EU:n perustuslaki ON laiton!

Mace

Tämän päivän Hesarin pääkirjoitussivulla oli erittäin hyvä Suomen Akatemian tutkijan kirjoitus, jossa todettiin sama kuin mitä itse olen täällä kirjoittanut.

EU:n perustuslakia ei voi hyväksyä kumoamatta ensin Suomen perustuslakia. Valta Suomessa kuuluu kansalle ja se valta on luovuttamaton.

22

764

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • fin

      ...mutta kuten olemme runsaan 10 vuoden ajan saaneet havaita, niin ei siinä paljon valtiosäännöt, perustus eikä muutkaan lait paina kun poliittinen tarkoituksenmukaisuus jyrää.

      • varmaan

        poliittisella tarkoituksenmukaisuudella jotain yhtiövallan kaltaista, vaikkapa tämäntapaista,

        "Kun maailman tapahtumien mediapintaa raaputtaa, taustalta löytyy tavan takaa ylikansallisten yhtiöiden pyrkimyksiä. Hyvä esimerkki on Euroopan yhdentyminen. Kyseessä olevat korporaatiot vaikuttivat ratkaisevasti siihen, että vuonna 1985 alettiin luoda ns. sisämarkkinoita. Uuteen yhdentymisvaiheeseen tähtäävää ehdotusta olivat laatimassa mm. Philipsin, Fiatin ja Olivettin pääjohtajat. EU:ssa tapahtunutta ylikansallisille yhtiöille edullista muutosta on globaalilla tasolla ajettu Gatt-neuvotteluissa..."

        "Uusi Gattin korvaava sopimus Maailman kauppajärjestöstä eli WTO:sta solmittiin vuonna 1994. Ylikansallisten loistavimpia saavutuksia maailmanlaajuisessa vallankäytössä on vuonna 1992 Rio de Janeirossa järjestetyn ympäristö- ja kehityskonferenssin vesitys. Ne onnistuivat poistamaan konferenssin esityslistalta kaikki ehdotukset ylikansallisten säätelystä. Jopa yhtiöiden tarkkailua koskevat esitykset poistettiin. Ylikansallisten yhtiöiden uskottiin pystyvän valvomaan itse itseään."

        http://www.kepa.fi/uutiset/talous/401

        Lainaukset Tammilehdon kirjoituksesta Kumppani lehdessä.


      • fin
        varmaan kirjoitti:

        poliittisella tarkoituksenmukaisuudella jotain yhtiövallan kaltaista, vaikkapa tämäntapaista,

        "Kun maailman tapahtumien mediapintaa raaputtaa, taustalta löytyy tavan takaa ylikansallisten yhtiöiden pyrkimyksiä. Hyvä esimerkki on Euroopan yhdentyminen. Kyseessä olevat korporaatiot vaikuttivat ratkaisevasti siihen, että vuonna 1985 alettiin luoda ns. sisämarkkinoita. Uuteen yhdentymisvaiheeseen tähtäävää ehdotusta olivat laatimassa mm. Philipsin, Fiatin ja Olivettin pääjohtajat. EU:ssa tapahtunutta ylikansallisille yhtiöille edullista muutosta on globaalilla tasolla ajettu Gatt-neuvotteluissa..."

        "Uusi Gattin korvaava sopimus Maailman kauppajärjestöstä eli WTO:sta solmittiin vuonna 1994. Ylikansallisten loistavimpia saavutuksia maailmanlaajuisessa vallankäytössä on vuonna 1992 Rio de Janeirossa järjestetyn ympäristö- ja kehityskonferenssin vesitys. Ne onnistuivat poistamaan konferenssin esityslistalta kaikki ehdotukset ylikansallisten säätelystä. Jopa yhtiöiden tarkkailua koskevat esitykset poistettiin. Ylikansallisten yhtiöiden uskottiin pystyvän valvomaan itse itseään."

        http://www.kepa.fi/uutiset/talous/401

        Lainaukset Tammilehdon kirjoituksesta Kumppani lehdessä.

        En tuota tarkoittanut, vaan tätä poliittisen unionin mukanaan tuomaa hapatusta, joka yrittää tuhota kansallisvaltiot ja rakentaa Eurooppaan keinotekoisen liittovaltion, joka ei synnytä sen enempää taloudellista kuin poliittistakaan lisäarvoa.

        Kannatan ehdottomasti vapaakauppaa ja vastustan EU:ta lähinnä samoilla perusteilla kuin Britannian konservatiivit.


      • asiassa
        fin kirjoitti:

        En tuota tarkoittanut, vaan tätä poliittisen unionin mukanaan tuomaa hapatusta, joka yrittää tuhota kansallisvaltiot ja rakentaa Eurooppaan keinotekoisen liittovaltion, joka ei synnytä sen enempää taloudellista kuin poliittistakaan lisäarvoa.

        Kannatan ehdottomasti vapaakauppaa ja vastustan EU:ta lähinnä samoilla perusteilla kuin Britannian konservatiivit.

        EU on juuri näiden vapaakauppa-ylikansallisten yhtiöiden hallussa, mistä hyvä kuvaus,

        http://gamma.nic.fi/~otammile/EMU.htm

        demoratia ja valtioiden itsenäinen päättäminen asioistaan on teatteria jo nyt, joten miksi vastustaa?

        Vallankäyttöä/käyttäjiä EU:ssa

        "X on ERT eli The European Round Table of Industrialists eli "Euroopan teollisuusmiesten pyöreä pöytä". Pyöreän pöydän ympärillä eivät kokoonnu ketkä tahansa teollisuusjohtajat. ERT:hen kuuluvat vain suurimpien eurooppalaisten ylikansallisten yhtiöiden pääjohtajat tai hallitusten puheenjohtajat. Lu kumäärä on vaihdellut 40 molemmin puolin. "Teollisuusmiesnaiset" on toistaiseksi pidetty ulkopuolella. Herrakerhossa ovat edustettuina mm. seuraavat yhtiöt: Nestlé, Fiat, Krupp, Olivetti, Hoffman-La Roche, ICI, Hoechst, Statoil, Siemens, Ericsson, Daimler-Benz, British Petroleum, Unilever ja Philips. Suomesta "pyöreän pöydän ritareihin" on ollut kunnia kuulua Casimir Ehrnroothin Kymme ne-yhtymästä."
        http://gamma.nic.fi/~otammile/eunnakymaton.htm


      • Niimpä...
        asiassa kirjoitti:

        EU on juuri näiden vapaakauppa-ylikansallisten yhtiöiden hallussa, mistä hyvä kuvaus,

        http://gamma.nic.fi/~otammile/EMU.htm

        demoratia ja valtioiden itsenäinen päättäminen asioistaan on teatteria jo nyt, joten miksi vastustaa?

        Vallankäyttöä/käyttäjiä EU:ssa

        "X on ERT eli The European Round Table of Industrialists eli "Euroopan teollisuusmiesten pyöreä pöytä". Pyöreän pöydän ympärillä eivät kokoonnu ketkä tahansa teollisuusjohtajat. ERT:hen kuuluvat vain suurimpien eurooppalaisten ylikansallisten yhtiöiden pääjohtajat tai hallitusten puheenjohtajat. Lu kumäärä on vaihdellut 40 molemmin puolin. "Teollisuusmiesnaiset" on toistaiseksi pidetty ulkopuolella. Herrakerhossa ovat edustettuina mm. seuraavat yhtiöt: Nestlé, Fiat, Krupp, Olivetti, Hoffman-La Roche, ICI, Hoechst, Statoil, Siemens, Ericsson, Daimler-Benz, British Petroleum, Unilever ja Philips. Suomesta "pyöreän pöydän ritareihin" on ollut kunnia kuulua Casimir Ehrnroothin Kymme ne-yhtymästä."
        http://gamma.nic.fi/~otammile/eunnakymaton.htm

        "demoratia ja valtioiden itsenäinen päättäminen asioistaan on teatteria jo nyt, joten miksi vastustaa?"

        Olet aivan oikeassa... Miksi jahdata varasta, kun tämä on jo varmaan myynyt saaliinsa...

        Miksi jatkaa peliä, kun vastustaja on tehnyt maalin... mitä niillä viimeisillä minuuteilla muka saataisiin aikaan...


      • vain
        Niimpä... kirjoitti:

        "demoratia ja valtioiden itsenäinen päättäminen asioistaan on teatteria jo nyt, joten miksi vastustaa?"

        Olet aivan oikeassa... Miksi jahdata varasta, kun tämä on jo varmaan myynyt saaliinsa...

        Miksi jatkaa peliä, kun vastustaja on tehnyt maalin... mitä niillä viimeisillä minuuteilla muka saataisiin aikaan...

        tulee mieleen, että olisi hyvä yrittää välttää tämäntapainen kuin mitä näissä maissa missä WTO; IMF, WB, myös EU sanelevat politiikan, maat ovat sen poitiikan eräänlaisia koelaboratorioita, tässä malliesimerkki, miten sen politiikan kanssa käy ja on käynyt:
        http://www.kepa.fi/uutiset/talous/3645

        Osa taloustieteilijöistä(Chossudovsky, Korten, Rifkin ja joitakin tukijoita; Martin ja Schumann) ovat tästä varoiteleet ja kuvanneet tapahtumia suhteellisen tarkasti.

        MM: Rifkin:
        http://netti.sak.fi/palkkatyolainen/pt97/p970210t.html


      • näyttäisi
        fin kirjoitti:

        En tuota tarkoittanut, vaan tätä poliittisen unionin mukanaan tuomaa hapatusta, joka yrittää tuhota kansallisvaltiot ja rakentaa Eurooppaan keinotekoisen liittovaltion, joka ei synnytä sen enempää taloudellista kuin poliittistakaan lisäarvoa.

        Kannatan ehdottomasti vapaakauppaa ja vastustan EU:ta lähinnä samoilla perusteilla kuin Britannian konservatiivit.

        olevan jonkinlaisia ongelmia systeeminsä kanssa?
        "24 Sunnuntai 8.8.04
         BRITANNIAN ympäristöviranomaisten
        mukaan britit käyttävät niin paljon
        masennuslääkkeitä, että jäämiä niistä
        on jo juomavedessä, The Observer -lehti
        kertoo. Terveysriskiä pidetään silti
        epätodennäköisenä. Lääkejäämät on jou-
        tuneet vesistöihin jätevesien mukana."


    • ???

      Ei Suomi ole esim mikään USA jossa perustuslailla on jotain arvoakin. Suomessa tuota julkista valtaa koskevat säännökset ovat yleensäkin hyvin joustavat ja jos ne joskus harvoin estäisivät todella heitä tekemästä jotain, niin ei sillonkaan lakien rikkomisesta ole mitään seuraamuksia. Tietysti asia on aivan toinen, jos valtiolta jää esim tuollaisen takia saamatta verotuloja, sillon on aina törkeä rikos kyseessä.

    • Jorma Jaakkola

      Suomen Akatemian tutkijalta, kuten muiltakin kansalaisilta on jäänyt lukematta, mihin eduskunta jo ENNAKOLTA sitoutui.

      Uuden perustuslain 1. ja 2. pykälät ovat silmänlumetta.
      Ne kumoutuvat ns. U-pykälillä, joilla EU-säädäntö ulkopolitiikan kautta "hyväksytään" Suomessa niin, ettei eduskunnan täysistunto päätä asiasta. Katso vaikka 97 pykälän teksti!

      Eduskunta todellakin menetti toimivaltansa EU:n mukanaan tuomissa asioissa jo 18.3. 1992 tapahtuneissa äänestyksissä.

      Silloin eduskunta ei kuitenkaan äänestänyt toimivaltansa menettämisestä sen paremmin kuin median kertomasta EY-jäsenyyshakemuksen jättämisestäkään.
      Eduskunta äänesti ainoastaan Ahon hallituksen toimintalinjasta!

      Mikä ihmeellisintä, äänestyksissä oli kaikkiaan KOLME hallituksen toimintalinjaa tukenutta vaihtoehtoa!
      -Hallituksen oma ehdotus
      -Oppositiossa olleen SDP:n hallitusta tukeva ponsi
      -Oppositiossa olleen Vasemmistoliiton hallitusta tukeva ponsi

      Ensin vastakkain olivat opposition ponnet, joista sdp:n ponsi voitti.

      Tämän jälkeen hallituspuolueet saivat vapaat kädet tukea hallituksen toimintalinjaa.
      Hallituksen toimintalinjaan tyytymättömiä oli 32 kansanedustajaa, jotka äänestivät tyhjää!

      Eduskunnan pöytäkirja kertoo ihmeellistä asiaa "demokraattisesta" vallankäytöstä, jota varten me kansanedustajamme valitsemme.

      Noihin aikoihin alettiin puhua edustuksellisesta demokratiasta.

      Tähän eduskunnan toimivallan eväämiseen on olemassa mustaa valkoisella valtioneuvoston EY-jäsenyyttä koskeneesta selonteossa vuodelta 1992
      (VNS 9.1.1992, sivu 24):
      "Eduskunnan osallistuminen neuvottelutavoitteiden syntyyn sisältää sen,
      että eduskunta sitoutuu ennakolta ratkaisuun".
      ja
      "Ennakkohyväksyminen sitoisi eduskuntaa oikeudellisestikin".

      Tämä mustaa valkoisella oli kyseisen 18.3. 1992 äänestyksen aikaan vasta valiokuntakierroksella.

      Vasta juhannuksen alla 1992 em. selontekoa hyväksyessään eduskunta huomasi jo 18.3. 1992 ennakolta sitoutuneensa tulevaan.

      18.3. 1992 on päiväys, josta lähtien eduskuntatyö on ollut teatteria.

      Ihmeellistä:
      Sama päiväys on viranomaisvastauksessa, jossa vastattiin kysymykseen:
      Milloin Suomen eduskunta teki päätöksen luopua markasta?

      • huhhuh

        ... äläkä lätkytä p*****.


      • Jorma Jaakkola

        Tiedon lähde löytyy asiaan perehtyneiden Seppo Sivosen ja Pertti Peltolan kirjoituksesta Veropörssi-lehdessä.

        Sitaatti:

        "Perustuslakivaliokunta nimittäin totesi lausunnossaan 18/1997 (ministeri Itälä), ettei eduskunta käsitellessään EU-
        liittymislakiesitystä 18.11.1994 voinut asettaa ehtoja yhteisen rahan käyttöönoton suhteen eikä eduskunta voinut edellyttää itselleen
        päätösvaltaa sen suhteen, vaihdetaanko Suomen markka euroon vaiko eikö.

        Näin ollen eduskunnan päätösvalta markan suhteen oli evätty jo Korfun allekirjoituksilla.

        Selvitettyämme kadonneen markan arvoituksen, satuimme kysymään oikeassa sanamuodossa oikealta taholta palapelin viimeistä yksityiskohtaa:
        Millä päätöksellä eduskunta päätti vaihtaa markan euroon ja mihin hallituksen esitykseen eduskunnan päätös perustuu?

        Saimme viranomaisvastauksen, että eduskunta päätti luopua markasta käsitellessään 18.3.1992 hallituksen antamaa tiedonantoa EY-äsenyydestä.

        Varsinaisia lakimuutoksia ei koskaan eduskunnassa käsitelty."

        Sivonen ja Peltola ovat tehneet tarkat havainnot myös selontekoa koskeneesta muistiosta, sitaatti:

        "Edellä mainitusta selonteosta (VNS 9.1.1992) eduskunnan ulkoasiainvaliokunta antoi mietinnön (UaVM 6/1992), joka on kirjattu valmistuneeksi 4.6.1992.
        Mietinnön sivulla 13 todetaan muun muassa: ”Suomelle EY-jäsenyys merkitsisi osallistumista sekä nykymuotoiseen EMS-järjestelmään, että aikanaan myös EMUn toimintaan".
        "Uudet jäsenmaat joutuvat jo jäsenyysneuvotteluissa tekemään
        sitoumuksia, jotka merkitsevät niiden kansallisen talous- ja rahapolitiikan sopeuttamista EMUn vaatimuksiin". "

        Kyllä on selvää tekstiä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä.

        Antti Kuosmasen tuhottu EU-kirja kertoo, että Suomen etu oli välttää Maastricht-aiheiden neuvotteluja.

        Kuosmasen teksti sai allekirjoittaneen kiinnostumaan EY/EU-neuvottelujen pöytäkirjoja ja muistioita. Niistä ilmenee, ettei Suomi käynyt Maastricht-aiheista neuvotteluja vaan hyväksyi kaiken tulevan.

        Tiesikö eduskunta, mitä hallitus ja virkamiehet huseerasivat, on toinen juttu.

        Joka tapauksessa eduskunta menetti toimivaltansa jo 18.3. 1992 täysin epädemokraattisessa äänestyksessä, jota varten oli ennakolta tehty käsikirjoitus.

        Asiallista keskustelu asiasta toivoen

        Jorma Jaakkola
        jorma.jaakkola@pp6.inet.fi


      • perustuslaissa

        8 LUKU
        Kansainväliset suhteet

        93 §

        Toimivalta kansainvälisissä asioissa

        Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Eduskunta hyväksyy kuitenkin kansainväliset velvoitteet ja niiden irtisanomisen sekä päättää kansainvälisten velvoitteiden voimaan saattamisesta siltä osin kuin tässä perustuslaissa säädetään. Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella.

        Valtioneuvosto vastaa Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta ja päättää niihin liittyvistä Suomen toimenpiteistä, jollei päätös vaadi eduskunnan hyväksymistä. Eduskunta osallistuu Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansalliseen valmisteluun sen mukaan kuin tässä perustuslaissa säädetään.

        Ulkopoliittisesti merkittävien kannanottojen ilmoittamisesta muille valtioille ja kansainvälisille järjestöille vastaa ministeri, jonka toimialaan kansainväliset suhteet kuuluvat.

        96 §

        Eduskunnan osallistuminen Euroopan unionin asioiden kansalliseen valmisteluun

        Eduskunta käsittelee ehdotukset sellaisiksi säädöksiksi, sopimuksiksi tai muiksi toimiksi, joista päätetään Euroopan unionissa ja jotka muutoin perustuslain mukaan kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan.

        Valtioneuvoston on toimitettava kirjelmällään 1 momentissa tarkoitettu ehdotus eduskunnalle viipymättä siitä tiedon saatuaan eduskunnan kannan määrittelyä varten. Ehdotus käsitellään suuressa valiokunnassa ja yleensä yhdessä tai useammassa sille lausuntonsa antavassa muussa valiokunnassa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeva ehdotus käsitellään kuitenkin ulkoasiainvaliokunnassa. Suuri valiokunta tai ulkoasiainvaliokunta voi tarvittaessa antaa ehdotuksesta lausunnon valtioneuvostolle. Puhemiesneuvosto voi päättää tällaisen asian ottamisesta keskusteltavaksi myös täysistunnossa, jolloin eduskunta ei kuitenkaan tee päätöstä asiasta.

        Valtioneuvoston on annettava asianomaisille valiokunnille tiedot asian käsittelystä Euroopan unionissa. Suurelle valiokunnalle tai ulkoasiainvaliokunnalle on ilmoitettava myös valtioneuvoston kanta asiassa.

        97 §

        Eduskunnan tietojensaantioikeus kansainvälisissä asioissa

        Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan tulee pyynnöstään ja muutoinkin tarpeen mukaan saada valtioneuvostolta selvitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevista asioista. Eduskunnan suuren valiokunnan tulee vastaavasti saada selvitys muiden asioiden valmistelusta Euroopan unionissa. Puhemiesneuvosto voi päättää selvityksen ottamisesta keskusteltavaksi täysistunnossa, jolloin eduskunta ei kuitenkaan tee päätöstä asiasta.

        Pääministerin tulee antaa eduskunnalle tai sen valiokunnalle tietoja Eurooppa-neuvoston kokouksessa käsiteltävistä asioista etukäteen sekä viipymättä kokouksen jälkeen. Samoin on meneteltävä valmisteltaessa muutoksia niihin sopimuksiin, joihin Euroopan unioni perustuu.

        Eduskunnan asianomainen valiokunta voi edellä tarkoitettujen selvitysten tai tietojen johdosta antaa valtioneuvostolle lausunnon.


      • Jorma Jaakkola
        perustuslaissa kirjoitti:

        8 LUKU
        Kansainväliset suhteet

        93 §

        Toimivalta kansainvälisissä asioissa

        Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Eduskunta hyväksyy kuitenkin kansainväliset velvoitteet ja niiden irtisanomisen sekä päättää kansainvälisten velvoitteiden voimaan saattamisesta siltä osin kuin tässä perustuslaissa säädetään. Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella.

        Valtioneuvosto vastaa Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta ja päättää niihin liittyvistä Suomen toimenpiteistä, jollei päätös vaadi eduskunnan hyväksymistä. Eduskunta osallistuu Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansalliseen valmisteluun sen mukaan kuin tässä perustuslaissa säädetään.

        Ulkopoliittisesti merkittävien kannanottojen ilmoittamisesta muille valtioille ja kansainvälisille järjestöille vastaa ministeri, jonka toimialaan kansainväliset suhteet kuuluvat.

        96 §

        Eduskunnan osallistuminen Euroopan unionin asioiden kansalliseen valmisteluun

        Eduskunta käsittelee ehdotukset sellaisiksi säädöksiksi, sopimuksiksi tai muiksi toimiksi, joista päätetään Euroopan unionissa ja jotka muutoin perustuslain mukaan kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan.

        Valtioneuvoston on toimitettava kirjelmällään 1 momentissa tarkoitettu ehdotus eduskunnalle viipymättä siitä tiedon saatuaan eduskunnan kannan määrittelyä varten. Ehdotus käsitellään suuressa valiokunnassa ja yleensä yhdessä tai useammassa sille lausuntonsa antavassa muussa valiokunnassa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeva ehdotus käsitellään kuitenkin ulkoasiainvaliokunnassa. Suuri valiokunta tai ulkoasiainvaliokunta voi tarvittaessa antaa ehdotuksesta lausunnon valtioneuvostolle. Puhemiesneuvosto voi päättää tällaisen asian ottamisesta keskusteltavaksi myös täysistunnossa, jolloin eduskunta ei kuitenkaan tee päätöstä asiasta.

        Valtioneuvoston on annettava asianomaisille valiokunnille tiedot asian käsittelystä Euroopan unionissa. Suurelle valiokunnalle tai ulkoasiainvaliokunnalle on ilmoitettava myös valtioneuvoston kanta asiassa.

        97 §

        Eduskunnan tietojensaantioikeus kansainvälisissä asioissa

        Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan tulee pyynnöstään ja muutoinkin tarpeen mukaan saada valtioneuvostolta selvitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevista asioista. Eduskunnan suuren valiokunnan tulee vastaavasti saada selvitys muiden asioiden valmistelusta Euroopan unionissa. Puhemiesneuvosto voi päättää selvityksen ottamisesta keskusteltavaksi täysistunnossa, jolloin eduskunta ei kuitenkaan tee päätöstä asiasta.

        Pääministerin tulee antaa eduskunnalle tai sen valiokunnalle tietoja Eurooppa-neuvoston kokouksessa käsiteltävistä asioista etukäteen sekä viipymättä kokouksen jälkeen. Samoin on meneteltävä valmisteltaessa muutoksia niihin sopimuksiin, joihin Euroopan unioni perustuu.

        Eduskunnan asianomainen valiokunta voi edellä tarkoitettujen selvitysten tai tietojen johdosta antaa valtioneuvostolle lausunnon.

        Antti Kuosmanen kertoo ulkopolitiikan kautta hoidettavasta sisäpolitiikasta Jaakko Iloniemen sanoin.

        Lukekaapa, miten Suomen sisäpolitiikkaa muutettiin ja muutetaan ulkopolitiikan kautta!

        Siteeraus Kuosmasen kirjasta:

        ”Kaikki muut jäsenmaat ajavat neuvostossa kansallisia etujaan ja jäsenmaa, joka laiminlyö niin tehdä, tuntee sen nahoissaan etujensa vastaisten päätösten lisääntymisenä. Siksi kaikilla jäsenmailla on kansallinen järjestelmä kantojensa koordinoimiseksi, toimi se sitten paremmin tai huonommin. Pohjimmiltaan juuri tästä syystä on väärin luonnehtia EU-asioita sisäpoliittisiksi. Pikemminkin kuin ulkopoliittisten asioiden muuttumisesta sisäpoliittisiksi on kyse sisäpoliittisten asioiden muuttumisesta ulkopoliittisiksi – tai oikeammin kokonaan uudenlaisiksi, EU-poliittisiksi asioiksi, joita ei voi oikein sijoittaa kumpaankaan kategoriaan. EU-politiikasta ei tule sisäpolitiikkaa, vaan sisäpolitiikasta tulee EU-politiikkaa, kuten Jaakko Iloniemi on sanonut.”


      • huhhuh
        Jorma Jaakkola kirjoitti:

        Tiedon lähde löytyy asiaan perehtyneiden Seppo Sivosen ja Pertti Peltolan kirjoituksesta Veropörssi-lehdessä.

        Sitaatti:

        "Perustuslakivaliokunta nimittäin totesi lausunnossaan 18/1997 (ministeri Itälä), ettei eduskunta käsitellessään EU-
        liittymislakiesitystä 18.11.1994 voinut asettaa ehtoja yhteisen rahan käyttöönoton suhteen eikä eduskunta voinut edellyttää itselleen
        päätösvaltaa sen suhteen, vaihdetaanko Suomen markka euroon vaiko eikö.

        Näin ollen eduskunnan päätösvalta markan suhteen oli evätty jo Korfun allekirjoituksilla.

        Selvitettyämme kadonneen markan arvoituksen, satuimme kysymään oikeassa sanamuodossa oikealta taholta palapelin viimeistä yksityiskohtaa:
        Millä päätöksellä eduskunta päätti vaihtaa markan euroon ja mihin hallituksen esitykseen eduskunnan päätös perustuu?

        Saimme viranomaisvastauksen, että eduskunta päätti luopua markasta käsitellessään 18.3.1992 hallituksen antamaa tiedonantoa EY-äsenyydestä.

        Varsinaisia lakimuutoksia ei koskaan eduskunnassa käsitelty."

        Sivonen ja Peltola ovat tehneet tarkat havainnot myös selontekoa koskeneesta muistiosta, sitaatti:

        "Edellä mainitusta selonteosta (VNS 9.1.1992) eduskunnan ulkoasiainvaliokunta antoi mietinnön (UaVM 6/1992), joka on kirjattu valmistuneeksi 4.6.1992.
        Mietinnön sivulla 13 todetaan muun muassa: ”Suomelle EY-jäsenyys merkitsisi osallistumista sekä nykymuotoiseen EMS-järjestelmään, että aikanaan myös EMUn toimintaan".
        "Uudet jäsenmaat joutuvat jo jäsenyysneuvotteluissa tekemään
        sitoumuksia, jotka merkitsevät niiden kansallisen talous- ja rahapolitiikan sopeuttamista EMUn vaatimuksiin". "

        Kyllä on selvää tekstiä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä.

        Antti Kuosmasen tuhottu EU-kirja kertoo, että Suomen etu oli välttää Maastricht-aiheiden neuvotteluja.

        Kuosmasen teksti sai allekirjoittaneen kiinnostumaan EY/EU-neuvottelujen pöytäkirjoja ja muistioita. Niistä ilmenee, ettei Suomi käynyt Maastricht-aiheista neuvotteluja vaan hyväksyi kaiken tulevan.

        Tiesikö eduskunta, mitä hallitus ja virkamiehet huseerasivat, on toinen juttu.

        Joka tapauksessa eduskunta menetti toimivaltansa jo 18.3. 1992 täysin epädemokraattisessa äänestyksessä, jota varten oli ennakolta tehty käsikirjoitus.

        Asiallista keskustelu asiasta toivoen

        Jorma Jaakkola
        jorma.jaakkola@pp6.inet.fi

        .. voittaa markan.
        Ei voisi vähempää kiinnostaa nuo skitsoilut pikkudetaljeista.
        Pääasia on, että meillä on euro ja ihmiset on tyytyväisiä. Enemmistö. Ja sehän riittää...


      • Jorma Jaakkola
        huhhuh kirjoitti:

        .. voittaa markan.
        Ei voisi vähempää kiinnostaa nuo skitsoilut pikkudetaljeista.
        Pääasia on, että meillä on euro ja ihmiset on tyytyväisiä. Enemmistö. Ja sehän riittää...

        Vai pikkudetaljeista. Kyllä kyseessä on iso juttu - maanpetos.

        Joillekin (esim. huhhuh) on raskasta tunnustaa tulleensa huijatuksi.

        Jos huhhuh tarkoittaa, että euro voittaa markan vahvuudellaan, on hän väärässä.

        Vahva euro on Suomen kansantalouden kaataja.

        On nimittäin mahdoton yhtälö, että kansantalouksiltaan ja verotuksen tarpeiltaan täysin erilaiset kansantaloudet prässätään samaan euro-muottiin.


      • Jerry Falwell
        Jorma Jaakkola kirjoitti:

        Tiedon lähde löytyy asiaan perehtyneiden Seppo Sivosen ja Pertti Peltolan kirjoituksesta Veropörssi-lehdessä.

        Sitaatti:

        "Perustuslakivaliokunta nimittäin totesi lausunnossaan 18/1997 (ministeri Itälä), ettei eduskunta käsitellessään EU-
        liittymislakiesitystä 18.11.1994 voinut asettaa ehtoja yhteisen rahan käyttöönoton suhteen eikä eduskunta voinut edellyttää itselleen
        päätösvaltaa sen suhteen, vaihdetaanko Suomen markka euroon vaiko eikö.

        Näin ollen eduskunnan päätösvalta markan suhteen oli evätty jo Korfun allekirjoituksilla.

        Selvitettyämme kadonneen markan arvoituksen, satuimme kysymään oikeassa sanamuodossa oikealta taholta palapelin viimeistä yksityiskohtaa:
        Millä päätöksellä eduskunta päätti vaihtaa markan euroon ja mihin hallituksen esitykseen eduskunnan päätös perustuu?

        Saimme viranomaisvastauksen, että eduskunta päätti luopua markasta käsitellessään 18.3.1992 hallituksen antamaa tiedonantoa EY-äsenyydestä.

        Varsinaisia lakimuutoksia ei koskaan eduskunnassa käsitelty."

        Sivonen ja Peltola ovat tehneet tarkat havainnot myös selontekoa koskeneesta muistiosta, sitaatti:

        "Edellä mainitusta selonteosta (VNS 9.1.1992) eduskunnan ulkoasiainvaliokunta antoi mietinnön (UaVM 6/1992), joka on kirjattu valmistuneeksi 4.6.1992.
        Mietinnön sivulla 13 todetaan muun muassa: ”Suomelle EY-jäsenyys merkitsisi osallistumista sekä nykymuotoiseen EMS-järjestelmään, että aikanaan myös EMUn toimintaan".
        "Uudet jäsenmaat joutuvat jo jäsenyysneuvotteluissa tekemään
        sitoumuksia, jotka merkitsevät niiden kansallisen talous- ja rahapolitiikan sopeuttamista EMUn vaatimuksiin". "

        Kyllä on selvää tekstiä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä.

        Antti Kuosmasen tuhottu EU-kirja kertoo, että Suomen etu oli välttää Maastricht-aiheiden neuvotteluja.

        Kuosmasen teksti sai allekirjoittaneen kiinnostumaan EY/EU-neuvottelujen pöytäkirjoja ja muistioita. Niistä ilmenee, ettei Suomi käynyt Maastricht-aiheista neuvotteluja vaan hyväksyi kaiken tulevan.

        Tiesikö eduskunta, mitä hallitus ja virkamiehet huseerasivat, on toinen juttu.

        Joka tapauksessa eduskunta menetti toimivaltansa jo 18.3. 1992 täysin epädemokraattisessa äänestyksessä, jota varten oli ennakolta tehty käsikirjoitus.

        Asiallista keskustelu asiasta toivoen

        Jorma Jaakkola
        jorma.jaakkola@pp6.inet.fi

        sinä aiot oppia faktat?

        >Näin ollen eduskunnan päätösvalta markan
        >suhteen oli evätty jo Korfun
        >allekirjoituksilla.

        Tämä ei nyt kertakaikkiaan pidä paikkaansa. Minä syvästi ihmettelen toimintaasi. Käytä runsaasti energiaa asian tutkimiseen, mutta yksinkertaiset perusasiat jätät väliin.


      • huhhuh
        Jorma Jaakkola kirjoitti:

        Vai pikkudetaljeista. Kyllä kyseessä on iso juttu - maanpetos.

        Joillekin (esim. huhhuh) on raskasta tunnustaa tulleensa huijatuksi.

        Jos huhhuh tarkoittaa, että euro voittaa markan vahvuudellaan, on hän väärässä.

        Vahva euro on Suomen kansantalouden kaataja.

        On nimittäin mahdoton yhtälö, että kansantalouksiltaan ja verotuksen tarpeiltaan täysin erilaiset kansantaloudet prässätään samaan euro-muottiin.

        Mutta hyvin rullaa siitä huolimatta.


      • huhhuh
        Jorma Jaakkola kirjoitti:

        Antti Kuosmanen kertoo ulkopolitiikan kautta hoidettavasta sisäpolitiikasta Jaakko Iloniemen sanoin.

        Lukekaapa, miten Suomen sisäpolitiikkaa muutettiin ja muutetaan ulkopolitiikan kautta!

        Siteeraus Kuosmasen kirjasta:

        ”Kaikki muut jäsenmaat ajavat neuvostossa kansallisia etujaan ja jäsenmaa, joka laiminlyö niin tehdä, tuntee sen nahoissaan etujensa vastaisten päätösten lisääntymisenä. Siksi kaikilla jäsenmailla on kansallinen järjestelmä kantojensa koordinoimiseksi, toimi se sitten paremmin tai huonommin. Pohjimmiltaan juuri tästä syystä on väärin luonnehtia EU-asioita sisäpoliittisiksi. Pikemminkin kuin ulkopoliittisten asioiden muuttumisesta sisäpoliittisiksi on kyse sisäpoliittisten asioiden muuttumisesta ulkopoliittisiksi – tai oikeammin kokonaan uudenlaisiksi, EU-poliittisiksi asioiksi, joita ei voi oikein sijoittaa kumpaankaan kategoriaan. EU-politiikasta ei tule sisäpolitiikkaa, vaan sisäpolitiikasta tulee EU-politiikkaa, kuten Jaakko Iloniemi on sanonut.”

        Onko kyseinen kansanpelastaja vielä keskuudessamme? Jos on niin mistä tavoittaa?


      • Jerry Falwell
        huhhuh kirjoitti:

        Onko kyseinen kansanpelastaja vielä keskuudessamme? Jos on niin mistä tavoittaa?

        tavoittaa virka-aikana osoitteesta:
        Merikasarmi, Laivastokatu 22, 00160 Helsinki.
        Paitsi tietysti silloin kun hän on jossain muualla.


    • höh

      Eikös tuo riipu siitä mitä se EUn perustuslaki pitää sisällään? Eihän täällä ole kukaan vaivautunut kirjottamaan riviäkään siitä sen sisällöstä. Joten miten mä voin tietää pitääkö toi sun väitteesi edes paikkaansa?

      • vaikkapa

      • Jerry Falwell

        löytyy aiheesta, mm. suomennos.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset

      "Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-2
      Maailman menoa
      739
      9166
    2. Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta

      Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir
      Maailman menoa
      373
      7947
    3. Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/8407068
      Maailman menoa
      161
      5657
    4. William ja Sonja Aiello ERO

      Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!
      Kotimaiset julkkisjuorut
      54
      2353
    5. Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."

      Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun
      Kotimaiset julkkisjuorut
      6
      2091
    6. Se siitä sitten

      Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy
      Ikävä
      82
      1740
    7. Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"

      Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan
      Kotimaiset julkkisjuorut
      20
      1688
    8. Ihastumisesta kertominen

      Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi
      Ihastuminen
      92
      1427
    9. Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon

      Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.
      Maailman menoa
      438
      1358
    10. Harvoin julkisuudessa nähty Jari Sillanpää, 56, julkaisi uusia kuvia - Karisti Suomen pölyt jaloista

      Huumekohun jälkeen matalaa profiilia pitänyt Jari "Siltsu" Sillanpää on ollut vaitonainen elämästään. Tänä keväänä miehen some on ollut hiljainen. Nyt
      Kotimaiset julkkisjuorut
      7
      1283
    Aihe