Sako L46 222rem ja Optilock jalat

Puolivaipat kyllä suositeltavia..mutta esim teerelle tietysti kokovaippaluoti.

Saa sitten olla varovainen mihin kaikkialle se luoti voikin vipeltää jos huti tulee..onneksi jos rusakkoa pamauttaa niin ammutaan yleensä aika alas.

Teeren ampumisessa latvaan saa aina miettiä jos huti tulee että mihin se mahtaa luoti mennä, useita kilometrejä voi lentää.

Niin, onko sitten niin lyhyt jalusta että ei pysy paikallaan kiilan päällä?

Voisiko jostain syystä olla kiikari nyt viallinen, sisuskalut irti??

Onkos sen itse .222 aseen käynti ollut hyvä?? jos kuitenkin sinulle entuudestaan outo ase niin tarkista ensiksi kaikki tukin ruuvit että ne todellakin on tiukalla ja toiseksi tarkista piipun suu onko siellä vaurioita, rihlauksen täytyy loppua virheettömästi, esim kolhu piipun suun laidassa joka rikkoo rihlausta on kyllä haitaksi aseen käyntiin. Putsaa piippu mutta älä koskaan tee sitä hinkkaamalla piipun suun kautta vaan aina patruunapesän kautta ja silloinkin varo ettei putsauspuikko hinkkaa turhan paljon piipun suuta ja ei sitten jätetä piippua öljyiseksi ennen ammuntaa.

Kikarin kohdistamisessa malttia, muistettava mihin suuntaan on kääntänyt potikoita sekä mietittevä tarkkaan mihin suuntaan on seuraavaksi käännettävä ettei mene soutamiseksi ja huopaamiseksi. Kohditettaessa ei kannata patruunoita säästää vaan ammuttava sen verran useita kasaan että tietää mihin todella se ase vie eikä alkaa yhden paukun jälkeen kiikaria aina säätämään. Muista kohdistusammunnassa aina pitää suurinpiirtein samanlainen ampuma-asento sekä ote aseesta ja nimenomaan AINA sama tähtäyspiste.

Älä kiristä hampaat irvessä kiikarin jalkoja kiikariputkeen vaan napakalla näppituntumalla, kyllä se paikoillaan pysyy kohtuudella ja aina parempi kiristää sitten liikaa kuin että kerralla vetänyt niin tiukkaan että kiikari "mutkalla".