Otsikko kertonee olennaisen, tarkennan sen verran, että sisäisesti ja ulkoisesti hyvännäköinen. Eli luonne ulkonäkö.
Kumpaan todennäköisemmin ihastuisitte, hiljaiseen "seinäruusuun" vai suosittuun massanuoreen?
Kumpaan todennäköisemmin ihastuisitte, hiljaiseen "seinäruusuun" vai suosittuun massanuoreen?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Se luonteessa että on taroeeksi samankaltainen luonteeltaan :) ja sitten ulkonäöltä on vaikea kuvailla koska jokainen näkee jokaisen omalla tavallaan :) Minä ainakin kykenen ihastumaan kumpaan vain :) hiljaiseen seinäruusuun tai suosittuun massaihmiseen :) hiljainen seinäruusu taitaa kuitenkin olla lähempänä sitä mitä haen koska en itse pidä kovin paljon ylimääräisesta sosiaalisesta hulinasta ympärilläni :)
Minulla on ollut tasan kaksi kunnon ihastusta, joista ensimmäinen muuttui seurusteluksi. Sittemmin erosimme ja edelleen ollaan kavereita. Nykyisen ihastuksen kanssa on säätöä.
Ihastun tosi helposti mut se menee kans ohi kahessa päivässä se sellane ihastus ja se nopea ihastus pohjautuu vain ulkonäölle. Kunnolla ihastun harvoin ja sitten se ihastis kestääkin sen vuoden siirtyen seurusteluun tai nyt puolisen vuotta ja säätöä on.
Exäni eikä säätöni kumpikaan ole hiljaisia missään nimessä, mut kumpikaan ei oo myöskään sen maailman kovimman jätkän maineessa. Sellasia keskiverto tapauksia, kyllä ne siellä"suositummissa" piireissä pyörii, mutta eivät mitään kusipäitä ole. Exässä ihastuin siihen että sillä on niin hyvä kroppa, kun tutustuttiin ja ystävystyttiin, ihastuin siihen kuinka syvällisesyi me voitiin puhua. Myös sen spontaanius ja selllanen ihanan rehellisen avoin flirttailu teki vaikutuksen. Yhdessä välissä sillä ehti olla parin viikon suhde erääseen toiseen ja se kertoi siitäkin avoimesti. Se avoimuus oli yks mihin harmaan eniyen ihastuin. Se sai mut nauramaan ja meillä synkkasi ja läppä oli hyvää. Saatettiin olla hiljaa vaivautumatta tai puhua kaks tuntia putkeen aivan kaikesta. Tähän toverilliseen luottamuksen osoittamiseen ja luotettavuuteen ihastuin.
Jätkään jonka kanssa nyt on säätöä, ihastuin mm.. Aivan enwiksi siksi, että hän sai minut nauramaan. Tutustumisen myötä alettiin heittää läppää (nykysin hyvin insideä) ja tämä iloisen vitsaileva asenne kiinnitti mun huomion. Meillä on melko samanlainen huumorintaju, keksimme kaikkea pöljää yhdessä ymym. joten luontevasti kiinnostuin hänestä. Nykyisin ei tarvita kuin elekieltä hienojen keskustelujen käymiseen:D hänen kanssaan voidaan puhua myös syvällisemmin ja luottamuksella, sellaisiin piirteisiin ihastuu aina. Myös se, että hänen seurassaan tunsin oloni lähes heti rennoksi, auttoi ihastumisessa. Ulkonäön puolesta kenties pituus, hiukse ja omaperäinen, muttei kuitenkaan mitenkään kummallinen ulkonäkö kiinnitti huomoni.