Mitä mieltä olette, kuinka paljon ihmisen ulkonäöstä näkyy ihmisen luonne, luotettavuus, elämäntavat yms?
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012110716302625_uu.shtml
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012110716302625_uu.shtml
Näkeekö naamasta kuka on rehellinen?
Bäckmanilaisuus
29266
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Joittenkin kyllä.
Tohon tyyppiin en ota kantaa, en ole tavannut koskaan. Tuosta lööpistä olen mieltä, pelkkä lööppi. Nuo asiat on salassapidettäviä, erittäin arkaluonteisia, oletan, ei löydy kirjaamosta "virallisesti".
Ulkonäöstä voi näkeä paljon, tottakai. Noin rehellisyydestä paljon tutkimuksia. Mä en tiedä, tarkoittaako se välttämättä valehtelijaa, jos katsoo vasemmalle alas. Mulla kutina, että eip välttämättä kerro mitään. Mutta silmistä sen näkee, sellanen kummallinen kova ja iso kiilto. Suu on jotenkin väkinäisessä kaupparatsutyyppisessä hymyssä ja puhuessa ääni muuttuu luonnottoman "ylirehellisen kuuloiseksi". Ja puhetyylistähän sen parhaiten huomaa, se ei tule niin suuvasti, kuin tavallisesti, hidastuu, koska pitää miettiä, miten toimia.
Kuvien perusteella en ala rehellisyyttä arvuuttelemaan. Enkä paljoa muutakaan. "Yks kuva valehtelee enenpi kuin tuhat sanaa.", toi oli sanonta ennen kuvankäsittelyä, nykyään kaikki kuvat valehtelevat. Tossakin iltis oli etsinyt kuva-arkistoista mahdollisimman kehnon kuvan tyypistä, todennäköisesti jonkin kuvauskeikan ylijäämämateriaalia. Pantu naamaan lisää punaisuutta ja ryppyisyyttä mahdollisesti korostettu. Jos ois ollut joku studiokuva, eip olisi sopinut jutun otsikkoon.
=DW=
näkyy pahuus, VALEhtelu ja RUMUUS kauas!
Se on vanha suomalaisten vihaaja ja alistaja, kuten isänsäkin.
Riippuu siitä kuka katsoo. Mie näen kyllä, tosin osa on sen verran psykopaatteja että pystyvät valehtelemaan silmänkään rävähtämättä, niitä en tunnista kuin ajan kanssa.
vaikka kuinka katsos silmiin kun puhuu, se voi ollakkin valheen peittämistä, eikä aina sivulle vilkuilu ole valehtelemista se voi olla myös ujoutta, ujo pitää toista parempana kuin itseään ja siksi vierastaa..tai pelkää jopa..
Näkeekö naamasta kun on lakannut saamasta ????
Ulkonäöstä, kokonaisvaikutelmasta pystyy luomaan käsitystä ihmisestä joka voi olla myös vääräkin, mut ei kasvoista, silmistä voi päätellä yhtikäs mitään.
Ensivaikutelma ei useinkaan flippaa, vaan senkin joutuu kokemaan aina joskus.
Ei näe.
Mitä mieltä olette, kuinka paljon ihmisen ulkonäöstä näkyy ihmisen luonne, luotettavuus, elämäntavat yms?
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012110716302625_uu.shtml
____________________________________________
Vastaan: Tosi selkeästi paistaa kaikki tuo!
Lehden kuvasta näkyy.
Varmaan paljon tohtoreita ym. samaan lajiin ja sinisilmäiset uskoo.
Ei kaikki ole johan bäckmaneja!
Niitä on vain yksi valehteleva surkimus.
Ei kaikki vaan kirjoitin paljon sana paljon ei sano määrää.
Riippuu paljon kuka katsoo ketä ja paljonko katsojalla on kokemusta ihmisistä yleensä. Tämä on yksi näkökanta. eelnsä. Toisaalta jotkut ovat hyviä näyttelijöitä ja pystyvät huiputtamaan jopa suuria ihmisjoukkoja muka rehteinä, luotettavina jne. Onhan näitä nähty mailman sivu kansanjohtajina, Vilppi-Vihtoreina tai Matahareina.
On myös luonnostaan "roiston" näköisiä tyyppejä, jotka oikeasti ovat mitä kunnollisimpia kansalaisia. Otan tässä esimerkiksi edesmenneen Åke Lindmanin, joka omien sanojensa mukaan oli lähes aina roiston roolissa vanhoissa Suomi-filmeissä. On tosin makuasia, oliko Lindman roiston näköinen kaikista katsojista. Ei varmaankaan, mutta roolittajien mielestä hänen naamakertoimensa oli sellaiseen sopiva.
Ulkonäöltään miellyttävästä uskotan mieluummin hyvää - rumista ei ehkä yhtä hyvää. Hauskannäköiset saavat siis ennakkoedun, vaikka olisivat minkämoisia huijareita, kun taas vastenmielisen näköiselle ja kunnolliselle ... Jos John Kennedy aikoinaan olisi muistuttanut vaikkapa Draculaa, olisiko hän voitanut pressanvaaleja?
Lopputulemaksi jää,että elämäntavat ennenpitkää näkyvät ulkonäöstä, muu jää katsojan aivotoiminnan varaan, mutta me teemme paljon tiedostamattomia valintoja täysin epärationaalisesti eikä sille voi mitään.
Näkyykö naamasta, että joku oikeasti on mitä kunnollisin kansalainen, Täydet pisteet?
Elämäntavat näkyvät useinkin naamasta, mutta ei muut mainitsemasi asiat.
Meidän kirjoittajien pärstöjä olisi mukava nähdä.
Näkyykö kaikkitietävyys niistä kuinkakin tarkasti?
Näytäppä pärstäsi jotta näemme!
Kateus, Mistä? Mistä voi olla kateellinen lukiessaan viestejä, joita tuskin kukaan kehtaisi livessä ääneen lausua.
Sitä paitsi käytin sanaa me. Minä enn siis nostanut itseäni muita paremmaksi. Jos satuit lukemaan.
naamasta, mies kun on lakannut saamasta...!
Se panee valehtelemaan minkä kerkii!
----
?
Ensimmäisessä väitteessä ei taida paikkaansa pitää muu kuin että se rimmaa.
Toisesta en löydä minkäänlaista johdonmukaisuutta?
Ei luonne tai luotettavuus välttämättä näy naamasta.
Lipevä ja liian ystävällinen ihminen herättää minussa epäilyksiä.
Jokus huono omatunto paistaa kauas, usein on kyse ihmisestä joka ei oole vielä kovin paatunut.
En enää viitsi valehdella, nuorempana joskus, halusi antaa itsestään paremman kuvan kuin omasta mielestäni olin.
On vieraitakin ihmisiä joiden kanssa tulee heti hyvä olo, toisten kanssa tulee varuilleen.
vain sinun omia ennakko-oletuksiasi ja -luulojasi!
Näin on.
Senkin olen valitettavati joutunut tunnustamaan. On käynyt niin, että ihminen jota pidin kamalana osoittautuikin ihan erilaiseksi kun kuvittelin.
Otto Ville Kuusinen, syntyisin Laukaassa, oli monelle aikanaan luottomies, ehkäpä jopa naamastaan johtuen.
Ensin häneen luottivat Suomalaiset ja sitten myöhemmin Stalin, ryssien ryssiessä.
Joten en luottaisi ainakaan Suomalaisten arvostelukykyyn, minä naamaan tulee.
H.
Loppukaneetti unohtui, häntä ei ole haudattu Laukaassa, vaikka muut sotasankarimme pyrittiin tuomaan aina kotimaan multiin.
H.
TOTTA !
ei naamasta näe ihmisen epärehellisyyttä, mutta puheet paljastaa AINA onko ihminen rehellinen tai epärehellinen,
sitä ei puhumalla voi ikinä peittää, valheen tietää yksinkertaisesti puhetta kuuntelemalla,
totuuski näkyy AINA puheessa,,,
"kanattaa aina puhua"
Kirjoittaminen on samanlainen asia.
Isoja kirjaimia kannattaa aina käyttää varoen.
Tässä kommentissa se on tehty hyvin.
Naamat, kirjailut, runoilut ja juttelemiset ovat aina alkuja jollekin, yhtä usein ne voivat olla jonkun tarinan loppujakin.
Viisas ihminen osaa ymmärtää, että se mistä jotain alkoi, ei koskaan saa olla katkeruuden tai muunlaisen vastenmielisyyden aihe, silloin kun loppu tuli.
Ihmisen eläessä, ei loppu aina saata olla lopullinen.
"Miksi sieluuni sattuu juuri nyt, kun mustina pilvet kulkee,
valoa varjostaa?
Miksi sieluni ilosta leikki silloin, kun Valo kirkasti pisaroita?
onnesta loistaa.
Minä tiedän, pilvet väistyvät aina, mutta sieluni puolesta pelkään,
saanko koskaan sieluuni onnea moista, voinko enää nousta elämän selkään".
H.
Kyllähän se luotettavuuden vanha pikatesti kun näkee ja kuulee toisen ensikertaa,
"Ostaisitko tuolta henkilöltä käytetyn auton" osuu joskus oikeaan mutta yleensä se vaatii kyllä pitemmän ajan.
Julkisuuden henkilöistä varsinkin politiikot on vaikeita tapauksia koska heille on tärkeintä olla vain uskottava.
Oma poliittinen kantahan taitaa olla se määräävä tekijä, mutta ei aina koska esim.
seuraavan valokuvan ottamisen aikoihin olisi sen käytetyn auton ostanut vain toiselta näistä saman puolueen henkilöistä, ja se kanta on pysynyt tähän päivään asti.
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Iiro Viinasen oma totuus/HS20100328SI1KU04yxy
Ei näe naamasta ihmisen epärehellisyyttä,
mutta puhe paljastaa a i n a kaiken,