Jos valitukseni toimeentulotuesta oikaistaan lautakunnassa, niin meneekö se sit vielä sossuun ja sieltä maksuun, eli tehdäänkö joku uusi laskelma/päätös vai laittavatko ne vaan suoraan maksuun sossusta oikaisupäätöksen kun sen saavat käsiinsä?
Oikaisu
öhköh
12118
0Äänestä
Vastaukset 12
Vanhimmat
Riippuu kai kunnasta.
Helsingissä oli jotain vaikeutta kerran.
Tavallaan lautakunta tekee päätöksen ja sossu maksaa.
Tavallaan sitä päätöstä ei kukaan muu voikkaan tehdä. (lautakunta on sossua ylempänä, niin miten sossu voisi "päättää" asiaa jonka lautakunta on jo päättänyt.
Käytännössä tämä menee sillein, että soitat sinne MAKSATUKSEEN / JOHTAVALLE SOSIAALITYÖNTEKIJÄLLE / LAUTAKUNNAN SIHTEERILLE.
(tai kaikille, kysyt vaan että milloin saat rahasi ja miksi et ole jo saanut)
Minun piti soittaa, kun ei rahoja kuulunut kolmeen viikkoon hallinto-oikeuden(!) päätöksen saamisen jälkeen. Sitten alkoi rahat tippumaan tilille.
Lautakunta ei todellakaan oikaise edes selviä tapauksia, ehkä jossin on joskus sellaista sattunut. Syy tuohon on, että esittelijä on sossun päällikkö ja lautakunnan jäsenet tuskin lukevat noita asiakirjoja, jos lukevattkin niin harva ymmärtää ja vielä harvempi puuttuu siihen epäoikeudenmukaisuuteen joita nuo päätökset ovat täynnä. Yleensä se lautakunnan päätös on v*ttuilua ja oikaisuvaatimuksen tekijän syyllistämistä. Päätöksen perusteluita ei ymmärrä kukaan. Päätöksessä mainitaan vain hylkäämistä puoltavat seikat, hyväksymistä puoltavista seikoista vaietaan. Oikeudenmukaista ja rehellistä?
Mulle tuli uusi päätös ja rahat alle viikossa HaO:n päätöksestä. Jotkut kunnat niskuroi jopa HaO:n päätöstä vastaan. Tuota niskurointia eivät katso läpi sormien ja siitä voi oikeesti saada sossun virkavastuuseen. Rahat on ulosottokelpoisia, joten ei kun jollekin perintäfirmalle vaan, tuleepahan kalliks ja saattaa sossu päästä lehden etusivulle.
Kannattaa tehdä konkurssihakemus niskuroivan kunnan hakemiseksi konkurssiin.
Normikäytäntö on, että lautakunta ei oikaise mitään.
No aloittajan tapauksessa ilmeisesti oli oikaissut.
Minäkin olen saanut juttuni muuttumaan lautakunnassa. (useaa juttua on kyllä väännelty esittelijän toimesta)
"Jos valitukseni toimeentulotuesta oikaistaan lautakunnassa."
Ilmeisesti aloittaja uskoo että oikaistaan. No joskus niin voi käydä.
Tuo esittelijän vääntely on aika yleistä ja taatusti laitonta. Pitäis vaan saada joku vastuuseen noista. Vastuussa ovat myös lautakunnan jäsenet perustuslain 118§:n perusteella. Mulla on TAAS yksi juttu HaO:ssa. Jos voitan sen niin aion yrittää. Ei tästä mitään tule kun joka vuosi pitää HaO:sta oikeutta hakea, mullakin jo kolmas vuosi peräkkäin. Ja on ne asiat niin selviä ja yksinkertasia ettei niitä voi päättäjän tyhmyydeksi enää laskea, alkaa mennä tahallisen kyykyttämisen piikkiin.
Kirjoitinkin tuonne työttömyysturva palstalle, mulla on käynnyt aika huono tuuri ja toisaalta ihan helvetin hyvä (erittäin harvinaista) , jouduin valittamaan karenssista sekä toimeentulotuesta samoihin aikoihin, karenssi meni läpi ja toimeentulotukea oikaistiin osittain lautakunnassa (soitin), 2kk kituuttelin kuitenkin kaikesta huolimatta..Mietin vain meneekö soskun akka vielä koneelle katsomaan mun tietoja vai laittaako suoraan maksuun...sen oikaisun..? ;)
niin ja tuo äsköinen viesti oli siis minulta öhköh :D, katsookaa työttömyysturvasta työkkärille.rankkua, niin selviää kokonaisuus tämän likan kohdalta..:)
niin ja tuo äsköinen viesti oli siis minulta öhköh :D, katsookaa työttömyysturvasta työkkärille.rankkua, niin selviää kokonaisuus tämän likan kohdalta..:)
^^Kaikkihan nämä on sun sepustuksiasi.^^
Käyttäkää hyvät ihmiset tätä 118§
Virkatoiminnan lainalaisuudesta ja virkamiehen vastuusta virkatoimiensa lainmukaisuudesta
Suomessa viranomaisten ja virkamiesten (mukaan lukien kuntien virkamiehet) virkatoiminta,
hallintopäätösten tekeminen ja muut virkatoimet on lainalaista. Tämä tarkoittaa, että virkamiesten virkatoimet
eivät saa olla lainvastaisia. Virkamiehet ovatkin vastuussa virkatoimiensa lainmukaisuudesta.
Virkatoiminnan lainalaisuutta ja virkamiehen vastuuta virkatoimista koskevat perustavaa laatua olevat säännökset
sisältyvät Suomen perustuslain (731/1999) 107 ja 118 §:ään. Perustuslain 107 § sisältää lakia alemmanasteisten
säädösten soveltamisrajoitusta koskevan säännöksen, joka kuuluu seuraavasti:
"Jos asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain
tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa.
" Mainittu säännös merkitsee muun ohessa,
että virkamiehen on tunnettava - Suomen perustuslain lisäksi - niiden lakien sisältö,
joita hän joutuu virkatoimissaan tulkitsemaan ja soveltamaan. Säännös tarkoittaa esimerkiksi sitä,
ettei virkamies voi hakemuksia ratkaistessaan ja hallintopäätöksiä tehdessään syrjäyttää lakia ja tyytyä soveltamaan
pelkästään kunnassa annettuja 'soveltamisohjeita'. Käytännössä on osoittautunut,
että ohjeet ovat saattaneet olla puutteellisia tai lainvastaisia.
Virkamies ei voi esimerkiski välttyä oikeudellisesta vastuustaan vetoamalla lainvastaisiin ohjeisiin.
Mikäli ohjeet ovat lainvastiset, virkamiehen oikeudellinen velvollisuus on noudattaa lakia eikä siis lainvastaisia ohjeita.
Perustuslain 118 § sisältää virkamiehen vastuuta virkatoimista koskevat säännökset. Ne kuuluvat seuraavasti:
"Virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Hän on myös vastuussa sellaisesta monijäsenisen
toimielimen päätöksestä, jota hän on toimielimen jäsenenä kannattanut" (118 §:n 1 mom.).
"Esittelijä on vastuussa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty,
jollei hän ole jättänyt päätökseen eriävää mielipidettään" (118 §:n 2 mom.).
"Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön
lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä
vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta,
sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.
Tässä tarkoitettua syyteoikeutta ei kuitenkaan ole,
jos syyte on perustuslain mukaan käsiteltävä valtakunnanoikeudessa" (118 §:n 3 mom.).
Jatkuu...
Viranomaisen harkintavallan rajoitusperiaatteista
Viranomaisen ja virkamiehen virkatoiminta on siis, kuten edellä on todettu, lakisidonnaista.
Hallintopäätösten on oltava lainmukaisia. Ne eivät saa olla lainvastaisia.
Lainsäädäntö jättää toisinaan viranomaisille ja virkamiehille tietynlaista harkintavaltaa.
Tämäkään harkintavalta ei kuitenkaan tarkoita mielivaltaa, vaan harkintavaltaa on tällöinkin rajoitettu
erinäisillä harkintavallan rajoitusperiaatteilla. Niistä keskeisiä ovat objektiviteettiperiaate
(puolueettomuuden ja asiallisuuden vaatimus),
suhteellisuusperiaate (toimenpiteen on oltava suhteessa intressin tärkeyteen),
tarkoitussidonnaisuuden periaate (hallintopäätöstä ei saa tehdä toimivallalle tai tehtäville vieraassa tarkoituksessa)
ja yhdenvertaisuusperiaate (samanlaisissa tapauksissa kohdeltava samalla tavalla).
Kunnan toimintaohjeista
Kunnan virkamiehilleen antamien toimintaohjeiden tulee olla lainmukaisia. Ne eivät saa olla miltään osin lainvastaisia.
Ohjeiden lainmukaisuuden turvaamiseksi ohjeista tulisi ilmetä itse asianomainen lakiteksti (lain säännökset)
joko erikseen jokaisen osaohjeen kohdalla tai vähintään ohjeiden liitteenä.
Ohjeissa tulisi olla myös asianmukaiset tiedot lain nojalla annetusta asetuksesta sekä lainvalmisteluasiakirjoista