Masennuslääkkeet ja raskaus (kokemuksia)

paniikkipää

Hei,

Kiinnostaisi kuulla kommentteja ihmisiltä, jotka ovat syöneet masennuslääkkeitä raskauden ja imetyksen aikana. Tuliko lapselle ongelmia, oireita? Mitä lääkettä söit, millä annoksella, mihin ongelmaan ja kuinka kauan? Millaisia fiiliksiä muuten?

Itsellä paniikkihäiriö ja keskivaikea masennus, ensimmäistä lasta odotellaan viikolla 27. Käytin Cipralexia ennen raskautta ja nyt uusi resepti kädessä ja jännittää. Järkevää keskustelua kiitos!

11 kommenttia

Äänestä

Vastaukset

  • "" Kelan lääkekorvaustilaston mukaan 1 067 964 suomalaista käytti viime vuonna masennus-, psykoosi-, neuroosi- ja unilääkkeitä. Lasten ja nuorten psyykenlääkkeiden käyttö on kolminkertaistunut 2000-luvulla. 15–24-vuotiaista suomalaisnuorista yli 50 000 sai viime vuonna jotakin psyyken toimintaa säätelevää lääkettä.

    Selvästi käytetyimpiä ovat masennuslääkkeet. Niistä eniten kirjoitetaan SSRI-ryhmään kuuluvia selektiivisiä serotoniinin takaisinoton estäjiä.

    – Uudemman polven masennuslääkkeet ovat suosittuja, koska välittömät ja näkyvät haitat ovat vähäisemmät kuin vanhemman polven lääkkeissä, kertoo kliinisen psykiatrian professori Jari Tiihonen Tukholman Karoliinisesta instituutista.

    Sosiologien mukaan erilaisten keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttö on jo niin yleistä, että suomalainen hyvinvointivaltio on vääjäämättä muuttumassa psykofarmaseuttiseksi yhteiskunnaksi.

    Kehitys on huolestuttava. Samaan aikaan kun psyykenlääkkeiden käyttö on lisääntynyt, väkivallanteot ja verilöylyt ovat tulleet osaksi suomalaisten arkea.

    USA:ssa nuorten tekemien joukkosurmien taustalta on kaivettu esiin masennuslääkkeiden haittoja. Usean kouluampujan tiedetään käyttäneen masennuksen hoitoon tarkoitettuja SSRI-lääkkeitä.

    Kelan lääketilastojen mukaan alaikäisten psyyken lääkitseminen moninkertaistuu murrosiässä.

    – Murrosikää on ryhdytty hoitamaan masennuslääkkeillä, ilman että kenelläkään on täsmällistä tietoa lääkehoidon haitoista. Normaalin kasvuun ja kehitykseen liittyvän kipuilun näkeminen lääkehoitoa vaativana oireiluna tai sairautena on äärimmäisen huolestuttavaa, ärähtää sosiologian dosentti Ilpo Helén Helsingin yliopistosta.

    SSRI-ryhmän lääkkeiden haittavaikutuksista otsikoissa ovat olleet pääasiassa pysyvät seksuaalitoiminnan häiriöt. Vähemmän puhuttuja haittoja ovat itsetuhoisuus, impulsiivinen ja vastustava käyttäytyminen, yllättävät aggressiot sekä vihamielisyys.

    Yhdysvalloissa havaittin 2000-luvun alussa monen kouluampujan käyttävän tai käyttäneen SSRI-ryhmän masennuslääkkeitä.

    – Tällainen havainto on tehty, mutta vielä ei voi tehdä tieteellisesti luotettavaa johtopäätöstä siitä, että masennuslääkkeiden käyttö selittäisi elämää tuhoavan käyttäytymisen, toteaa professori Jari Tiihonen.

    Tiedeyhteisössä ei siis ole yksimielisyyttä masennuslääkkeiden ja joukkosurmien välisestä syy–seuraus-suhteesta.

    –Tiedetään teko ja lääkkeiden käyttö, mutta ei sitä, kuinka sama henkilö olisi toiminut ilman lääkkeitä kyseisessä tilanteessa. Satunnaistettu tutkimustilanne tuottaisi huomattavasti luotettavampaa tietoa, mutta sellaisen toteuttaminen on mahdotonta: pitäisi jättää osa nuorista masennuspotilaista lääkitsemättä, selvittää Tiihonen.

    Professori Jari Tiihosen mukaan luotettavinta tutkimustietoa on tällä hetkellä psykoosien, neuroosien ja unettomuuden hoidossa Suomessakin yleisesti käytettyjen bentsodiatsepiinien haitoista.

    – Tämän lääkeryhmän haittoja on tutkittu satunnaistetusti persoonallisuushäiriöstä kärsivillä potilailla. Tutkimuksissa käytön on todettu vähentävän impulssikontrollia ja lisäävän taipumusta aggressiivisuuteen.

    Tiihosen mukaan samassa potilasryhmässä toteutettu SSRI-lääketutkimus tuotti päinvastaista tutkimustietoa.

    –SSRI-lääkkeitä käyttäneet aikuiset persoonallisuushäiriöpotilaat käyttäytyivät vähemmän väkivaltaisesti kuin lumelääkettä saaneet.

    Vaikka SSRI-lääkkeiden ja surmatöiden välistä yhteyttä ei ole kyetty osoittamaan kiistattomasti, psyykenlääkkeiden valmistajat ovat varpaillaan.

    Yritykset säikähtivät mahdollista yhteyttä siinä määrin, että pakkausselostuksiin on 2000-luvulla ilmaantunut ohjeistus, jonka mukaan serotoniinin takaisinottajia ei suositella alle 18-vuotiaille. Näin lääkevalmistajat siirsivät vastuuta mahdollisista ja jopa todennäköisistä haitoista lääkkeitä määrääville lääkäreille.

    Käyttöohjeissa kerrotaan, että masennuslääkkeitä saaneilla lapsilla ja nuorilla on havaittu kliinisissä tutkimuksissa useammin itsetuhoisuutta kuten itsemurhayrityksiä ja -ajatuksia sekä vihamielisyyttä ja aggressioita kuin lumelääkettä saaneilla lapsilla ja nuorilla.

    Dosentti Ilpo Helénin mukaan SSRI- lääkkeiden käyttömäärissä näkyy selvästi voimakkaan ja taitavasti toteutetun lääkemarkkinoinnin vaikutus.

    – On korostettu hyötyjä ja vaiettu haitoista. Vasta aivan viime aikoina ääni kellossa on muuttunut: enää psykiatrien patenttiratkaisu ei löydy itsestäänselvästi SSRI-ryhmän lääkkeistä. Uskomme hypen hiljentyneen, koska patentit ovat rauenneet ja markkinointi vaimentunut sen myötä. ""
    http://www.apu.fi/artikkeli/laakehaitat-joukkosurmien-taustalla

    Masennuksen hoito:
    http://personal.inet.fi/koti/remeli/laakkeet.htm

  • No voi hyvää päivää että on aloittaja saanutkin taas asiallisen vastauksen! Linkki joukkosurma-ssri-"yhteyksiä" käsittelevään sivuun. Raskaus- ja imetysajan KOKEMUKSIA kysyttiin! Totta on, että raskaudenaikaista lääkitystä tulisi harkita erityisen tarkasti punniten mahdollinen haitta ja hyöty. Myöskään imetyksen aikana ei ole suositeltavaa harkitsematta käyttää lääkkeitä. Aina kannattaa kysyä lääkäriltä, olipa mikä tahansa vaikka reseptivapaakin lääke. Tässä tapauksessa lääkäri on varmasti tarkoin pohtinut lääkkeestä saadun hyödyn olevan suuremman kuin riskin sikiövaikutuksesta.

    Tässä kokemukseni: ennen esikoista söin masennuslääkettä vuosia. Essitalopraamia eli juurikin tuo Cipralex. Odotusaikana mieliala koheni niin, että lääkitys purettiin asteittain ennen synnytystä. Essitalopraami ei siis vaikuttanut synnytykseen enää mitenkään. Raskaudenaikaisia vaikutuksia ei muistaakseni edes tunneta, mutta synnytykseen tuo lääke voi vaikuttaa siten, että vastasyntyneellä voi olla jotain ongelmia (siksi se mieluusti lopetetaan ennen synnytystä). Jos lääkitys puretaan ennen synnytystä niin näitä vaikutuksia ei PITÄISI olla. Varmahan ei tietenkään voi olla. Synnytykseni käynnistettiin oksitosiinitipalla, lapsivesi oli mennyt 2 vuorokautta aiemmin eikä supistukseni käynnistyneet ilman tippaa. Synnytykseni aikana sain kaksi annosta epiduraalia, joka vaikutti vastasyntyneeseen esikoiseeni siten, että hänellä oli imuvaikeuksia. Muutoin synnytys sujui ongelmitta ja nopeasti. Ärhäkkä ja terve vauva syntyi. Apgar-pisteet 9, myöhemmin täysi 10. Väristä piti sakottaa, oli ilmeisesti hiukan kalpea.

    Synnytyksen jälkeen mielialani romahti, tuli ns. baby blues, joka on (tietyissä rajoissa) normaalia. Sinun kannattaa olla tietoinen baby bluesin mahdollisuudesta jottet sekoita sitä masennukseen. Itse en osannut odottaa baby bluesia, siitä ei tuntunut kukaan edes neuvolassa puhuvan koskaan. Oireistoon kuuluu itkuherkkyys, mielialan heittely, univaikeudet, ylikierroksilla käyminen jne. http://fi.wikipedia.org/wiki/Baby_blues
    Itselläni tämä blues kesti 3 viikkoa, sitten alkoi mielialan heittely laimentua ja arki luistaa. Jos oireet pitkittyvät niin kyseessä voi olla synnytyksen jälkeinen masennus, johon tarvitaan kyllä kaiketi lääkitys. Minullakin Cipralex aloitettiin uudelleen, omasta pyynnöstäni, n. 4 kk synnytyksestä. Kärsin tuolloin unettomuudesta ja kireästä mielialasta. Diagnoosia synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ei tehty vaan ns. vanhalla diagnoosilla mentiin. Imetin tuolloin vauvaani enkä huomannut hänessä lääkevaikutuksia Cipralexista eikä neuvolassakaan koskaan mainittu mistään poikkeavasta. Ihan normaali pienokainen hän oli :)

    Kokemukseni siis on, että essitalopraamia voi käyttää raskauden ja imetyksen aikana. Lääkärin ja neuvolan valvonnassa tietenkin. Mutta siihen minulla ei valitettavasti (tai onneksi) ole kokemusta kertoa, vaikuttaako essitalopraami vauvaan, JOS sitä käytetään synnytykseen saakka.

    • Käytit raskauden ajan lääkettä? Onko lapsellasi nyt mitään ongelmia? Kuinka koulussa sujuu? Onko oppimisvaikeuksia? Keskittymisvaikeuksia? Muuta?


  • Mitään masennuslääkkeitä EI saa käyttää raskausaikana.

    Kukaan vastuullinen ihminen EI tee lasta, jos on mielenterveyshäiriöitä.

    Kuka sen lapsen kasvattaa?

    Kaikki mitä suuhusi laitat tai ihollesi menevät sikiöön.

    Masennuslääkkeet eivät edes paranna ketään.

    • Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry järjestön sivuilla taietoa, apua, neuvoja, keskustelua.

      Löytyy tässä.

      http://www.aima.fi/yhdistys1.html
      -------------


  • "" Kokonaisvaltainen terveys: lepo ja uni – rentoutuminen – fyysinen ravinto – psyykkinen ravinto – liikunta – elämän haasteet ""

    Raskausajan masennus ja D-vitamiini
    D-vitamiinin piilevä puute altistaa odottavia äitejä masennukselle, ilmenee suuresta hollantilaisesta seurantatutkimuksesta (Amsterdam Born Children and Their Development). Seerumin D-vitamiinin pitoisuuden tulee olla yli 80 nmol/l, joilloin masennuksen riski vähenee. Suomen viranomaissuositus on 10 kertaa liian pieni. Se myötävaikuttaa noin 6000 odottavan äidin masentumiseen vuosittain.

    Tutkimuksessa mitattiin seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) 4236 naiselta raskauden alkuvaiheissa, keskimäärin 13. raskausviikolla. Tulokset jaettiin neljään ryhmään: alle 29,9, 30–49,9, 50–79,9 ja vähintään 80 nmol/l. Vain viimemainittu tulos oli normaali, muut enemmän tai vähemmän liian pieniä. Naisten mahdollista masennusta arvioitiin Center for Epidemiological Studies Depression Scale -lomakkseella, jossa yli 16 pistettä merkitsee huomattavaa masennusta.

    S-D-25 oli liian pieni – alle 80 nmol/l – 44 prosentilla kaikista naisista. Huomattavan masentuneista 28 prosentilla oli matala S-D-25 verrattuna vain lievästi masentuneisiin. Kaiken kaikkiaan matalat S-D-25:t liittyivät masentuneisuuteen. Syynä on ilmeisesti se, että aivoissa on runsaasti D-vitamiinireseptoreja (vastaanottomia), jotka tarvitsevat D-vitamiinia. Jollei sitä ole riittävästi saatavilla, aivojen toiminta heikkenee. Toinen uusi tutkimus kertoo, että masennus heikentää muistia ja keskittymiskykyä ja surkastuttaa aivoja. Synapseja muodostavat geenit kärsivät D-vitamiinin puutteesta, sanovat tutkijat.

    Sanottakoon sen nyt tässä suoraan: Pekka Puska ja hänen johtamansa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) ovat tehneet kardinaalimunauksen pitämällä D-vitamiinin saantisuosituksen liian pienenä. Sitä noudattamalla S-D-25 ei nouse riittäväksi eli yli 80 nmolin/l. Raskaana olevien naisten D-vitamiinin viranomaissuositus on 10, vaikka tarve on 100 mikrogrammaa (µg) eli 4000 IU päivässä. Puskan noudattama ravintolisien vastustuslinja on aiheuttanut valtavasti turhaa sairastumista ja suunnattomia kuluja ja reserssien tuhlausta terveydenhuollolle.

    "Euroopan Unionin elintarviketurvallisuuselin EFSA nosti D-vitamiinin turvallisena päiväannoksena pidetyn nuorten (11–17 v) ja aikuisten rajan 50 mikrogrammasta (µg) 100 µg:aan. Huippuvarovainen EFSA päätyi tähän tulokseen käytyään läpi uudet D-vitamiinitutkimukset. Vauvojen rajana on nyt 25 ja 1–10-vuotiaiden rajana 50 µg päivässä."
    http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=247

    USA:n Endokrinologiyhdistyksen S-D-25:lle antama viitearvo on 75–150 nmol/. Espanjassa laboratoriot antavat viitearvoiksi 75–250 nmol/l. Suomessa väestön keskiarvot ovat noin 43 nmol/l luokkaa, mikä on selvästi liian vähän, ja lisää sairastumisen ja kuoleman riskiä.

    D-vitamiini säätelee monien geenien ilmentymistä eli sitä mikä osa genomista on aktiivista ja tuottaa proteiineja. Raskauden normaali kulku vaatii riittävän D-vitamiinitason joka on korkeampi kuin kalkin imeytymisen varmistava taso (80 nmol/l). Elimistön D-vitamiinistatuksen paras mittari on seerumin 25(OH)D mittaus. Lähtökohtana normaaliarvoille tulee pitää ”luonnonmukaista” D-vitamiinitasoa eikä jonkun yksittäisen sairauden eston tarvitsemaa tasoa. Paras arvio D-vitamiinin normaaliarvosta on 120-225 nmol/l. Kesällä vaalea iho tuottaa helposti 375 µg D3-vitamiinia 15 minuutin aikana 120 nmol tason ylläpito talvella vaatii keskimäärin 120 µg D3 -vitamiinia. D-vitamiinin imeytyminen vaihtelee paljon ja siksi seerumin 25(OH)D mittausta pitäisi käyttää herkästi, riittävän annoksen varmistamisessa, muutaman kuukauden korvaushoidon jälkeen.
    http://terveesti.blogs.fi/2012/03/13/uusin-tieto-d-vitamiinista-13173362/

    "HYKSin lasten ja nuorten sairaalan dosentti Outi Mäkitie tuomitsee Duodecimin pääkirjoituksessa valtion ravitsemusneuvottelukunnan päätöksen lykätä D-vitamiinin saantisuosituksen nostamista. Mäkitien syyttävä sormi osoittaa suoraan Pekka Puskaan, joka johtaa neuvottelukuntaa. Sen toiminta on vastuutonta, sillä suosituksen välitön nosto voisi vaikuttaa merkittävästi suomalaislasten terveyteen, kirjoittaa lastenlääkäri Mäkitie."
    http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99587.pdf

    Low D linked to depression during pregnancy?
    Sometimes, pregnancy is one of the happiest times of a woman’s life, but for some women, pregnancy is a miserable time. According to the American Congress of Obstetricians and Gynecologists, up to 25% of pregnant women have clinical depression.
    http://blog.vitamindcouncil.org/2012/08/23/low-d-linked-to-depression-during-pregnancy/

    Omega 3 rasvahapot myös erittäin tärkeitä.

  • "Etelä-Karoliinan yliopiston professorit Carol L. Wagner, Bruce Hollis ja kymmenen heidän kollegaansa julkaisivat synnytyslääkäreiden ammattilehdessä suurimman tähän mennessä tehdyn satunnaistetun tutkimuksen raskaudenajan D-vitamiinin tarpeesta. Tarve on yli kymmenkertainen Suomessakin voimassa olevaan viranomaissuositukseen nähden.

    Tutkimukseen osallistui 256 odottavaa naista, joista 160 pysyi mukana synnytykseen asti. Naiset jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen sai 50 ja toinen 100 mikrogrammaa (µg) D-vitamiinia päivässä. Hoito aloitettiin raskauden 3-4 kuukaudella. Eeettinen komitea ei antanut lupaa käyttää kolmatta ryhmää verrokkeina, joille olisi annettu 10 µg/vrk, mikä on voimassa oleva viranomaissuositus raskaana oleville USA:ssa ja muun muassa Suomessa.

    Mustaihoisten naisten D-vitamiinin pitoisuus seerumissa (S-D-25) oli keskimäärin 46 nmol/L, mikä on paljon alle viitearvon alarajan (75-150 nmol/l). Valkoihoisten vastaava lukema oli 74 nmol/l eli juuri alarajan alapuolella. S-D-25 nousi raskauden lopulla 100 nmoliin/l vain 37 %:lla 50 µg:n ryhmän ja 46 %:lla 100 µg:n ryhmän naisista. Tässä pitoisuudessa D-vitamiinin aktivoituminen saavuttaa huippunsa. 100 nmol/l on siis vähimmäistavoite. Kummassakaan D-vitamiiniryhmässä ei ilmennyt sivuvaikutuksia. Ehkä hieman yllättäen seerumin kalkkipitoisuus aleni hiukan (meitähän on peloteltu, että D-vitamiini voisi nostaa sitä).

    Synnytyksessä mitattu napaveren D-vitamiinin pitoisuus oli 50 µg:n ryhmässä keskimäärin 55 nmol/l ja 100 µg:n ryhmässä 67,5 nmol/l.

    100 µg päivässä saaneilla naisilla oli 2,5 kertaa suurempi todennäköisyys (kuin 50 µg:ta saaneilla) synnyttää normaalipainoinen vauva. Mitä pienempi S-D-25 oli, sitä todennäköisempi oli ennenaikainen synnytys. Matala S-D-25 liittyi myös infektioihin. Kaiken kaikkiaan raskauskomplikaatiot olivat vähäisempiä 100 kuin 50 µg:n ryhmässä, joskaan ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä."
    http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2442

    Kuntoon purkkiruualla (A.W Yrjänä):
    http://www.tritolonen.fi/files/pdf/HS-Kuntoon-purkkiruualla.jpg

    Jos on traumoja ja ei saa terapiaa, niin kirjottakaa se paha olo ulos.

    Kirjoita traumoistasi ja pahasta olosta.

    "Funktionaalisen lääketieteeseen perehtyneet lääkärit ja asiantuntijat tietävät, että A-vitamiini on merkityksellinen vastustuskyvyn, näön, sukupuoli- ja stressihormonien muodostumisen ja elinvoimaisuuden kannalta. Margariinit heikentävät rasvaliukoisten vitamiinien, kuten A- D- ja E -vitamiinin imeytymistä. Beetakaroteeni on A -vitamiinin esiaste eli ns. pro-vitamiini, jonka teho on n 6 kertaa A-vitamiinia heikompi. Parhaita ja turvallisimpia A-vitamiinin lähteitä ovat rasvainen kala ja voi, sekä kalanmaksaöljy, jossa A-vitamiini on luonnollisessa muodossa.

    Suomalaisissa ravintosuosituksissa kehotetaan käyttämään margariineja. Valitettavasti nämä margariineja suosittavat viralliset ravitsemusohjeet ovat aiheuttaneet monille suomalaisille mm. selvän D-vitamiinin puutostilan, mikä on ollut havaittavissa yli 90 %:lla klinikkamme potilaista. D-vitamiinin puute lisää mm. diabetesriskiä, sekä alttiutta sairastua myös muihin kroonisiin tulehdussairauksiin. Margariinien sijaan suosittelemme suomalaisille voita, josta saadaan näitä tulehdusta vähentäviä rasvaliukoisia vitamiineja. Lisäksi voi parantaa rasvaliukoisten vitamiinien imeytymistä."
    http://www.amplia.fi/blogi/?x119991=143653

    Tuloksekkainta terveydenhuoltoa on ennaltaehkäisevä. On harmillista, että julkisuudessa levitetään THL:n toimesta yksipuolista ja perätöntä tietoa ravintolisien haitoista aiheuttaen sekaannusta ja turhaa huolta kuluttajien keskuudessa.

  • Aikaisempien tutkimusten mukaan raskausaikana käytettyjen SSRI-masennuslääkkeiden on todettu lisäävän muun muassa erilaisten syntymävikojen riskiä.

    Naisten raskausaikana käyttämät SSRI-masennuslääkkeet eivät lisää lapsen kohtukuoleman ja imeväisyyskuolleisuuden riskiä.

    Karoliinisen instituutin keskiviikkona julkistama laaja tutkimus toteutettiin keräämällä tietoja kaikkien Pohjoismaiden kansallisista syntymä- ja reseptilääkerekistereistä. Tutkimuksessa seurattiin yli 1,6 miljoonaa raskautta ja lapsen ensimmäisen vuoden kuolleisuutta vuosien 1996–2007 aikana.

    Aikaisempien tutkimusten mukaan raskausaikana käytettyjen SSRI-ryhmän masennuslääkkeiden on todettu lisäävän erilaisten syntymävikojen ja vauva-ajan sairauksien riskiä.

  • Soita teratologiseen keskukseen. Saat asiantuntevaa tiestoa. Täällä saat vain kuraa niskaan. (Minulla toinen raskaus menossa ja mielialalääkitys päällä)

  • Nykypäivän psykiatrista sairaanhoitoa moititaan ylenmääräisestä lääkityksen käytöstä.

    Aiheestakin, sillä lääkkeitä määrätään aivan liian herkästi. Lääkitystä tulisi käyttää harkitusti ja mahdollisimman pienin annoksin, ettei lääkkeillä tukahduteta tunteita, joita ihmisen tulisi käydä läpi. Lääkkeillä on myös ikäviä sivuvaikutuksia. Lääkkeiden räjähdysmäisen lisääntymisen takana ovat lääketehtaat. Lääke-edustajat kiertävät puhumassa lääkäreille lääketutkimuksista. Jos lääkärillä ei ole tietoa tai uteliaisuutta muihin hoitotapoihin, lääkitys on jokseenkin "helppo" tapa kohdata potilas. Ennakkoluulotkin estävät vaihtoehtoisten hoitotapojen löytymistä. Tiedon etsiminen edellyttää vaivannäköä ja aitoa halua auttaa potilasta.

    Vitamiineilla ja hivenaineilla on oleellinen rooli myös psyykkisessä hyvinvoinnissa. mm. D-vitamiini ja omega-3-rasvahapot ovat aivojen ruokaa.

    Aivot ovat 60-80% rasvaa ja tarvitsevat hyviä rasvahappoja toimiakseen optimaalisesti.

    Serotoniinista jopa 80% syntyy suolistossa, joten aivojen hoitaminen alkaa suoliston hyvinvoinnista.

    Omega-3-rasvahappojen vaikutusta masennuksen hoidossa on tutkittu tieteellisissä kaksoissokkokokeissa jo yli 10 vuotta. Eri maista julkaistut tutkimukset ja tapausselostukset viittaavat siihen, että Omega-3-rasvahapot ovat antidepressiivisiä ja antipsykoottisia. Villiä kalaa vähintään 3 kertaa viikossa olisi hyvä valinta, mutta jos ei syö riittävästi kalaa, niin ravintolisänä täytyy syödä laadukasta Omega-3 valmistetta.

    "Omega-3 rasvahapot ovat välttämättömiä hermostolle, terveydelle ja hyvinvoinnin edistämiselle. Ne vaikuttavat sydämen, aivojen, kudosten, elinten, rauhasten – itse asiassa, jokaisen solun toimintaan. Ne ovat mm. osa solukalvon rakennetta ja pitävät solukalvon joustavana ja estävät haitallisia aineita pääsemästä solun sisään. Solukalvon toimiessaan normaalisti solu laskee ulos “kuona-aineet” ja pitää sisällään tarvittavan määrän nestettä sekä ravintoaineita toimiakseen hyvin. Mikäli solukalvo ei toimi optimaalisesti se estää soluja kommunikoimasta keskenään. Tämä altistaa sairauksille, hidastuneelle paranemiselle, tulehduksille ja vaikuttaa jopa geenien toimintaan.

    Ravinnolla on keskeinen merkitys aivojen monimutkaisen verkoston toiminnalle ja aivoterveydelle. Sekä neuronit eli hermosolut että viestiä vievät aivojen välittäjäaineet muodostuvat ravintotekijöistä. Ravinto vaikuttavaa lisäksi immuniteettiin eli vastustuskykyyn, mielialaan (esim.masennus, aggressiivisuus), hormonitoimintaan, lisääntymiskykyyn, syöpien kehittymiseen, perimään, unen laatuun, jaksamiseen jne... Keskeisin tekijä on ravinnon vaikutus suolistoon ja aineenvaihduntaan, jossa muodostuu jopa 80% immuniteetistamme. Immuniteettijärjestelmäsi toimiessa huonosti sairastut.

Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.