Mielenkiintoista on nähdä tapahtuuko parannusta tai kuinka suurta muutosta nykyiseen tilanteeseen lasten oloissa näiden last.suoj. kehitys suunnitelmiin nähden.
"Kunnat ovat laatineet kiitettävästi suunnitelmat lastensuojelun kehittämisestä ja järjestämisestä. 80 prosentissa kunnista suunnitelma on jo valmis ja 10 prosentissa kunnista suunnitelman valmistelu on meneillään. Kunnat arvioivat suunnitelmatyön vahvistaneen eri toimialojen välistä yhteistyötä. Kunnissa halutaan ottaa kuntalaisten näkemykset paremmin huomioon seuraavaa suunnitelmaa laadittaessa valtuustokaudella 2013–2016.
Kunnilla on velvoite tehdä valtuustokausittain lastensuojelulain 12 §:n mukainen suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä. Velvoite tuli kunnille 1.1.2008 voimaan tulleen lastensuojelulain myötä.
Suunnitelman tulee sisältää tiedot
1.lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta;
2.lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista;
3.lastensuojelun tarpeesta kunnassa;
4.lastensuojeluun varattavista voimavaroista;
5.lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä;
6.yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä
7.suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta
Kunnissa suunnitelma on nimetty esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaksi, lastensuojelun kehittämissuunnitelmaksi tai lastensuojelusuunnitelmaksi. "
http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/soster/sosiaalipalvelut/lapset/lastensuojelu/lastensuojelusuunnitelmat/Sivut/default.aspx
"Kunnat ovat laatineet kiitettävästi suunnitelmat lastensuojelun kehittämisestä ja järjestämisestä. 80 prosentissa kunnista suunnitelma on jo valmis ja 10 prosentissa kunnista suunnitelman valmistelu on meneillään. Kunnat arvioivat suunnitelmatyön vahvistaneen eri toimialojen välistä yhteistyötä. Kunnissa halutaan ottaa kuntalaisten näkemykset paremmin huomioon seuraavaa suunnitelmaa laadittaessa valtuustokaudella 2013–2016.
Kunnilla on velvoite tehdä valtuustokausittain lastensuojelulain 12 §:n mukainen suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä. Velvoite tuli kunnille 1.1.2008 voimaan tulleen lastensuojelulain myötä.
Suunnitelman tulee sisältää tiedot
1.lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta;
2.lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista;
3.lastensuojelun tarpeesta kunnassa;
4.lastensuojeluun varattavista voimavaroista;
5.lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä;
6.yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä
7.suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta
Kunnissa suunnitelma on nimetty esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaksi, lastensuojelun kehittämissuunnitelmaksi tai lastensuojelusuunnitelmaksi. "
http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/soster/sosiaalipalvelut/lapset/lastensuojelu/lastensuojelusuunnitelmat/Sivut/default.aspx
Vastaukset 9
Vanhimmat
Laitoin sulkuihin (1) omat kirjoitukseni ja mietteeni, miten ne mahdollisesti toteutuvat vai toteutuvatko lainkaan.
1.lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta;
(1.)
- Tutkivatko last.suoj.viranomaiset tarkemmin kodin kasvu- ja hyvinvointi oloja?
- Ryhdytäänkö valvontaa laajentamaan sijaishuoltoon?
2.lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista;
(2.) Tarkoittaanko että tulemme saamaan mahdollisesti ennaltaehkäiseviä palveluja riittävästi?
3.lastensuojelun tarpeesta kunnassa;
(3.) Tarkoittaako tämä nyt sitä että jos esim. ennalta ehkäiseviä palveluja tarjotaan riittävästi, niin silloin last.suoj. tarpeet vähenevät?
4.lastensuojeluun varattavista voimavaroista;
(4) Koulutetaan lisää last.suoj.viranomaisia vai palkataan heitä töihin?
5.lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä;
(5) Noudattamaan last.suojelulakia?
6.yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä
7.suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta
(6) ja (7) Tämähän pitäisi toimia jo ennaltaehkäisevänä toimena. Sitten se että jotka on laillisesti huostaan otettuja niin sielläkin kaivataan suunnitelmien toteuttamista ja seurantaa.
Nuoret tarvitsevat apua lastensuojelun tabujen murtamisessa.
Lue lisää lastensuojeluun liittyviä kannaottoja.
Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan keskus.
http://www.socca.fi/uutiset/nuoret_tarvitsevat_apua_lastensuojelun_tabujen_murtamisessa.4621.news
------------
Kopio Soccan tabujen murtamisesta.
Presidentti Niinistö kuunteli kiiinnostuneena nuorten mielipiteitä.
Lastensuojelunuoret eivät pysty parantamaan lastensuojelun huonoa mainetta yksin. Siihen he tarvitsevat aikuisten ja päättäjien apua.
Pesäpuu ry:n "Selviytyjät-tiimi" ja Helsingin kaupungin ja Soccan "Nuoret kehittäjät -ryhmä" ovat jo pitkään tehneet työtä kehittääkseen lastensuojelua nimenomaan lastensuojelun asiakkaana olevien nuorten näkökulmasta. Nuorten omaa ääntä on saatu esille, ja muutosta on tapahtunut. Lastensuojelun huonon maineen ja ennakkoluulojen taltuttamisessa riittää kuitenkin vielä töitä.
– Me lastensuojelunuoret voimme itsekin vaikuttaa ennakkoluuloihin. Yksin emme kuitenkaan koko Suomen käsitystä lastensuojelusta ja lastensuojelunuorista pysty muuttamaan. Siihen tarvitsemme apua, korostivat Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä Helsingissä Nuorten foorumiin kokoontuneet lastensuojelun asiakkaana olevat nuoret.
Tutustu nuorten ajatuksista koottuun esitykseen
Nuoret tapasivat tasavallan presidentin
Foorumissa vierailleelle Tasavallan presidentti Sauli Niinistölle nuorilla olikin tärkeä viesti.
– Toivoisimme, että presidentti vie viestiämme eteenpäin ja auttaa meitä murtamaan lastensuojelunuoria kohtaan vallitsevia tabuja, nuoret viestittivät.
Nuoret keskustelivat vilkkaasti presidentin kanssa ja toivat rohkeasti esille omat mielipiteensä. Tiiviin tunnin aikana keskusteltiin muun muassa sosiaalityöntekijöiden riittävyydestä ja roolista, aikuisen tuen tärkeydestä, luottamuksesta ja inhimillisyydestä.
Nuoret pohtivat myös mitä konkreettista muutosta tapaaminen presidentin kanssa voi tuoda.
– Jo pelkästään se, että presidentti antoi meille aikaansa, ja tuli tapaamaan meitä kertoo arvostuksesta. Tunsimme, että meidän sanomaamme kuunnellaan. Tarvitsemme ehdottomasti vastaavanlaisia tapaamisia eri tason päättäjien kanssa, missä voimme kohdata toinen toisemme tunteiden tasolla, nuoret painottivat.
Nuorten foorumi osa valtakunnallisia lastensuojelupäiviä
Nuorten foorumi järjestettiin osana Valtakunnallisia lastensuojelupäiviä Helsingissä. Foorumin järjestivät yhteistyössä Lastensuojelun Keskusliitto, Helsingin kaupungin Nuoret Kehittäjät, Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi ja Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca.
Valtakunnallisille lastensuojelupäiville Finlandia-talolle Helsinkiin kokoontui 2.–4. lokakuuta yli 1 000 lastensuojelualan ammattilaista pohtimaan alan keskeisiä haasteita. Tapahtuman järjesti Lastensuojelun Keskusliitto yhteistyössä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien kanssa.
Teksti: Lastensuojelun Keskusliitto
Lisätietoja
Hanna-Mari Savolainen
Tiedottaja
Lastensuojelun Keskusliitto
puh. 044 329 0029
hanna-mari.savolainen(at)lskl.fi
www.lskl.fi
Kati Palsanen
Tutkijasosiaalityöntekijä
Nuoret kehittäjät -ryhmän vetäjä
Socca
(09) 310 42345, 050 407 4785
kati.palsanen(at)hel.fi
www.socca.fi/nuoretkehittajat
----------
Tarvittiin ryhmä nuoria selvittämään mitenkä lastensuojelun tulisi toimia.
Socca.
Lastensuojelunuoret ja työntekijät kehittävät yhdessä lastensuojelua.
Socca uutisia 5.9.2012.
http://www.socca.fi/uutiset/?253_m=4499
---------
"- Tutkivatko last.suoj.viranomaiset tarkemmin kodin kasvu- ja hyvinvointi oloja?"
Tärkeä kysymys, koska jos olennaiset kysymykset hoidetaan hutiloiden ja vajaalla tiedolla, EI lapsen todellinen etu pääse toteutumaan. Juuri niinhän oli Eerikankin tapauksessa!
Ei sossu näköjään tiennyt yhtään millaisiin oloihin ja millaisille ihmisille hän lapsen kotiutti. Käsittämätöntä! Ilmeisesti äitipuolta ei oltu tavattu ollenkaan tai ainakaan häneen ei oltu tutustuttu ollenkaan.
Sossu oli toiminut ihan kuin silmänpalvonnan huumassa, että isä on sossujohtajan poika ja äitipuoli "lääkäri". Todellisuudessa isä taisi olla väkivaltainen hulttio ja äitipuoli valehtelija, jolla oli rikosrekisteri, samoin kuin isälläkin. Eikä sossu ollut varmaan käynyt isän kotona, koska ei mitenkään muuten ole selitettävissä, että tyttö kotiutettiin tuollaisille ihmisille täpö täyteen sekaiseen yksiöön.
Eerikan tapauksessa perheen tilanteen selvitys lyötiin laimin täysin ja samoin se on erittäin puutteellista monessa muussakin tapauksessa.
Samoin eilen illalla luin täältä erittäin huolestuttavan huostaanottokertomuksen, jossa isä oli myös väkivaltainen, joka ilmeisesti myös jotenkin painosti ja häiriköi perhettään, eikä äidillä siksikään jäänyt riittävästi voimia paneutua vaativan lapsen kasvatukseen.
Sossun olisi pitänyt tutustua myös isään, vaatia hänet palavereihin. Jos isä ei siihen olisi suostunut, niin äidin kertomukset hänen käytöksestään olisi pitänyt ottaa todesta ja sossun olisi pitänyt tehdä kaikkensa, että äidin ja lapsen perhe-elämä olisi rauhoittunut. Lisäksi ehdottomasti tärkeää olisi ollut saada lapsi tutkimuksiin, jos hän vaikka olisi ollut neurologisen tuen tarpeessa.
Mutta mitään edellä mainituista asioista ei tehty. Perhetyöntekijän tarkkailun jälkeen vain äitiä syytettiin rajattomasta kasvatuksesta ja lapsi huostaanotettiin.
Lapsen tilanne siis vain pahenee kun näkemys perheen kokonaistilanteesta jää puolitiehen. Jos edellä kerrottu juttu tulisi julkisuuteen, kaikki tilannetta ymmärtämättömät huutaisivat hurraata, että ihanaa, nyt lapsi saa rajat, koska äiti oli ymmärtämätön tai laiska kasvattaja.
Tuntuu ihan kamalle, jos kyse on vaikka AS-lapsesta, hänelle huostaanotto on raskaampi kokemus kuin tavalliselle lapsele, koska hän irtautuu vanhemmistaan paljon hitaammin ja on heissä tunnetasolla paljon voimakkaammin kiinni kuin tavislapsi.
Jos hänet laitetaan sijaisperheeseen, niin kyllä taas huutoa riittää, miten lapset muka huostaanotetaan liian myöhään ja ovat sitten niin "vammautuneita", että sijarit eivät jaksa heidän kanssaan. Voin vakuuttaa, että erityislapsen kanssa on jaksamista omalla äidilläkin, mutta huostaanotto ensimmäisenä "apuna" on hirveän väärin ja epäoikeudenmukaista.
Kuntoutus on ensimmäinen ehto Asperger-lasten elämän laadun parantamisessa, ei huostaanotto ensimmäisenä, koska se vain pahentaa lapsen tilannetta. Oma vanhempi yleensä, siis yleensä, on valmis venymään oman lapsen takia mihin ylivoimien suorituksiin tahansa ja siksi kuntoutus olisi ensimmäinen lähtökohta näissä tilanteissa.
Joka ainut perhe tarvitsee oman rauhan ja etenkin erityislapsen perhe, koska lapsen kasvatus voi olla niin vaativaa, että se voi varsinkin väsyneen vanhemman ajaa välillä hulluksi tulon partaalle, jos tällainen ilmaus sallitaan. Itse selvisin niistä tilanteista huumorilla, mutta on erittäin epäoikeudenmukaista sekä lasta että vanhempaa kohtaan ymmärtämättä perheen kokonaistilannetta ja sillä pintapuolisella tarkastelulla leimata äiti välinpitämättömäksi kasvattajaksi.
Itse olen paljon pohtinut näitä tilanteita ja usein saattaakin olla, että vanhempien eronkin taustalla on isän aikanaan ilman hoitoa jäänyt oireyhtymä, nämä kun ovat yleisempiä miehillä kuin naisilla. Ja hoitamatta nämä oireyhtymät aiheuttavat käytöshäiriöitä, joten alkoholinkäyttö, uhkailu, väkivalta saattaavat kuulua kuvioon pahimmillaan. Se ei auta äidin jaksamista lapsen kanssa ollenkaan, vaikka hän pystyisikin suojaamaan lapsen isän käytöksen lieveilmiöiltä, mutta yleensä hän itse joutuu olemaan jatkuvan uhkailun ja manipuloinnin kohteena ja ottamaan vastaan isän syyttelyt siitä, että hän yrittää erottaa lapsen isästään, vaikka äidin vaatimus olisi vain se, että isä on tapaamisissa ehdottomasti selvin päin.
Toivottavasti ketkään isät eivät nyt aiheetta loukkaannu tästä. Kirjoitin tuon edellisen lukemani kirjoituksen näkökulmasta, sekä siitä kokemuksesta, mitä joidenkin neurologisten lasten perheissä olen eron jälkeen nähnyt tapahtuvan. Toki naisillakin on näitä oireyhtymiä, mutta yleisempia ne ovat miehillä kuin naisilla. Ehkä siksi usein eron jälkeen on nimenomaan äiti, joka jää erityislasta kasvattamaan.
Eikä tätä pidä ymmärtää niinkään, että kaikki ilman hoitoa jääneet neurologisten oireyhtymien aikuiset olisivat alkoholisteja tai väkivaltaisia. Erityislapset ja aikuiset ovat kuitenkin kaikki yksilöitä, kuten muutkin ihmiset.
Näistä tapauksista voi sanoa kohtaan (3.), että totta kai huostaanottotarpeet vähenevät, JOS tällaiseenkin tapaukseen sossulla olisi ollut aika ja mahdollisuutta paneutua niin, että olisivat i ymmärtäneet tilanteen kokonaisuutena.
Neuron lasten kuntoutuksessa tukea, neuvoja ja ohjeita saavat myös vanhemmat, mikä voi jo hyvinkin paljon auttaa perheen arkea ja sitä myötä edistää myös kasvattajan jaksamista vastata lapsen erittäin vaativiin tarpeisiin.
Kokonaistilanteen havainnointi ja arviointi tuntuu jäävän monesti puolitiehen kyllä muidenkin kohdalla, ei vain erityislasten tai niiden tilanteiden, joissa vanhemmilla on vielä erosta johtuvia erimielisyyksiä. Mutta ehkä nämä tilanteet ovat sossuillekin haastavimpia ja koettelevat heidän osaamisensa, siis tieto-taitonsa ja resurssiensa rajoja.
Kun aikaa ei ole yhteen asiakkaaseen riittävästi, kärsivät lapset siitä puutteesta, että perheen kokonaistilanne jää hahmottumatta.
Socca Yhteistyötä sosiaalityöntekijän ja perheen kanssa.
Yhteistutkiminen sosiaalityön menetelmäksi -hanke
Mistä on kysymys?
Pääkaupunkiseudun lastensuojelussa ja aikuissosiaalityössä on kokeiltu sosiaalipalvelujen kehittämistä ja tutkimista sosiaalityöntekijöiden ja asiakkaiden yhteistyönä.
Tavoitteena oli antaa asiakkaille ääni ja mahdollisuus osallistua kehittämiseen ja sosiaalityön raportoimiseen. Työskentelyn edetessä havaittiin, että asiakkaat voimaantuivat saadessaan mahdollisuuden tulla kuulluksi ja päästessään vaikuttamaan omilla kokemuksillaan.
Myönteisistä kokemuksista syntyi ajatus uudistaa perinteisiä sosiaalityön tekemisen tapoja asiakkaita osallistavaksi ja samalla voimauttavaksi. Kokemukset mallinnettiin yhteistutkimisen menetelmäksi, jonka levittämisen edellytyksiä tutkitaan tässä hankkeessa.
Esimerkki kokeiluista oli Soccan Heikki Waris -instituutin Sosiaalisen raportoinnin hanke.
Keskeisimmät tavoitteet
Toteutetaan hanke yhteistoiminnallisesti työntekijöiden, palveluiden käyttäjien, opiskelijoiden ja tutkijan yhteistyönä.
Lisätään asiakasosallisuutta sosiaalipalvelujen ja asiakastyön kehittämisessä.
Mallinnetaan erilaisia yhteistutkimisen tapoja yhdessä pilottityöyhteisöjen kanssa.
Levitetään uudenlaista sosiaalityön tekemisen tapaa sosiaalipalveluissa.
Tuotetaan tietoa siitä, millä ehdoilla yhteistutkimisesta voisi tulla sosiaalityöhön menetelmä.
Mitä tehdään?
Hyödynnetään aikaisempien hankkeiden löydöksiä kokemusasiantuntijatoiminnasta ja yhteistutkimisesta sosiaalityössä.
Tutkijasosiaalityöntekijä mentoroi viittä pilottityöyhteisöä aikuissosiaalityöstä ja lastensuojelusta.
Tutkijasosiaalityöntekijä ohjaa omaa lastensuojelunuorten kehittäjäryhmää yhdessä Helsingin läntisen lastensuojelun työntekijöiden kanssa.
Järjestetään kaikille asiasta kiinnostuneille työyhteisöille koulutusta yhteistutkimisesta.
Hankkeeseen otetaan mukaan korkeakouluopiskelijoita tekemään opinnäytetöitä.
Yhteistoiminnallisuus tarkoittaa esimerkiksi yhdessä suunnittelua, kouluttamista, kirjoittamista.
Innokylän REA-työkalu toimii hankkeen työskentelyalustana.
Lisätietoja
Kati Palsanen
Tutkijasosiaalityöntekijä
(09) 310 42345, 050 407 4785
kati.palsanen(at)hel.fi
www.socca.fi/yhteistutkiminen
Sivua päivitetty viimeksi 27.9.2012
----------------------
Vanhemmuuden arviointi smmatillinen täydennyskoulutus
Tarkoittaako tämä sitä, ettei tehtäisi vääriä arviointeja vanhempien kyvystä hoitaa ja huolehtia perheestä.
Tilaisuuden järjestää Snelmman kesäyliopisto.
torstai 8.11.2012 klo 9-15.30, Kuopio
Kouluttaja lastensuojelun erityistyöntekijä Tuija Mustonen
Kohderyhmä lastensuojelutyötä tekevät ja/tai lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset
Tavoite Koulutuksen tavoitteena on vahvistaa osallistujien arviointiosaamista, lapsilähtöistä työotetta, asiakkaiden kohtaamisen taitoja ja menetelmien käyttöä sekä työn suunnitelmallisuutta ja dokumentointia erityisesti vaativassa lastensuojelutyössä.
Sisältö •Vanhemmuuden arviointi prosessina
•Lapsilähtöisyys ja lapsen tarpeet suhteessa vanhemmuuden valmiuksiin
•Arviointityöskentelyssä käytettävät menetelmät ja välineet
•Arviointiprosessin hallinta ja laadukas dokumentointi
Hinta 125,00 €
Muu info hinta sisältää iltapäiväkahvin
Ilmoittautumiset 25.10.2012 mennessä
----------------------