Miten usein putsaan pienarin piipun? Ja millä? Pitääkö lyijy hinkata pois? On vähän tyhmiä kysymyksiä, mutta ei ole oikeen ketään keltä kysyä.
pienarin putsaus
aloittelija
72321
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Riippuu paljon ammuskeleepi..
no minä ainaki ku oon ampumas käyny ni aina sen jälkeen putsaan piipun nii et se on puhdas eikä paperis näy mustaa ja sit öljyän sen hyväksi ni pysyy piippu kunnos eikä pääse syöpymään. ja sitten tietenki ennen ampumista työnnän öljyt ulos piipusta
Käytä CRC:tä piipussa aina ennen puhdistusta, sitten rassaat muoviharjalla jämät pois ja messinkiharjalla kovimmat kokkareet, jos näitä ei löydy niin halpa "kierretanko" ja raionvillaa. Puhdistuksessa voi myös käyttää hammasharjaa.
Minulle joku kertoi ,että piekkarin piippua ei tarvii niin usein jynssätä.Lyijyä sinne kumminkin aina jää vaikka kuinka jynssää.Ehkä se lyyjyvaippa suojaa piippua ruudinpalamis jätteiltä.Toisaalta saattaa raudan ja lyyjyn välille tulla syövyttävä paristo, mitenlie.
Itsellä on ollut välillä muutaman päivän putsaamatta enkä ole havainnut mitään syöpymiä ,eikä ole tarkkuuteen vaikuttanut ammuttaessa samoja patruunoita.Käytössä ollut jo noin 15v.Lyyjyä en ole koskaan erityisemmin jynssänyt,tappuralla ja öljyllä putsanut.
Muut aseet kyllä pitää putsata heti ammunnan jälkeen.
Ps. Onhan niitä myytävänä kemiallisia lyijyn putsausaineita.
Ite putsaan pienarin n.200-300 laukauksen jälkeen. Jos tosissaan tarkkuutta ampuu, niin on hyvä laittaa muistiin puhtaalla ja likasella aseella ammutut tulokset, että voi myöhemmin verrata. Muut aseet putsaan kyllä joka ratakerran jälkeen..
Toi s****nan pyssyn jynssääminen on ihan pikkukullisten nihilistien hommaa. Mulla on kaksi pienoiskivääriä ja säilytän niitä aina mahdollisimman kuivassa paikassa (kosteus alle 30%) ja mitään syöpymisiä en ole koskaan havainnut. Toinen aseísta on Remington Viper ja se (romu) alkaa jumittaa vasta 500 laukauksen paikkeilla, jonka jälkeen sen putsaamiseen riittää paineilmapistooli, liuotinbensiini ja aseöljy. Piippua en ole koskaan putsannut, koska se on vain marginaalinen tekijä tuon aseen osumatarkkuudessa. Se on kuin tehty tuholintujen alasampumiseen lennosta ja silloin suurin merkitys on aseen keveydellä, lippaan koolla ja käytetystä ennakosta.
Toinen ase on pulttilukkoinen 22lr Gautcher ja sitä putsaan aina, kun pyssy NÄYTTÄÄ olevan puhdistamisen tarpeessa. Kasa-ammuntaa piekkarilla on turha edes yrittää harrastaa, joten tuon piipun rassaaminen jokaisen laukauksen jälkeen on suorastaan idioottimaista touhua. Ainakin mun piekkarin osumatarkkuuteen vaikuttaa enempi lämpötila, tuuli, kosteus, patruuna, pienet erot ampuma-asennoissa eri kertoina, jne.
Parhaiten edellisen voi todistaa siten, että säädän sen rimpulan päivän aikana kohdalleen ja tämän jälkeen sillä voi pudottaa vanhan kymmenpennisen 50m matkalta joka laukauksella, mutta seuraavana päivänä kasa on siirtynyt takuuvarmasti sentin johonkin suuntaan.
Ainakin oma mielipiteeni on, että tuon mielettömän aseen rassaamisen sijaan kannattaisi panostaa hyvään etäisyysmittariin, koska hiemankin pidemmillä matkoilla oikean etäisyyden arviointi kasvaa kaikkea muuta tärkeämmäksi tekijäksi. Tietenkin ampujan pitää tuntea käyttämänsä ammuksen ballistinen lentorata koko käyttöalueella sekä osata estimoida tuulen vaikutus ennen kuin osumasta voidaan edes haaveilla. Tosimiehet eroittuu silloin joukosta, kun kelillä kuin kelillä ja paikassa kuin paiksaa tietää mihin kohtaa tulee tähdätä.
Yleensä maali saattaa vielä liikkua, jolloin käytetyn aseen ja ammuksen tuntemus korostuu entisestään. Eli, älkää hyvät ihmiset rassatko niitä lelujanne niin helvatin paljon vaan ampukaa, ampukaa ja ampukaa! Vasta silloin, kun ensimmäisen pyssynne on kulunut tohjoksi, alatte ymmärtää mitä tällä oikein tarkoitan.
-Jonttu-
Puhut vähän, mutta asiaa..