyt jotakin "herkkuja", niin alkaa kamala huuto. Ihan ilman syytä.

      Siksi jos käyn kaupassa, niin mietin varmaan 10 minuutia, että uskallanko ostaa jonkun vaikka nyt sitten sen sampeirn karkkipussin, koska vaikka siinä ei pitäisi olla mitään ihmeellistä, niin sisällä paukuttaa valtava syyllisyyden tunne.

      Enkä siis ole mikään heppu joka mässää karkkia joka päivä. Muutaman kerran kuussa, ja silti aina kaamea motkotus, että "miksi sä oot taas käyttänyt rahojas tollaseen paskaan? ostasit joskus jotain hyödyllistä!"

      Äitini on myös ilmaissut varsin peemäisesti, että olen kuulemma perheen kamalin lapsi, idiootti, niin paska ihminen että musta tulee korkeintaan siivoaja (oon lukiossa just nyt keskiarvo 8.0), ja olen kuulemma "kieroon kasvanut paskiainen"!!!

      Että semmosta meillä, ja tuo oli niin pieni pala tästä kokonaisuudesta, että jos tämä äidin paskamaisuus olisi vaikka omena, niin tämä pieni juttu ei tekisi muuta kuin raapaisisi omenan pintaa, niin ettei se mene edes ohuesta kuoresta puoleen väliin läpi. lol, olipas jännästi sanottu.. no mutta, semmonen äiti meillä. Huutaa kaikesat, kiroilee ja syyttää lapsia IHAN joka ikisestä asiasta. Vaikka siitä että ulkona on kylmä. Sekin on meidän syytä -.-

      • Anonyymi

        Itekkin lukiossa tällä hetkellä harrastan jalkapalloa ja lenkitän koiraa ja tapaan kavereitani vapaa ajalla. Äiti sanoo aina että olen laiska paska jos hetkeksi asetun television ääreen. Mutta puolestaan jos olen liikaa jossain koulu harrastukset ja kavereitten kanssa saan huudot ja haukut etten ole koskaan kotona. Aina jaksaa se vaan huutaa pienistäkin asioista ja käy itse yllyttämän huudon seurauksena paiskomaan tavaroita meidän muiden päälle ja käy väkivaltaiseksi. Ei meillä paljoa mitään yhteistä ole käy kateeksi toisten äidit jotka tukevat lastaan elämän vaiheissa eikä vaan keskity pikkuasioihin. Tuntuu usein ettei hän välitä minusta ollenkaan ja heittäytyy sarkastiseksi jos yritän puhua mistään hänen kanssaan. Tulee välillä huoneeseeni kerjäämään kierrellen itseään puolustellen anteeksi pyytöä minulta vaikka tilanteissa itse on lopulta lähtenyt väkivaltaiseksi. Onneksi enää muutama vuosi että pääsee pois tästä helvetistä. Vaikka en enää kaiken jälkeen arvosta äitiäni ihmisenä ollenkaan silti se aina satuttaa kun kuulee jatkuvaa haukkumista ja alas painamista.


    • Keissa

      Onpa outoja äitejä: ovat itsekkin kuin pahimpia teinikakaroita. Ei ole ihme jos nykyään on niin apljon pohoinvoivia nuoria. Syy ei ole teissä nuorissa: Olette todella fiksuja ja paljon tietäviä verrattuna aikaan kun itse olin teini. Te ette saa opetella vastuuta ja kasvaa kohti aikuisuutta sopusoinnnussa kehityskenne kanssa.
      Teille kuuluu nuoruus ja vanhemmat. Etsikää apua.

      • WishICould

        Mun äiti ei varsinaisesti raivoo mulle, mutta se kiroilee tosi usein eikä tue mua missään. Kun kerro sille huolia, niin se häipyy vähän ajan päästä tupakalle. Kun puhun niistä huolista ja se "kuntelee" hetken, niin se vaan valittaa siitä, kun puhun kuulemma ikävällä äänensävyllä ja että mulla on ihan turhia huolia. Kun puhun ulkonäöstäni, (oon siis ihan vitun ruma) niin se vaan sanoo, et: No kyllä sä kaunistut vielä. Se ei oikeesti oo totta. Ja sit kun kerron, että musta puhutaan paskaa koulussa, niin se vaan sanoo: Ei sil oo mitään välii. Ai ei vai?

        Kun sanon, ettei mun ihastus tykkää musta, niin se vaan hymähtää tai on hiljaa.
        Sit se menee röökille kun viisi minuuttia tulee täyteen. Kun sanon sille, että miksei se tue/kuuntele mua, niin se vaan alkaa rääkyy et kyllä se kuuntelee, ihan liikaakin. Äiti saattaa myös näprätä kännykkää jos puhun sille.

        Ja mitä teidän asioihin tulee, niin en vain voi millään ymmärtää, että miks ette uskalla huomauttaa tosta teidän äidillenne? :D OK mun luonne on sellanen, että kyllä uskaltaa helposti sanoa (horoskooppi on rapu) jos äiti käyttäytyy tuolla tavalla. Eikä mua oikeastaan kiinnosta se, että huutaako/raivoaako äiti minulle vi ei. Kunhan vain se kuuntelisi/ymmärtäisi minua ;(

        Sanokaa teidän äideillenne tuosta! Ei se nyt teitä tapa!


      • onnelline
        WishICould kirjoitti:

        Mun äiti ei varsinaisesti raivoo mulle, mutta se kiroilee tosi usein eikä tue mua missään. Kun kerro sille huolia, niin se häipyy vähän ajan päästä tupakalle. Kun puhun niistä huolista ja se "kuntelee" hetken, niin se vaan valittaa siitä, kun puhun kuulemma ikävällä äänensävyllä ja että mulla on ihan turhia huolia. Kun puhun ulkonäöstäni, (oon siis ihan vitun ruma) niin se vaan sanoo, et: No kyllä sä kaunistut vielä. Se ei oikeesti oo totta. Ja sit kun kerron, että musta puhutaan paskaa koulussa, niin se vaan sanoo: Ei sil oo mitään välii. Ai ei vai?

        Kun sanon, ettei mun ihastus tykkää musta, niin se vaan hymähtää tai on hiljaa.
        Sit se menee röökille kun viisi minuuttia tulee täyteen. Kun sanon sille, että miksei se tue/kuuntele mua, niin se vaan alkaa rääkyy et kyllä se kuuntelee, ihan liikaakin. Äiti saattaa myös näprätä kännykkää jos puhun sille.

        Ja mitä teidän asioihin tulee, niin en vain voi millään ymmärtää, että miks ette uskalla huomauttaa tosta teidän äidillenne? :D OK mun luonne on sellanen, että kyllä uskaltaa helposti sanoa (horoskooppi on rapu) jos äiti käyttäytyy tuolla tavalla. Eikä mua oikeastaan kiinnosta se, että huutaako/raivoaako äiti minulle vi ei. Kunhan vain se kuuntelisi/ymmärtäisi minua ;(

        Sanokaa teidän äideillenne tuosta! Ei se nyt teitä tapa!

        onpas aika karua luettavaa onneks mun mutsi ei oo tollane mut kyllä sekis joskus raivoo


    • RomanceBoy

      Jos vanhemmat huutaa ja valittaa joka ikisestä asiasta niin kannattaa tehdä niin että ette tee mitään asialle ennen ku ne älyää tehä sen joko itse tai pyytää teitä kauniimmin tekemään asialle jotain. Jos he kohtelevat kaltoin ja huutavat teille niin tehkää samoin heille ja antakaa niiden ymmärtää että miltä tuntuu kun huudetaan ja räyhätään.

      Jos taas tuosta seuraa ongelmia kuten väkivaltaa niin sen jälkeen vain poliisiasemalle ja vanhempia vituttaa ja kaduttaa ihan kunnolla :D Huutaville vanhemmille luu kurkkuun!

      • RomanceBoy

        Vielä sellanen että jos mulle tulee esim isä räyhäämään jostain niin en välitä asiasta tuon taivaallista vaan odotan että se tekee asian itse jos on käskeny tehä jotain tai jos se huutaa nii väykytän ja mäkätän oikeen inhottavalla äänellä takaisin niin että mennee paappa hiljaseksi :D


    • merituuuuuli

      mun mutsi on ihan samanlainen.

      • Vanhempiin kyllästynyt!

        Mua vituttaa kun maailman huonoimmat vanhemmat raivoo päivittäin mulle! Aina kun mutsi tulee himaan nii alkaa kauhee raivoominen! Mä en jaksa enää. Mitä mä teen? Vituttaa niin kauheesti. Nykysin en enää ees saa mennä kaverille. :( Auttakaa joku mitä mun pitäs tehä!? Ja muutenki miks ne raivoo? Auttakaa mua!


      • punainenhiiri
        Vanhempiin kyllästynyt! kirjoitti:

        Mua vituttaa kun maailman huonoimmat vanhemmat raivoo päivittäin mulle! Aina kun mutsi tulee himaan nii alkaa kauhee raivoominen! Mä en jaksa enää. Mitä mä teen? Vituttaa niin kauheesti. Nykysin en enää ees saa mennä kaverille. :( Auttakaa joku mitä mun pitäs tehä!? Ja muutenki miks ne raivoo? Auttakaa mua!

        Mun vanhemmat on eronnu,ja asun äitin kaa. Joka aamu (viikonloppunakin) klo:07.15 äiti tulee huutaen mun huoneeseen ja repii verhot auki ja sanoo että "perkele kello on jo kohta kaheksan ja sinä vaan nukut" en saa koko viikkona nukkua edes sinne kahdeksaan. Ja mä oon yleensä sellanen että,valvon myöhään koska en osaa rueta nukkumaan aikaisemmin. Sitten kun tulen koulusta saatan mennä hetkeksi (viideksi minuutiksi) sohvalle makaamaan niin äiti tulee huutaen ja pakottaa joihinkin kotitöihin vaikka läksytki pitäisi tehdä.


    • uUsdel

      mull on iha sama heti kun äiti tulee kotiin nii se alkaa huutaa kaikesta jos mä ja isä ollaa vaa koton nii sillo on iha rauhallista mut ku äiti tulee nii huuto alkaa.

    • Surullinentytär

      Äiti ja iskä eros kun olin 2-vuotta. Käyn aina välillä veljeni kanssa äitillä kylässä. Ennen menin aina innolla äitille, nykyään se on ihan hirveetä kidutusta. Äiti polttaa pilvee ja tupakkaa ja se sina huutaa mulle kaikesta turhasta, esim siitä et mulla ei oo laktoosi-intoleranssista vaikka mulla on ja se tietää sen (äitillä ei oo aina varaa ottaa lakt. Asioita), ja sit äiti aina käskyttää et tehkää tota ja tota. Ja jos vaikka kysyn että tarviiko mun laittaa ovi lukkoon kun meen ulos vaikka äiti on sisällä niin sit se vaan aina huutaa ja valittaa et kuinka en osaa ajatella aivoilla ja kun ollaan veljen kaa aina välil kyselty juttuja niin äiti huutaa et aivoja saa käyttää ja keksii siin samalla muutakin mollattavaa. Äiti aina vääristää mun sanoja ja sit kerran kun äiti kysy et mitä ruokaa tehdään ja alko ehdottelee ja sit sanoin et tehdään vaikka sitä niin sit se piti taukoo ja alko vaan huutaa et "EI SITTEN TEHDÄ MITÄÄN KOSKA EI SULTÄ IKINÄ SAA MUUTA VASTAUSTA KUN ETTÄ IHAN SAMA! TÄSTÄ LÄHTIEN KUN SANOT IHAN SAMA NIIN SE TARKOTTAA ETTÄ IHAN SAMA! TEEN SIT SEMMOSTA RUOKAA MISTÄ ET TYKKÄÄ JA KAIKKI TÄYTYY SYÖDÄ! JOS EI SYÖ NIIN KUOLKAA SIT NÄLKÄÄN!" Ja sit se meni koneelle. Äiti on aina facebookissa, tai jos ei oo siellä nii jättää meidät yksin kotiin ja lähtee viihteelle ja tulee sit illalla tai yöllä kotiin joku random mies mukanaan ja alkaa polttaa pilvee. Viimeksi kävi näin ja äiti sano mulle et "*nimi* rakas, menetkö makkariin koska me poltetaan paukut.:)" sanoin vaan et joo, sit äiti oikeen ylvästeli että "näin meillä täällä keskustellaan asioista" en uskalla tehdä asioille mitään tai äiti alkaa huutaan ja syyllistän mua kaikesta, esim kun kerroin mun iskälle et mitä äiti oli kerran tehny, niin äiti oli alkanu sytyttelee mua ja huutanu ja kaikkee. Ja sit jos äitillä on pinna kiree niin se saa aina itkee ja soittaa sen äitille kuinka me ollaan hirveän ilkeitä, mut musta tuntuu et me ei saada näyttää meijän tunteita. En oo IKINÄ itkeny äitille mut ainaku ollaan siellä niin alan itkee mun sängyssä mut äitien nähdessä en IKINÄ itke koska en uskalla.
      En jaksa enää kirjoittaa mutta välillä en enää haluu että mulla on äitiä.
      Tätä tekstiä kirjottaessa, itkin, taas.

      • Samatyttötaas

        Anteeksi kirj.virheistä ja ei äiti sytyttele vaan syyttelee


      • viisaampikuinäiti

        Vaikuttaa siltä että olet fiksumpi kuin äitisi ja tulet sen huomaamaan kyllä tulevaisuudessa. Varsinkin kun mutsis pössyttelee, niin sillo varsinkin mielialat heittelee ihan laidasta laitaan ja varmaan silläkin on masennuskausia.... älä ainakaan seuraa sen jalanjälkiä, niin Sä pärjäät varmasti !


    • Huhhahhei-

      Mul oli ennen samanlailla mut nykyään oon mun äitiä 20cm pidempi niin loppu se huutaminen jostain syystä

    • 0101

      Meilläkin samaa xdd mut yleensä jos se huutaa mulle niin huudan takas et mitä vittuu ootte tehny mut jos musta on noin paljon haittaa :D yleensä menee hiljaseks mut tiiän et nekin huutamiset on stressist mutta en hyväksy sitä et se purkaa ne muhun

    • Traumat

      Itsellä juuri tänään äiti alotti kauheen show'n, kun pitäisi serkun syntereille kamoja laittaa ja valmistautua harkkoihin. Sanoin, että enhän mä millää ehi tehä kaikkee tässä ajas: Siitä se Helvetti vasta lähtikin. Kauhee huuto vittu oot laiska! Sun pitäis valmistautua ja oot vaan puhelimella. Iskäkin oli leffassa joten äiti sai vapaasti huutaa. Se ei vaan tajuu kuinka rankkaa mulla on. Aina kun tuun kotiin mua väsyttää teen läksyt ja ehin noin 2h olla rauhassa ja sit sieltä tullaan. Miksi astiat ovat pöydällä eikä koneessa? Just eilen mietin, että mitä teen. Kysyin miksi se suuttuu niin helposti. Hän vetäytyi siihen, että hänellä on pientä flunssaa jonka takia hermot on kireellä. Oikeesti se huuto voi vaikuttaa muhun syvästi. Tuntuu et tulee viel jotkut traumat. Sit kun se tänään rages otti kännykän ja pleikan pois ja sano että saan takas kun osaan käyttäytyä. Uhkas peruu ens viikon yö-kylänkin kaverin kaa.

      • Traumat

        Vähän tuli kirjoitus virheitä, mutta ei anneta sen häiritä


      • No miksi sinulla on rankkaa? Ja ja oletko kertonut siitä äidillesi? Onko se jopa mahdollista, että olet laiska niiden kotitöiden suhteen?

        Kun vanhempi on tehnyt pitkän työpäivän ja näkee sitten kotiin tultuaan ne astiat siinä pöydällä samalla kun jo 2 tuntia koulun jälkeen yksin kotona ollut teini räplää puhelintaan tai surffaa netissä huoneeseensa sulkeutuneena, niin siinä saattaa joskus vähän kiehahtaa. Varsinkin, jos niistä astioista tai muusta jälkien siivoamisesta tai ylipäätään kotitöistä on tarvinnut muistutella useastikin.

        Ei vanhemmat tiedä, miten rankka se koulupäivä on ollut ja miten koville tehtävien tekeminen otti, jos et ole siitä heille kertonut. Siksi mahdollinen saamattomuutesi hommien hoitamisessa saattaa näyttää laiskuudelta.

        Jos elämäsi on liian rankkaa nykyisellään, niin sinun täytyy tinkiä jostakin. Koulunkäynti se ei saa olla, koska kuset muroihisi tulevaisuutta ajatellen. Sama juttu kotitöiden hoitamisen kanssa: Ei ole reilua, että muut siivoavat jälkesi ja nekin olisi tulevaisuutta ajatellen hyvä osata.

        Eli jos aikasi ei riitä tai oler muuten liian poikki elämästä selviytymiseen, niin sinun pitäisi tinkiä vapaa-ajan vietostasi. Tarvittaessa ne harkat pitäisi jättää pois. Puhelin ja tietokone kiinni viimeistään iltakymmeneltä ja unta kalloon. Ymsyms. Joskus pitää vaan priorisoida.

        En haluaisi kuulostaa tylyltä, mutta perusmuotoinen koululaiselämä ei normaalisti ole aikuisten mittapuulla mitenkään rankkaa ja jos on, niin siinä elämäntyylissä on jotain pielessä. Jos tukka ei olekaan hyvin tai ne adidasverkkarit ei olekaan tarpeeksi istuvat, eikä peppu näytäkään niissä tarpeeksi hyvältä muiden tuijotettavaksi, niin se ei helkkarivie ole mikään oikea ongelma! Tämä viimeisin kärjistetty esimerkki on suora lainaus yhdestä teinikeskustelusta, eikä sen ole tarkoitus viitata kehenkään erityisesti.

        Ensin työ, sitten huvitukset. Tämä asia on unohtunut jo monelta aikuiseltakin. Joskus asioita joutuu asettamaan tärkeysjärjestykseen.


    • Ole.hiljaa.äiti.nyt.vaan

      Ouhshit, perheissä on vissii vaikeempaa ku mitä aattelis. Ja naiden yt-potku-aikojen myötä tilane tuskin helpoittuu

    • Kypsähkö

      Siinä vaiheessa, kun maksatte oman asumisenne, paskapaperinne, älypuhelimenne ja älypuhelimenne laskun, ruokanne, vaatteenne ja harrastuksenne, niin tervetuloa ärsyttämään vanhempianne vittuilemalla ja makoilemalla älypuhelin nokan eessä, terveisin teiniinsä lopen uupunut äiti. Onneksi muuttaa opiskelun myötä pois ja en ole maksamassa vuokria, ehkä kotielämä muiden kanssa muuttuu rauhallisemmaksi ja näsäviisas "mun elämä on rankkaa, kun nenä kiinni puhelimessa ja joudun herää kouluun" oppii elämän realiteeteistä vähän enemmän. Äiti herää aamulla klo 5:30, tekee aamiaisen, pukee nuoremmat lapset tarhaan, herättää vanhemmat lapset kouluun, pukee kiemurtelevat mukelot, vie tarhaan, menee töihin taas myöhässä, juoksee päivän duunissa, hakee lapset tarhasta, käy kaupassa kahden väsyneen lapsen kanssa, tulee kotiin ja toteaa väsyneenä kodin olevan pommin jäljiltä ja teinin tuijottamassa luuriaan, siivoaa kämpän, purkaa lapset ja ostokset, tekee ruokaa katsoo kasvava laskupinoaan ja miettii millä saisi maksettua ja ostettua teinille uudet haluamansa converserit ja teini vain vittuilee, niin kyllä, pinna joskus palaa äidilläkin.

      • Nieisiitäsen

        Ei tänne tarvii tulla valittaan, kuinka et osaa kasvattaa lastas oikein.


    • kyllästynylukiolaine

      Sama homma täälläpäin. Joka päivä korvat raiskaantuu liiallisista desibeleistä ja silloin tällöin on tullut avokämmenestä. Siitä vasta huuto syntyi kun jäin kiinni tupakasta. Olisin ymmärtänyt jos huuto olisi sisältänyt jotain opettavaista yms. Sen sijaan sateli vain turhia solvauksia ja haukuntaa.

      Pystyisin hakkaamaan mutsin tai tuhoamaan hänen henkisen terveytensä sanoilla kuin leikkiä vaan, mutta en ole paha ihminen. Kuitenkin nämä ajatukset pyörivät päässä vääjäämättä sillä huutoa on koko ajan.

      Ennen aattelin että voisin karata kotoa mutta eihän siitä olisi mitään tullut kun ei ole paikkaa mihin mennä ja poliisitkin varmaan lähtisivät etsimään.

      Nykyään kun ikää on 17 olen ajautunut väärinkäyttämään lääkkeitä ja juomaan runsaasti alkoholia. (aina kun on mahdollista)
      Sillä kun on sekaisin ei huolet paina. Sisuskaluille on luultavammin käynyt jotain tästä koska nykyään aina oksettaa... :(

      Nykyään on mielessä usein itsemurha ja heti jos seuraavan kerran huudetaan jostain täysin mitättömästä paskasta yms. ja tulee vahva itsetuhon halu, haistatan vitut, heitän tuolin ikkunasta, ajan kaupunkiin ja hyppään kerrostalon katolta.

      Näin ainakin vahvasti uskon, sillä jos jotain aion sen myös perkele teen!

    • Anonyymi

      Elämäni on kidutusta ei Instagaramia ei Netfliksiä ei lisäosia ei vippejä ja muhun ei edes luoteta haloo

    • Yep! Tuttu tilanne enkä kyllä malta odottaa että pääsee yksin asuun. Tajuan kyllä että äidin omasta stressistä johtuu ja siksi purkaa hermonsa muhun mutta tuntuu silti pahalta aika usein

    • Anonyymi

      En ymmärrä miksi jotkut tänne tulleet puolustelemaan äitejä joilla useita muksuja. En ymmärrä miksi hankkia niin monta lasta jos ei saa itse arkea pidettyä kasassa. Syntyy molemmin puolinen kunnioitus toista kohtaan jos vanhemmat ymmärtäisivät nuoren vaikeuksia ja osaisivat paremmin kommunikoida nuoren kanssa. Jos on rankkaa töissä älä pure tätä nuoreen. Me emme ymmärrä mistä tuommoiset pikkuasioista huutamiset syntyvät ja ihmettelemme miksi se nyt taas mulle alkaa huutamaan. Kaikilla on omat ongelmat älä pura omia henkilökohtaisia ongelmia ihan väärälle taholle.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tykkään sinusta ikuisesti

      Olet niin mukava ja ihana ihminen rakas. ❤️
      Ikävä
      17
      4196
    2. Kirjoita yhdellä sanalla

      Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin
      Ikävä
      184
      2469
    3. Olet hyvin erilainen

      Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja
      Ikävä
      73
      1607
    4. Hyvää Joulua mies!

      Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o
      Ikävä
      64
      1177
    5. Onko muita oman polkunsa kulkijoita

      Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella
      Iisalmi
      23
      1157
    6. Toivoisin etten jännittäisi

      niin kauheasti. Hassua tässä on se, että en varmaan olisi niin ihastunut sinuun, jos et olisi niin älykäs, ja henkisesti
      Ikävä
      42
      902
    7. Hyvää talvipäivänseisausta

      Vuoden lyhyintä päivää. 🌞 Hyvää huomenta. ❄️🎄🌌✨❤️😊
      Ikävä
      171
      894
    8. Junan kylkeen autolla

      Miten helevetissä voi ajaa auton junan kylkeen?? Puhelinta hivelöity kenties!!? Koirat vielä kyydissä on käsittämätöntä
      Pyhäjärvi
      74
      873
    9. Mikä älykkäissä naisissa pelottaa?

      Miksei heitä uskalla lähestyä?
      Ikävä
      104
      870
    10. Oletko päättänyt

      Jo varmasti että ensi vuonna keräät rohkeutesi ja sanot tunteesi vai et? Sitä odottaessa ja toivoessa
      Ikävä
      72
      810
    Aihe