Olen joskus keskustellut metsästystä vastustavien kanssa metsästyksestä, ja saanut heidän hiljaiseksi, kun olen sanonut, sen minkä syön pystyn myös tappamaan, ei se hampurilaisen välissä oleva kokolihapihvinkään liha ole tehty missään lihatehtaassa. Lihan syöjiä nämä vastustajat ovat olleet itsekin, mutta jos kasvisravinnolla elävästä ihmisestä on kyse, silloin jotenkin ymmärrän sen kannan että vastustavat metsästystä. Mutta miten olisi elämä tällä pallolla jos kaikki ihmiset eläisi kasvisravinnolla, ketä tappaisi lemmikkien ravinnoksi tarvittavan lihan, vai pitäisikö nekin vieroittaa lihasta, ja mitä niille eläimille tehtäisiin, mitkä söisivät pelloilta se mikä on tarkoitettu meidän ravinnoksi, sillä niitä olisi kyllä runsaammin mitä nyt on, jne. jne. tästä voi joku vielä vaikka jatkaakin. Minusta loppua tälle kirjoitukselle ei aivan pian taitaisi tullakaan.
Mietintää
Ursus
4557
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Minulla ei olisi mitään pahaa sanottavaa ihmisestä, joka sanoisi tykkäävänsä eläimistä niin paljon, että hänestä tuntuu pahalta, kun niitä tapetaan ja sen vuoksi ei metsästyksestä pidä. Kunnioitettava mielipide ja on hienoa, että eläimistäkin välitetään niin paljon.
Mutta siinä vaiheessa, kun hyökätään metsästäjiä vastaan, metsästyksestä mitään tietämättöminä, ja haukutaan heitä tunnottomiksi eläinten sukupuuttoon tappajiksi, luonnontuhoajiksi, sodan ihannoijiksi ja ties miksikä meitä on haukuttu, niin minulla ei enää ymmärrys riitä.
Hiljaiseksi saaminen ei tarkoita samaa että sinä olisit välttämättä oikeassa. Ei metsästyksessä mitään pahaa ole, ainoastaan historia on osoittanut että metsästyksessäkin, niinkuin niin monessa muussakin toiminnassa, on riski ylilyönteihin. Metsästyksessä se riski on erityisen suuri, koska kyseessä on toisen lajin sukupuuton uhka.
...että nykyisin on mahdollista laillisesti metsästää joku laji sukupuuttoon!?
Se ei nimittäin todellakaan ole! Salametsästäjät ovat asia erikseen ja valaat eivät kuulu mitenkään metsästyskeskusteluun.
Nykyään tiedetään riistalajien lukumäärä lähes yksilön tarkkuudella, ainakin jos puhutaan suurriistasta. Lintujen ja muiden pienempien riistaeläinten määrää seurataan myös tarkasti jokavuotisilla riistakolmiolaskennoilla, joiden mukaan tulevan syksyn metsästys mitoitetaan oikeanlaiseksi ja lupia myönnetään sen mukaan. Jos jonkun lajin esiintymistiheys näyttää huolestuttavalta, ei sitä varmasti anneta metsästää.
Lisäksi suurriistaluvissa vielä määritellään saako ampua vasaa vai aikuista. Tämäkin on kannan kestävyyden kannalta etukäteen suunniteltu mahdollisimman hyväksi.
Nämä kaikki ylilyöntikäsitykset perustuvat ainostaan siihen käsitykseen, mikä näillä vastustajilla on metsästyksen luonteesta. He kuvittelevat, että metsästäjät saavat mielinmäärin ampua mitä tahansa eläimiä milloin tahansa. Todellisuudessa se ei kuitenkaan näin ole.
Historia on osoittanut ainoastaan, että metsästykseen tarvitaan rajoituksia ja aktiivista riistapopulaatioiden seuraamista, jotta metsästys osataan mitoittaa oikein. Ennen oli asiat toisin ja kuka tahansa sai ampua mitä tahansa milloin tahansa. Nykyään näin ei ole, joten on aivan turhaa väittää, että laillisella metsästysharrastuksella voitaisiin joku laji maapallolta hävittää! Päinvastoin, metsästäjät ja riistanhoitopiirit pitävät riistakolmiolaskennoillaan ja metsästyksen oikein mitoittamisella huolen siitä, että niin ei pääse missään tapauksessa tapahtumaan!
hienoa että metsästäjillä homma on nykyään hanskassa. Ennen metsästäjät määrittivät lintuja kädestä, kun lintu oli ensin ammuttu, että "mikähän tämäkin mahtaa olla".