Tyttöystäväni on mulle liian kaunis

Älä ainakaa eroo siitä! Kyllä se sut olis varmaa jo jättäny jos sitä haittais sen kavereitten mielipide :)

mun tekis mieli latoo turpaan ton sun tyttöystävän kavereiden kaltasia ihmisiä... mut kyl musta vaikuttaa et sun tyttös oikeesti välittää sust eikä sitä sillon kavereiden mielipiteet liikuta, ihanniinku se sulle sano:)

Mulla ihan sama homma . Tyttökaveri on todella kaunis, suosittu ja hyväkroppainen. Kaikenlisäksi tosi puhelias ja semmonen, kun taas ite en oo mikää hyvännäkönen, en oo suosittu ja oon vielä päälle tosi ujo ja hiljanen . Mutta rakastan mut tyttöystävää koska se välittää musta just tämmösenä ku oon, ainaki uskoisin niin (: monet pojat yrittää sitä vieläkin, ja tiedän kavereiden kautta että pitävät mua "vitsinä " ....

Oon tyttö mut mul on jotenki samallainen ongelma poikaystävän kaa. Se on sellane äänekäs ja suosittu ja muutenki loistaa aina kaikissa jutuista. Ite oon silt hiljasemmalt ja epäsuositummalt puolelt. Oon mielestäni iha nätti mut pari kymment finnii naamas. Me kumminki rakastetaan toisiamme vaik mun poikkis onki mua lyhyempi nii sen ego saa siihe lisää pituutta. :))

jos tyttö tykkää niin ei liene mitään ongelmaa

sama

Joo kyllä se tyttö susta välittää ja kannattaa pitää kiinni siitä, mut en ymmärrä yhtä juttuu... Miks se antaa sen kavereiden olla tollasii mulkkuja?? Jos mun kaverit haukkuis tai vähättelis mun poikaystävää, ni ajattelisin et ei ne mitää oikeita kavereita ole.... en sit tiiä, mut sun kannattaa varmaa puhua sun tyttöystävälles, et susta ei tunnu kauheen luottavaiselta tai hyvältä sen kaverien puheet... tsemppiä!:)

Mul oli sama tilanne kevääl et tyttö oli liian sellanen hyvä ja kaunis mulle... no mä jätin sen ku mua hävetti ja silleen liikaa ku sen kaverit oli sillee hahaha mitävittuu. se teko oli mun elämän HUONOIN teko jota kadun vieläki, joten älä alennu samaan!!!! pidä siitä kii!!! sanon tän vaa kerra!

et todellakaan jätä! ei oo sun vika.... sä oot sen ansainnu ja se todellakin rakastaa sua jos ei kerta oo viel jättänyt.. anna kateellisten huudella ja ihmetellä..

Helppo vastaus tähän ois, että oo itsekäs. Jos sulla on aarre, jota et tunne ansaitsevasi, niin pidä se silti.


Mutta paska tilannehan toi on. Muista ettei ole parempia ja huonompia ihmisiä (on toki ihmisiä joitten sosiaalinen status on kehnompi), jos tyttösi on sitä mieltä, että sinä sovit hänelle ja sinä sitä mieltä että hän sopii sinulle (siis tyttö itse eikä sen pipipäät kaverit), niin pysykää nyt toki yhdessä. Voit vaikka kysyä miksi hää haluaa olla kanssasi. Onhan noita muitakin syitä kuin ulkonbäkö ja suosittuus.

Jos teidän kahden välillä kaikki on hyvin ja et ite tunne olevasi alempiarvoinen kuin tyttösi, niin suhde jatkukoon typeryksistä holimatta.

höööpsis, sen kaverit on vaan kateellisia ;))

Minullakin oli nuorena tosi kaunis tyttöystävä. Kaverit vit.tuili ja koitti saada meidät eroamaan. Pojat uhkaili ja alkoi tönimään. No mä vedin turpaan kunnolla kun en jaksanut kuunnella sitä vit.tuilua. Et saa kunnioitusta jos et puolusta itseäsi. En suosittele turpaan vetämistä mut jos olet hiljaa niin ne vit.tuilee sulle niin kauan kunnes sanot jotain. Jokainen tekee siis kuten itse parhaaksi näkee. Mut se vit.tuilu loppui siihen kun hakkasin pari vit.tuilijaa. Itse olin sellainen urheilija poika.En pukeutunut hyvin ja en ollut mikään kaunis poika. ihan tavis enkä pärjännyt hyvin koulussa. Ne on vaan kateellisia kun sulla on kaunis tyttöystävä ja ne haluu et te erootte. Älä siis missään tapauksessa ota eroa.

Noin nuorilla on vielä niin pinnalliset käsitteet elämästä.

Nuff said

Sinussa on jotain oikeata, ei pelkkää pintaa ja tyttös on huomannut sen. Itsetunto nyt kattoon ja olet itsevarma ja aito itses. Ei kannata vaipua alas kun muitahan se asia v.....aa eikä teitä. Teillä pitäis olla sellanen "Lällällää"-asenne muita kohtaan ja olla ylpeitä toisistanne. Jos kerta oikeasti rakastatte toisianne. Olkaa vaan omina itsenänne. =)

Mä oon vaan suomalainen, ni pitäisköhän äänestää täällä Hesassa vihreitä, kun ne antaa mun työpaikan ulkomaalaisille. Positiivista syrjintää kuulemma. Ja en oo mitenkään häävi, niin en oo ansainnut kai naistakaan. Pitäis kai erota mutta kun en saa aikaiseksi. Työkkäriin jos joudun niin pitäisi kai antaa jonotusnumeroni seuraavalle, kun eihän mua kuitenkaan kukaan pidä minnään. Ja tyttöystävällä on kavereita jotka vittuilee ja jotka eivät pidä minnään, niin pitäisköhän vetää ittensä kiikkuun. Vai pitäisinkö sittenkin kauniin tyttöni ja hyväpalkkaisen työni? No en varmasti, enhän mie oo sen arvoinen.

Älä kuule anna periksi!! Se sun tyttös rakastaa sua aidosti ja varmastiki paskat nappaa muiden mielipiteistä! Mun mielestä tommoset ei oo ees mittää kavereita jotka tollee urpoilee.. Ite oon sua 12 vuotta vanhempi nainen, mutta oli pakko ruveta kommentoimaan, kun sattu itelle sun ikäsenä semmonen juttu, että seurustelin ns. kansikuvapojan kanssa. Oma äiti ei voinu käsittää miten olen niin komean miehen saanut. Muisti aina mainita siitä. Sitte tämä sen aikanen miesystäväni sanoi äitilleni todella pahasti, että ei ihme kun sun lapsilla on pahoja itsetunto-ongelmia, kun äiti niin nätisti osaa aina masentaa tuommosilla jutuilla. Tuon jälkeen eivät tulleet toimeen ja ei haitannut yhtään! Olin niin onnellinen, kun joku piti mun puolia! =) Rakastin häntä todella ja rakastan yhtä ystävänä. Seurustelu päättyi siihen, kun välimatkaa oli niin paljon. Nyt molemmat ollaan omilla tahoilla varattuna. Välillä vaan mietin, että oltaisko edelleen yhdessä jos oltas oltu vanhempia ja ois ollu paremmat mahdollisuudet kulkea toisen luona.

Minä toivon teille kaikkea hyvää todellakin. Sen sanon, että ET KYLLÄ TODELLAKAAN LOPETA SITÄ SUHDETTA NIITTE PÄSSIEN TAKIA!! :)

Olen itse kaunis ja hyvännäköinen nainen. Viimeinen asia, jota katson miehessä on hänen ulkonäkönsä. Toki jos toinen on komea, niin ihan kiva juttu, mutta ei ole todellakaan minulla ensimmäisenä tärkeysjärjestyksessä.

Ole onnellinen tytöstäsi sellaisena kuin hän on. Kauneus on yksi ominaisuus ihmisessa, mikä on ilmeisesti tässä yhteiskunnassa nostettu jotenkin muita tärkeämmäksi ominaisuudeksi.

Parisuhteen pitää olla tasapuolinen! Ei kaunis nainen ansaitse rumaa miestä, varsinkaan jos mies on epäsosiaalinen ja tylsä (ei suosittu). >:( Sun tyttöystäväs on valinnut kaverinsa ja aikoo pitää heidät joten sun ei auta muuta kuin tulla toimeen hänen kavereiden kanssa - sinä kun et naistasi omista. :)

Lasten suusta -palstalaisille. Kuulkaas lapsukaiset, kauneus on katsojan silmissä. Sun tyttis on varmaan just sellainen mahtuu "kolmetoista tusinaan" tyyppi, mutta olet niin ihastunut.Ensi kuussa on jo toinen kiikarissa jne jne... Näin se menee teini-iässä vaikket nuy uskokaan. Sitten nuorena aikuisena tulee yksi sun toinen, kunnes se oikeasti kolahtaa kohdalle.. Tuohon väliin mahtuu ns aikuistuminen, eli ajatusmaailma muuttuu ja katselet parin-kolmen vuoden päästä jo maailmaa eri silmin.. Sitten vielä se, että yleensä ns kaunis hakee rumempaa seuraa (pätee myös tyttökavereihin), silloin pääsee itse "loistamaan" ja olemaan se keskipiste.

Älä oo tyhmä. Mitä välii mitä muut sanoo tai ajattelee.

Tuota, näin niin kuin vanhempana tieteenharjoittajana nuoremmalle neuvona... Etkös sä nyt ymmärrä, että sä olet Kuningas. Se mimmi diggaa sinusta, ja pitää sua parempana kuin ketään niistä muista. Enjoy and relax! :)

Olet oma itsesi ja käytäydyt hienosti, ulkonäkö on vaan osa ihmisyytttä.Onko missit valinneet komeimmat miehet?
Oletko itse valinnut tytön ulkonäön perusteella?

Sanoppa niille vittuilijoiille että runkatkaa te ihan vapasti kun minä saan naista kunnolla ja montakertaa.

Olet löytänyt tytön jolle toisen ulkonäkö ei ole kaikki kaikessa, pidä hänestä kiinni! Äläkä välitä paskan vertaa mitä kukaan sanoo sinusta tai tytöstäsi.. Kunnioita itseäsi!

Tosta huomaa et sun tyttöystävä todellaki rakastaa sua oikeesti!! ei se ois sun kaa jos se ei välittäis susta! onnee teille jatkossa :)

Joonas perkele! Nyt vähä ryhtiä toho touhuun. Ymmärrän kyllä tilantees hyvin, mutta jos haluat asialle tehä jotain ni rupee vaikka urheilee tai alat käydä puntilla (ellet jo niin tee). Tollasia idiootteja tekis mieli kyllä tosiaan vähän muiluttaa. Järjestät itelles paremman itsetunnon tavalla tai toisella, vaikka edellä mainituilla ja näytät tollasille kusipäille. Itsekunnioitusta kehiin äijä! Et eroa siitä, mut jos tilanne käy hankalaks ni teet mitä sun täytyy tehä. Ei kuitenkaan mitään fyysistä väkivaltaa naisiin. Saatana ku tekis mieli tulla opettamaan sua :D

Parempi itsetunto (urheilu)
Vähän uusia vaatteita (jos mahdollista)
-> Parempi mieli ja itsetunto nousee -> voit olla sosiaalisempi kun luotat ittees -> saat uusia kavereita? -> olet onnellisempi

Ja juttele asiasta tietysti tyttökaveris kanssa. Aika pirun törkeetä kyllä sen kavereilta, mut tiedän kyllä nää kuviot. Sano sille et sun kaveris on aika helvetin törkeitä.

Tä on muuten kumma homma. Jos jätkillä olis joku tällänen tilanne ni varmaan tulis et vittu naamari umpeen tai saat turpaas, mutta muijilla kaverit menee edelle.

Upea nuori mies ja upea nuori nainen! Rakastakaa toisianne, sillä molemmat olette aivan ihania.

Tuli lapsuus muuten mieleen ja siitä johtuva ikuinen ja tasapainoinen rakkaus!

JÄTÄ SE!!!





Plussaa minulle!!

Itse olen ruma kuin petolinnun perse mutta aina on naisia riittänyt. Eli ole vaan oma ittesi ja kaikki menee hyvin!

olisko laskea kassit tyhjiksi sen sisään niin saat perheen kasaan nini ei tarvi mopon kaasaria rassata iltaisin vaan tuttipullo lämmitystä seuraavat 24/7/5 vuotta

Seurustele vaan kauniin naisen kanssa niin kauan kuin vaan nainen sua katselee. Tuossa iässä pojat on vielä melko ujoja lähestymään naisia ja naiset hieman epävarmoja itsestään. Kaikki muuttuu kun naiset pääsevät baareihin ja alkavat huomata sen vallan mikä sillä reiällä jalkojen välissä on ja alkavat tajuta sen oman tasonsa. Baarissa kaunis nainen saa helposti kymmeniä lähestymisiä illassa. Moni vaihtaakin tässä vaiheessa poikaystävänsä "parempaan". Jos naisesi säilyy sinun kanssa vielä tuonne parikymppiseksi niin silloin tiedät enemmän. Moni tyttö kuitenkin vaihtaa tuota ennen poikaystävää.

Tiedän yhden missin näköisen tytön, joka seurusteli hyvin tavanomaisen näköisen pojan kanssa. Sellainen tavallinen lökäpöksy ja naamassa hiukan finnejä. Nainen taas oli kuin mistäkin mallikansiosta repäisty. Tuli katseltua, että tuo ei kyllä kestä kun tytär pääsee baarin ja ei kestänytkään. Finninaamainen poju vaihtui melko nopeasti alfaurokseen.

Elämässä ei ikinä kannata miettiä sitä mitä toiset ovat mieltä vaan tehdä niin kuin kokee itselleen parhaaksi. Nauti naisestasi niin kauan kuin se kestää.

Voitais vaihtaa, minulla taas niin tuma että variksetkin lähtee karkuun rääkkyen. Muuten on hyvin sydämellinen ja pirskatin rikas.

Jos tyttöystäväsi on eronnut hiljattain niin kyse saattaa olla pelkästä korvikkeesta.

Mutta jos näin ei ole uskoisin että tyttösi on tosissaan kanssasi, ja huomaat sen kyllä.

Ei muuta kuin onnellista jatkoa teille vain :)

Kyllä nuoret osaa sitten olla lapsellisia, mutta ethän sinä elämääsi muita varten elä vaan itseäsi, eikö vaan?
Sinulla ja tyttöystävälläsi on varmasti paljon jotain sellaista mikä on paljon tärkeämpää teille, kun jotkut muodolliset ulkonäkö seikat. Hän näkee sinussa jotain sellaista mitä hän rakastaa juuri sinussa ja voithan sinä olla hänestä hyvännäköinen. Tyttöystäväsi on elävä todiste siitä, ettei kaikki kauniit ja "suositut" ihmiset ole pinnallisia ukonäköön tuijottelijoita. Ja sitä paitsi, jos te molemmat olisitte niin tuskin te olisitte yhdessä. Nauttikaa täysillä toisitanne ja antakaa muiden puhua.
Tilanne on sikäli tuttu itselleni, kun aloimme seurustelemaan nykyisen mieheni kanssa olimme kumpikin aika nuoria ja suhteemme oli kuin punainen vaate monille. Joka tuutista sai kuulla ette TE yhdessä ja naljailuja siitä kuinka pian suhteemme päättyy. No alkoikin vierimään vuosia ja me vaan edelleen oltiin yhdessä, niin kyllä ne vuosien varrella hiipui nämä jutut. Tietysti aikuisten maailmaan tuollainen ei enään kuulu, muuuta kun ehkä jossain saunaillassa sika kännissä saatetaan sanoa, että mä en käsitä miten sun näköisellä miehellä voi ollla noin kaunis vaimo tai jossain kahvipöydässä, että oottekste nähny sen vaimoa. Mutta se on sellaista harmitonta läppää. Ei kukaan kuitenkaan enään kyseenalaista sitä miksi me ollaan yhdessä, enkä mä ole ikinä ymmärtänyt sitä liiallista ulkonäön palvomista. Elämässä on paljon tärkeämpiäkin asioita ja jos ne tekee mut oikeasti onnelliseksi, niin ulkonäöstä viis. Ja sitä paitsi mulla on mun mielestä yks komeimmista kolleista :)

Jessus, oletko tosissasi! Nyt nautit ja lakkaat vatvomisen. Oletko joku pelle joka muiden mielipiteista valitat ja jos olet niin niin kaunis nainen ansaitsee paremman jolla itsetunto kohdallaan ja ei sivuilla marehdi vaan puhuu asioista asianomaisen kanssa!!!

Aloittajan on turha olla huolissaan, vain harva nainen on vähän vanhempana herkän kaunis. Niitä on todella vähän.

Itelläni oli kans joskus sama tilanne, et olin jotain 14v ja luokan suosituin tyttö laitto mulle irc galleriassa viestin "Aletaaks" ja sit olin hetken, et mitä ihmettä, koska mä olin just se luokan supernörtti enkä ainakaan se kaikkein vetävin kasvo.

Mut sit ku alku päästiin ja aloin uskoo et hän oli tosissaa nii kyl me sitte kasvettii seuraavat 4v yhdessä aikuisemmiks ja sitte se loppu jossai vaihees ku totesin, et liian kauniilla on liian paljon kysyntää ja jos tyttö vähänkään epäröi niin se valitsee nopeesti "paremman näkösen"

Eli semmone vinkki sulle, jos tosiaan rakastat naistasi, niin pidä hänestä kii, ole hellä, muista laittaa lempeitä viestei aina sillo tällö ja ruusulla kun muistaa synttäreitä, niin se on varma nakki seuraavaks vuodeks taas ;)

Moikka Joonas ! Jaan sulle tarinani, koska olen ollut lähes samassa tilanteessa. Se on pitkä, mutta saattaa auttaa sinua ajatuksissasi ja päätöksenteossa.

Olin vielä nuori ja komea, 15 tai 16. (10 vuotta sitten). Kuitenkin, iskin silmäni rinnakkaisluokkalaiseen kauniiseen, suosittuun brunetteen jota kaikki pojat katsoivat ja ihailivat. En ollut suosittu tai edes niin komea joita hän jaksaisi katsella. En tehnyt mitään sen eteen että saisin hänet edes huomaamaan minut, koska tiesin ettei siitä olisi mitään hyötyä. Mitään Facebookkia ei vielä ollut joten en voinut sielläkään saada huomiota häneltä esim. kuvasta tykkäämällä tai tökkäämällä. En siis tehnyt mitään muuta kun katselin salaa sivusilmällä ja unelmoin illalla ennen nukkumaanmenoa hänestä.

Kyllähän se sattui ja paljon sattuikin, kun rakastat jotain jota et voi saada ja koet jokapäivä mustasukkaisuutta kun hänellä on niin paljon poikia, vaikka sinkku olikin. En tiedä miten voin rakastaa sillä tavalla jotain jota en edes tunne, mutta niin vain kävi.

Sitten kävi käänne. "Jouduin" samaan ryhmään kemiassa kun hän. Minä, hän ja minua vieläkin epäsuositumpi poika. Olihan se noloa kun kaikki nauroivat kun ryhmät sanottiin, mutta yritin olla välittämättä ja olla iloinen.

Aluksi minä ja se toinen poika teimme kaiken keskenämme kun tyttö meni kuokkailemaan ystäviensä ryhmiin eikä ollut kanssamme. Sitten opettaja komensi häntä ja hän tuli pitkin hampain takaisin. Annoin hänelle helpoimman tehtävän mutta hän tarvitsi siihenkin apua ja minä sitten menin häntä auttamaan.

Sitten jotain tapahtui. Puheemme alkoi poiketa aiheesta. Aloimme yhtäkkiä jutella omista asioistamme. Tyttö, joka aluksi oli "voivittu mä en kyl tee mitään teijänkaa" asenteella, muuttui nauravaksi ja puheliaaksi. Enkä minäkään ujostellut, ihme kyllä. Sama toistui ensi kemiantunnilla, kun työ jatkui. Ja seuraavalla. Mutta harmikseni työ tuli valmiiksi ja ajattelin että siinä se nyt oli, en tulisi puhumaan hänelle varmaan enää mitään.

Näin olikin jonkun viikon ajan. Sitten yhtenä aamuna tulin aikaisemmin kouluun ja istuin luokan lähelle odottamaan tunnin alkua ja kavereitani. Tyttö tuli ennen ketään heistä, eikä hänen omiakaan hyviä ystäviään näkynyt. Katsoin vain alas ettei hän tajuaisi että toljotin häntä. Sitten havahduin siihen että hän käveli luokseni ja istui viereeni. Se oli ihan uskomatonta, en ollut uskoa sitä. Jatkoimme taas juttelua kuten kemian tunnilla. Hänen ystävänsä tulivat käytävään ja olin varma että tyttö liittyisi heidän seuraansa. Mutta hän ei tehnyt niin. Tytön ystävät kyllä katsoivat että mitä v*ttua, taidat Joonas tietää tunteen? No, hän on eri ryhmissä kun minä, paitsi siinä kemiassa ja historiassa, joten hän meni eri luokkaan mikä sattui olemaan lähellä meidän luokkaan. Vähän sen jälkeen kaverini saapuivat ja halusin melkein kiljua heille mitä juuri oli tapahtunut, mutta hillitsin itseni ja ajattelin olla vain hiljaa asiasta. Pilvissä kuitenkin leijailin.

Tämä toistui aina joskus, siis se, että tyttö tuli juttelemaan minulle. Mutta tiesin ettei se ollut kaveruutta enempää. Meistä oli tullut kaverit.

Kerran olin naulakoilla pukeutumassa ja valmiina lähtemään kotia kohti, kun tyttö ilmestyi sinne. Hän kysyi että kävelläänkö yhdessä kun hänkin oli juuri lähdössä. Tietty suostuin vaikka asuinkin vähän eri suunnilla.

Täytyy vähän tiivistää loppua, että saisin koko jutun mahtumaan 5000 merkkiin. Kuitenkin, siinä matkalla tyttöi kertoi olleensa ihastunut minuun. Minulle oli niin helppo jutella ja olin kiva, toisin kun ne komeat jätkät joita hänellä riitti. He vain halusivat häneltä huomiota ja heidän kanssaan jutteleminen oli aivan toisenlaista. Minulle kuulemma pystyi juttelemaan niiiin helposti ja kaikesta. En meinannut uskoa ja luulin että tunnustus oli pilaa. Mutta kävi ilmi ettei se ollut.

Jonkun ajan päästä aloimme seurustella, vaikka tiesin mitä siitä seuraisi. Tooodella monen toisen pojan vihat niskassa ja naurujen lomassa kuitenkin rakastin tyttöä yli kaiken ja niin hänkin minua omien sanojensa mukaan. Hän vain sanoi että kyllä ne kohta tottuvat meihin. No niin kävi ehkä 20 prosenttisesti.

Juttumme kesti noin puoli vuotta. Enkä edes ollut niin musertunut kun luulin, ehkä vähän helpottunutkin. Mutta kyllä kaipasin häntä. Hän sai minut tuntemaan itseni joksikin. Enkä kyllä koskaan unohda tuota kokemusta. Opin että kyllä minunlaisenikin poika pystyi valloittamaan kauniin, suositun tytön sydämen. En koskaan unohda sitä.

Ja Joonas, niin teit sinäkin. Pidä siitä kiinni, mutta päästä jos tuntuu pahalta. Mutta suosittelen kiinni pitämistä. Tsemppiä, Joonas !

Ei se ulkonäkö kyllä mun kohdalla ole vaikuttanu yhtään, vaikka oon ite aina niin luullutkin. Aina kun kavereiden kanssa on kuvailtu unelmamiestä toisillemme, niin se on pitkä ja lihaksikas ja kivat hiukset jne.
Kuitenkin kaksi vuotta seurustelin miehen kanssa, joka oli mun pituinen, massaa ei oikein ollut ja sen ulkonäkö ei ollut mitenkään kehuttava, kärsii nimittäin sairauksesta, jonka takia sillä ei kasva hiukset tms. Hän oli silti minun enkä olisi voinut toivoa parempaa.
Omat tuttuni ja jopa tämän miehen kaverit jaksoivat aina ihmetellä, miten olen kyseisen pojan kanssa yhteen päätynyt. Minulta jaksettiin tivata, mikä mielestäni miehessä on hyvää. Kun aloin kertomaan hänen luonteestaan, käskettiin kertomaan ulkonäöstä. Kun kerroin pitäväni vaikka hänen silmistään ja huulistaan, niin haluttiin tietää, että mitä mieltä olin hänen hiuksistaan tai pituudestaan tai naamasta kokonaisuudessaan.
Muutamaan kertaan kadulla kävellessäni vastaan tuli joitain tämän miehen kavereiden kavereita, jotka tunnistivat mut ja alkoivat miettimään kovaan ääneen, mitä näen miehessäni.
Hänen pari kaveriaan yritti humalapäissään iskeä minua sillä perusteella, että kauniina tyttönä ansaitsin parempaa.
En kuitenkaan missään vaiheessa katunut hänen kanssaan olemista, ja nuo kommentit eivät jääneet millään tavalla kummittelemaan mieltäni silloin.

Tyttösi on sun kanssa ja se varmasti näkee vaan sun parhaat puolet. Jos se välittäisi niiden kommenteista, se ei olisi alkanut edes seurustelemaan sun kanssa. Älä ahdistele sitä itsekin vielä niillä kysymyksillä että "haittaaks sua?" koska tyttö varmaan kuulee sitä tarpeeksi muualtakin. Toi mun mieheni otti ainoastaan kerran asian alkuaikoina puheeksi ja käskin häntä lopettamaan sen ajattelemisen. Musta aina tuntui, että se on liian hyvä mulle, vaikka muut jaksoivat jauhaa muuta.

Kyl kaikki tytöt haluis sellasen poikaystävän joka noin nätisti kehuu tytön ulkonäköä. voi kun mullakin olisi tuollainen poikkis.