Dosentti Matti Rimpelä.
Rimpelän mielestä kunnista on kadonnut hyvinvointitalouden osaaminen, lisäksi Rimpelä on kritoinut muutenkin lasten ja nuorten syrjäytymistä.
Lue ohjelmatiedot, ja uusinnat,
Ohjelmaa voi ilmeisesti kommentoida esityksen jälkeen.
http://tv1.yle.fi/juttuarkisto/ajankohtaisohjelmien-aiheita/mot-koulut-saastokurimuksessa
----------------------
Rimpelän mielestä kunnista on kadonnut hyvinvointitalouden osaaminen, lisäksi Rimpelä on kritoinut muutenkin lasten ja nuorten syrjäytymistä.
Lue ohjelmatiedot, ja uusinnat,
Ohjelmaa voi ilmeisesti kommentoida esityksen jälkeen.
http://tv1.yle.fi/juttuarkisto/ajankohtaisohjelmien-aiheita/mot-koulut-saastokurimuksessa
----------------------
Vastaukset 21
Vanhimmat
Jotenkin tuli tunne että ei ajatukseni kaukaa ole haettua, kun jo tuolla aikaisemmin toisessa ketjussa kirjoitin vastaava, mutta tuon sen nyt tähän mukaan koska asia tuntuu niin jollain tapaan sopivan tuohon aiheen sisältöön.
"Nykypäivinä esim. päiväkodeissa,kouluissa ns. luokitellaan oppilaita niin ne lapset tai nuoret jotka suoriutuvat nykypäivinä huonommin, niin heitä juurikin huostaanotetaan herkemmin. Syy saattaa johtua juurikin siitä koska nykyään arvostetaan nopea oppimis taidon omaavia lapsia ja nuoria eli näitä ns. tehokkaimpia lapsia ja nuoria, on ilmeiseti ajateltu niin että mitä tehokkaimpia lapsia ja nuoria saadaan kehittymään, niin sen kautta ne ovat työnantajille että rikkaille arvokkaita (tulevia rahan tekijöitä johtajille) lapsia joita ei tulla huostaanotoilla pilamaan. "
lisään tuohon vielä sen että juurikin näitä, neurologisen taustan omaavat oppilaat ovat sellaisia joita ei haluta huolia "näihin paremmistoon"
eli tehokkaimpien oppilaitten joukkoon. Jolloin sitten nämä lapset ja nuoret yritetään ns.piilottaa yhteiskunnas silmien edestä pois huostaanottamalla.
Esim. Näin kun opettaja mainitsee että
"Opettajien mukaan joukossa on yhä sairaampia lapsia, joiden paikka ei välttämättä edes olisi koulussa."
Niin missä heidän paikkansa sitten olisi? Sijaishuollossako piilossa?
Ja sitten Rimpelän maininta asiasta
”Hyvinvointialueella lähes kaikki toiminnat ovat investointiluontoisia. Varsinkin lasten, lapsiperheiden ja nuorten parissa joka ikinen toiminta mitä tehdään, on luonteeltaan investointia jopa 50 - 60 vuoden päähän", Rimpelä sanoo."
Tässä juurikin näkyy tämä ns.heikompien syrjäyttäminen, nk. haluttaisiin ettei tällaisia lapsia autettaisi lainkaan. Eli nämä lapset ja nuoret haluttaisiin tasolle jossa olisivat "sinua ei tarvita täällä yhteiskunnassa, joten pysy poissa" Tämä kuvastaa juuri tätä kyky rahan valtaa, koska oletetaan että nämä lapset ja nuoret eivät tulisi johtajille ja rikkaille tuottamaan koskaan heille lisää tuloja, niin kuin taas nämä tehokkaammat lapset taas tuottaisivat..
Terveydenhuollon asiantuntija dosentti Matti Rimpelä uskoo, että hirmuteot johtuvat siitä, että Suomessa jää joka vuosi noin 2000 16-17-vuotiasta poikaa koulutuksen ja työn ulkopuolelle.
Tarkoittiko Rimpilä perhesurmia ja tappoja?
YLE uutiset 28.5.2012.
http://yle.fi/uutiset/dosentti_hirmutekoja_tulee_tulevaisuudessa_yha_enemman/6139118
-----------
Kopio uutisesta.
Tampereen yliopiston dosentti Matti Rimpelä ja sisäministeri Päivi Räsänen A-studion vieraina toukokuussa 2012. Kuva: Yle
Hyvinkään ampumisen kaltaisia hirmutekoja tullaan näkemään tulevaisuudessa yhä enemmän, uskoo Tampereen yliopiston terveydenhuollon hallinnon dosentti Matti Rimpelä. Hänen mukaansa ampumatapauksen syyt löytyvät nuorten miesten syrjäytymisestä.
- Selitys on hyvin yksinkertainen. Meillä jää joka vuosi 2 000 poikaa 16 - 17-vuotiaana koulutuksen ja työn ulkopuolelle seikkailemaan maailmaan, jossa ei ole välttämättä yhtään aikuista, johon olisi läheinen kontakti, ja kukaan ei pääse niin lähelle, että tajuaisi mitä heidän päässään liikkuu, Rimpelä sanoi maanantai-iltana A-Studiossa.
- Kun tämä massa on riittävän suuri, niin sieltä tulee näitä hirmutekojakin kasvavassa määrin tulevaisuudessa.
Rimpelän mielestä Hyvinkään ampujan motiivilla ei ole loppujen lopuksi kovinkaan suurta merkitystä.
- Todennäköisesti tulee esiin, että hänellä on ollut vähän kurjaa aikaisemminkin ja hän on ajautunut taistelupelien ja netin maailmoihin, ja sosiaalisia taitoja ei ole kovin paljon ollut.
Rimpelän mukaan kaikki keskeiset indikaattorit kertovat tällä hetkellä siitä, että yhä useammalla lapsella ja nuorella menee yhä huonommin. Hänen mukaansa ongelmaan ei ole puututtu riittävän tehokkaasti, vaikka se on ollut tiedossa jo 20 vuotta.
- Otetaan esimerkiksi se, että meillä on riittänyt noin 400 miljoonaa euroa uutta rahaa lasten sijoittamiseen kodin ulkopuolelle ja perhetyön tukemiseen ei juuri lainkaan.
Lisää aiheesta
Poliisi: Hyvinkään ampumisen taustalla "impulssit"? 28.5.
Kaksi Hyvinkään ampumisessa loukkaantunutta nuorta pääsi kotiin 28.5.
A-studio Ylen Areenassa
Annette Blencowe
Yle Uutiset
Dosentti Rimpelä syrjäytymiakierteeseen on puututtava mahdollisimman varhain.
Rimpelä patistaa yhteiskuntaa puuttumaan nuorten syrjäytymiseen viimeistään teini-iässsä.
Yle uutiset 6.2.2012.
http://yle.fi/uutiset/rimpela_syrjaytymiskierteeseen_puututtava_mahdollisimman_varhain/5063667
------------
"Rimpelän mukaan kaikki keskeiset indikaattorit kertovat tällä hetkellä siitä, että yhä useammalla lapsella ja nuorella menee yhä huonommin. Hänen mukaansa ongelmaan ei ole puututtu riittävän tehokkaasti, vaikka se on ollut tiedossa jo 20 vuotta.
- Otetaan esimerkiksi se, että meillä on riittänyt noin 400 miljoonaa euroa uutta rahaa lasten sijoittamiseen kodin ulkopuolelle ja perhetyön tukemiseen ei juuri lainkaan."
Näinhän se menee, vanhemmilla ei ole riittävästi aikaa lapsilleen koska joutuvat työssään kuluttamaan energiansa tekemään tehokasta työtä välttyäkseen potkuilta ja köyhyyden listoille, sitten se että opettajilla ei ole aikaa kuunnella tai lähestyä lasta nuorta yksilöllisesti, koska opettajilta jo myös vaaditaan enemmän muita asioita opetuksen lisäksi, kuin he kykenisi tai aika riittäisi.
Niin tämä on juuri sitä "johtajien ja rikkaitten" ajattelua että mitä monipuolisemmaksi ja tehokkaamaksi saisi halvalla (mahd.vähän rahaa kehittämisiin kouluihin) tehokkaita tulevia työntekijöitä jotka sitten tekisivät näille lisää tuloa. Joten tässä näkyy selkeästi se että näillä johtajilla ja rikkailla kun heillä on sitä mammonaa niin ei tarvitse miettiä toimivuutta itse, vaan miettivät miten ahmia lisää tuloja, ja olettavat tuon miettimisen hoitavan itse vanhemmat kuin myös kouluviranomaisten jotka sitten palvelevat ns. näitä johtajiaan ja rikkaitaan parhaalla mahdollisella tavalla halvalla ja niillä resusseilla joita heillä on käytössään.
Jolloin sitten nämä heikompi osaiset (tulevia kouluampujia) ovat taas liian kalliita satsattavia niin ei haluta tuhlata rahaa, heidän suoritustaan parantamaan koska olettavat että ne rahat menisivät hukkaan jolloin koulut joutuvat sen kautta tekemään älyvapaita muunnoksia jotka eivät sitten todellisuudessa tule toimimaan,päin vastoin. Johan se on jo nähty, esim. koulukiusaamisissa, kun yleisesti nämä heikommassa asemassa olevat ovat juuri näitä uhreja ( tulevia koulu ampujia) joita ei auteta, vaan päinvastoin kiusaajia hyyssätään kun he ovat ns.vahvempia.
Näillä heikompi osaisilla on koulun jälkeen heikommat eväät selvitä elämässään koska heitä ei juurikaan kukaan halua auttaa,tukea,ym. Kun juurikin johtajat ja rikkaat kuvittelevat saavansa säästöä näillä systeemeillä, joka todellisuudessa on aivan päin vastoin. Johtajilla ja rikkailla ei ole mitään muuta mielessä kuin lisää rahaa,lisää rahaa, viis ihmisistä, lapsista, nuorista joita jopa huostaanotetaan ja sijoitetaan näille johtajien ja rikkaiden omistajien sijashuoltoon joka taas tuottaa lisää rahaa,lisää rahaa, ja kunhan vaan heille tulee tehokailla nuorilla kuin aikuisillakin työntekijöillä tehtyä lisää rahaa,lisää rahaa mikä ei näy koskaan riittävän. Ei pitäisi olla vaikeaa arvata kene johtamalla puolueella on osaa ja arpaa tällaiselle toiminnalle joka on kestänyt jo yli tuon 20vuotta.... Miettikääs.
Sen vuoksihan ministeritkään eivät halua tosissaan puuttua näihin asioihin ettei nyt vaan sotkisi omia bisneksiään.
Rimpelä.Koko neuvolatoimintna tulisi uudistaa.
Lastensuojelun nykyiset rakenteet suorastaan haittaavat lastensuojelutoimintaa, eikä olemassa oleviin tarpeisiin pystytä vastaamaan riittävän tehokkaasti.
Rimpelä uudistaisi koko neuvolatoiminnan.
Vuonna 2003 Sosiaali- ja terveysministeriö n tutkija Sirkka Perttu antoi ohjeet neuvoloille, että heidän on kysyttävä raskaana olevilta naisilta, -onko sun ukkos hakannut sua raskausaikana, tai synnytyksen jälkeen.
Tämä kertoo juuri siitä minkälaiset asenteet Naistutkijoilla oli isejä kohtaan.
YLE uutiset Rimpelä euvolatoiminnasta. 12.7.2011.
http://yle.fi/uutiset/rimpela_koko_neuvolatoiminta_tulisi_uudistaa/5389785
------------
Rimpelä otti kantaa neuvolatoimintaan, joka pitäisi uudistaa, koska se ei suojele lasta.
Sirkka Perttu laati neuvolakyselylomakkeen, jonka tarkoitus oli selvittää perheväkivaltaa. Tämä herätti suurta närää isien keskuudessa.
Tiedote 47/2005 03.02.2005 00:00 suomeksi
Parisuhdeväkivallan seulonta neuvolassa
Sisältöteksti
Parisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen on osa nykyaikaista neuvolatyötä. Tutkimuksen mukaan naiset kokevat myönteisesti sen, että terveydenhuollon henkilöstö kysyy parisuhdeväkivallasta. Torstaina 3. helmikuuta julkistettiin Helsingissä tutkija Sirkka Pertun selvitys Naisiin kohdistuva parisuhdeväkivalta ja sen seulonta äitiys- ja lastenneuvolassa. Selvitys on tarkoitettu käytännön työvälineeksi terveydenhoitajille ja kätilöille.
Terveydenhuoltohenkilöstö tarvitsee koulutusta ja rohkeutta, jotta he osaavat ottaa parisuhdeväkivallan luontevasti esille neuvolan asiakkaiden kanssa. Kun terveydenhoitajat ja kätilöt harjaantuvat kysymään parisuhdeväkivallasta, asia muuttuu luonnolliseksi osaksi naisen ja lapsen terveyden ja hyvinvoinnin seurantaa. Työn helpottamiseksi koko maassa otetaan käyttöön yhtenäinen seulontalomake. Lomake auttaa vaikean asian ottamista puheeksi ja takaa, että kaikilta naisilta kysytään väkivallasta samat kysymykset riippumatta siitä, onko työntekijällä herännyt epäilyksiä väkivallasta. Lomakkeen käyttäminen myös viestii naisille, että väkivallasta on hyväksyttävää puhua ja että tukea on tarjolla. Samantapainen työskentelytapa on jo käytössä ns. mini-interventiossa, jossa työterveyshuollossa ja terveyskeskuksissa kysytään asiakkaan tai potilaan alkoholin kulutuksesta.
Puuttuminen parisuhdeväkivaltaan vaatii myös toimivaa moniammatillista yhteistyötä. Viranomaisten ja muiden tahojen välinen yhteistyö ja tiedonvaihto korostuvat pyrittäessä tukemaan uhria ja koko hänen perhettään.
Tutkimushankkeen taustaa
Äitiys- ja lastenneuvoloissa käyttöön otettava uusi naisiin kohdistuvan parisuhdeväkivallan seulonta perustuu tutkimushankkeeseen, jossa menetelmää kokeiltiin Vantaalla, Porvoossa ja Palokan kuntayhtymän kunnissa. Terveydenhoitajat ja kätilöt haastattelivat raskaana olevia naisia ja pienten lasten äitejä lomakkeen avulla.
Tutkimushanke oli osa sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaa naisiin kohdistuvan väkivallan ja prostituution ehkäisyprojektia (Stakes 1998-2002). Hanke käsitteli naisiin kohdistuvaa parisuhdeväkivaltaa raskauden aikana ja pienten lasten perhevaiheessa. Sen tulosten mukaan 18 % äitiys- ja lastenneuvoloiden asiakkaana olevista naisista oli kokenut väkivaltaa nykyisessä parisuhteessaan vuonna 2000.
Riskiryhmään kuuluivat nuoret naiset ja pienten lasten äidit. Vuonna 2002 naisista 11 % oli ollut väkivallan kohteena raskauden aikana ja 11% synnytyksen jälkeen lapsen ollessa alle vuoden ikäinen. Miehen kontrolloiva käyttäytyminen nosti selvästi naisen riskiä joutua väkivallan tai sillä uhkaamisen kohteeksi.
Lisätietoja: projektipäällikkö, terveydenhuollon maisteri (THM) Sirkka Perttu, puh. 040 508 3656, [email protected] , sosiaali- ja terveysministeriössä lisätietoja antavat ylitarkastaja Marjaana Pelkonen puh. (09) 160 74036 ja ylitarkastaja Maire Kolimaa, puh. (09) 160 74138.
Sirkka Perttu: Naisiin kohdistuva parisuhdeväkivalta ja sen seulonta äitiys- ja lastenneuvolassa, STM:n selvityksiä 2004:6, ISBN 952-00-1498-5, Julkaisua myy Edita. Se löytyy myös verkosta: www.stm.fi/julkaisut .
-----------------------
"- Otetaan esimerkiksi se, että meillä on riittänyt noin 400 miljoonaa euroa uutta rahaa lasten sijoittamiseen kodin ulkopuolelle ja perhetyön tukemiseen ei juuri lainkaan."
Ja tuota asiaa hiukan tarkentaen niin kyllähän sijasihuoltoon eli näille johtajille ja rikkaille jotka omistavat nämä sijaispaikat niin, niille löytyy aina rahaa, vaan ei löydykään sitten perheiden ja heikompiosaisten, kouluihin, peruspalveluihin auttamisiin,tukemisiin ja tarjoamsisiin koska johtajien ja rikkaiden mielestä ne rahat menisivät hukkaan. Tiedettyhän on se että kuinka nämä ministerit kumartelevat näille johtajille ja rikkaille, niin että pitävät ministerit jopa huolen siitä ettei nyt vaan veroteta johtajia ja rikkaita liikaa tai lainkaan jotta saisivat ministeri pallinsa pitää ja huolen siitä että johtajat ja rikkaat jatkossakin äänestäisivät heidät eduskuntaan.
Niin pystyvät ylläpitämään sen kautta johtajat kuin rikkaatkin rahahanat auki koko ajan. Sitten jos joku ministeri uhkaa sulkea nuo raha hanat niin alkaisi kauhea hulapaloo asiasta ja sitten konstilla millä vaan tiputetaan ministerin pallilta nopeasti.
Uskoisin että näillä johtajilla ja rikkailla on osuutta noihin pankkeihin joihin nuo tuki rahat on lahjoitettu.
Ihmiset vaan ovat niin sokeita näille asioille, juurikin sen takia kun pidetään näitä herroja niin,niin viisaina ja osaavina kun ovat osanneet tienata mukavasti tuloja. Tyhmät köyhät taas eivät osaa joten heitä sitten sovataan ja laitetaan matalaksi, syrjitään, kurjistetaan köyhien elämää enduutestaan, jotta kuolis vaan pois heikko osaisemmat. Johan tuo kuultiin nuorelta kokomuslaiselta nuorelta ihan tuoreeltaan se totuus johon ovat tähtäämässä.
Ja niin unohtamatta sitäkään seikkaa että miksi nykyään on tajolla niin pienpalkkaisia aloja työpaikoissa? Ja miksi ihmisiä työharjoittelun kustannuksella teetetään samoja töitä kun palkkalaiset tekevät, vaan työharjoittelijoille vain sen 9€ pv kohden? Miksi irtisanotaan ihmisiä työpaikoiltaan vaikka yhtiöt ovat saamassa voittoa eli lisää rahaa tulossa yhtiöille tai sijoittajille? Miksi toimeentulotukea ei nosteta? Miksi lapsilisä otetaan huomioon toimeentulotuessa? Miksi työttömyyskorvauksista otetaan 20% veroja? miksi huostaanottoihin löytyy rahaa, vaan ei peruspalveluihin ja ennaltaehkäisyihin? Miksi palvekuja on ryhdytty kovalla vauhdilla yksityistelemään? Miksi ei löytynyt reumasairaalaan rahaa? Ym. Miettimisen paikka tämäkin miksi näin?
Lasten luokittelu levisi koulussa, kuin kulovalkea.
Opetushallituson pyytänyt kuntia lopettamaan luokittelun viipymättä.
Hrelsingin Sanomat 15.6.2009.
Mylläkkä sai alkunsa siitä, kun tutkijat Tom Arnkil ja Esa Eriksson tekivät "välineen", jolla lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelevät voisivat tunnistaa omaa huoltaan: kuinka suurta huolta lastentarhanopettaja tuntee, jos lapsi villiintyy kerta toisensa jälkeen häiritsemään muita, tai jos koululainen ahmii maanantaina muittenkin lasten ruuat.
Laadittiin huolten vyöhykkeistö: pientä huolta, suurta huolta. Huolen tunteminen on erilaista ja sen suuruus vaihtelee. Tärkeintä on toimia huolten huojentamiseksi.
Rehtorit ja opettajat ilahtuivat: kerrankin jotain kättä pidempää kasvatuskeskusteluihin ja toimintamalli lasten kanssa työskenteleville.
Jopa opetushallitus sekosi metaforaan, merkityssiirtymään, ja lähetti kouluille ohjeita lasten luokittelusta, tutkimusprofessori Tom Anrkil ja tutkija, teologian tohtori Kai Alhanen kertovat uudessa Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä.
Käytännössä huolien vyöhykkeet muuntuivat kouluissa luokittelujärjestelmäksi, johon opettajat lisäsivät nimilistan ja sijoittivat oppilaat vyöhykkeille.
Matista on paljon huolta, Jonista jonkin verran. Väline, joka oli tarkoitettu oman toiminnan ja yhteistyön apuvälineeksi, levisi kuin kulovalkea päinvastaiseen käyttöön.
Helsingin Sanomat kertoi 15. marraskuuta 2008, että tietosuojavaltuutettu ryhtyi selvittämään luokittelun laillisuutta. Sen jälkeen asian uutisoivat myös maakuntalehdet ja Yle.
Eivät rehtorit piruuttaan ottaneet huolen vyöhykkeistöä tällaiseen käyttöön, eikä se levinnyt väärään käyttöön minkään yleisen rekisteröintivimmankaan vuoksi tai siksi, että joku paradigma siihen usuttaa, Anrkil ja Alhanen arvioivat.
Kenties huoliluokittelu tarjoaa jonkinlaista yhteisöllistä liimaa; kukaties koetaan yhteisyyttä, kun päästään tekemään ja jakamaan "amatööridiagnooseja" huolikäsitteitä kääntäen, he arvioivat.
Opetusministeriön virkamies on kuvannut, kuinka työlästä oli yrittää kääntää opettajien ja rehtoreiden pää.
Eräässä lääninhallituksen järjestämässä koulutustilaisuudessa luennoitsija oli ladellut ohjeita lasten luokittelemiseksi huolen vyöhykkeille. Opetusministeriön virkamies oli puuttunut luentoon huomauttaen, että luokittelua ei pidä missään nimessä tehdä.
Opettajien ja rehtorien reaktio oli ollut "kuin karkki olisi otettu heiltä pois", virkamies on kertonut.
Eräs rehtori selitti Arnkilille, että huolen vyöhykkeistö tarjosi hänelle ensimmäisen kerran mahdollisuuden saada kokonaiskuva koulunsa oppilasaineksesta ja opettajien kuormittuneisuudesta.
"Tämänkö sinä haluat meiltä kieltää", rehtori kysyi.
Arnkil ja Alhanen sanovat, että rehtorin pyrkimys oli ymmärrettävä, koska kokonaiskuvan muodostamiseen ei ole ollut välineitä.
Siksi välineen, jolla saisi kuvan sekä oppilasaineksen jakautumisesta että opettajien huolikuormasta, on täytynyt maistua hunajaiselta.
Arnkil vetosi Opetushallitukseen, jotta se lähettäisi valtakunnallisen viestin varoittaen toiminnan vahingollisuudesta. Hän myös pyysi, että opetushallitus peruuttaisi oppaan, jossa vyöhykkeistön käytöstä annettiin väärä ohje.
Arnkil itse pyysi tietosuojavaltuutettua tutkimaan vyöhykkeistön luokittelu- ja rekisterikäytön laillisuuden.
Opetushallitus lähetti tämän jälkeen Arnkilin viestin kuntiin ja kehotti niitä viipymättä lopettamaan luokittelut.
Onko lasten luokittelusta ja rekisteröinnistä nyt päästy? Tuskin.
Kirjoittajat sanovat, että kehotus lopettaa luokittelu ei tarkoita vain sitä, että graafinen aineisto pannaan sivuun, vaan sitä, että työntekijöitä pyydetään muuttamaan toimintaansa perusteellisesti.
Se ei lohduta, jos vyöhykkeistön tilalle otetaan toinen samaa tarkoitusta ajava väline. Kaikki lapsiin luokiteltavina kohteina suuntautuva toiminta pitää lopettaa.
--------------
Mitenkähän nyt muotoilisi...
Ainakaan minun kotikunnassani tuosta "huolen vyöhykkeistöstä" ei ole puhuttu lainkaan. Luulenpa, että sama koskee suurinta osaa Suomen koululaitoksesta. Lieneeköhän koko juttu hyytynyt jonnekin Etelä-Suomeen...
Luokittelusta toteaisin vain sen, että ihmisiä luokitellaan ihan AINA jotenkin. Koulussa oppilaita arvioidaan arvosanoillakin. Heitä on siis luokiteltava esim. sen mukaan, onko arvosana hyväksytty vaiko ei.
Uudet erityisopetusta koskevat lait PAKOTTAVAT opettajat suureen määrään paperisotaa jokaisen sellaisen oppilaan kohdalla, joka tarvitsee lisätukea enemmän kuin ajoittain tai harvoin. Täällä paikalla on epäilemättä uuteen kolmiportaiseen erityisopetukseen tutustuneita ihmisiä.
En tunne sellaista opettajaa, joka pitäisi uudistusta loistavana. Opettajien aika menee byrokratiaan sen sijaan, että sekin aika käytettäisiin opetustyöhön. Joku ihminen opetusministeriössä tämänkin lienee räätälöinyt ja siihen päälle vielä muutama yliopiston opetustyön "ammattilainen", joka ei ole ikinä lapsia opettanut. Hyvä tuli...
Opettajien huoli lapsista tuskin itsessään minnekään katoaa. On hyvä, että sitä huoltakin joku tuntee.
Lastensuojelun myytit sijaishuollosta.
Jokainen voi pohtia ovatko Mirja Syvälän käsitykset , mielipiteet oikeita, vai vääriä.
Mirja Syvälä Suomen Kuvalehti 3.11.2012.
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/lastensuojelun-myytit-sijaishuolto-auttaa-turvallista-aikuisjohtoista-kasvua
--------
Kirjailija Mirja Syvälä Suomen kuvalehti 2.11.2012.
Lastensuojelun myytit perustuvat lakiin.
Mirja Syvälä taitaa ymmärtää mitä "lastensuojelu" joidenkin mielestä on, mutta siitä huolimatta sijaisvanhemmuus ja lapsibisnes kasvavat.
Lastensuojeluun tarvitaan ilmeisesti henkilöitä, jotka eivät ole joutuneet järjestelmän uhreiksi.
Lue lisää Marja Syvälän näkemyksistä.
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/lastensuojelun-myytit-lastensuojelutoimet-perustuvat-lakiin
------------
Lastensuojelijoilla on paljon harhakuvitelmia, jotka liittyvät turhiin huoliin ja epäilyihin, jotka johtavat suoranaiseen kyttäämiseen ja vainoamiseen.
Tässä selittävä tekijä.
Jan Guillou Noitien aika Tv 5 ohjelmanauhoitteesta lainattu.
Herran vuonna 1992. 27.2 kuultiin Bjungrin kylässä Trondheimin lähellä tulinen noitatarina.
Nyt pappina toimi entinen sosiaalityöntekijä nykyisin itseoppinut asiantuntija lasten seksuaalisessa hyväksikäytössä (Laila Vielfraue).
Hän oli muutamaa vuotta aikaisemmin nähnyt amerikkalaisen elokuvan tästä kulkutaudista ja nähnyt valon ja matkusteli nyt levittäen sanomaansa.
-Nykytiedon mukaan lasten hyväksikäyttö on paljon yleisempää. On oltava varuillaan. On osattava tunnistaa.
Keskittymisvaikeudet koulussa, arvosanat laskevat, vuoteen kastelua, lapsellista kielenkäyttöä.
Jan Guillou. -Jos hyväksikäytön merkit ovat tälläisiä, jotka lähes jokainen vanhempi lapsessaan tunnistaa ,ei kestä kauaa ennenkuin ensimmäinen NOITA on ilmiannettu.
Se tapahtui täällä Portngårdin lastentarhassa, jossa oli kunnan ainoa miespuolinen hoitaja. Hän joutui pian noitavainon uhriksi, koska hän vastasi 18. lapsesta neljän naisen kanssa.
Vakoilu alkoi, kun eräs lapsi väitti nähneensä Ulfin pippelin.
Naispuoliset kolleegat muodostivat tiedustelupalvelun ja pian voitiinkin ilmoittaa epäilystä. Kaikkihan tiesivät mitä merkkejä tarkkailla.
Ulf oli esimerkiksi tervehtinyt lasta, joka ei vastannut tervehdykseen.
Eräs lapsi oli roikkunut Ulfin vyössä Ulf oli silittänyt lapsen päätä. Lisäksi eräs lapsista oli tuijottanut suurin pelokkain silmin. Sen lisäksi Ulf oli kuorinut appelsiinin seksuaalisella tavalla.
Rivo appelsiininkuori takavarikoitiin ja luovutettiin poliisille todistusaineeksi.
31.1.1994. Noin kahden vuoden noitavainon päätteeksi Trondheimin valamiehistö vapautti vihdoinkin Hammerin syyttömänä, mutta tapaus varjostaa häntä koko loppuelämän".
---------------
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074323987/Suomen kouluissa jaettu lapsia hyviin ja matiin omeniin
Turun seudulla kiistetään, että laajalle levinneitä lapsirekistereitä olisi tehty täällä
Suomen kouluissa jaettu lapsia
hyviin ja mätiin omeniin
Kotimaa | Turun Sanomat 13.12.2008 01:31
ESKO PIHKALA
Stakesin huolen vyöhykkeistö -asteikon avulla on luokiteltu suomalaisissa kouluissa lapsia, mikä on pistänyt vauhtia asteikon kehittäneisiin tutkimusprofessoreihin Esa Erikssoniin ja Tom Arnkiliin.
- Olemme saaneet kuulla koulutuksiimme osallistuneelta kenttäväeltä,
että vyöhykkeistöä käytetään kunnissa ja kouluissa villisti irrallaan sen alkuperäisestä tarkoituksesta, Arnkil ilmoittaa.
Eriksson ja Arnkil kehittivät huolen vyöhykkeistön 1990-luvun lopulla lasten ja nuorten parissa työskentelevien apuvälineeksi. Kentältä oli toivottu yhteistä kriteeristöä, joka helpottaisi tunnistamaan, milloin työntekijän on syytä puuttua lapsen huolestuttavalta vaikuttavaan tilanteeseen.
Huolen vyöhykkeistö auttaa työntekijää määrittelemään, kantaako hän lapsesta pientä vai suurta huolta vai ei huolta lainkaan ja ohjeistaa toimimaan huolen asteen mukaan.
Arnkilin sydän jätti kuitenkin lyönnin väliin, kun hän kuuli,
että kunnissa käytetään huolen vyöhykkeistöä rekisteröintivälineenä, jonka eri sarakkeisiin lapset voidaan kätevästi lokeroida.
- Monet rehtorit ovat ilmeisesti pyytäneet,
että lapset pitää tällä tavalla rekisteröidä.
Tavallaan se on ymmärrettävää, että rehtorit haluavat välineen,
jolla he saavat jonkinlaisen käsityksen oppilaiden tilasta ja ongelmatapauksista.
Tällaisen henkilörekisterin ylläpito on kuitenkin laitonta.
Arnkil ja Eriksson esittävätkin Stakesin aikakauslehden Dialogin viime numerossa vetoomuksen, jossa kaikkia tahoja pyydetään lopettamaan huolen vyöhykkeistön väärinkäyttö.
Lakia ei tunneta
Muun muassa Kuopiossa oli koottu huolen vyöhykkeistön avulla oppilasrekisteri.
Arnkil otti paikallisiin kouluviranomaisiin yhteyttä ja pyysi välittömästi sekä lopettamaan lasten rekisteröinnin että tuhoamaan jo kerätyt rekisterit.
- Minä kuitenkin pelästyin, koska Kuopiosta sanottiin,
että heidän käsityksensä mukaan vastaavanlainen rekisteri on
hyvin monissa kunnissa.
Käytäntö on ilmeisesti levinnyt erittäin laajalle. Monissa kunnissa on esimerkiksi erityisopetuksen ohjeissa neuvottu perustamaan rekisteri, Arnkil kauhistelee.
- Lähetin asiasta kirjeen Opetushallitukseen, joka lähettää kirjeeni edelleen kuntiin, hän lisää.
Turusta, Kaarinasta, Raisiosta ja Naantalista kiistetään, että kouluviranomaiset ylläpitäisivät lapsirekisteriä. Turun suomenkielisen opetustoimen johtaja Timo Jalonen toteaa, että huolen vyöhykkeistön väärinkäytökset ovat kantautuneet myös hänen korviinsa, mutta hän vakuuttaa, että Turun oppilashuollossa toimitaan perusopetuslain ja julkisuuslain pykälien mukaan.
- Oppilashuollossa käydään nämä asiat läpi viikottain, mutta mitään rekistereitä problemaattisista tai huolta aiheuttavista lapsista ei ole tehty.
Miten on mahdollista, että ilmeisesti monissa kunnissa on haksahdettu tässä kysymyksessä laittomille poluille?
- Epäilen, ettei tämä julkisuuslainsäädäntö valitettavasti ole kaikkialla kovin tunnettu juttu. Ja kiusaus tehdä ongelmalapsista rekisteri on iso, Jalonen arvelee.
Vanhemmat ovat raivostuneet
Professori Arnkil näkee laillisuuskysymyksen lisäksi muitakin eettisiä ongelmia siinä, että huolen vyöhykkeistölle aletaan sijoittaa nimiä.
- Rekisteröinnistä jää lapseen leima. Huoli lapsen tilanteesta voi väistyä jo seuraavana päivänä, mutta leima jää, Arnkil toteaa.
Toisekseen lasten parissa työskentelevä pettää lasten ja näiden vanhempien luottamuksen, jos hän alkaa luokitella heitä erilaisten rekisterien avulla.
Muutamassa kunnassa, jossa lapsirekisteri on tehty, vanhemmat ovatkin asiasta vihiä saatuaan nostaneet metelin.
- Se on oikein. Nostaisin itsekin metelin, jos kuulisin, että lapseni on rekisteröity harmaan vyöhykkeen tai suuren huolen lapseksi, Arnkil puuskahtaa.
Naantalin kaupungissa toimiva koulukuraattori Aira Heikkilä kertoo, että oppilashuoltoryhmään kuuluvat koulupsykologit ja -kuraattorit sekä opettajat käyttävät huolen vyöhykkeistöä muisti- ja apuvälineenään oppilashuoltokokouksissa.
- Kouluissamme ei kuitenkaan säilytetä, talleteta tai rekisteröidä huolen vyöhykkeistön tietoja, Heikkilä vakuuttaa.
Heikkilä ei hyväksy lapsirekistereitä edes kouluammuskelujen varalta.
- Sellainen lista ei olisi pätevä väline, koska se ammuskelija voisi sitten kuitenkin olla joku, joka ei sillä listalla ole. Olen työssäni hyvin varovainen kaiken dokumentoinnin suhteen, koska ihmiselämän vaiheet ovat prosesseja, jotka muuttuvat ja kehittyvät. Dokumentointi ei olisi eettistä, koska ihmiselämässä jokainen päivä on erilainen, Heikkilä muistuttaa.
http://dialogi.stakes.fi/FI/dialogin arkisto/2008/8/sivu/20.htm
Puheenvuoro
Vakava vetoomus:
Älkää leimatko lapsia
huolten vyöhykkeistöllä!
Kouluista ja sosiaali- ja terveysalan työpaikoilta on kantautunut tyrmistyttäviä viestejä: Stakesin kehittämää huolen vyöhykkeistöä käytetään lasten ja nuorten luokittelemiseen.
Tällainen vyöhykkeistön käyttö on täysin vastoin alkuperäisiä periaatteita. Stakesin kouluttamat ihmiset tuskin kävisivät luokittelemaan. Päinvastoin, he ovat kertoneet hyvin huolestuneina havainnoistaan.
Täytyy siis olla kyse "villistä" menetelmän käytöstä, jossa käyttäjä ei tunne lähtökohtia eikä tarkoitusta. Esitämmekin nyt kaikille lasten, nuorten tai perheiden kanssa työskenteleville vakavan vetoomuksen: Älkää leimatko lapsia, nuoria tai asiakkaita huolen vyöhykkeistöllä! Huolet vaihtuvat, leimat jäävät.
Huolen vyöhykkeistö on vertauskuvallinen väline, joka tavallaan kysyy: millaisessa tilanteessa, "vyöhykkeellä", koet olevasi? Se koostuu neljästä pääsarakkeesta: ei huolta, pieni huoli, harmaa vyöhyke ja suuri huoli. Väline tähtää siihen, että työntekijät voisivat tunnistaa omat huolensa ja puuttua niihin sekä kehitellä yhdessä hyviä toimintatapoja.
Pitää puuttua omaan huoleen
Huolen vyöhykkeistön tarkoitus on kannustaa työntekijää puuttumaan omiin huoliinsa. Oikein käytettynä vyöhykkeistö tarjoaa pohjaa hyvien käytäntöjen kehittelyyn: pohditaan kokemuksia vaihtaen, mitkä käytännöt pitävät huolet loitolla, mitkä huojentavat pieniä tai suurempiakin huolia.
Tilanteita pohditaan yleistäen, missään nimessä ei puhuta henkilöistä heidän nimillään. Yksilöinti ei ole sopivaa eikä ollenkaan tarpeen. Hyvien käytäntöjen pohtimisesta on saatu erinomaisia kokemuksia paitsi työntekijöiden kesken myös yhdessä lasten ja huoltajien kanssa.
Tällaisiin tarkoituksiin me allekirjoittaneet vyöhykkeistön loimme vuosia sitten. Nyt olemme syvästi huolissamme siitä, että välinettä on alettu käyttää myös lasten luokitteluun: pienen huolen lapsi, harmaan vyöhykkeen lapsi, jne. Kaameata!
Rekisterit voivat olla laittomia
Meille on kantautunut viestejä, joiden mukaan joissakin kunnissa jopa ohjeistetaan luokittelemaan lapsia. Opetushallituskin joutuu täsmentämään ohjeitaan, joista oli saatu vääriä käsityksiä.
Jos kirjataan nimiä, syntyy rekisteri. Vyöhykkeistön irvikuvakäytöllä syntyy suorastaan laittomia rekistereitä.
Rekistereiden tulee olla toiminnan kannalta tarpeellisia. Kyllä kai omiin huoliin osataan puuttua ilman kirjoihin ja kansiin viemistäkin? Mitä hyvinvointia edistävää lapset ja nuoret saavat sillä, että heidät luokitellaan?
Kuraattorin, psykologin ja terveydenhoitajan rekisterissä olevat tiedot ovat salassa pidettäviä. Niitä ei saa luovuttaa ilman asianosaisten suostumusta. Kulkevatko luettelot näkyvillä? Tehdäänkö luokitteluja yhdessä?
Sosiaalipalveluissa saa tehdä rekistereitä, jos palvelun saaminen edellyttää tietojen antamista - ja asiakkaalta saadaan suostumus. Asiakkaalle on annettava kirjallinen selitys rekisterin tarkoituksesta ja käytöstä ja vielä suullisestikin selvitettävä, mistä on kyse.
Lisäksi on tietysti täytettävä tietoturvasäännökset. Ne rekisterit, joita nyt laaditaan huolen vyöhykkeistöä väärinkäyttäen, eivät luultavasti täytä yhtäkään lain kriteereistä. Minkä palvelun saamisen ehto kirjaaminen on? Onko kysytty lupa? Miten rekisteriin vienti perustellaan? Miten rekistereitä säilytetään? Miten merkinnät saa pois?
Jos ohjeissa kehotetaan nimeämään nekin lapset, joista ei ole huolta, ollaan räikeästi ja epäilyksettä laittomuuden puolella niin koulu- kuin sosiaalitoimessakin.
Laittomat ohjeet kumottava
Lasten luokittelu ylläkuvattuun tapaan vaarantaa toiminnan perustan, vanhempien ja lasten luottamuksen. Olemme kuulleet, että jossain vanhemmat ovatkin nostaneet metakan. Mekin nostaisimme.
Onneksi on paljon työntekijöitä, jotka kieltäytyvät noudattamasta moisia ohjeita. Niiden, jotka kehottavat laittomuuksiin, tulisi ymmärtää heti kumota ohjeensa.
Ehkäisevä työ on tärkeää. Viime aikojen murheelliset tapahtumat - kaksi kauhistuttavaa joukkomurhaa kouluissa - korostavat varhaisen puuttumisen tarpeellisuutta. Mutta nekään eivät perustele käytäntöjä, jotka lyövät leimoja ja murentavat luottamusta - ja uhmaavat laillisuutta.
Varhainen puuttuminen on parhaimmillaan varhaista avointa yhteistyötä. Huolen vyöhykkeistön kehittäjinä vetoamme vakavasti: älkää käyttäkö välinettä leimaamiseen!
TOM ARNKIL
Tutkimusprofessori, Stakes
ESA ERIKSSON
Kehittämispäällikkö, Stakes
Tavallinen keskiverto-oppilas joutuu syrjäytetyksi ennemminkin kuin puheeksi ottamasi erityisoppilas. Erityistä tukea tarvitseville oppilaille on järjestetty joustava haku ammatti-oppilaitoksiin, heitä ei jätetä järjestelmän ulkopuolelle kuten ei-erityisoppijataustaiselle helpommin käy oppilaspaikkojen ollessa rajoitetut. Amiksissa on jopa kolmasosa paikoista varattu erityisoppilaille. Ihmetyttää minkälaista työntekijäainesta tuosta porukasta työmarkkinoille päästetäänkään. Työssä pärjääminen vaatii oma-aloitteisuutta ja luotettavaa otetta, mutta miten sellaisille jotka eivät pysty itsestäänkään huolehtimaan voitaisi luottaa toisista ihmisistä tai toisen omaisuudesta huolehtiminen.
Koulu-ampujat ei ole erityisainesta vaan he ovat koulukiusattuja. Koulukiusatun profiili ei ole erityisoppilastausta.
"Koulu-ampujat ei ole erityisainesta vaan he ovat koulukiusattuja. Koulukiusatun profiili ei ole erityisoppilastausta."
Onko lukutaito hukassa?
"Johan se on jo nähty, esim. koulukiusaamisissa, kun yleisesti nämä heikommassa asemassa olevat ovat juuri näitä uhreja ( tulevia koulu ampujia) joita ei auteta, vaan päinvastoin kiusaajia hyyssätään kun he ovat ns.vahvempia"
"
"Muun muassa Kuopiossa oli koottu huolen vyöhykkeistön avulla oppilasrekisteri.
Arnkil otti paikallisiin kouluviranomaisiin yhteyttä ja pyysi välittömästi sekä lopettamaan lasten rekisteröinnin että tuhoamaan jo kerätyt rekisterit.
- Minä kuitenkin pelästyin, koska Kuopiosta sanottiin,
että heidän käsityksensä mukaan vastaavanlainen rekisteri on
hyvin monissa kunnissa. Käytäntö on ilmeisesti levinnyt erittäin laajalle. "
Kyllä tämä on tiedetty jo kauan ja niin tiedetään kunnissakin.
Jos nyt joku auvoinen kunta löytyy, jossa ei lapsia ole koulussa mitenkään luokiteltu ja rekisteröity, niin hyvä, mainio asia kerrassaan.
Huostaanottoasiat siirretään hallinto-oikeuteen.
Toppuuko huostaanotot ja lapsibisnes?
Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos tiedote 8.2.2012.
http://www.optula.om.fi/Etusivu/Tiedotus/1324022383738
-----------------------------
Lainaus huostaaottoasiat hallinto-oikeuteen.
Oikeusavustajan käytöllä vaikutusta asian käsittelyyn
Yleisesti ottaen hallinto-oikeuksissa avustajan käyttö ei ole ollut yhtä tavanomaista kuin yleisissä tuomioistuimissa. Huostaanottoasioiden käsittelyssä avustajan käyttö on kuitenkin lisääntynyt viime vuosina. Erityisesti avustajaa käyttävät lasten huoltajat. Tässä tutkimuksessa avustaja oli mukana 43 prosentissa tapauksia.
Tutkimuksen perusteella avustajan käytöllä vaikuttaisi olevan selvä yhteys niin suullisten käsittelyjen järjestämiseen kuin päätöksestä valittamiseen. Molempien osuus oli huomattavasti korkeampi niissä jutuissa, joissa avustaja oli ollut mukana asian käsittelyssä. Myös hallinto-oikeuksien päätösten perustelut olivat yleisesti ottaen perusteellisempia silloin, kun jutussa oli ollut mukana avustaja ja kun jutussa oli järjestetty suullinen käsittely
Huostaanottoasioiden käsittelyajat hallinto-oikeuksissa näyttävät vakiintuneen
Huostaanotolla puututaan merkittävällä tavalla lapsen ja perheen elämään. Siten on tärkeää, että päätökset huostaanottoasioissa tehdään riittävän ripeästi. Tässä tutkimuksessa huostaanottoasiat käsiteltiin (aika vireilletulosta hallinto-oikeudessa asian ratkaisuun) hallinto-oikeuksissa keskimäärin viidessä kuukaudessa (mediaani 19 vkoa, keskiarvo 21 vkoa). Suullisen käsittelyn järjestäminen pidensi käsittelyaikaa selvästi. Eri hallinto-oikeuksissa käsittelyajoissa oli myös huomattavaa vaihtelua.
Lapsen asema menettelyssä edelleen ongelmallinen
Uudella lastensuojelulailla pyrittiin vahvistamaan lapsen asemaa prosessissa selkeyttämällä ja täsmentämällä säännöksiä lapsen kuulemisesta sekä lapselle määrättävästä avustajasta ja edunvalvojasta. Tavoitteista huolimatta lapsilla ei juurikaan ole prosessissa omaa avustajaa tai edunvalvojaa, kun taas huoltajilla on yhä useammin ollut. Tällöin erityisesti kaikkein nuorimmat lapset voivat jäädä prosessissa hyvin näkymättömiksi. Lisäksi huostaanottoasioissa eri osapuolten oikeudet voivat olla ristiriidassa keskenään ja eri osapuolilla voi olla vastakkaisia näkemyksiä siitä, mikä on lapsen etu asiassa. Erityisesti tällaisissa ristiriitatilanteissa olisi suotavaa, että myös lapsella olisi oma avustaja
Tutkimuksessa nousi esiin myös teini-ikäisten (13–17-vuotiaiden) nuorten huostaanotot. Niiden määrä on viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt. Myös tämän tutkimuksen aineistossa teini-ikäiset olivat suurin huostaanotettujen lasten ryhmä. Teini-ikäisten huostaanottojen taustalla vaikuttavat useimmiten erilaiset käytöshäiriöt ja psyykkiset ongelmat. Näitä huostaanottoja, niiden perusteita ja vaikuttavuutta olisi jatkossa ehdottoman tärkeää tutkia tarkemmin.
Lisätietoja Virve-Maria de Godzinsky puh. 029 56 65399, GSM 044-575 2235
de Godzinsky, Virve-Maria: Huostaanottoasiat hallinto-oikeuksissa. Tutkimus tahdonvastaisten huostaanottojen päätöksentekomenettelystä. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia 260
Linkki tutkimukseen
Julkaisun voi tilata Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta puh. 029 566 5355
-------------------------------