60 -luvulla eräs kuhmolainen mies suuttui kotikyläänsä ja lähti etelän maille. Lähtiessään sanoi; että 10 vuoden päästä hän palaa rikkaana miehenä komean vaimon kanssa upealla autolla..
Tuli seuraava syksy ja lumikin oli jo maassa..
Mies palasi linja-autossa kotikylälle kesäisissä vaatteissa ja pikkukengissä. Siinä oli miehellä miettimistä kun hän asteli maantien varresta kotimökkiä kohti kolmen kilometrin matkan niljakkaalla hevostiellä. Muutamia kolikoita oli taskun pohjalla. Sippi oli iskenyt ja nälkä armoton. Harakat hyppeli ja irvistelivät kuusten oksilla.
- Mitä pirua sinä tänne vielä tulet norkoilemaan, kysyi isänsä.
- Toitko mitään tuliaisia, kysyi äitinsä.
- Kertyikö paljon rahaa säästöön, kysyi siskonsa.
- Et tullutkaan autolla, kysyi veljensä.
- Kylläpä on mies laihtunut, sanoi mummu.
- Ei sinustakaan tullut kuin tuulenhuuhtoma jätkä, sanoi vaari.
Tuli seuraava syksy ja lumikin oli jo maassa..
Mies palasi linja-autossa kotikylälle kesäisissä vaatteissa ja pikkukengissä. Siinä oli miehellä miettimistä kun hän asteli maantien varresta kotimökkiä kohti kolmen kilometrin matkan niljakkaalla hevostiellä. Muutamia kolikoita oli taskun pohjalla. Sippi oli iskenyt ja nälkä armoton. Harakat hyppeli ja irvistelivät kuusten oksilla.
- Mitä pirua sinä tänne vielä tulet norkoilemaan, kysyi isänsä.
- Toitko mitään tuliaisia, kysyi äitinsä.
- Kertyikö paljon rahaa säästöön, kysyi siskonsa.
- Et tullutkaan autolla, kysyi veljensä.
- Kylläpä on mies laihtunut, sanoi mummu.
- Ei sinustakaan tullut kuin tuulenhuuhtoma jätkä, sanoi vaari.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Voi,lopettaisit noiden typerien vailla päätä ja häntää olevien kertomuksiesi lässyttämisen täällä.
Näitä elämäänsä pettyneitä pölkkypäitä aina riittää.
Hyvä!
Tällaisia kertomuksia kaivataan Kuhmosta edelleen...