Digiboxeissa sun muissa vempeleissä saattaa olla koaksiaalikaapeleiden in/out liittimet niin liki toisiaan, ettei niihin mahdu sellainen kookas muovikuorinen liitin rinnakkain, jos ei irrota sitä muovikuorta. Kysymys kuuluu siis, voiko noiden liittimien metallirungot (se punososaan liitetty) koskettaa toisiaan ilman vaaraa minkään vahingoittumisesta? Siis, jos ottaa ne muovikuoret pois. Lisähuomautuksena, että käytössä on myös antennivahvistin (linjavahvistin tällä kertaa, mastovahvistin aiemmin). Ja kyseessä siis maanpäällinen antennivastaanotto (vai mikä se nyt on, harava katolla).
Varmaa tietoa?
Antennihommia
14314
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Saa koskettaa, (laulaa Mamba).
Sivuan asiaa, miksi saan hemmetinmoisia sähköiskuja antenniliittimistä, ja jos kosketan niillä toisiaan, näkyy pientä kipinöintiä?
Vanhoissa kuvaputkitelevisioissa oli jännitteellinen laitteen runko ja antenniliitin oli eristetty tv:stä 2 x 5nF kondensaattorilla. Eli kondensaattoreiden kautta tuli rungosta = sähköverkosta pientä, mutta turvallisella tasolla olevaa sähkövirtaa antenniliittimeen. Ja kun antennisysteemi on maadoitettu, niin kummasti kutitteli, jos toisella kädellä piti kiinni TV:n antenniliittimestä ja toisella TV:n antennijohdosta.
Sähköiskuja siis antennijohdon liittimen rungosta?
Käytössä siis oma antenni vahvistimella?
Antennia ei varmaan ole maadoitettu.
Onko ukkossuojaus kunnossa?
Kun johto irti digipoksin takaa, kerää antenni jännitepotentiaalia ilmasta.
Sama ilmiö kun ukkossateella koskettaa sateenvarjolla päälakea niin nipistelee kivasti.
Entäs mikä ero on linjavavistimella ja mastovahvistimella? Fagor mastovahvistin hajosi ja laitoin tilalle Steiger linjavahvistimen ja signaalivoimakkuus/-laatu kahteen televisioon näyttää ihan hyvältä (n. 90/100%). Kuitenkin aikoinaan, kun hankin vahvistinta, TV-korjaamon äijän puhesita ymmärsin, että mastovahvistin sen olla täytyy, piti linjavahvista ihan höpönä. Linjavahvistin on ainakin siitäkin helpompi, ettei mastoon tarvitse asentaa mitään boxia (+sitten sisälle sen virtalähde), vaan pärjää sisälle tulevalla rasialla.
Tuosta kun maadoituksesta tuli puhe, miten se tulisi toteuttaa? Itsekään en ole maadoittanut antennia ja joskus mastoon koskiessa on tuntunut sormissa jotain sätkyjä. Entä antennin ukkossuojaus, vai onko se sama kuin maadoitus?
Mastovahvistimella saadaan heikossa kentässä parempi kuva, koska mastossa oleva vahvistin kumoaa kaapelihäviöitä siten, että saadaan parempi signaalikohinasuhde.
Jos kenttä on tarpeeksi hyvä, niin että antennikaapelin vaimennuksesta ei ole haittaa, niin eroa masto- linjavahvistimen välillä ei huomaa.
Omakotitaloissa, siis yksityisantenni maadoitetaan maadoittamalla antenniputki mieluummin 16 neliömillin kuparikaapelilla joko kaivamalla kaapeli pää maahan tai yhdistämällä sahkökaapin maadoitusjohtoon.
Jos antenniputki on sähköä johtamaton, niin maadoituskaapeli kytketään antennikiinnittimen ja mastoputken väliin.
Saa nähdä, kauanko linjavahvistin pelaa hyvin. Särkyneellä mastovahvistimella kaksi viimeisintä kesää oli sellaista, että ajoittaista pikselöitymistä tapahtui. Digitan palvelusta sanottiin, että kyllä pitäisi ongelmitta näkyä, maastoesteitä ei ole jne..
Antenni on hyväkuntoinen ja muistaakseni toiseksi tehokkain digitarpeisiin (sitä tehokkainta ei ollut silloin tuolta valmistajalta liikkeessä saatavana). Korkeus on noin 9-10m. Näkyvyysalueella (Ouluun suunnattu antenni) ollaan reippaasti Digitan karttojen mukaan.
Ongelman pelastuksena on, ettei tuohon lähtevään RF-ulostuloon nykyään mitään johtoa tarvitse kytkeä. Vain tallentavassa boksissa on se lyhyt välikaapeli, joka siihen hyvin mahtuu.
Minulla on kaksi boxia, joista kummastakin menee scartjohto televisioon. Ykkösboxiin tulee antennin RF-johto ja se jatkaa kakkosboxiin. Lähtevä RF-johto kakkosboxista menee tietokoneen TV-korttiin. Siinä syy, miksi on noita lähteviäkin RF-johtoja.
Ei se oikeastaan edes ongelma ole. Mittasin boxeista, niin nehän on muutenkin yhteydessä ne antennijohtojen in/out-liittimien ulommaiset mutikat (0 ohmia).
Mutta mennään uuteen asiaan, josta joku oli tehnyt avauksen. Mikä ihmeen resettable fuse yleismittarissa?
resettable fuse = nollattava sulake. Eli kun sulake toimii, niin se on taas asetettavissa käyttökuntoon. Eli joku mekaaninen painonappijuttu lienee.
Miten niin "nykyään ei tarvitse"? Miksi ei? Samanlailla kuin ennenkin tarvitsee, jos on useita laitteita joissa viritin (usein tv ja tallentava boksi, ennen tv ja videot). Joten usein kyllä tarvitsee.
"Mittasin boxeista, niin nehän on muutenkin yhteydessä ne antennijohtojen in/out-liittimien ulommaiset mutikat (0 ohmia)."
Aika erikoista jos eivät olisi yhteydessä. Se ulommainen "mutikka" kun toimii maadoituksena eli on yhdistetty laitteen runkoon.Tottakai kaikki maadoitukset ovat samassa potentiaalissa. Siihen yhdistyy antennijohdon ympärillä oleva palmikko jota käytetään antennijohdon maadoitusjohtimena.