Nyt kun tekstejä on tullut luettua täällä, tuolla ja lehtienkin sivuilta niin kuika moni tietää sosiaaliviranomaisten ammattinimikkeet. Onko perhetyöntekijä kotihoitoa vastaavassa työssä vai onko hän lastensuojelun työntekijä näin esimerkkinä.
Voiko perhetyöntekijä muuttaa statustaan lastensuojelun piiriin kesken perheen asioita toimittaessaan. Kertooko perhetyöntekijä perheelle kuka hän on ja mitä hänen toimipiiriinsä kuuluu ja valistaako työhönsä liittyvät oleelliset seikat asiakkailleen siis mahdollisen huostaanoton ja sen vaikuttamiseen hänen kirjaamat asiat perhe tapaamisissa.
Voiko perhetyöntekijä muuttaa statustaan lastensuojelun piiriin kesken perheen asioita toimittaessaan. Kertooko perhetyöntekijä perheelle kuka hän on ja mitä hänen toimipiiriinsä kuuluu ja valistaako työhönsä liittyvät oleelliset seikat asiakkailleen siis mahdollisen huostaanoton ja sen vaikuttamiseen hänen kirjaamat asiat perhe tapaamisissa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tietää perhetyöntekiöistä, ne eivät tule perheisiin ketkä eivä ole lastensujelun
alaisia. Siis aivan turha monen väittää, että tulevat vain juoruakseen tai muuten
vain kiusaa tehdäkseen. SIIS VAIN PERHEISIIN KETKÄ OVA LASTENSUJELUN ALAISIA
Minä tosin tiedän vastauksen jo, koska on oma kohtaisia kokemuksia perhetyöntekijästä. Mutta nyt vain ihan mielenkiinnolla haluaisin tietää sinun näkemyksesi siitä mitä perhetyöntekijät mielestäsi sitten tulevat tekemään näihin perheisiin jotka ovat lastensuojelun alaisia?
Lastensuojelijoiden mielenterveys.
Google haulla löytyy monta mielenkiintoista keskustelua aiheesta, kysykää Googlelta - Googleen on tallentunut paljon tietoa.
Tässä yksi hakutos.
Suomen Mielenterveysseura tiedote 14.9.2012.
Työntekijöiden vaihtuvuus haittaa lastensuojelua.
http://www.mielenterveysseura.fi/tiedotus_ja_julkaisut/tiedotteet/tyontekijoiden_vaihtuvuus_haittaa_lastensuojelua.1426.news
--------
KOPIO EDELLISESTÄ UUTISESTA.
Tiedotteet 14.9.2012 9.32
Työntekijöiden vaihtuvuus haittaa lastensuojelua
”Monissa Euroopan maissa erilaisia yhden työntekijän tai työparin varassa toteutettavia työtapoja on mallinnettu, ja ne ovat osoittautuneet toimiviksi.”
Viime aikoina on toivottu muutosta toimintatapoihin ja -malleihin, joilla autetaan lapsiperheitä ja nuoria sosiaali- ja terveyspalveluiden parissa.
Valitettavan usein lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevät ihmiset kokevat, että auttamistyön kärki tylsistyy, jos työskentelyssä on mukana useampi ihminen. Tämä koskee yhtäältä perhettä (lasten mukanaoloa), toisaalta eri sektoreiden työntekijöiden yhteistyötä. Konkreettinen muutos olisi se, että yksi työntekijä tai työpari työskentelisi perheen kanssa systemaattisesti ja suunnitellusti. Työntekijöiden jatkuva vaihtuminen rasittaa perhettä ja auttajia, katkoo tiedonkulkua, tekee vastuunotosta epäselvää ja työskentelystä hajanaista.
Usein haastavissa elämäntilanteissa olevat perheet ovat tietoisia vaikeuksistaan, mutta käsitys omista voimavaroista ja vahvuuksista on huono. Kokemustietoa löytyy, kun sitä yhdessä heidän kanssaan tutkitaan.
Riittävän pitkässä yhteistyösuhteessa samojen työntekijöiden kanssa syntyy turvallisuutta, luottamusta ja muutosmotivaatiota, jotka mahdollistavat perheen arjen ja elämän monipuolisen tarkastelun ja muutoksen. Kun omaa toimintaa voi tutkia ja kuvata sitä puolustelematta, lisääntyy vastuunotto omasta elämästä ja sitä koskevista päätöksistä.
Lasten mielipidettä ja kokemuksia täytyy kuulla yhtä monipuolisesti ja tasavertaisesti kuin perheen aikuistenkin, jotta muutokset olisivat oikein kohdennettuja ja pysyviä.
Monissa Euroopan maissa erilaisia yhden työntekijän tai työparin varassa toteutuvia työtapoja on mallinnettu, ja ne ovat osoittautuneet toimiviksi. Hyvä koulutus on kuitenkin toimivuuden ehdoton edellytys. Työntekijöillä täytyy olla riittävät tiedot, taidot ja ammatillinen tuki sekä ohjaus laaja-alaiseen arviointiin ja intensiiviseen työskentelyyn.
Suomessa järjestöillä on ollut merkittävä rooli erilaisten auttamistyön tapojen viemisessä käytäntöön. Järjestöt tuovat koko ajan maahan maailmalla hyväksi havaittuja työmalleja, joilla voidaan vastata esimerkiksi niihin haasteisiin, joita tänä syksynä on tullut lastensuojelussa esiin.
Järjestöt eivät kuitenkaan voi eivätkä saa paikata julkisen palvelun toimintaa. Tilanne on varsin nurinkurinen: yleisesti ajatellaan, ettei Suomessa ole toimivia työvälineitä. Järjestökentällä tiedetään kuitenkin, että toimivia työtapoja on, mutta ne ovat käytössä vain pienellä osalla työntekijöistä – usein niillä, jotka ovat itse aktiivisia ja motivoituneita kehittämään omaa työtään.
Siksi olisi hyvin tärkeää, että ammatillinen kouluttautuminen hyviksi todettuihin työtapoihin ei olisi riippuvaista vain järjestökentän resursseista tai yksittäisten työntekijöiden omasta halusta.
Yhtenäisiin käytänteisiin voidaan päästä, jos päätökset tehdään riittävän korkealla tasolla, esimerkiksi ministeriöissä. Näin on toimittu esimerkiksi Britanniassa ja Norjassa. Kokemukset näistä maista osoittavat, että vaikka kouluttautumisvaihe edellyttää investointeja, maksavat yhtenäiset työtavat itsensä nopeasti takaisin; työntekijöillä on yhteinen rakenne ja käsitteet työskentelylle, työskentely etenee, ja ennen kaikkea perheet hyötyvät.
Leena Ehrling, projektipäällikkö
Olli Jäppinen, perheterapeutti, kouluttaja
Marjukka Laukkanen, perheterapeutti, kouluttaja
Suomen Mielenterveysseura
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 14.9.2012 Mielipide-sivulla.
---------------
Perhetyöntekijät kirjaa kaiken keskustelun ylös ja kaikki havainnot mitä hän havaitsee.Kirjaukset eivät tarvitse olla totuudenmukaisia koska ne ovat "Hänen omia huoli havaintoja"
Jotkut perhetyöntekijät jopa juoruavat edellispaikan asioista,vaikka heidän pitäisi olla vaitiolovelvollisia.
Mikäli perhtyöntekijä käy hänen kanssa keskustelut kannattaa nauhoittaa,vaikka mp3 soittimella.
Perhetyöntekijöiden omat asiat ei aina suinkaan ole kunnossa ja he itse tarvisisivat apua.Aikoinaan kuka meillä kävi silloisen vaimon tuttu,he puhuivat entisistä kavereista mistä perhetyöntekijä oli käynyt samana päivänä.
Kyseisen perhetyöntekijän omat asiat ei ole kunnossa ja on muutellut paikasta paikkaan koska hänen oma lapsi on ollut kiusattu.
Myös kyseinen ylipainoinen perhetyöntekijä alkoi kyselemään miten toinen lapsistamme syö,kun on noin solakka ja olikin kirjannut,että on huolissaan hänen syömisestä,vaikka todellisuudessa lapsi on aina liikkunut paljon ja veriarvot ovat olleet hyvät.
Myöskin perhetyöntekijät voivat kääntyä kirjauksissaan toista vastaan kuten meillä. "Isän terveydentila on huono ja hän on muistamaton" Eli ihan lääkäriä leikki,vaikka kuitenkin ajoin samaan aikaan rekkoja ja linja autoja ja terveydentilani oli erittäin hyvä. "Miten voisikaan hyvin sairas ja muistamaton ajaa raskasta kalustoa tienpäällä"
Tämä on hyvä esimerkki miten asioista voi tehtailla soskulle mieluisia täysin asiattomasti ja vielä sellainen kenen omat asiat eivät ole kunnossa.