Rakkaudesta ei voi
tässä yhteydessä puhua
suudelmasta edes sivulauseessa
tuima katse viistää vedenselkää
ikuista vesilinnun matkaa.
Tämänkin oven takana
kylmää kättä kummempaa
keskusteluun veisteltyjä lovia
tuokiosanat taputeltu yönselkään
verannalle jääneet lähtökahvit.
tässä yhteydessä puhua
suudelmasta edes sivulauseessa
tuima katse viistää vedenselkää
ikuista vesilinnun matkaa.
Tämänkin oven takana
kylmää kättä kummempaa
keskusteluun veisteltyjä lovia
tuokiosanat taputeltu yönselkään
verannalle jääneet lähtökahvit.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Vastakohta: (Kiitos tästä runostasi E.G. pysähdytti ajattelemaan..mutta, herätti eräänlaisen vastakohdan muiston ja ajatuksen taas itsestäsi joka kertoo aika hyvin taas siitä.. tunnen jonka tunnen...
Nämä Elämäni Maljat...
Nämä maljat.
Joita nostan huulilleni.
Vuodesta toiseen.
Aina samoihin aikoihin sijoitettuna.
Me teemme niin.
Vain siksi koska, se on tärkeää.
On tärkeää muistaa...
Kohotan käteni ylös.
Nousemme pöydässä
ylös kaikki...
tuoliltamme.
Nostamme maljan,
päivänsankarille.
Sinulle.
Elämälle.
Meille.
Jokaiselle.
Tuleville Vuosille.
Yhteiselle ajalle.
Menneelle ajalle..
Rakkaudelle.
Kaikelle sille hyvälle...
ja siihen Hyvään...
kuulut sinäkin.
Ystäväni.
Ajattelen.
Aina.
Tässä pöydässä jonka levittäneet.
nyt isoksi.
Jonka olemme täyttäneet...
Siinä on tilaa
tuolille.
Ja siinä on tilaa sinulle.
Kohotan samalla
aina maljan myös
Rakkaalle
Ystävälle.
Joka ei istu
pöydässämme.
Joka kuitenkin
istuu.
Lähellä
Sydäntäni
Kulkee aina mukani
Sitkeästi sydämessäni...
Hänen palttoonsa vai ei ole naulakossa..
Hänen hattunsa puuttuu hattuhyllystä..
Hänen kenkänsä..eivät odota eteisessä...
Jonakin päivänä.
Hän istuu jälleen taas joukossamme..
Juoden ja kohottaen maljoja...
Syöden ja jakaen aterian kanssamme.
Nauraen kanssamme...
Keskustellen vakavasti kanssamme..
Elämästä.
Ne lähtömaljat..
Niitä juodaan...ja aina
se viimeinen lähtömalja...
Toivoen salaa mielessäni...
yksi ja viimeinen..
Sen aika ei tulisi.
Ei tänään.
Ei koskaan.
Minun aikani ei tulisi.
Ei vielä tänään..
jätän sanan koskaan pois..
Ei vielä.
Jonakin päivänä...
Kun kuulet minun hyräilevän hiljaa..hiljaista laulua.
Niin että, sen sanoja et ymmärrä et erota..
ja kun näet katseeni olevan poissa..
kun näet minun katsovan lävitsesi
hämmentyneenä, kysyen..
tiedät se malja viimeinenkin..lähtömalja..on juotu.
Hänelle malja nostettu. Meille nostettu. Ja jos poimin
maljakosta yhden punaisen ruusun..
painaen sen sydäntäni-- vasten..
Osaat olla kysymättä...
Miksi.
Silmäni ovat sumeat...miksi ääneni..
on matala...
Miksi silmäni..
Tsau:Friidu
Kuu on kummallisesti
tähdet täyttyvät
sieluun ja uniin,
älä puhu nyt,
laitan sormen suusi eteen
tänä iltana saat tietää kaiken
johdatan sinut unisen kaupungin halki
nuokkuvien talojen ohi
pimeään teatteriin
sen takimmaiselle riville
sen punaisille istuimille
katsomme dokumentin
suunnitelmatalouden vaikutuksista
Itä-Saksan vehnäntuotantoon
emmekä hievahda
liikuta kättä
ennen kuin on aika
jälleen nousta ja kohdata maa.
kommenttiraidasta kiittäen
suosioon sulkeutuen
e.g.
;)))(olen vaiti)...silti...pakkosanoa ennen dokumentin alkua. 5-vuotis suunnitelmataloudessa oli ehkä ajatus tai pyrkimys hallita taloutta järjellä?- Lähtisimmekö vapaaehtoisesti vapaaehtoistyöprikaattiin rakentamaan Siperiaan junaraidetta sieltä takaisin?... Raiteesta tuli vahingossa yksiraiteinen pahus vie...--ai..niin mun piti olla hiljaa.;))) no..aloitaan alusta. Hyss.. (istuu hiljaa penkkiriviin totisena viereesi eikä pukahda enää sanaakaan ja malttaa jättää popcornitkin syömättä ja kokonaan ostamatta. Länsimaista porvallista hapatusta. Ne eivät sovi vakavan elokuvan katseluun.
Tsau:Friidu
No niin:) voihan kaiken nähdä humoristisessa valossa, ja niinhän sitä oikeastaan pitääkin. Jos ihminen menettää sen kaikenkattavan pilkkeen, niin jotain on mennyt iäksi.. hmm.. tärkeätä on unelmoida, uskoa parempaan, toivoa hyvää.. se on sanoinkuvaamattoman kaunista, väritettyä maailmaa.. muille se voi olla pilkan kohde, mutta meille jotka tiedämme, se on ihastuttavin mahdollinen tapa hahmottaa romanttista maailmaa.
E:G;)) Eilen Tallinnassa kun olimme saanneet ostokset talomme erittäin mukavien rouvien kanssa vihdoin tehtyä..;))) jäi aikaa ennen laivanlähtö takaisin sitten istua Virohotellin aulabaarissa juomassa vielä yksi olut..Keskustelimme varsin vakavasti maamme taloudellisesta tilanteesta...Kunnes totesimme olevamme pisteessä että, meidän sanomisella ei ole mitään merkitystä. Siksi päätimme että, siirämme seuraavan "vallankomuksellisen" - kokoustapaamisemme Tallinnaan perustamme uuden kerhon. Missä pohdimme näitä kysymyksiä vakavasti. Valitsemme itsemme johtoon...seuraavaksi viimymme tällä ostosreissussa pidempään. Aluksi yhden viikon. Kunnes saamme hankituksi Tallinnasta pysyvän kakkos- asunnon....ja sitten hankimme seuraavaksi jäsenmäärän kasvassa huimasti. Huvilan merenrannalta. Pitäähän johtajilla olla arvoisensa majoitustilat missä he ajatella suuria talouteen liittyviä ratkaisuja ja kysymyksiä ja suuntaviivoja....kansakunnan etua ajatelllen. Ja meillähän on kokemusta kaikilla yllinkyllin olemme jo siinä iässä...että, voisimme astua johtoon;))) Elämässä on "nähtävä" ja se on koettava myös huumorilla. Ei tätä muuten kestä;)))
Tsau:Friidu
äsh...viivymme...korj.
Tsau:Friidu
Suunnitelmanne ovat erinomaisen kannatettavat. Pois riistäjiltä huvilat ja omaisuudet, nehän kuuluvat itseoikeutetusti teidänlaisillenne vastuuntuntoisille ja vaatimattomille johtajille. Uskon että puhun koko työväenluokan puolesta.
;))) tässä talossamme asuu itseäni vanhempia naisia jotka ovat kokeneet paljon elämässään ja siksi he ovat jo viisaita... Minä luotan heihin. He ovat minua huomattavasti viisampia ja kokeneempia itse elämässä. Opastavat minuakin huomaamaan mikä on tärkeää lopulta ja mikä ei...Olen siis vihdoin hyvässä opissa. Elämähän ON lopulta pelkkää oppimista. On itsestämme kiinni;))) mitä lopulta opimme... ( olen varsin hidas ollut itse oppimaan elämän todellisia realiteetteja mikä olisi ollut vain itselleni parasta en oikein osaa vielä..mutta, ei hätää opin...)...lopulta. On vain rohkeasti luotettava omiin kykyihinsä ja arvioihinsa;))) Pois kaikki yli-romanttinen kuva elämästä...se on pelkästään porvareiden salajuoni...;))) (palaan näköjään pikku-hiljaa taaksepäin aikaan jolloin ikää oli täydet12v.))) ja poliittinen kiinnostukseni yhteiskuntaa kohtaan heräsi...;)))
Tsau:Friidu
Yli-romanttinen elämä.. siinäpä kun saisi päivänkin elää.. Kaikki kai joutuvat punnitsemaan elämänarvojaan uusiksi matkan varrella.. jos rahaa tuleekin tulvimalla ovista ja ikkunoista, miten käy työväenaatteen.. Perinteisesti työväen on ollut helppo kestää vastamäet ja tuiskut, nehän olivat odotettavissa. Mutta entäpä kun palkat kohoavat pilviin, ylitöitä tehdään niin ettei verottaja mukaan ehdi-- onko tämäkin vain porvareiden salajuoni, jotta unohtaisivat aatteen..hmm.. Täytyy pitää pää kylmänä myötätuulessakin ja äkillisten onnenpotkujen aikaan, eihän vasemmistolaisia olla siksi että saataisiin vain parempaa palkkaa, sehän olisi varsin pinnallista.. se on syvemmällä sydämessä.
Mielestäni 12-vuotiaana tuli puhuttua paljonkin järkeä.. eimitään sellaista mikä ei kestäisi vertailua tänäkin päivänä. Harva asia jaksaa innostaa noin niin kuin syvemmänveden kautta.. ajattelutavan yksinkertaistamista, kaikki kuitenkin kulminoituu kolmeen asiaan: runous, työväenaate ja Pariisi.
Olen tullut hiukan kyyniseksi;)) mutta, vain hiukan. Kyllä, aivan totta jos, tuon vasemistolaisuuden on sisäistynyt jo niinkin nuorena kun itsekin sen tein..ikää oli jotain 13v kun lähdin mukaan...kyllä siinä oli sitä romanttisuutta vielä paljon silloin mukana elämästä ei tienyt mitään.;)) Mutta, tottakai nämä arvot ne säilyvät. mitä myöhemmin sitten sai...ja mihin osallistumalla aktiivisemmin ikään kuin kasvoi mukaan osaksi... Vaikea enää on minuunkaan mukautua uudeksi täysin erilaiseksi.....tietyt asiat ovat aina itselleni niitä tärkeimpiä. Kyllä siihen kuuluu hyvin vahvasti vahva solidaarisuuden tunne aina seistä niiden puolella jotka, ovat itseäni heikompia ja puolustaa myöskin en minä edes halua muuttaa enää maailmankuvaani ...12vuotiaana;))) sitä vain kuvitteli kirkasotsaisena nuorena ja lapsena kuitenkin vielä kaiken paljon yksinkertaisemmaksi ja sitä oli aina oikeassa. Meillä puhuttiin paljon ja seurattiin ymmärrettävästi syistä omassa lapsuudenkodissa paljonkin politiikasta, kirjallisuudesta ja siitä mitä U.S.A:ssa tapahtui...vanhempani olivat politiisesti varsin aikaansa seuraavani, näin jälkikäteen kun ajattelen.. mistä nyt osaan (ovat jo edesmenneitä) toki kiittää...koska he lukivat itse paljon kirjallisuutta joka kestää myös tämän aikakauden meitä lapsia kannustettiin myös lukemaan emme niinkään lukeneet ns.nuorisokirjallisuutta.....olen kasvanut varsin kummallisessa perhe-ilmapiirissä...;))) saimme itse valita...ja muodostaa myös oman politiisen käsityksen ja näkemyksemme mutta, kyllä he toivoivat sen suuntautuvan tottakai mielummin vasemmalle kuin oikeaan.....siksi en osaa vieläkään oikein omia lapsiamme...toivon toki heidän ajattelevan vähän pintaa syvämmälle..mutta, en tuputa heille suoraan omia mielipiteitäni..sanon toki jos kysyvät....Koska, kaikenlainen tuputtaminen on aina saanut omat karvani nousemaan pintaan ja vastakarvaan...minulla on vähän samat asiat kuin sinullakin: kirjallisuus, runous, musiikki, työväenaate ja maalaaminen sekä ystävät että, Eurooppa;))) haluan kokea vielä maailmaa omin silmin omin näkemyksin...se on tärkeää ja tietenkin sitten tärkein omat rakkaani...ja sydämeni on ilmeisen laaja....kun sinne mahtuu ne kaikki ex-miehenikin;))) jollain tapaa ajattelen tässä iässä vain heitäkin pelkästään kummallisella hellyydellä nyt;))) hemmett...rakkaudella tässä iässä heitä pelkästään ajattelen. kaikki ne kokemani vääryydet olen antanut sydämessäni anteeksi unohtanut...halunut unohtaa..;))) iän myötä senkun pehmenen....ihana kuitenkin huomata myös sellainen asia...minut muistetaan nyt hyvänä naisena;))) jotain hyvää olen jättänyt siis jälkeeni...hyviä muistoja...sehän on itseasiassa paljon...viis siitä rahasta...Rahaa tulee ja menee..olennaista on itselleni että, rahaa on sen verran että, sillä pärjää...en ole mikään puhdas materialisti ollut koskaan enemmänkin mieheni kuvaa minuakin ikuiseksi vähän sinisilmäiseksi idealistelistiksi. ihmisiin nähden...tosin kaikella rakkaudella;)))
Tsau:Friidu
Koska plussani tuskin pysyvät, (katoavaa sorttia näinä aikoina, ihme juttu, kun tontutkin jo kurkkii), päätin tulla raapustamaan rispektini teille molemmille :))
Te osaatte kumpikin tehdä hienoja runoja, ja uskon että puhun monen puolesta kun sanon, että toivottavasti vastaamattomuus ei karkoita teidät täältä. Itse mielelläni luen, vaikka arkussa aina ei ole sanoja millä sen osoittais.
Kuppini nostan kaikille jokaiselle runoilijalle, sekä verevälle keskustelulle, kun kerta keskustelupalstalla ollaan ;)) Olkoon keskustelutkin hyvä kasvualusta uusille runoille.
Tämä on kummallinen keskustelupalsta. Täältä katoaa plussia, miinuksiakin joskus, runojakin, ei siis mikään ihme että lukijatkin. Minä vastasin aamulla yhteen runoon ja ilmeisesti vastaukseni ei miellyttänyt, koska koko runo hävisi, noh tullakseen tosin nyt iltapäivällä takaisin.
Suoraan sanottuna, en oikein ymmärrä tätä touhua täällä. Mua ei haittaa monologit, ei dialogit, mä vaan tykkään lukea runoja ja vastatakin silloin, kun satun sillä päällä olemaan, mutta joskus ärsytyskynnys ylittyy. Argh..
Näiden kahden välistä keskustelua on ollut kiva seurata. Sellaista kaipaisin tänne enemmänkin. Keskustelua ylipäätään.
Anteeksi, että purkauduin sulle. Uskalsin, koska tiedän sun ymmärtävän. *hymy*
Åhå, no just. Kaikenlainen pelaaminen on niin persikasta, miinustelu, poistelu, haukkuminen. Saa tuntemaan ittensä ulkopuoliseksi, vaikka oikeestihan ne jotka tuollaista harrastaa, ovat ne jotka tekee väärin. Ei se joka joutuu kohteeksi.
Vaikka toisaalta ei pitäisi tuomita ennen kuin on kuullut syyn.
Friidun yhtenä vannoutuneena fanina käyn myös tirkistämässä näitä välillä :) Enemmän tällaista minunkin mielestä!
Huomenta
Kadonnut oli jotain muutakin eilen ja oikeastaan syykin samalla minulle valkeni. Onhan sekin tapa kertoa toiselle, että on eitoivottu henkilö. Joskaan ei mielestäni kovin fiksu sellainen, mutta tapansa kullakin. Suoraan sanominen on niin kauhian vaikeaa suomalaiselle miehelle. Vaietaan mielummin kuin kerrotaan, mikä/missä mättää. Usein saa sitten ihmeissään arvuutella, että mitä mää nyt tein väärin. Enkä nyt tarkoita ainoastaan tätä tapausta, mistä olen nyt puhunut vaan yleisesti. Tämä eilinen tapaus ei mua hetkauta suuntaan eikä toiseen tai no, saihan se mut ärsyyntymään...grrr...
Olen samaa mieltä, että pelaaminen on pers.....ikasta. Suoraa, avointa keskustelua arvostan, mutta sitä on kai turha täältä toivoa.
Mukavaa joulun odotusta sulle!
Kiitos, Miina. Omaat runsaasti plussia sydämessäsi, ja sehän merkitsee loppupeleissä, ne eivät katoa koskaan. Hmm.. luin pariinkin kertaan ensin, että "toivottavasti vaatimattomuus ei karkoita...". Ei karkoita, kirjoitan muiden syiden tähden kuin vastausten/vastaamattomuuden.. pysyminen ja lähteminen ovat omissa käsissä. Luen kanssa itse mielelläni runoja, olen runojen ystävä. Viime hetkinä ei ole vain ollut aikaa lukea saati kommentoida muuta kuin vastailla omiin kommentteihin.. suunnittelen alati, että joku aamu, joku aamu, luen kaikki runot joita tänne on ilmaantunut säällisen ajan kuluessa. En tiedä kommentoinko, ja millä tasolla, mutta ainakin luen. koen olevani sen jotensakin "velkaa".. haluan antaa siinä missä olen ottanutkin. Kiitos rakentavasta kommentistasi ja kaikkea hyvää Miina:)
Lähtökahveja on tullut nautittua jokusen kerran. Joskus hilpeissä tunnelmissa, joskus vähemmän.
Kiitän runosta!
Kiitos, IchQ.. elinikäinen ihmettely.. lapsena jo mietin noita vierailuun liittyviä rituaaleja..ehkä sitä isona ymmärtää..no en voi väittää ymmärtäväni vieläkään.."Olkaa kuin kotonanne"..eikä kuitenkaan voi olla ihan samalla tavoin..omatekemää pullaa pitää kehua herkullisen suussasulavaksi, jos on kaupasta niin aivan on kuin itsetehtyä..kaikkea pitää ottaa tarpeeksi mutta ei liikaa, "Ette kai te nyt vielä lähde?" jne. jne. joka vierailulla missäpäinsuomeavaan aina sama rituaali ja asioiden kaartelu. Tietysti ikuiselle tutkijalle ja ihmettelijälle tämä on varsinainen aarreaitta. kiitän kommentista.
illalla savu näyttää puhtaammalta
ja tuuli kuuluu paremmin
keitetäänkö kahvia
kallio tulee maasta niinkuin jonkun nyrkki
minä ajattelen Suomea
minä olen ajatellut kaikkea ja nyt on ilta
minä olen väsynyt
ja linnun siivessä on hiekkaa
*
vapaa markkinatalous ja oikeus puhua
mitä sattuu puhumaan, länsimaat
minä puhelen pois tätä pitkää iltaa
*
mitä ne puhuu
vapaudesta
ja demokratiasta
koko ajan jostakin
ja mikä on tarkoitus
ne haluaa pelastaa jotain
länsimaisen sivistyksen
josta ne ei koskaan ymmärtäneet mitään
ennenkuin jälkeenpäin
antaa niiden puhua
Yks sana heidät kaataa
minä haluan
lakata olemasta
ja minä haluan
elää kommunistisessa maailmassa joka on yhtä eläintä
(Pentti Saarikoski: Mitä tapahtuu todella? -62)
Olen tullut, olen mennyt pois,
nyt olen kommunisti ja vieras
ja turhat lehdet
putoavat varisevat ja olen
Tuntematon Puu.
Olen ollut lapsi, pieni poika, nuorukainen, ja nyt on syksy,
minulla oli isä
ja äiti,
isän maa, äidin kieli, mutta syksy on sielu,
ja kommunismin
turhat lehdet
putoavat varisevat,
matkalla,
aina,
minä
tällä tiellä.
Olen iloinnut täällä, surrut, paennut, hukkunut joukkoon ja ollut
satojentuhansien ääni, melua, hälyä, mielenosoitus,
lippulinna,
rakastanut,
olen itkent usein.
Olen etsinyt ihmistä, ihmisiä,
yhteyttä,
pelännyt kuollakseni, olen itkenyt usein
ja raivonnut, olen mennyt yön pohjaan,
kulkenut tietäni, onnistunut,
epäonnistunut,
olen huutanut itseni julki ja tullut,
ja mennyt pois,
nyt olen tässä.
Olen kaikkeni antanut, lepään, ja punainen tähti
on syttyvä taivaalle, olen tehnyt
työni ja lepään,
olen kommunisti, vuodet menevät, nyt on syksy,
turhat lehdet
putoavat varisevat,
turhat puheet
putoavat
varisevat,
punainen tähti
on syttyvä taivaalle.
Olen ollut, ja nyt olen tässä.
(Pentti Saarikoski: Ääneen -66)
Muistan tuon aikakauden;)) erittäin mielenkiintoisena ja valoisena...Kiitos, näistä upeista P.Saarikosken runoista E.G...olin aivan lapsi vielä itse tuolloin kun nämä julkaistiin..mutta, pikkuhiljaa oma tietoisuuteni herättiin koska, vanhempani pitivät P.Saarikoskesta. meillä oli hänen tuotantoaan..kirjahyllystä ja meitä kehoitettiin lukemaan...tämä laulu taas on niitä ensimmäisiä joita muistan..olin vielä lapsi..sanoja en silloin toki ymmärtänyt...vasta aikuisena kuuntelin näitä sanoja aivan uusin miettien...melodia tässä kauniissa laulussa oli ensin vain se joka jäi....;)) tai joka jäi... johon jäin kiinni. Nyt tämä kaunis laulu;))) tässä iässä...saa syttymään itseni jälleen ajatuksiin...vieläkin. Kuinka ajaton tämä laulu on... Jotkut laulut ovat vaan ikuisia...ne ovat jääneet soimaan..ikuisesti. Sieluuni- Tässä sinulle ole hyvä: http://www.youtube.com/watch?v=BqzGZ5AaeSs&feature=related Kiitos, näistä (P. Saarikosken koskettavista runoista) .
Tsau:Friidu
:)))hemmet...siis kirjat olivat kirjahyllyssä...korj.
Tsau:Friidu, sählä mikä sählä---
Kiitos. Kuuntelin Baezia itsekin joskus nuorena, silloin kun kaikilla vasemmistomimmeillä oli tuollainen pitkä musta fleda ja vapaata rakkautta leijui ilmassa. En tätä ollut kuullut aikoihin, kiitos. Samoihin aikoihin kai Saarikoskea tapailin, paitsi että se pysyväksi jäi.
Muuten lapsuudessa kulttuuri tuli kuin itsestään, koska Pikku Kakkonen tuntui olevan avoimen vasemmistolainen, Heikki Takkinen tietysti etunenässä. Suuri etuoikeus oli kasvaa siihen aikaan.
Kuulun itse tähän poliittisen ikäpolveen, joka ihaili taas E.Tuomiojaa;)) Hän on tavallaan minun poliittinen oppi-isäni ja monen muukin nuoruuden senaikaisen ystäväni ja toverin..Hän piti meille näitä silloin varsin ajankohtaisia ulko-polittiisia oppitunteja ja luentoja..olihan näitä vaikuttajia toki muitakin..Nuoruuden ystäväni lähes kaikki edelleenkin toimivat aktiivisesti mukana politiikassa..joten jonkin verran omassa Fb-kuukki sivuistoilla on tullut itse aiheesta sitten keskusteltua;))) nyt tosin poistin kokosivuston koska se vei liiaksi aikaani...toistaiseksi en siis siellä kirjoita.. Elän vaan itse nyt aikaa jossa, lähinnä "huvikseni" saatan seurailla ja toisinaan osallistuakin vielä itse mukana tuossa keskustelussa..harvemmin kuitenkin enää koen tarvetta lähteä aktiivisemmin itse "vaikuttamaan"...katson että, oman osuuteeni olen tehnyt.......historia tosin on ollut nyt se joka nousee mitä enemmän ikää tulee aina vaan mielenkiintoisemmaksi kohteeksi sen tutkiminen lähemmin...ja nyt elän aikaa...joilloin minulla on mahdollisuus syventyä yhteen mielenkiintoisempiaan aihe-alueeseen se taas liittyy Puolaan ja sen historiaan ja kulttuuriin ja kirjallisuuteen...;))) Taidan olla vähän outo. Juutalais-venäläinen kulttuuri kun aina kiinnostanut heidän, musiikkinsa, maalaustaiteensa sekä kirjallisuutensa sekä se miten he vaikuttivat Europpaan..historia on minulle eräänlaista elävää kirjallisuutta.....Mieheni vaan ei ymmärrä...hänestä meidän ei olisi syytä muuttaa tai lähteä asuamaan kuitenkaan Puolaan eikä hän näe mitään syytä osallistua onneksi saan mukaani näihin tapahtumiin jotka kutsuvat minuakin Varsovaan... on niin paljon mitä haluaisin nähdä..... Sielullani on näköjään monta kotia;))) Jos, näet minut matkalaukku kädessä joskus edessäsi seisomassa Helsinki-Vantaan lentokentällä hölmistyneenä......älä ihmettele...olen vain matkalla... Samaa mieltä kanssasi itse koen nyt että, tuoaikakausi oli varsin mielenkiintoinen ja jollain tapaa se tavoitteli ihmiskunnalle valoisuutta ja parempaa tulevaisuuttaa....vielä...nyt...taas..aikakauksi on mielestäni jota elämämme varsin itsekeskeinen ja riittoinen...toisinaan...Ehkä oman nuoruutensa näkee vain kultaisempana..;))) ja omat nuoruuden rakkautensa ainoastaan ....kultaisina helminä;))) ja haluaa nähdä vieläkin... Eikö jossain Veikko Lavin laulussa näin kauniisti sanottu: Hopeoistaan hän tahrat kaikki kiillottaa....ja jne...
Tsau:Friidu
Vanhemmiten muuttuu, pehmenee, ajatukset syvenevät. Ei hairahtele samaan kuin nuorna poikasena tai tyttönä. On rikkautta, kun voi löytää uusia mielenkiinnon kohteita. Puola on jalo maa. Juutalais-venäläinen kulttuuri elää mielenikiintoista siirtymävaihetta.. kuulemma suuret määrät jo siirtyneet Israeliin, aiemmin puhuttua väestönsiirtoa - tosin nyt vapaaehtoista sellaista juutalaisessa kansassa. Miehesi ei ymmärrä, miksi olisi nyt välttämätön tarve muuttaa Puolaan? Eikö ole hyvä, että parisuhteessa toinen elää jalat maassa ja toinen pää pilvissä (en nyt ota kantaa miten päin teidän tapauksessanne asian laita on). Sielullani on monta kotia.. olipa runoisasti ilmaistu.
Jään nyt joulun viettoon tästä päivästä. Mieli palaa suunnitelmia ja tekoja.. ties mitä saa aikaan, vaikkapa kansannousun, sellaisen ihan pienen ja vaatimattoman vaan.. kavereita olen kysellyt mukaan, ja muutama on jo melkein sanonut 'ehkä'. Riiston on vain kertakaikkiaan loputtava! Nyt eikä vasta joskus! Tjaa.. jos sentään mussuttaisi vihreätkuulat ensin, kuuntelisi kauneimmat joululaulut ja avaisi pehmeät paketit, että tuliko sitä villasukkaa... mutta joulun jälkeen näytetään, että mitta on täysi ja kaikenlainen sorto kertakaikkisen väärin! Laitetaan Systeemi sekaisin, tai ainakin käydään USA:n suurlähetystön edessä huutelemassa tiettyjä huovutushenkisiä iskulauseita. Voi tulla tosin vilu siellä Kaivopuiston tuulissa.. palestiinalaishuivi ei pidä lämpöä kovin hyvin.. ehkä parempi siirtääkin kesään tämä.. mutta silloin jukoliste! Teidän komutyttärien jaosto on tietenkin itseoikeutettuna tervetullut mukaan.
Niin, taas käymme joulun viettohon. Mukavaa syksyn jatkoa, lumenodotusta ja joulua tietty. Jostakin syystä jouluun suhtautuu lämpimämmin nyt kuin kakarana konsaan. En ihmettele.. samanlainen matkaajan veri meissä virtaa.. eteenpäin on mentävä, kauas, kovaa ja korkealla. Fyysisesti ja ajatuksissa.
:)))Hyvää Joulun odotusta E.G....(ps. elämäni kaikki miehet;))) ovat AINA a;) olleet itseäni vanhempia ja järkevämpiä tässä kotitalouden suunnitellu-taloudessa b) he ovat ymmärtäneet ja ymmärtävät itseäni paremmin ekonomiaa johon itselleni ei taas riitä sitä riittävää mielenkiintoa.. Olen aina elänyt oletuksella että, riittää kun rahaa on käytössä. ja raha on vain kulutushyödyke eräänlainen vaihtoesine....en niinkään ole kantanut huolta mistä sitä tulee tai siitä kuinka se saadaan ns.poikimaan, säästäminen ei ole juttuni..... sanotaanko näin minun ei ole tarvinut...toisaalta heidän pendanttisuutensa ja liiallinen pikkutarkkuutensa rahan suhteen on joskus, ottanut päähän...ja ottaa päähän;))) mielestäni voisimme mennä Puolaan koska, siellä on upeita maisemia ja vanhoja ratsastusmajoitushotelleja eräänlaisia pieniä pensionaatteja...ylhäisissä kauniissa maisemissa lähellä merenrantaa...se riittää aivan hyvin perusteeksi muuttaa sinne pysyvästi;))) Ajattele marsalkka Mannerheim...hän viihtyi samoissa kauniissa maisemissa;))) ja ruoan pystymme valmistamaan itse...
Tottakai menemme ja osallistumme mukaan kaikkeen sellaiseen järkiperäiseen toimintaan missä on mukana tunnetta ja järkeä....seurauksista viis...olemmehan varsin rohkeita?? - olemmehan...?.....odotellessa vallankumousta ja sen alkamista intomiellenä (en tosin aivan varma vaikka kaaderikoulutuksen toki olen saanut joskus nuorena;)))....olen keskittynyt nyt vain pelkästään sukan kutomiseen. Olen omalle miehelleni jo saanut pitkävartiset sukat valmiiksi (isänpäiväksi) joista olen hyvin ylpeä..ne jopa muistuttavat sukkia.. nyt olen urheasti ilmoittanut valmistavani elämäni toiset sukat...(kolmiväriset) rakkaalle nuoruuden rakastetulleni jolla kyllä olisi varaa ostaa myös itselleen varsin mallikelpoiset itselleen sellaiset...mutta sehän ei ole sama.....mehän tapaamme jälleen ennen joulua..täällä Stadissa yhteisellä joululounaalla...hän ilahtuu varmasti koska ymmärtää minun tehteen ne vartavasten hänen varpaitaan ajatellen..Viskipullon sen hän saa hankkia itse;)))....(joku raja) talomme järkevämmät naiset lahjoittivat taas viskipullon miehelleni....Kiitokseksi siitä että, hän haki meidät kaikki laivarannasta kotiin lasteinemme...jotka olisivat muuten painaneet aivan liikaa jo hennoissa vanhoissa käsissämme.....Elämme jo nyt vaihto-taloudessa tai opettelemme sitä... järkevyys ennenkaikkea.... ja oikeesti se hyvä mieli.. pää-asia kuitenkin (tässä iässä)...
Lämpöisin ajatuksin;))) (ps. ehkä meissä on jotain samankaltaista..;)))
Tsau:Friidu