Oletteko miettineet että suurin osa salarakkauksista ei paljastu

S-A-I-R-A-S-T-A

pilkkopimeetä! kirjoitti:

S-A-I-R-A-S-T-A

Mitä sairasta tuossa on? Arkirealismia lähinnä. Mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle.
Arvatenkin olet niitä, joiden elämä romahtaa täysin, jos kumppani kärähtää vieraasta sängystä.

osmankääminen kirjoitti:

Mitä sairasta tuossa on? Arkirealismia lähinnä. Mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle.
Arvatenkin olet niitä, joiden elämä romahtaa täysin, jos kumppani kärähtää vieraasta sängystä.

Lue lisää

Salasuhteissa ei kyllä useinkaan ole kyse pelkästä seksistä ja se että valehdellaan ja uskoudutaan salarakkaalle ihmiselle intiimeistä asioista, kenties kitistään avioelämän ankeudesta loukkaa AINA aviopuolisoa.

vaikea ymmärtää? kirjoitti:

Salasuhteissa ei kyllä useinkaan ole kyse pelkästä seksistä ja se että valehdellaan ja uskoudutaan salarakkaalle ihmiselle intiimeistä asioista, kenties kitistään avioelämän ankeudesta loukkaa AINA aviopuolisoa.

Lue lisää

Eipä ole omissa rinnakkaissuhteissa koskaan puhuttu kotiasioista. Ei moitittu puolisoita, ei valitettu arkea. On kyllä aika itsekästä kuvitella, että rinnakkaissuhteissa oltaisiin puolisoita moittimassa. Kyllä se aika kuluu ihan muihin, kahdenkeskisiin asioihin. Rinnakkaissuteessa saa sellaisia asioita , joita parisuhteessa ei. Eipä siis rinnakaissuhdetta rasiteta toisen suhteen ongelmilla. Jokaisella on oma motiivinsa rinnakkaiseen eikä niitä motivaatioita tarvitse ihmisiä moittimalla tai vertaimella revitellä.

vaikea ymmärtää? kirjoitti:

Salasuhteissa ei kyllä useinkaan ole kyse pelkästä seksistä ja se että valehdellaan ja uskoudutaan salarakkaalle ihmiselle intiimeistä asioista, kenties kitistään avioelämän ankeudesta loukkaa AINA aviopuolisoa.

Lue lisää

Otapa kantaa kysymykseeni tuossa toisaalla:
"Paranisiko maailma, jos kaikki eroaisivat heti, kun rakastuvat toiseen?"
Kyllähän siihenkin on ihan tunneperäinen syy MIKSI joku uskoutuu salarakkaalleen, muttei puolisolleen. Ehkä se syy on juuri tuossa mainitsemassasi avioelämän ankeudessa. Eli kielletään toisen tyytymättömyys, koska ei pystytä kohtaamaan sitä. Puhumattakaan, että päästäisiin ongelmien ratkomiseen asti.

Ei valehdella kirjoitti:

Eipä ole omissa rinnakkaissuhteissa koskaan puhuttu kotiasioista. Ei moitittu puolisoita, ei valitettu arkea. On kyllä aika itsekästä kuvitella, että rinnakkaissuhteissa oltaisiin puolisoita moittimassa. Kyllä se aika kuluu ihan muihin, kahdenkeskisiin asioihin. Rinnakkaissuteessa saa sellaisia asioita , joita parisuhteessa ei. Eipä siis rinnakaissuhdetta rasiteta toisen suhteen ongelmilla. Jokaisella on oma motiivinsa rinnakkaiseen eikä niitä motivaatioita tarvitse ihmisiä moittimalla tai vertaimella revitellä.

Lue lisää

Siis salasuhteessahan valehdellaan aina aviopuolisolle. Ja on tietysti niitäkin, jotka ei puolisostaan valita, mutta valitettavasti myös niitä jotka takana päin puolisoaan haukkuvat. Miksi ei luovuta aviopuolisosta, jos salasuhteesta saa jotain niin paljon parempaa, kuin aviosuhteesta, niitä kahdenkeskisiä asioita?
Se loukkaa. Ja usein salasuhteesta sitäpaitsi jää kiinni. Jälkeen päin on vaikea korjata sitä tuskaa, jota on aviopuolisolle aiheuttanut.

ei vaikea ymmärtää kirjoitti:

Siis salasuhteessahan valehdellaan aina aviopuolisolle. Ja on tietysti niitäkin, jotka ei puolisostaan valita, mutta valitettavasti myös niitä jotka takana päin puolisoaan haukkuvat. Miksi ei luovuta aviopuolisosta, jos salasuhteesta saa jotain niin paljon parempaa, kuin aviosuhteesta, niitä kahdenkeskisiä asioita?
Se loukkaa. Ja usein salasuhteesta sitäpaitsi jää kiinni. Jälkeen päin on vaikea korjata sitä tuskaa, jota on aviopuolisolle aiheuttanut.

Lue lisää

Joopa. Olen itse nähnyt, mitä puoliso on kirjoittanut salarakkaalle kumppanista. Ihan hirveää haukkumista, täysin perättömiä juttuja. Haiseva, hullu, harhainen, laiska, ruma, säälittävä ym ym. Ja kuitenkin kyseessä on ollut ihan tavallinen, kunnon ihminen...
Ja salarakas säälii ja haukkuu lisää...

tanjaY1 kirjoitti:

Otapa kantaa kysymykseeni tuossa toisaalla:
"Paranisiko maailma, jos kaikki eroaisivat heti, kun rakastuvat toiseen?"
Kyllähän siihenkin on ihan tunneperäinen syy MIKSI joku uskoutuu salarakkaalleen, muttei puolisolleen. Ehkä se syy on juuri tuossa mainitsemassasi avioelämän ankeudessa. Eli kielletään toisen tyytymättömyys, koska ei pystytä kohtaamaan sitä. Puhumattakaan, että päästäisiin ongelmien ratkomiseen asti.

Lue lisää

Itse petin vaimoa jääden kiinni rysän päältä no aluksi tuntu ettei välitä ei nalkuttanu eikä mitään mut tilasi etelän matkan reissulta tuli loma terveiset video toisena päivänä musta isokullinen mies nai paljaalla kullilla että mitään ei jäänyt arvailujen varaan mitään ei peitelty ja videoita tuli monena päivänä että sain sellasen opetuksen pettämisestä M62

Minä en ole koskaan toiminut näissä asioissa "muodin" mukaan vaan sydämeni ja omatuntoni mukaan! Kykenen ajattelemaan miten paljon loukkaisin toista....enkä todellakaan halua hässiä jossain muualla ja tulla kotiin kuin ei mitään! HYI!

Oikeat salasuhteet eivät paljastu koskaan. Tietyissä, eli useissa piireissä ihmisiä ei kiinnosta pätkän vertaa toisten salasuhteet ja vielä vähemmän käräyttämiset.

Sitäpaitsi kärähtää voi vain itse teossa... Näyttäytyminen jonkun kanssa esim. kadulla, kahvilassa, rappukäytävässä tms. ei ole mikään todiste pettämisestä. Oma syyllisyys tietysti voi käräyttää, mutta se on eri juttu se.

Hyvin moni ei myöskään kärähdä koskaan, koska puolisoa ei kiinnosta. Kulissiliittoa on varjeltava. Jos joku yrittäisikin käräyttää, niin asiasta parhaassa tapauksessa keskusteltaisiin ja se haudattaisiin. Muussa tapauksessa ei kiinnitettäisi huomioita.

näin kirjoitti:

Minä en ole koskaan toiminut näissä asioissa "muodin" mukaan vaan sydämeni ja omatuntoni mukaan! Kykenen ajattelemaan miten paljon loukkaisin toista....enkä todellakaan halua hässiä jossain muualla ja tulla kotiin kuin ei mitään! HYI!

Lue lisää

Jepjep. Tuskin kukaan on uskoton muodin vuoksi. Vai onko sellaisia ihmisiä? Moni kuitenkin lankeaa toisen pauloihin juuri sydämensä mukaan. Joku taas antaa himoilleen vallan. Siinä yleensä omatunto soimaakin, mutta sekään ei auta. Ainakaan heti.

Mistä olet saanut päähäsi salasuhteiden paljastuvan aina? Ei tosiaan pidä paikkansa. Salasuhteita paljastuu rutosti vähemmän kuin niistä jää kiinni.

Pettäminen ei myöskään ole muotijuttu, vaan ihan henkilökohtainen.

Moni "tavallinen" asia on surullista...kuten pitkän petoksen ja valheiden uhriksi joutuminen! Kaikille se ei ole samantekevä asia. Toista voi rakastaa koko sydämestään ja olla itse ehdottoman uskollinen. Silloin uskottomuus satuttaa syvältä ja on tosi surullista!

näin kirjoitti:

Moni "tavallinen" asia on surullista...kuten pitkän petoksen ja valheiden uhriksi joutuminen! Kaikille se ei ole samantekevä asia. Toista voi rakastaa koko sydämestään ja olla itse ehdottoman uskollinen. Silloin uskottomuus satuttaa syvältä ja on tosi surullista!

Lue lisää

"Näin" Eikös tässä juuri ollut pointtina paljastumattomat salarakkaudet? Mitä ei tiedä, se ei satuta.

Toisaalta itsekukin voisi myös miettiä syvällisesti salarakkauden anatomiaa. Kukaan ei aloita salasuhdetta siksi, että saisi valehdella tai tykkäisi olla uskoton puolisolleen. Paranisiko maailma, jos kaikki eroaisivat heti, kun rakastuvat toiseen?

tanjaY1 kirjoitti:

"Näin" Eikös tässä juuri ollut pointtina paljastumattomat salarakkaudet? Mitä ei tiedä, se ei satuta.

Toisaalta itsekukin voisi myös miettiä syvällisesti salarakkauden anatomiaa. Kukaan ei aloita salasuhdetta siksi, että saisi valehdella tai tykkäisi olla uskoton puolisolleen. Paranisiko maailma, jos kaikki eroaisivat heti, kun rakastuvat toiseen?

Lue lisää

Minä haluan olla rehellinen. Rakastan puolisoni lisäksi itseäni niin paljon, etten halua pettää itseäni pitämällä puolson luonani valheella ja petoksella. Minä voin katsoa peiliin. Minä voin katsoa rakkaintani syvälle silmiin ja kertoa, että rakastan häntä ja hän on minulle niin tärkeä ja todella tarkoitan sitä. Minä en ole tunnevammainen vaan tunteva, herkkä ihminen, enkä halua loukata minulle rakkaimpia ihmisiä. Se, että loukkaisin ja ajattelisin, että kun hän ei tiedä, niin se pyhittää kaiken....sellainen ihmis-suhde ei riitä minulle. Sellainen "rakkaus" ei ole mitään oikeaa rakkautta, eikä toisesta välittämistä, eikä arvostamista. Ei edes itsensä arvostamista! Tilanteet ja ihmiset muuttuu, se on totta, mutta pitää sen verran löytyä rehtiä luonnetta ja selkärankaa, että asiat selvittää, niinkuin ne on, kun alkaa petoksen tielle pettäen parhaiten ihan ITSEÄÄN!!

näin kirjoitti:

Minä haluan olla rehellinen. Rakastan puolisoni lisäksi itseäni niin paljon, etten halua pettää itseäni pitämällä puolson luonani valheella ja petoksella. Minä voin katsoa peiliin. Minä voin katsoa rakkaintani syvälle silmiin ja kertoa, että rakastan häntä ja hän on minulle niin tärkeä ja todella tarkoitan sitä. Minä en ole tunnevammainen vaan tunteva, herkkä ihminen, enkä halua loukata minulle rakkaimpia ihmisiä. Se, että loukkaisin ja ajattelisin, että kun hän ei tiedä, niin se pyhittää kaiken....sellainen ihmis-suhde ei riitä minulle. Sellainen "rakkaus" ei ole mitään oikeaa rakkautta, eikä toisesta välittämistä, eikä arvostamista. Ei edes itsensä arvostamista! Tilanteet ja ihmiset muuttuu, se on totta, mutta pitää sen verran löytyä rehtiä luonnetta ja selkärankaa, että asiat selvittää, niinkuin ne on, kun alkaa petoksen tielle pettäen parhaiten ihan ITSEÄÄN!!

Lue lisää

Sinä haluat olla rehellinen, uskollinen, et halua loukata puolisoa. Juu-u. Se on tullut selväksi eikä se ollut ongelma. Pointtini on edelleen se, että puolisosi saattaa pettää sinua eikä ole sinulle rehellinen, kuten ei itselleenkään. Etkä sinä tiedä sitä.

tanjaY1 kirjoitti:

Sinä haluat olla rehellinen, uskollinen, et halua loukata puolisoa. Juu-u. Se on tullut selväksi eikä se ollut ongelma. Pointtini on edelleen se, että puolisosi saattaa pettää sinua eikä ole sinulle rehellinen, kuten ei itselleenkään. Etkä sinä tiedä sitä.

Lue lisää

Minä teen omat valintani: olen uskollinen, haluan olla uskollinen. Jokainen tekee omat valintansa, myös minun puolisoni.

näin kirjoitti:

Minä teen omat valintani: olen uskollinen, haluan olla uskollinen. Jokainen tekee omat valintansa, myös minun puolisoni.

Sanoisin tuohon, ettei kukaan ole uskollinen vain siksi, että haluaa niin. Ihmisellä täytyy olla tarve olla uskollinen. Paitsi omasta itsestä tuohon tarpeeseen vaikuttaa puoliso, tai se henkilö, jolle on tarve olla uskollinen.

seuraaja_ kirjoitti:

Sanoisin tuohon, ettei kukaan ole uskollinen vain siksi, että haluaa niin. Ihmisellä täytyy olla tarve olla uskollinen. Paitsi omasta itsestä tuohon tarpeeseen vaikuttaa puoliso, tai se henkilö, jolle on tarve olla uskollinen.

Lue lisää

Kyllä, minulla on tarve olla uskollinen. Minusta on iljettävä koko ajatus, että pettäisin puolisoani.

näin kirjoitti:

Kyllä, minulla on tarve olla uskollinen. Minusta on iljettävä koko ajatus, että pettäisin puolisoani.

Suurimmalla osalla uskottomista on ollut tarve olla uskollinen. Sitten tapahtuu jotain, ja tuo tarve katoaa. Ainakin vähäksi aikaa. Vaikka tänään ajattelisi uskottomuuden olevan iljettävä ajatus, huomenna voi olla toisin.

tanjaY1 kirjoitti:

"Näin" Eikös tässä juuri ollut pointtina paljastumattomat salarakkaudet? Mitä ei tiedä, se ei satuta.

Toisaalta itsekukin voisi myös miettiä syvällisesti salarakkauden anatomiaa. Kukaan ei aloita salasuhdetta siksi, että saisi valehdella tai tykkäisi olla uskoton puolisolleen. Paranisiko maailma, jos kaikki eroaisivat heti, kun rakastuvat toiseen?

Lue lisää

Harva osaa miettiä syvällisesti salarakkauden anatomiaa. Kas siinä pulma...

Hyvin yleinen selitys tälläkin palstalla uskottomuudelle on "vakava, röyhkeä itsekkyys". Mutta mitä muuta kuin itsekkyyttä on jo pelkkä oletus kumppanin uskollisuudesta? Koska minä olen uskollinen, on puolisonkin oltava...

olga* kirjoitti:

Harva osaa miettiä syvällisesti salarakkauden anatomiaa. Kas siinä pulma...

Hyvin yleinen selitys tälläkin palstalla uskottomuudelle on "vakava, röyhkeä itsekkyys". Mutta mitä muuta kuin itsekkyyttä on jo pelkkä oletus kumppanin uskollisuudesta? Koska minä olen uskollinen, on puolisonkin oltava...

Lue lisää

Tee se hänelle minkä hänenkin toivot tekevän sinulle. Jätä se tekemättä hänelle joka hänenkin toivot jättävän tekemättä sinulle!

näin kirjoitti:

Tee se hänelle minkä hänenkin toivot tekevän sinulle. Jätä se tekemättä hänelle joka hänenkin toivot jättävän tekemättä sinulle!

"Tee se hänelle minkä hänenkin toivot tekevän sinulle. Jätä se tekemättä hänelle joka hänenkin toivot jättävän tekemättä sinulle! "

Ei toimi näin. Jokainen valitsee itse. Suurimman kolauksen puolisonsa uskottomuudesta kokee ne, jotka aina ns. ajattelevat kumppanin parasta. Ns. siksi, että jokainen kuvittelee kumppanin parhaaksi sen mitä itse pitää parhaana ja mitä itse toivoo.

olga* kirjoitti:

Suurimmalla osalla uskottomista on ollut tarve olla uskollinen. Sitten tapahtuu jotain, ja tuo tarve katoaa. Ainakin vähäksi aikaa. Vaikka tänään ajattelisi uskottomuuden olevan iljettävä ajatus, huomenna voi olla toisin.

Lue lisää

"Vaikka tänään ajattelisi uskottomuuden olevan iljettävä ajatus, huomenna voi olla toisin. "

Näillä mennään. Monikaan ei ymmärrä sitä, että kaikki uskottomat ovat olleet uskollisia. Yleensä ihminen on uskoton häviävän pienen osan elämästään/parisuhteestaan. Kuten ap:kin kirjoitti: uskottomuus pysyy myös salassa.

Näin" puolestaan kirjoitti: "Minusta on iljettävä koko ajatus, että pettäisin puolisoani. "

Ilmeisesti "näin":in mielestä olisi myös iljettävä ajatus, että puoliso pettäisi häntä. Jos puoliso kuitenkin pettäisi ja pettäisi vieläpä salaa, niin "näin" välttyisi kohtaamasta iljettävää ajatustaan. Kaikenkukkuraksi "näin" voisi myös itse olla uskoton ja salata sen kumppaniltaan. Koskaan ei voi tietää mitä elämä tuo tullessaan ja vie menessään.

näin kirjoitti:

Minä haluan olla rehellinen. Rakastan puolisoni lisäksi itseäni niin paljon, etten halua pettää itseäni pitämällä puolson luonani valheella ja petoksella. Minä voin katsoa peiliin. Minä voin katsoa rakkaintani syvälle silmiin ja kertoa, että rakastan häntä ja hän on minulle niin tärkeä ja todella tarkoitan sitä. Minä en ole tunnevammainen vaan tunteva, herkkä ihminen, enkä halua loukata minulle rakkaimpia ihmisiä. Se, että loukkaisin ja ajattelisin, että kun hän ei tiedä, niin se pyhittää kaiken....sellainen ihmis-suhde ei riitä minulle. Sellainen "rakkaus" ei ole mitään oikeaa rakkautta, eikä toisesta välittämistä, eikä arvostamista. Ei edes itsensä arvostamista! Tilanteet ja ihmiset muuttuu, se on totta, mutta pitää sen verran löytyä rehtiä luonnetta ja selkärankaa, että asiat selvittää, niinkuin ne on, kun alkaa petoksen tielle pettäen parhaiten ihan ITSEÄÄN!!

Lue lisää

"TanjaY1" kysyi
"Paranisiko maailma, jos kaikki eroaisivat heti, kun rakastuvat toiseen?"
Miten on "näin"? Eikö sinua loukkaisi yhtäkkinen ero yhtään? Tai miltä tuntuisi, miten pitäisi toimia, jos miehesi sanoisi "rakastan sinua, mutta rakastan toistakin"?

On niin helppoa sanoa "pitää olla rehelllinen" "ei saa loukata kumppania" "pitää arvostaa toista ja itseään". jne. Silloin on helppo sanoa, kun ei ole tapahtunut mitään oman mielen vastaista tai ei tiedä mitä sellaista on tapahtunut. Uskallan kyllä rohkeasti epäillä, että sinäkin rakastuessasi toiseen - ja huomatessasi, että kaikki tunteet mieheesi ovat kuolleet, olisit täysin neuvoton jonkin aikaa. Ja miten ikävää olisi rehellisesti sanoa miehellesi "en rakasta sinua enää, rakastan toista". Kuitenkin tuohon oivallukseen "en rakasta sinua enää, rakastan toista" saattaa kulua hyvinkin pitkä aika. Petoksen tie alkaa monesti yhtä huomaamatta kuin jokin tauti - esim. masennus. Kukaan ei huomaa heti pettävänsä (parhaiten) itseään.

noin_ kirjoitti:

"Tee se hänelle minkä hänenkin toivot tekevän sinulle. Jätä se tekemättä hänelle joka hänenkin toivot jättävän tekemättä sinulle! "

Ei toimi näin. Jokainen valitsee itse. Suurimman kolauksen puolisonsa uskottomuudesta kokee ne, jotka aina ns. ajattelevat kumppanin parasta. Ns. siksi, että jokainen kuvittelee kumppanin parhaaksi sen mitä itse pitää parhaana ja mitä itse toivoo.

Lue lisää

Ei kai sitä pýstyisi kumppaniaan pettämään eikä siinä teossaan pärjäämään ellei olisi noin syvällä itsepetoksessa, niinkuin monet tällä palstalla ovat. Tunteita tulee ja menee sen tiesän tähän ikään (45 v), mutta miten toimii ja mitä tekee on toinen asia. No, laitanpa itseni peliin ja kerron, että olin kovin ihastunut ja olen vieläkin erääseen mieheen ja jotenkin olen käsittänyt, että hänkin minuun. En ole koskaan kyseisen miehen kanssa asiasta edes puhunut, enkä haluakkaan puhua. Kerroin omalle rakkaalleni, että tunnen tälläistä tuota (kerroin senkin että ketä) kohtaan ja olen hämmentynyt ja erittäin pahoillani jos loukkaan häntä, miestäni. Kerroin myös, että rakastan miestäni yhä enkä aijo ihatukseni suhteen TEHDÄ yhtikäs mitään. Mieheni ymmärsi vaikka sanoi, että vähän pahalle tuntuu ja kertoi, että luottaa minuun. Olen ollut kaikesta huolimatta ja haluan olla luottamuksen arvoinen ja jos tunne tuota miestä kohtaan tai joskus jotain miestä kohtaan tulee NIIN ylipääsemättömän voimakkaaksi, että haluan tekojen tasolla jotain, niin aivan varmasti selvitän omalle puolisolleni missä mennään. Rehellisyydellä minä olen pärjännyt ja haluankin pärjätä tässä elämässä. En ole milloinkaan sanonut miehelleni mitä hän "saa" tehdä ja mitä ei. Olen sanonut, että rakastan häntä ja olen uskollinen ja hän tekee omat valintansa. Tottahan toki TOIVON hänen olevan uskollinen ja eiköhön sellainen toive asiaan kuulu kun toista rakastaa. Ajatuksilleen, tunteilleen ei aina voi mitään, mutta minä en ainakaan halua pitää puolisoa luonani vain sillä verukkeella, että hän ei tiedä totuutta jos pettäisin häntä ja jos tietäisi niin mahdollinen rakkaus todennäköisesti muuttuisi vihaksi ja tuskinpa hän haluaisi jakaa kanssani enää päivääkään. Mitä sellaisella yhteiselämällä/avioliitolla on merkitystä joka perustuu pelkkään valheeseen?

seuraaja_ kirjoitti:

Sanoisin tuohon, ettei kukaan ole uskollinen vain siksi, että haluaa niin. Ihmisellä täytyy olla tarve olla uskollinen. Paitsi omasta itsestä tuohon tarpeeseen vaikuttaa puoliso, tai se henkilö, jolle on tarve olla uskollinen.

Lue lisää

Ei se ole mikään "tarve". Siinä on kysymys arvoista. Onneksi suurin osa ihmisistä on aina arvostanut rehellisyyttä. Ei siinä tarvita mitään muuta kuin että on päästään terve. Pettäjät ovat jokainen jollain tavalla viallisia. Huono itsetunto, luuseri, epärehellinen, itsekäs, jne. jne. jne.

Se ei mene niin, että uskollisena oleminen on jokin ihmeellinen juttu, johon tarvitaan jokin "tarve" tai joka on jotenkin vaikea toteuttaa". Uskollisuus on useimmille meille itsestäänselvyys - pettäjät ovat se ihmisten pohjasakka - samaa sarjaa kuin muutkin kusettajat, valehtelijat, pahoinpitelijät, maanpetturit, raiskaajat, murhaajat - huonoja, epäonnistuneita ja itsekkäitä ihmisiä.

Halveksin ihmistä, joka pettää toisen. Halveksin ihmistä joka valehtelee.

noin_ kirjoitti:

"Tee se hänelle minkä hänenkin toivot tekevän sinulle. Jätä se tekemättä hänelle joka hänenkin toivot jättävän tekemättä sinulle! "

Ei toimi näin. Jokainen valitsee itse. Suurimman kolauksen puolisonsa uskottomuudesta kokee ne, jotka aina ns. ajattelevat kumppanin parasta. Ns. siksi, että jokainen kuvittelee kumppanin parhaaksi sen mitä itse pitää parhaana ja mitä itse toivoo.

Lue lisää

Siteeraat: "Tee se hänelle minkä hänenkin toivot tekevän sinulle. Jätä se tekemättä hänelle joka hänenkin toivot jättävän tekemättä sinulle! "

Väität: "Ei toimi näin. "

Kyllä toimii - juuri noin se toimii. Paitsi henkisesti keskenkasvuisilla, itsekkäillä luusereilla.

olga* kirjoitti:

Harva osaa miettiä syvällisesti salarakkauden anatomiaa. Kas siinä pulma...

Hyvin yleinen selitys tälläkin palstalla uskottomuudelle on "vakava, röyhkeä itsekkyys". Mutta mitä muuta kuin itsekkyyttä on jo pelkkä oletus kumppanin uskollisuudesta? Koska minä olen uskollinen, on puolisonkin oltava...

Lue lisää

Sanot: "Mutta mitä muuta kuin itsekkyyttä on jo pelkkä oletus kumppanin uskollisuudesta? "

Miten sinä löydät tuosta ajatuksesta itsekkyyttä!?

Se on LUOTTAMUSTA siihen, mitä on sanottu ja sovittu. Se, joka tuolalisen luottamuksen pettää - ihan mistä "mukamas syystä" hyvänsä, on varsinainen luuseri ja paska. Se ON röyhkeää itsekkyyttä. Sellaiset epäihmiset pitäisi kivittää (kuten joskus muinoin tehtiinkin)

olga* kirjoitti:

Suurimmalla osalla uskottomista on ollut tarve olla uskollinen. Sitten tapahtuu jotain, ja tuo tarve katoaa. Ainakin vähäksi aikaa. Vaikka tänään ajattelisi uskottomuuden olevan iljettävä ajatus, huomenna voi olla toisin.

Lue lisää

Sanot: "Sitten tapahtuu jotain, ja tuo tarve katoaa."

Paskat - ei tapahdu mitään muuta kuin että luuserin kasvava itsekkyys ylittää terveen rajan.

x.x.x kirjoitti:

Siteeraat: "Tee se hänelle minkä hänenkin toivot tekevän sinulle. Jätä se tekemättä hänelle joka hänenkin toivot jättävän tekemättä sinulle! "

Väität: "Ei toimi näin. "

Kyllä toimii - juuri noin se toimii. Paitsi henkisesti keskenkasvuisilla, itsekkäillä luusereilla.

Lue lisää

Niin, eihän se pettäminen ja valehtelu kaipaa kun jonkunmoista sielunsairautta ja sellainen on todellinen pelkuri! Uskollinen ja rehellinen on rehti ja rohkea sekä oikeudenmukainen, niin elämänkumppanilleen kuin itselleen! Totuus ei pala tulessakaan!

tanjaY1 kirjoitti:

"Näin" Eikös tässä juuri ollut pointtina paljastumattomat salarakkaudet? Mitä ei tiedä, se ei satuta.

Toisaalta itsekukin voisi myös miettiä syvällisesti salarakkauden anatomiaa. Kukaan ei aloita salasuhdetta siksi, että saisi valehdella tai tykkäisi olla uskoton puolisolleen. Paranisiko maailma, jos kaikki eroaisivat heti, kun rakastuvat toiseen?

Lue lisää

"Paranisiko maailma, jos kaikki eroaisivat heti, kun rakastuvat toiseen? "

Ei, mutta siitä maailma paranisi kun itsekkäät ihmiset ymmärtäisivät, että se ruoho ei ole vihreämpää aidan toisella puolella ja että mlemmilla puolilla aitaa ei voi yhtäaikaa olla.

Pitää ENSIN miettiä se oma parisuhde, parantaa jos parannettavaa on (yleensä riittää peiliin katsominen) tai sitten yhdessä päättä erosta ja vasta sen JÄLKEEN ryhtyä uuteen suhteeseen. Tämä on oikeasti ihan helppoa - patisi itsekkäille ja piittaamattomille paskoille.

noin_ kirjoitti:

"Tee se hänelle minkä hänenkin toivot tekevän sinulle. Jätä se tekemättä hänelle joka hänenkin toivot jättävän tekemättä sinulle! "

Ei toimi näin. Jokainen valitsee itse. Suurimman kolauksen puolisonsa uskottomuudesta kokee ne, jotka aina ns. ajattelevat kumppanin parasta. Ns. siksi, että jokainen kuvittelee kumppanin parhaaksi sen mitä itse pitää parhaana ja mitä itse toivoo.

Lue lisää

Toimii näin. Raamattu ja suuret filosofit ovat oikeassa. Se joka ajattelee kumppaninsa parasta, aidosti, ei vastaa pahaan hyvällä. Hän vastaa pahaan oikeudella ja totuudella. Oikeutta hän haluaa myös itselleen, jos itse väärin tekisi.

aina uskollinen kirjoitti:

Sanot: "Sitten tapahtuu jotain, ja tuo tarve katoaa."

Paskat - ei tapahdu mitään muuta kuin että luuserin kasvava itsekkyys ylittää terveen rajan.

Katkeran "aina uskollisen" ihmisen kirjoitus.

halpamaista kirjoitti:

Ei se ole mikään "tarve". Siinä on kysymys arvoista. Onneksi suurin osa ihmisistä on aina arvostanut rehellisyyttä. Ei siinä tarvita mitään muuta kuin että on päästään terve. Pettäjät ovat jokainen jollain tavalla viallisia. Huono itsetunto, luuseri, epärehellinen, itsekäs, jne. jne. jne.

Se ei mene niin, että uskollisena oleminen on jokin ihmeellinen juttu, johon tarvitaan jokin "tarve" tai joka on jotenkin vaikea toteuttaa". Uskollisuus on useimmille meille itsestäänselvyys - pettäjät ovat se ihmisten pohjasakka - samaa sarjaa kuin muutkin kusettajat, valehtelijat, pahoinpitelijät, maanpetturit, raiskaajat, murhaajat - huonoja, epäonnistuneita ja itsekkäitä ihmisiä.

Halveksin ihmistä, joka pettää toisen. Halveksin ihmistä joka valehtelee.

Lue lisää

Höpsistä "halpamaista". Kyllä uskottomuus on nimenomaan sen hetkinen tarve. Kukaan ei halua rikkoa arvojaan ihan vain huvin vuoksi, ilman tarvetta. Uskollisuus on itsestäänselvyys sellaisille, jotka tuntevat elävänsä riittävän hyvässä suhteessa.

näin kirjoitti:

Ei kai sitä pýstyisi kumppaniaan pettämään eikä siinä teossaan pärjäämään ellei olisi noin syvällä itsepetoksessa, niinkuin monet tällä palstalla ovat. Tunteita tulee ja menee sen tiesän tähän ikään (45 v), mutta miten toimii ja mitä tekee on toinen asia. No, laitanpa itseni peliin ja kerron, että olin kovin ihastunut ja olen vieläkin erääseen mieheen ja jotenkin olen käsittänyt, että hänkin minuun. En ole koskaan kyseisen miehen kanssa asiasta edes puhunut, enkä haluakkaan puhua. Kerroin omalle rakkaalleni, että tunnen tälläistä tuota (kerroin senkin että ketä) kohtaan ja olen hämmentynyt ja erittäin pahoillani jos loukkaan häntä, miestäni. Kerroin myös, että rakastan miestäni yhä enkä aijo ihatukseni suhteen TEHDÄ yhtikäs mitään. Mieheni ymmärsi vaikka sanoi, että vähän pahalle tuntuu ja kertoi, että luottaa minuun. Olen ollut kaikesta huolimatta ja haluan olla luottamuksen arvoinen ja jos tunne tuota miestä kohtaan tai joskus jotain miestä kohtaan tulee NIIN ylipääsemättömän voimakkaaksi, että haluan tekojen tasolla jotain, niin aivan varmasti selvitän omalle puolisolleni missä mennään. Rehellisyydellä minä olen pärjännyt ja haluankin pärjätä tässä elämässä. En ole milloinkaan sanonut miehelleni mitä hän "saa" tehdä ja mitä ei. Olen sanonut, että rakastan häntä ja olen uskollinen ja hän tekee omat valintansa. Tottahan toki TOIVON hänen olevan uskollinen ja eiköhön sellainen toive asiaan kuulu kun toista rakastaa. Ajatuksilleen, tunteilleen ei aina voi mitään, mutta minä en ainakaan halua pitää puolisoa luonani vain sillä verukkeella, että hän ei tiedä totuutta jos pettäisin häntä ja jos tietäisi niin mahdollinen rakkaus todennäköisesti muuttuisi vihaksi ja tuskinpa hän haluaisi jakaa kanssani enää päivääkään. Mitä sellaisella yhteiselämällä/avioliitolla on merkitystä joka perustuu pelkkään valheeseen?

Lue lisää

Tervehdys "näin". Rakastamaansa ihmistä harva pettää, tai pystyy pettämään - eikä edes halua pettää. Totuus on kuitenkin se, että parisuhteessa elelee hyvin paljon ihmisiä, jotka EIVÄT rakasta kumppaniaan, joilla ei ole tunnesuhdetta. Joku tykkää elää kulissiliitossa, joku vain frendeinä yms. Näiden mukaan tehdään myös valinnat.

x.x.x kirjoitti:

Siteeraat: "Tee se hänelle minkä hänenkin toivot tekevän sinulle. Jätä se tekemättä hänelle joka hänenkin toivot jättävän tekemättä sinulle! "

Väität: "Ei toimi näin. "

Kyllä toimii - juuri noin se toimii. Paitsi henkisesti keskenkasvuisilla, itsekkäillä luusereilla.

Lue lisää

Sinulle "x.x.x". Oletat myös virheellisesti, että parisuhde on aina rakkaussuhde. Hyvin usein ei ole. Eli juuri silloin, kun mennään vieraisiin.

Hyvin usein vieraisiin mennään myös siksi, että petetty on käytännössä irtisanoutunut suhteesta. Myös petetyt ovat usein itsekkäitä. Jo pelkästään se, että vaatii kumppaniltaan uskollisuutta on itsekkyyttä. Siinä ei ajatella kumppanin parasta, vaan nimenomaan omaa parasta.

Sitten tuo nimittely ja arvostelu. Voi voi voi. Mikään ei ole säälittävämpää.

voivoivoi- kirjoitti:

Tervehdys "näin". Rakastamaansa ihmistä harva pettää, tai pystyy pettämään - eikä edes halua pettää. Totuus on kuitenkin se, että parisuhteessa elelee hyvin paljon ihmisiä, jotka EIVÄT rakasta kumppaniaan, joilla ei ole tunnesuhdetta. Joku tykkää elää kulissiliitossa, joku vain frendeinä yms. Näiden mukaan tehdään myös valinnat.

Lue lisää

Ymmärrän ja tiedänkin tuon todeksi, MUTTA pelin henki pitää ola reilu ja selvä molemille! Jos sitä rakkautta ja hellyyttä haetaan muualta, niin ei sitä silmät kirkkaina sitten puolsolleen saa uskollisuuttaan vakuuttaa! Jos sovitaan, että muiden(kin) kanssa saa peuhata, niin eihän sellainen edes ole uskottomuutta ja sitten puhutaan ihan eri asioista kuin pettämisestä!

voivoivoi_ kirjoitti:

Sinulle "x.x.x". Oletat myös virheellisesti, että parisuhde on aina rakkaussuhde. Hyvin usein ei ole. Eli juuri silloin, kun mennään vieraisiin.

Hyvin usein vieraisiin mennään myös siksi, että petetty on käytännössä irtisanoutunut suhteesta. Myös petetyt ovat usein itsekkäitä. Jo pelkästään se, että vaatii kumppaniltaan uskollisuutta on itsekkyyttä. Siinä ei ajatella kumppanin parasta, vaan nimenomaan omaa parasta.

Sitten tuo nimittely ja arvostelu. Voi voi voi. Mikään ei ole säälittävämpää.

Lue lisää

Voivoivoi: kirjoitat siten kuin kaikki tiedostaisivat että elävät kulissiliitossa/suhteessa pettäessään ja se ikään kuin oikeuttaa pettämään. Näin ei usein ole. Yleinen kommentti on että "se vain tapahtui". Pettäjällä voi olla tunteita vielä puolisoonsa, ei kaikki ole noin suoraviivaista. Jotkut pettää kun ovat jossain omassa elämän kriisissään ja unohtavat puolison siinä vierellä.
Kirjoitat: "Jo pelkästään se, että vaatii kumppaniltaan uskollisuutta on itsekkyyttä."
Minusta aika erikoinen tulkinta uskollisuudesta. Kyllähän usein miten kun yhteen mennään sovitaan että ollaan uskollisia. Ei se ole itsekkyyttä. Uskollisuus tuo yleensä molemmille hyvinvointia enemmän kuin pettäminen.

hyvinvointi2 kirjoitti:

Voivoivoi: kirjoitat siten kuin kaikki tiedostaisivat että elävät kulissiliitossa/suhteessa pettäessään ja se ikään kuin oikeuttaa pettämään. Näin ei usein ole. Yleinen kommentti on että "se vain tapahtui". Pettäjällä voi olla tunteita vielä puolisoonsa, ei kaikki ole noin suoraviivaista. Jotkut pettää kun ovat jossain omassa elämän kriisissään ja unohtavat puolison siinä vierellä.
Kirjoitat: "Jo pelkästään se, että vaatii kumppaniltaan uskollisuutta on itsekkyyttä."
Minusta aika erikoinen tulkinta uskollisuudesta. Kyllähän usein miten kun yhteen mennään sovitaan että ollaan uskollisia. Ei se ole itsekkyyttä. Uskollisuus tuo yleensä molemmille hyvinvointia enemmän kuin pettäminen.

Lue lisää

hyvinvointi2

Ihminen harvemmin haluakaan tiedostaa elävänsä kulissiliitossa. Jos tiedostaisi/tunnustaisi, niin hän ei voi tuomita ja arvostella kumppaniaan kuultuaan tämän käyneen vieraissa.

Uskollisuus ei tuo liittoon hyvinvointia, vaan hyvinvointi lähtee molempien tyytyväisyydestä parisuhteeseensa. Jos toinen pettää, hän voi huonosti.

voivoivoi- kirjoitti:

Höpsistä "halpamaista". Kyllä uskottomuus on nimenomaan sen hetkinen tarve. Kukaan ei halua rikkoa arvojaan ihan vain huvin vuoksi, ilman tarvetta. Uskollisuus on itsestäänselvyys sellaisille, jotka tuntevat elävänsä riittävän hyvässä suhteessa.

Lue lisää

"Uskollisuus on itsestäänselvyys sellaisille, jotka tuntevat elävänsä riittävän hyvässä suhteessa. "
Tuota ei voi paremmin ilmaista.

noin_ kirjoitti:

"TanjaY1" kysyi
"Paranisiko maailma, jos kaikki eroaisivat heti, kun rakastuvat toiseen?"
Miten on "näin"? Eikö sinua loukkaisi yhtäkkinen ero yhtään? Tai miltä tuntuisi, miten pitäisi toimia, jos miehesi sanoisi "rakastan sinua, mutta rakastan toistakin"?

On niin helppoa sanoa "pitää olla rehelllinen" "ei saa loukata kumppania" "pitää arvostaa toista ja itseään". jne. Silloin on helppo sanoa, kun ei ole tapahtunut mitään oman mielen vastaista tai ei tiedä mitä sellaista on tapahtunut. Uskallan kyllä rohkeasti epäillä, että sinäkin rakastuessasi toiseen - ja huomatessasi, että kaikki tunteet mieheesi ovat kuolleet, olisit täysin neuvoton jonkin aikaa. Ja miten ikävää olisi rehellisesti sanoa miehellesi "en rakasta sinua enää, rakastan toista". Kuitenkin tuohon oivallukseen "en rakasta sinua enää, rakastan toista" saattaa kulua hyvinkin pitkä aika. Petoksen tie alkaa monesti yhtä huomaamatta kuin jokin tauti - esim. masennus. Kukaan ei huomaa heti pettävänsä (parhaiten) itseään.

Lue lisää

Minuakin kiinnostaisi tietää paranisiko maailma, jos toiseen rakastuvat heti eroaisivat. Epäilen, ettei. Jätetyt jäisivät nyyhkimään loppuiäkseen miten hävytön ex puoliso jätti.

näin kirjoitti:

Tee se hänelle minkä hänenkin toivot tekevän sinulle. Jätä se tekemättä hänelle joka hänenkin toivot jättävän tekemättä sinulle!

"Tee se hänelle minkä hänenkin toivot tekevän sinulle. Jätä se tekemättä hänelle joka hänenkin toivot jättävän tekemättä sinulle!"

Siinäpä se. Jos kumppasi ei koskaan tee sinulle kuten toivoisit (tai tekee mutta aniharvoin), niin miksi sinäkään tekisit kuten hän toivoo?

namiskuukkelix kirjoitti:

"Tee se hänelle minkä hänenkin toivot tekevän sinulle. Jätä se tekemättä hänelle joka hänenkin toivot jättävän tekemättä sinulle!"

Siinäpä se. Jos kumppasi ei koskaan tee sinulle kuten toivoisit (tai tekee mutta aniharvoin), niin miksi sinäkään tekisit kuten hän toivoo?

Lue lisää

"Jos kumppasi ei koskaan tee sinulle kuten toivoisit (tai tekee mutta aniharvoin), niin miksi sinäkään tekisit kuten hän toivoo? "
Kyllä joo näin. Mitä enemmän kumpainenkin "toteuttaa" toisen toiveita, sitä enemmän molemmat niitä haluavatkin toteuttaa. Ristiriita syntyy juuri siitä, ettei toinen tule parisuhteessa kuulluksi, ei nähdyksi.

Joo, nämä ilotalot ja niissä toimivat huorat ovat vaan "hienostuneemmin" nimetty joksikin "kakkosiksi" ja "kolmosiksi"! HYI, sanon minä!!

Monet ihmettelevät miten joku kehtaa, viitsii jatkaa rinnakkaissuhdetta yli 10v. Minä ihmettelen miten joku jaksaa. Luojan kiitos, että rinnakkaissuhteet ovat, kuten sanoit, ohimenevä vaihe.

"Käry ei ole tärkein"

No ei se olekaan. Mutta pettäjä ei tarvitse pettämiseen mitään oikeutusta, ei itseltään eikä muilta. Aivan samoin kuin kukaan ei tarvitse parisuhteeseensa keneltäkään mitään oikeutusta. Ketään ei voi myöskään syyttää eikä rangaista siitä mitä hän tuntee. Ihan tyhmä ajatuskin. Niin parisuhde kuin rinnakkaissuhde perustuvat tunteeseen. Yhdessä varmasti tunteiden sekamelskaan. Uskoton ei aluksi tiedä itsekään missä kulkee ja miksi. On vain aikansa kuljettava.

Kun ihminen on ollut uskoton hän miettii esim. seuraavia:
- miksi juuri nyt olen uskoton
- mikä tuossa toisessa kiehtoo
- mikä kiehtoo vai kiehtooko enää mikään vakikumppanissa
- olenko onnellinen
- voinko jatkaa rinnakkaissuhdetta
- voinko jatkaa parisuhdetta

Hyvin, erittäin usein uskoton on hakemassa muutosta johonkin suuntaan. Se on totta kuten sanoit - uskottomalla ei ole mielenrauhaa. Siksi uskoton usein pohtii päiväkaudet ja yökaudetkin elämäänsä ja sitä miten saavuttaisi taas mielenrauhan.Ihmisen sielua uskottomuus ei kuitenkaan särje - ellei vielä syvästi rakasta kumppaniaan. Minun on kuitenkin vaikea kuvitella kumppaniaan syvästi rakastavan ihmisen olevan uskoton. Vaikea on myös ajatella, että kumppaniaan syvästi rakastava ja onnellisessa parisuhteessa elävä ihminen on hyvin onneton.

Uskottomuuteen on lähinnä yksi syy: tarvittava läheisyys, vuorovaikutus kumppaniin puuttuu. Uskottomuudella etsitään syitä miksi läheisyys puuttuu, tunteeko enää mitään kumppaniaan kohtaan. Mitä liitossa voi ja pitäisi korjata, että se toimisi. Usein jo kauan ennen uskottomuutta on heitetty ns. rukkaset santaan ja pensselit naulaan. Vaikka miten päin yritetty, niin itselle tärkeä asia suhteessa ei vain onnistu, johtuen puolisosta.

tatjana* kirjoitti:

"Käry ei ole tärkein"

No ei se olekaan. Mutta pettäjä ei tarvitse pettämiseen mitään oikeutusta, ei itseltään eikä muilta. Aivan samoin kuin kukaan ei tarvitse parisuhteeseensa keneltäkään mitään oikeutusta. Ketään ei voi myöskään syyttää eikä rangaista siitä mitä hän tuntee. Ihan tyhmä ajatuskin. Niin parisuhde kuin rinnakkaissuhde perustuvat tunteeseen. Yhdessä varmasti tunteiden sekamelskaan. Uskoton ei aluksi tiedä itsekään missä kulkee ja miksi. On vain aikansa kuljettava.

Kun ihminen on ollut uskoton hän miettii esim. seuraavia:
- miksi juuri nyt olen uskoton
- mikä tuossa toisessa kiehtoo
- mikä kiehtoo vai kiehtooko enää mikään vakikumppanissa
- olenko onnellinen
- voinko jatkaa rinnakkaissuhdetta
- voinko jatkaa parisuhdetta

Hyvin, erittäin usein uskoton on hakemassa muutosta johonkin suuntaan. Se on totta kuten sanoit - uskottomalla ei ole mielenrauhaa. Siksi uskoton usein pohtii päiväkaudet ja yökaudetkin elämäänsä ja sitä miten saavuttaisi taas mielenrauhan.Ihmisen sielua uskottomuus ei kuitenkaan särje - ellei vielä syvästi rakasta kumppaniaan. Minun on kuitenkin vaikea kuvitella kumppaniaan syvästi rakastavan ihmisen olevan uskoton. Vaikea on myös ajatella, että kumppaniaan syvästi rakastava ja onnellisessa parisuhteessa elävä ihminen on hyvin onneton.

Uskottomuuteen on lähinnä yksi syy: tarvittava läheisyys, vuorovaikutus kumppaniin puuttuu. Uskottomuudella etsitään syitä miksi läheisyys puuttuu, tunteeko enää mitään kumppaniaan kohtaan. Mitä liitossa voi ja pitäisi korjata, että se toimisi. Usein jo kauan ennen uskottomuutta on heitetty ns. rukkaset santaan ja pensselit naulaan. Vaikka miten päin yritetty, niin itselle tärkeä asia suhteessa ei vain onnistu, johtuen puolisosta.

Lue lisää

Tatjana*, Sanoin, että uskoton keksii omissa ajatuksissan itse itselleen monia (teko)syitä jolla oikeuttaa ja selittää tietoiselle minälleen parhain päin ja oikeutetuksi. Sinä kerrot kirjoituksessasi juuri näitä tekosyitä. Noin pitkän ajatustyön on läpikäyny uskoo jo, että pettäminen on oikeutettu teko hänen elämässään. Silti, ei se ole.
-ihmisiä ei syytetä tunteista, heitä syytetään teoista. Rakkaus on tunne, pettäminen on teko
-vaikka ei rakastaisi omaa puolisoa, hänelle ei silti saa tehdä vääryyttä. Hänellä on ihmisarvo, kuten kaikilla meistä, hänelle ei saa valehdella eikä pettää, kuten avioliittolupauksessa hänelle tuli luvattua
-parisuhteen läheisyyden puute on molempien vastulla

Rukkaset voi heittää naulaan eroamalla puolisosta kunniallisesti ja rehellisellä tavalla. Pettämisen kautta eroa hakeva ihminen on pelkuri, joka ei uskalla kohdata omaa puolisoaan vaikeassa asiassa, vaan pakenee väärään tekoon.

En tuomitse ketään, haluan herättää katsomaan asioita ulkopuolisen silmin. Joskus kannattaa tunnustaa itselleen "Minä tein väärin, minä petin." Sillä pääsee alkuun oman mielenrauhansa etsimisessä.

tatjana* kirjoitti:

"Käry ei ole tärkein"

No ei se olekaan. Mutta pettäjä ei tarvitse pettämiseen mitään oikeutusta, ei itseltään eikä muilta. Aivan samoin kuin kukaan ei tarvitse parisuhteeseensa keneltäkään mitään oikeutusta. Ketään ei voi myöskään syyttää eikä rangaista siitä mitä hän tuntee. Ihan tyhmä ajatuskin. Niin parisuhde kuin rinnakkaissuhde perustuvat tunteeseen. Yhdessä varmasti tunteiden sekamelskaan. Uskoton ei aluksi tiedä itsekään missä kulkee ja miksi. On vain aikansa kuljettava.

Kun ihminen on ollut uskoton hän miettii esim. seuraavia:
- miksi juuri nyt olen uskoton
- mikä tuossa toisessa kiehtoo
- mikä kiehtoo vai kiehtooko enää mikään vakikumppanissa
- olenko onnellinen
- voinko jatkaa rinnakkaissuhdetta
- voinko jatkaa parisuhdetta

Hyvin, erittäin usein uskoton on hakemassa muutosta johonkin suuntaan. Se on totta kuten sanoit - uskottomalla ei ole mielenrauhaa. Siksi uskoton usein pohtii päiväkaudet ja yökaudetkin elämäänsä ja sitä miten saavuttaisi taas mielenrauhan.Ihmisen sielua uskottomuus ei kuitenkaan särje - ellei vielä syvästi rakasta kumppaniaan. Minun on kuitenkin vaikea kuvitella kumppaniaan syvästi rakastavan ihmisen olevan uskoton. Vaikea on myös ajatella, että kumppaniaan syvästi rakastava ja onnellisessa parisuhteessa elävä ihminen on hyvin onneton.

Uskottomuuteen on lähinnä yksi syy: tarvittava läheisyys, vuorovaikutus kumppaniin puuttuu. Uskottomuudella etsitään syitä miksi läheisyys puuttuu, tunteeko enää mitään kumppaniaan kohtaan. Mitä liitossa voi ja pitäisi korjata, että se toimisi. Usein jo kauan ennen uskottomuutta on heitetty ns. rukkaset santaan ja pensselit naulaan. Vaikka miten päin yritetty, niin itselle tärkeä asia suhteessa ei vain onnistu, johtuen puolisosta.

Lue lisää

Höpö höpö

Siinä taas kerran selkärangattoman selityksiä.

"Ketään ei voi myöskään syyttää eikä rangaista siitä mitä hän tuntee. "

- Kyllä voi ja pitää. Aikuisen ihmisen voi odottaa hillitsevänsä itsensä.

"Vaikka miten päin yritetty, niin itselle tärkeä asia suhteessa ei vain onnistu, johtuen puolisosta. "

Väärin. Parisuhteessa on aina kaksi ihmistä. Mikään ei johdu puolisosta. Ja jos johtuu, niin ENSIN erotaan ja sen JÄLKEEN ryhdytään uuteen suhteeseen.

Tatjanalle kirjoitti:

Tatjana*, Sanoin, että uskoton keksii omissa ajatuksissan itse itselleen monia (teko)syitä jolla oikeuttaa ja selittää tietoiselle minälleen parhain päin ja oikeutetuksi. Sinä kerrot kirjoituksessasi juuri näitä tekosyitä. Noin pitkän ajatustyön on läpikäyny uskoo jo, että pettäminen on oikeutettu teko hänen elämässään. Silti, ei se ole.
-ihmisiä ei syytetä tunteista, heitä syytetään teoista. Rakkaus on tunne, pettäminen on teko
-vaikka ei rakastaisi omaa puolisoa, hänelle ei silti saa tehdä vääryyttä. Hänellä on ihmisarvo, kuten kaikilla meistä, hänelle ei saa valehdella eikä pettää, kuten avioliittolupauksessa hänelle tuli luvattua
-parisuhteen läheisyyden puute on molempien vastulla

Rukkaset voi heittää naulaan eroamalla puolisosta kunniallisesti ja rehellisellä tavalla. Pettämisen kautta eroa hakeva ihminen on pelkuri, joka ei uskalla kohdata omaa puolisoaan vaikeassa asiassa, vaan pakenee väärään tekoon.

En tuomitse ketään, haluan herättää katsomaan asioita ulkopuolisen silmin. Joskus kannattaa tunnustaa itselleen "Minä tein väärin, minä petin." Sillä pääsee alkuun oman mielenrauhansa etsimisessä.

Lue lisää

"Tatjanan" kertomat syyt ovat realismia, eivät tekosyitä. Nimittämällä syitä tekosyiksi, petetyt vain haluavat kieltää ne. Kieltäminen puolestaan on yleinen keino yrittää välttää kohtaamasta todellisuutta. Esim. oman parisuhteen puutteita, sekä petetyn osuutta niihin.

höpö höpö kirjoitti:

Höpö höpö

Siinä taas kerran selkärangattoman selityksiä.

"Ketään ei voi myöskään syyttää eikä rangaista siitä mitä hän tuntee. "

- Kyllä voi ja pitää. Aikuisen ihmisen voi odottaa hillitsevänsä itsensä.

"Vaikka miten päin yritetty, niin itselle tärkeä asia suhteessa ei vain onnistu, johtuen puolisosta. "

Väärin. Parisuhteessa on aina kaksi ihmistä. Mikään ei johdu puolisosta. Ja jos johtuu, niin ENSIN erotaan ja sen JÄLKEEN ryhdytään uuteen suhteeseen.

Lue lisää

Siinä kanssa tosi aikuinen.... Olet lintsannut psykologian opinnoista. Muuten tietäisit, ettei tosiaankaan pidä syyttää toista hänen tunteistaan. Ihmissuhteiden virhe nro 1.

Vaikka kuinka inttäisit "ensin erotaan ja sen jälkeen ryhdytään uuteen suhteeseen", niin tiedät itsekin olevasi mahdottoman edessä. Voit vaikuttaa asiaan vain omalta osaltasi. Oma osasi on PIENI.
Tyyneysrukous sopii tähän(kin):
"Jumala suokoon minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa ne jotka voin ja viisautta erottaa nämä kaksi toisistaan"

voivoivoi- kirjoitti:

"Tatjanan" kertomat syyt ovat realismia, eivät tekosyitä. Nimittämällä syitä tekosyiksi, petetyt vain haluavat kieltää ne. Kieltäminen puolestaan on yleinen keino yrittää välttää kohtaamasta todellisuutta. Esim. oman parisuhteen puutteita, sekä petetyn osuutta niihin.

Lue lisää

Jokaisessa ihmisessä on puutteensa. Tässä tilanteessa jos puhutaan, niin puutteita on pettäjässä sekä petetyssä. Jokaisessa parisuhteessa on puutteensa tai ainakin pitemmän päälle niitä ilmenee. Pettäjä ei tätä ymmärrä eikä tunnusta. Selittää tekonsa sillä, että kun ei parisuhteessa ole kaikkeen tyytyväinen. Onko kukaan pitkässä parisuhteessa siihen suhteeseen ja puolisoonsa TÄYSIN tyytyväinen?( Ehkä ainharvat) Väärin on lähteä pettämään sellaisella tekosyyllä. Jos tuntuu, että suhde on aivan epätyydyttävä, niin miksi sitten edes jatkaa sitä?

näin kirjoitti:

Jokaisessa ihmisessä on puutteensa. Tässä tilanteessa jos puhutaan, niin puutteita on pettäjässä sekä petetyssä. Jokaisessa parisuhteessa on puutteensa tai ainakin pitemmän päälle niitä ilmenee. Pettäjä ei tätä ymmärrä eikä tunnusta. Selittää tekonsa sillä, että kun ei parisuhteessa ole kaikkeen tyytyväinen. Onko kukaan pitkässä parisuhteessa siihen suhteeseen ja puolisoonsa TÄYSIN tyytyväinen?( Ehkä ainharvat) Väärin on lähteä pettämään sellaisella tekosyyllä. Jos tuntuu, että suhde on aivan epätyydyttävä, niin miksi sitten edes jatkaa sitä?

Lue lisää

Olen samaa mieltä. Täydellistä parisuhdetta tuskin onkaan, kuten ei ole täydellisiä ihmisiäkään. Ei petetty kiellä omaa osuuttaan parisuhteessa, jos perää rehellisyyttä toiselta, edes pettämisen tultua ilmi tai eron tullessa. Pettäjät vaan eivät monesti osaa tai uskalla olla rehellisiä toiselle, eivätkä ehkä edes itselleen.

Tatjanalle kirjoitti:

Tatjana*, Sanoin, että uskoton keksii omissa ajatuksissan itse itselleen monia (teko)syitä jolla oikeuttaa ja selittää tietoiselle minälleen parhain päin ja oikeutetuksi. Sinä kerrot kirjoituksessasi juuri näitä tekosyitä. Noin pitkän ajatustyön on läpikäyny uskoo jo, että pettäminen on oikeutettu teko hänen elämässään. Silti, ei se ole.
-ihmisiä ei syytetä tunteista, heitä syytetään teoista. Rakkaus on tunne, pettäminen on teko
-vaikka ei rakastaisi omaa puolisoa, hänelle ei silti saa tehdä vääryyttä. Hänellä on ihmisarvo, kuten kaikilla meistä, hänelle ei saa valehdella eikä pettää, kuten avioliittolupauksessa hänelle tuli luvattua
-parisuhteen läheisyyden puute on molempien vastulla

Rukkaset voi heittää naulaan eroamalla puolisosta kunniallisesti ja rehellisellä tavalla. Pettämisen kautta eroa hakeva ihminen on pelkuri, joka ei uskalla kohdata omaa puolisoaan vaikeassa asiassa, vaan pakenee väärään tekoon.

En tuomitse ketään, haluan herättää katsomaan asioita ulkopuolisen silmin. Joskus kannattaa tunnustaa itselleen "Minä tein väärin, minä petin." Sillä pääsee alkuun oman mielenrauhansa etsimisessä.

Lue lisää

Hyvin sanottu:

"vaikka ei rakastaisi omaa puolisoa, hänelle ei silti saa tehdä vääryyttä. Hänellä on ihmisarvo, kuten kaikilla meistä, hänelle ei saa valehdella eikä pettää, kuten avioliittolupauksessa hänelle tuli luvattua
-parisuhteen läheisyyden puute on molempien vastulla

Rukkaset voi heittää naulaan eroamalla puolisosta kunniallisesti ja rehellisellä tavalla. Pettämisen kautta eroa hakeva ihminen on pelkuri, joka ei uskalla kohdata omaa puolisoaan vaikeassa asiassa, vaan pakenee väärään tekoon."

Juuri näin!!!

näin kirjoitti:

Jokaisessa ihmisessä on puutteensa. Tässä tilanteessa jos puhutaan, niin puutteita on pettäjässä sekä petetyssä. Jokaisessa parisuhteessa on puutteensa tai ainakin pitemmän päälle niitä ilmenee. Pettäjä ei tätä ymmärrä eikä tunnusta. Selittää tekonsa sillä, että kun ei parisuhteessa ole kaikkeen tyytyväinen. Onko kukaan pitkässä parisuhteessa siihen suhteeseen ja puolisoonsa TÄYSIN tyytyväinen?( Ehkä ainharvat) Väärin on lähteä pettämään sellaisella tekosyyllä. Jos tuntuu, että suhde on aivan epätyydyttävä, niin miksi sitten edes jatkaa sitä?

Lue lisää

"näin" Jokaisessa parisuhteessa on puutteensa, mutta toisissa suhteissa on suuremmat puutteet kuin toisissa. Uskoton toimii useinkin vasta sitten, kun liitossa ei ole muuta kuin puutteita tai yksikin erittäin suuri puute. Petetty vain ei tätä ymmärrä eikä tunnusta.

voivoivoi- kirjoitti:

Siinä kanssa tosi aikuinen.... Olet lintsannut psykologian opinnoista. Muuten tietäisit, ettei tosiaankaan pidä syyttää toista hänen tunteistaan. Ihmissuhteiden virhe nro 1.

Vaikka kuinka inttäisit "ensin erotaan ja sen jälkeen ryhdytään uuteen suhteeseen", niin tiedät itsekin olevasi mahdottoman edessä. Voit vaikuttaa asiaan vain omalta osaltasi. Oma osasi on PIENI.
Tyyneysrukous sopii tähän(kin):
"Jumala suokoon minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa ne jotka voin ja viisautta erottaa nämä kaksi toisistaan"

Lue lisää

"...ettei tosiaankaan pidä syyttää toista hänen tunteistaan. "

Selitäppäs, että miksi ei? Jos nyt ylipäätäänketään voi syyttää mistään, niin yhtä hyvin "tunteista" kuin teoista. Ainakin toisen tunteet ovat joko hyvä syy muodostaa parisuhde (kun se tunne on rakkautta toisiaan kohtaan) tai erota (kun se tunne on pettäjän tunne parisuhteen ulkopuolelle).

Vaikka kuinka inttäisit "ensin erotaan ja sen jälkeen ryhdytään uuteen suhteeseen", niin tiedät itsekin olevasi mahdottoman edessä.

Mikä siinä on mahdotonta!? Monet kypsät ihmiset tekevät juuri noin. Sitten ne epäkypsät (jaa epärehelliset) tekevät toisin.

voivoivoi- kirjoitti:

"Tatjanan" kertomat syyt ovat realismia, eivät tekosyitä. Nimittämällä syitä tekosyiksi, petetyt vain haluavat kieltää ne. Kieltäminen puolestaan on yleinen keino yrittää välttää kohtaamasta todellisuutta. Esim. oman parisuhteen puutteita, sekä petetyn osuutta niihin.

Lue lisää

"Nimittämällä syitä tekosyiksi, petetyt vain haluavat kieltää ne. "

Juuri näin. Kieltäminen on oiva tapa irrottautua vastuusta parisuhteessa. Vaikka pettäjä olisi vuosia ennen pettämistään puhunut suhteen heikkouksista ja halunnut niihin parannusta - petetty kuittaa ja ohittaa ne milloin mitenkin. Petetty olettaa hyvin usein, että parisuhde toimii, kun hän itse on siihen tyytyväinen. Puolisosta viis.

x.x.x kirjoitti:

Hyvin sanottu:

"vaikka ei rakastaisi omaa puolisoa, hänelle ei silti saa tehdä vääryyttä. Hänellä on ihmisarvo, kuten kaikilla meistä, hänelle ei saa valehdella eikä pettää, kuten avioliittolupauksessa hänelle tuli luvattua
-parisuhteen läheisyyden puute on molempien vastulla

Rukkaset voi heittää naulaan eroamalla puolisosta kunniallisesti ja rehellisellä tavalla. Pettämisen kautta eroa hakeva ihminen on pelkuri, joka ei uskalla kohdata omaa puolisoaan vaikeassa asiassa, vaan pakenee väärään tekoon."

Juuri näin!!!

Lue lisää

Minulla on ainakin ihmisarvo riippumatta siitä, olenko sinkku, eronnut, naimisissa uskollisen tai uskottoman kanssa.

Hyvin yksinkertaista on sanoa "Rukkaset voi heittää naulaan eroamalla". Käytännössä se ei toimi näin läheskään aina. Puoliso kokee rukkaset useinmiten kammottavampana kuin uskottomuuden.

x.x.x kirjoitti:

"...ettei tosiaankaan pidä syyttää toista hänen tunteistaan. "

Selitäppäs, että miksi ei? Jos nyt ylipäätäänketään voi syyttää mistään, niin yhtä hyvin "tunteista" kuin teoista. Ainakin toisen tunteet ovat joko hyvä syy muodostaa parisuhde (kun se tunne on rakkautta toisiaan kohtaan) tai erota (kun se tunne on pettäjän tunne parisuhteen ulkopuolelle).

Vaikka kuinka inttäisit "ensin erotaan ja sen jälkeen ryhdytään uuteen suhteeseen", niin tiedät itsekin olevasi mahdottoman edessä.

Mikä siinä on mahdotonta!? Monet kypsät ihmiset tekevät juuri noin. Sitten ne epäkypsät (jaa epärehelliset) tekevät toisin.

Lue lisää

x.x.x
Tunteista voi syyttää, mutta se on hölmön hommaa eikä johda mihinkään. Ehkä lapselliseen väittelyyn, kumpi on parempi. Ei ole järkeä syyttää ketään toista hänen valinnoistaan. Tai siitä mitä hän tuntee/ei tunne. Monesti myös ero on paljon rankempi kokemus kuin uskottomuus.

Tiedän, että on ihmisiä, jotka syyttävät toisia ihmisiä aivan kaikesta, erityisesti kumppaniaan. Usko tai älä, ero tällaisesta ei käy kovin helposti ja yksinkertaisesti. Vaikka itse olisi ollut uskollinen, haluaisi kymmenen hyvää ja kahdeksan kaunista, niin homma menee pieleen, kun vastapuolena on syyttelevä ihminen.

namiskuukkeliX kirjoitti:

x.x.x
Tunteista voi syyttää, mutta se on hölmön hommaa eikä johda mihinkään. Ehkä lapselliseen väittelyyn, kumpi on parempi. Ei ole järkeä syyttää ketään toista hänen valinnoistaan. Tai siitä mitä hän tuntee/ei tunne. Monesti myös ero on paljon rankempi kokemus kuin uskottomuus.

Tiedän, että on ihmisiä, jotka syyttävät toisia ihmisiä aivan kaikesta, erityisesti kumppaniaan. Usko tai älä, ero tällaisesta ei käy kovin helposti ja yksinkertaisesti. Vaikka itse olisi ollut uskollinen, haluaisi kymmenen hyvää ja kahdeksan kaunista, niin homma menee pieleen, kun vastapuolena on syyttelevä ihminen.

Lue lisää

Monestihan uskottomuusjuuri johtaa eroon. Puoliso vaihtaa kumppania. Siitäkin on selvittävä. Se että ei jää kiinni, puoliso ei tiedä, joten se ei vahingoita, ei ole mikään puolustus. Kyllä se aina jotenkin etäännyttää jos puolisolla on toinen.

namiskuukkeliX kirjoitti:

Minulla on ainakin ihmisarvo riippumatta siitä, olenko sinkku, eronnut, naimisissa uskollisen tai uskottoman kanssa.

Hyvin yksinkertaista on sanoa "Rukkaset voi heittää naulaan eroamalla". Käytännössä se ei toimi näin läheskään aina. Puoliso kokee rukkaset useinmiten kammottavampana kuin uskottomuuden.

Lue lisää

Ehdottomasti rukkaset ja ero on puolison kannalta kaikkein ei-toivottavin juttu. Mielenkiintoista on myös miten monet eivät osaa puhua uskottomuudesta muuten kuin nimittelemällä ja arvostelemalla. Oikeastaan en yhtään ihmettele, ettei se liittokaan ole oikein sujunut.

x.x.x kirjoitti:

"...ettei tosiaankaan pidä syyttää toista hänen tunteistaan. "

Selitäppäs, että miksi ei? Jos nyt ylipäätäänketään voi syyttää mistään, niin yhtä hyvin "tunteista" kuin teoista. Ainakin toisen tunteet ovat joko hyvä syy muodostaa parisuhde (kun se tunne on rakkautta toisiaan kohtaan) tai erota (kun se tunne on pettäjän tunne parisuhteen ulkopuolelle).

Vaikka kuinka inttäisit "ensin erotaan ja sen jälkeen ryhdytään uuteen suhteeseen", niin tiedät itsekin olevasi mahdottoman edessä.

Mikä siinä on mahdotonta!? Monet kypsät ihmiset tekevät juuri noin. Sitten ne epäkypsät (jaa epärehelliset) tekevät toisin.

Lue lisää

Voitko x.x.x syyttelemällä muuttaa toisen tunteita ja ajatuksia? Voiko joku muuttaa sinun tunteita ja ajatuksia syyttelemällä?

Tuossa juuri edellä luki
"Jumala suokoon minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa ne jotka voin ja viisautta erottaa nämä kaksi toisistaan"

Vaikka tuota miettisi mitenkä päin, niin toisten tunteita, ajatuksia, tarpeita, toiveita, tekoja jne ei voi muuttaa. Siispä ne pitää hyväksyä tyynesti.

etäännys kirjoitti:

Monestihan uskottomuusjuuri johtaa eroon. Puoliso vaihtaa kumppania. Siitäkin on selvittävä. Se että ei jää kiinni, puoliso ei tiedä, joten se ei vahingoita, ei ole mikään puolustus. Kyllä se aina jotenkin etäännyttää jos puolisolla on toinen.

Lue lisää

"Kyllä se aina jotenkin etäännyttää jos puolisolla on toinen. "

Kyllä se etääntyminen on tapahtunut jo ENNEN kun puolisolla on toinen.

............. kirjoitti:

"Kyllä se aina jotenkin etäännyttää jos puolisolla on toinen. "

Kyllä se etääntyminen on tapahtunut jo ENNEN kun puolisolla on toinen.

"Kyllä se etääntyminen on tapahtunut jo ENNEN kun puolisolla on toinen. "

No sitten se ero pitää tehdä ENNEN kuin ryhtyy uuteen suhteeseen!

namiskuukkeliX kirjoitti:

"Nimittämällä syitä tekosyiksi, petetyt vain haluavat kieltää ne. "

Juuri näin. Kieltäminen on oiva tapa irrottautua vastuusta parisuhteessa. Vaikka pettäjä olisi vuosia ennen pettämistään puhunut suhteen heikkouksista ja halunnut niihin parannusta - petetty kuittaa ja ohittaa ne milloin mitenkin. Petetty olettaa hyvin usein, että parisuhde toimii, kun hän itse on siihen tyytyväinen. Puolisosta viis.

Lue lisää

Kylläpä yleistät. Tiedän parisuhteita, oma entinen mukaanlukien, jossa toinen osapuoli ei KOSKAAN puhunut parisuhteessa esiintyneistä puutteista, vaan meni pettämään. Päin vastoin itse yritin kaivella toiselta onko hän tyytyväinen asioihin ja tuntui olevan. Selitykseksi pettämiselle hän kertoi oman kriisin, jonka hän selitti ensin olevan jotain ihan muuta.
Läheskään kaikki petetyt eivät kiellä parisuhteen ongelmia, en minäkään. Ongelmat parisuhteessa eivät oikeuta pettämään. Asioista täytyy puhua, siitä olen samaa mieltä.

kaikki petetyt? kirjoitti:

Kylläpä yleistät. Tiedän parisuhteita, oma entinen mukaanlukien, jossa toinen osapuoli ei KOSKAAN puhunut parisuhteessa esiintyneistä puutteista, vaan meni pettämään. Päin vastoin itse yritin kaivella toiselta onko hän tyytyväinen asioihin ja tuntui olevan. Selitykseksi pettämiselle hän kertoi oman kriisin, jonka hän selitti ensin olevan jotain ihan muuta.
Läheskään kaikki petetyt eivät kiellä parisuhteen ongelmia, en minäkään. Ongelmat parisuhteessa eivät oikeuta pettämään. Asioista täytyy puhua, siitä olen samaa mieltä.

Lue lisää

Pettävät yleistävät myös, että huono parisuhe johti pettämiseen. He eivät suostu näkemään, että pettäminen aiheutti parisuhteeseen ongelmat. Mm pettävän oma käytös suhteessa muuttuu, kun pettäminen alkaa. Hönestä tulee äreä, sulkeutunut ja luotaan pois työntävä, oman syyllisyytensä vuoksi.

Luulen että salasuhde jo itsessään on sellainen että koukuttaa, tulee riippuvaiseksi, ja kaikesta riippuvuudestahan tulee vieroitusoireita. Joskus toki salasuhteessa on kyse rakkaudesta, mutta luulenpa että monesti uskotellaan itselle että kyse on rakkaudesta, kun kyse on aivan jostain muusta. Pitkä salasuhde kun tuo monesti tuskaa kaikille osapuolille.

riipuvainen kirjoitti:

Luulen että salasuhde jo itsessään on sellainen että koukuttaa, tulee riippuvaiseksi, ja kaikesta riippuvuudestahan tulee vieroitusoireita. Joskus toki salasuhteessa on kyse rakkaudesta, mutta luulenpa että monesti uskotellaan itselle että kyse on rakkaudesta, kun kyse on aivan jostain muusta. Pitkä salasuhde kun tuo monesti tuskaa kaikille osapuolille.

Lue lisää

Salasuhdekin voi tietty koukuttaa, mutta ennenkaikkea vakisuhde koukuttaa. Pitkässä vakisuhteessa on hyvin usein kyse kaikesta muusta kuin rakkaudesta.

tatjana* kirjoitti:

Salasuhdekin voi tietty koukuttaa, mutta ennenkaikkea vakisuhde koukuttaa. Pitkässä vakisuhteessa on hyvin usein kyse kaikesta muusta kuin rakkaudesta.

Ei varmasti ole kyse rakkaudesta...SINUN tapauksessasi! Sen verran olen lukenut aivoituksiasi!

pyh kirjoitti:

Ei varmasti ole kyse rakkaudesta...SINUN tapauksessasi! Sen verran olen lukenut aivoituksiasi!

Täällä ei puhutakaan rakkaudesta. Se on ihan eri juttu kuin koukuttavat vaki- ja rinnakkaissuhteet.

tatjana* kirjoitti:

Salasuhdekin voi tietty koukuttaa, mutta ennenkaikkea vakisuhde koukuttaa. Pitkässä vakisuhteessa on hyvin usein kyse kaikesta muusta kuin rakkaudesta.

Hyvä huomio tatjana "Pitkässä vakisuhteessa on hyvin usein kyse kaikesta muusta kuin rakkaudesta". Näin on. Siitä täälläkin on puhetta jokatoisessa ketjussa, mutta silti sitä ei uskota todeksi.

Taas yksi pässinpää joka ei eroita oikeaa väärästä!

"Rittää kun kaikki pystyvät elämään vain itsensä kanssa sovussa muita vahingoittamatta. Salasuhde ei vahingoita muita, jos siitä ei jää kiinni. "

Tuossa virkkeessä ei ole muuta viisasta kuin sanat "MUITA VAHINGOITTAMATTA".

Se, että ensin tuot esiin ajatuksen "vain itsensä kanssa", kertoo juuri sellaisesta itsekkyydestä, johon pettäjä syyllistyy.

Toiseksi: salasuhde vahingoittaa vaikka siitä ei jäisi kiinni. Aina kun olet panemassa vierasta, olet pois kotoa. Kun ajatuksesi ovat salarakkaassa, se on pois puolisoltasi.

Kolmanneksi: salasuhde paljastuu aina, ennemmin tai myöhemmin.

Näköjään fiksuimmat kirjoitukset saavat täällä eniten miinuksia. Ihmisillä on niin valtaisa halu HALLITA toisia ihmisiä, eikä vähiten kumppaniaan.

voi, voi kirjoitti:

Taas yksi pässinpää joka ei eroita oikeaa väärästä!

Ja käänteisesti. Mitä typerämpi kirjoitus, sitä enemmän plussaa.
Tyyneysrukous tähänkin
"Jumala suokoon minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa ne jotka voin ja viisautta erottaa nämä kaksi toisistaan"

höpö höpö kirjoitti:

"Rittää kun kaikki pystyvät elämään vain itsensä kanssa sovussa muita vahingoittamatta. Salasuhde ei vahingoita muita, jos siitä ei jää kiinni. "

Tuossa virkkeessä ei ole muuta viisasta kuin sanat "MUITA VAHINGOITTAMATTA".

Se, että ensin tuot esiin ajatuksen "vain itsensä kanssa", kertoo juuri sellaisesta itsekkyydestä, johon pettäjä syyllistyy.

Toiseksi: salasuhde vahingoittaa vaikka siitä ei jäisi kiinni. Aina kun olet panemassa vierasta, olet pois kotoa. Kun ajatuksesi ovat salarakkaassa, se on pois puolisoltasi.

Kolmanneksi: salasuhde paljastuu aina, ennemmin tai myöhemmin.

Lue lisää

Pidä huolta itsestäsi ja omista suhteistasi.

Kyllä sen jokainen tietää itse vahingoittaako muita tai itseään. Moni saa myös syrjähyppynsä ja salasuhteensa anteeksi. Moni jopa kertoo niistä itse puolisolleen.

Syrjäsuhteista paljastuu oikeasti vain murto-osa.

voivoivoi- kirjoitti:

Näköjään fiksuimmat kirjoitukset saavat täällä eniten miinuksia. Ihmisillä on niin valtaisa halu HALLITA toisia ihmisiä, eikä vähiten kumppaniaan.

Sanoit oikean sanan "hallita". Fiksut ihmiset eivät halua hallita puolisoaan sen enempää kuin muitakaan. Käräyttäjät ja toisten suhteisiin sekaantujat sensijaan haluavat hallita ja aiheuttaa epätasapainoa toistenkin suhteisiin, koska omat suhteet ovat epäonnistuneet.

qaz- kirjoitti:

Sanoit oikean sanan "hallita". Fiksut ihmiset eivät halua hallita puolisoaan sen enempää kuin muitakaan. Käräyttäjät ja toisten suhteisiin sekaantujat sensijaan haluavat hallita ja aiheuttaa epätasapainoa toistenkin suhteisiin, koska omat suhteet ovat epäonnistuneet.

Lue lisää

Jos tai kun kaksi ihmistä sopii jotain keskenään (ja ehkä alttarillakin vakuuttaa), niin kyllä on vähintä mitä voi tehdä niin ilmoittaa jos tilanne muutuu eli jos ei enää rakastakkaan tai/ja ei enää halua/pysty olemaan uskollinen. Elämä, ihmiset ja asiat voi hyvinkin muuttua ja fiksut ihmiset niissä tapauksissa ottaa toisetkin huomioon ja kantaa vastuunsa ja kertoo mikä on tilanne.

näin kirjoitti:

Jos tai kun kaksi ihmistä sopii jotain keskenään (ja ehkä alttarillakin vakuuttaa), niin kyllä on vähintä mitä voi tehdä niin ilmoittaa jos tilanne muutuu eli jos ei enää rakastakkaan tai/ja ei enää halua/pysty olemaan uskollinen. Elämä, ihmiset ja asiat voi hyvinkin muuttua ja fiksut ihmiset niissä tapauksissa ottaa toisetkin huomioon ja kantaa vastuunsa ja kertoo mikä on tilanne.

Lue lisää

Edes alttarilla ei sovita eikä vakuuteta mitään. Uskottomuus on yleensä enää piste iin päälle täysin kuolleessa tai/ja kiemuraisessa suhteessa eikä merkitse mitään. Paljon enemmän ovat merkinneet ne asiat, jotka ennen uskottomuutta ovat koetelleet suhdetta.

Tiedän lukuisia suhteita, joissa nimenomaan petetty ei ole kantanut mitään vastuusta koskaan mistään. Yleensäkin on loistanut poissaolollaan tai ei muuten ole osallistunut mihinkään perheen toimintaa, ei parisuhteeseen. Fiksut ihmiset siis huomioivat toisiaan, mutta molemminpuolisesti. Jos toinen ei huomioi, ei toiseltakaan sitä voi iankaikkisesti odottaa.

Niin, ja siitä erosta. Erityisesti miesten perisynti on se, että kun vaimo iskee kissan pöydälle siitä ei olla moksiskaan. Vaimo "nalkuttaa" ja vaatii muka mahdottomia, jos haluaa miehen osallistuvan johonkin. Kun vaimo päättää erota, mies yrittää viimein näennäisesti parantaa tapojaan. Tosin ei mitenkään tehokkaasti ja silloin on jo liian myöhäistä. Miehen laittaessa hanttiin täysillä ja keksiessään vittumaisia asioita kostoksi naiselle häenn erohaluistaan, monen naisen jaksaminen loppuu. Jäädään liittoon väkisin, ainakin siihen asti kunnes lapset ovat vanhempia.

Jokainen liitto on erilainen erilaisine traumoineen. Jos toisen harteille on jäänyt koko arkielämän pyörittäminen/vastuun kanto, on selvää, että siitä on seurauksensa. Jos toista ei ole kuunneltu tai toinen on ohitettu/mitätöity, sillä on seurauksensa. On itsestäänselvyys, että toinen menee vieraisiin, jos hänen kumppaninsa laiminlyö parisuhteen. Kun molemmat rakastavat ja kantavat vastuunsa, niin liitto voi hyvin eikä vieraisiin tarvitse mennä. Monet taas käyvät vieraissa, koska heidän liittonsa ei ole rakkausliitto.

--------------- kirjoitti:

Edes alttarilla ei sovita eikä vakuuteta mitään. Uskottomuus on yleensä enää piste iin päälle täysin kuolleessa tai/ja kiemuraisessa suhteessa eikä merkitse mitään. Paljon enemmän ovat merkinneet ne asiat, jotka ennen uskottomuutta ovat koetelleet suhdetta.

Tiedän lukuisia suhteita, joissa nimenomaan petetty ei ole kantanut mitään vastuusta koskaan mistään. Yleensäkin on loistanut poissaolollaan tai ei muuten ole osallistunut mihinkään perheen toimintaa, ei parisuhteeseen. Fiksut ihmiset siis huomioivat toisiaan, mutta molemminpuolisesti. Jos toinen ei huomioi, ei toiseltakaan sitä voi iankaikkisesti odottaa.

Niin, ja siitä erosta. Erityisesti miesten perisynti on se, että kun vaimo iskee kissan pöydälle siitä ei olla moksiskaan. Vaimo "nalkuttaa" ja vaatii muka mahdottomia, jos haluaa miehen osallistuvan johonkin. Kun vaimo päättää erota, mies yrittää viimein näennäisesti parantaa tapojaan. Tosin ei mitenkään tehokkaasti ja silloin on jo liian myöhäistä. Miehen laittaessa hanttiin täysillä ja keksiessään vittumaisia asioita kostoksi naiselle häenn erohaluistaan, monen naisen jaksaminen loppuu. Jäädään liittoon väkisin, ainakin siihen asti kunnes lapset ovat vanhempia.

Jokainen liitto on erilainen erilaisine traumoineen. Jos toisen harteille on jäänyt koko arkielämän pyörittäminen/vastuun kanto, on selvää, että siitä on seurauksensa. Jos toista ei ole kuunneltu tai toinen on ohitettu/mitätöity, sillä on seurauksensa. On itsestäänselvyys, että toinen menee vieraisiin, jos hänen kumppaninsa laiminlyö parisuhteen. Kun molemmat rakastavat ja kantavat vastuunsa, niin liitto voi hyvin eikä vieraisiin tarvitse mennä. Monet taas käyvät vieraissa, koska heidän liittonsa ei ole rakkausliitto.

Lue lisää

Vastausta kirjoittajalle --------: Petetty ei ole kantanut mitään vastuuta koskaan mistään...uskottomuus on vain piste iin päälle täysin kuolleessa suhteessa...
Missähän umpiossa kirjoittaja elää? Kannattaisi päivittää tiedot vaikka lukemalla Kimpimäen tuore väitöskirja pettämisen ja uskottomuuden paljastumisesta. Loppuisi tuo petettyjen räikeä mustamaalaaminen ja virheellinen yleistäminen.

--------------- kirjoitti:

Edes alttarilla ei sovita eikä vakuuteta mitään. Uskottomuus on yleensä enää piste iin päälle täysin kuolleessa tai/ja kiemuraisessa suhteessa eikä merkitse mitään. Paljon enemmän ovat merkinneet ne asiat, jotka ennen uskottomuutta ovat koetelleet suhdetta.

Tiedän lukuisia suhteita, joissa nimenomaan petetty ei ole kantanut mitään vastuusta koskaan mistään. Yleensäkin on loistanut poissaolollaan tai ei muuten ole osallistunut mihinkään perheen toimintaa, ei parisuhteeseen. Fiksut ihmiset siis huomioivat toisiaan, mutta molemminpuolisesti. Jos toinen ei huomioi, ei toiseltakaan sitä voi iankaikkisesti odottaa.

Niin, ja siitä erosta. Erityisesti miesten perisynti on se, että kun vaimo iskee kissan pöydälle siitä ei olla moksiskaan. Vaimo "nalkuttaa" ja vaatii muka mahdottomia, jos haluaa miehen osallistuvan johonkin. Kun vaimo päättää erota, mies yrittää viimein näennäisesti parantaa tapojaan. Tosin ei mitenkään tehokkaasti ja silloin on jo liian myöhäistä. Miehen laittaessa hanttiin täysillä ja keksiessään vittumaisia asioita kostoksi naiselle häenn erohaluistaan, monen naisen jaksaminen loppuu. Jäädään liittoon väkisin, ainakin siihen asti kunnes lapset ovat vanhempia.

Jokainen liitto on erilainen erilaisine traumoineen. Jos toisen harteille on jäänyt koko arkielämän pyörittäminen/vastuun kanto, on selvää, että siitä on seurauksensa. Jos toista ei ole kuunneltu tai toinen on ohitettu/mitätöity, sillä on seurauksensa. On itsestäänselvyys, että toinen menee vieraisiin, jos hänen kumppaninsa laiminlyö parisuhteen. Kun molemmat rakastavat ja kantavat vastuunsa, niin liitto voi hyvin eikä vieraisiin tarvitse mennä. Monet taas käyvät vieraissa, koska heidän liittonsa ei ole rakkausliitto.

Lue lisää

Alttarilla sovitaan. Alttarilla luvataan olla uskollinen.

..ja olla sinulle uskollinen, kunnes kuolema meidät erottaa.

Alttarilla sovitaan. kirjoitti:

Alttarilla sovitaan. Alttarilla luvataan olla uskollinen.

..ja olla sinulle uskollinen, kunnes kuolema meidät erottaa.

Ei luvata. Vihkikaavan ovela sanamuoto opittiin jo alaluokan uskonnon tunnilla.

"Tahdotko ottaa ....
..ja osoittaa hänelle uskollisuutta ja rakkautta myötä- ja..."

Siis kysymys on tahtomisesta. Se ei ole sama asia kuin lupaaminen, mikä olisikin hölmöä, sillä puolisoiden tahtoonhan avioliitto perustuu, ei lupaukseen.

Kuoleman erottamista ei tarvitse ottaa vihkikaavaan eikä edes moni pappi sitä enää suosittele. Varsin dramaattista.

--------------- kirjoitti:

Edes alttarilla ei sovita eikä vakuuteta mitään. Uskottomuus on yleensä enää piste iin päälle täysin kuolleessa tai/ja kiemuraisessa suhteessa eikä merkitse mitään. Paljon enemmän ovat merkinneet ne asiat, jotka ennen uskottomuutta ovat koetelleet suhdetta.

Tiedän lukuisia suhteita, joissa nimenomaan petetty ei ole kantanut mitään vastuusta koskaan mistään. Yleensäkin on loistanut poissaolollaan tai ei muuten ole osallistunut mihinkään perheen toimintaa, ei parisuhteeseen. Fiksut ihmiset siis huomioivat toisiaan, mutta molemminpuolisesti. Jos toinen ei huomioi, ei toiseltakaan sitä voi iankaikkisesti odottaa.

Niin, ja siitä erosta. Erityisesti miesten perisynti on se, että kun vaimo iskee kissan pöydälle siitä ei olla moksiskaan. Vaimo "nalkuttaa" ja vaatii muka mahdottomia, jos haluaa miehen osallistuvan johonkin. Kun vaimo päättää erota, mies yrittää viimein näennäisesti parantaa tapojaan. Tosin ei mitenkään tehokkaasti ja silloin on jo liian myöhäistä. Miehen laittaessa hanttiin täysillä ja keksiessään vittumaisia asioita kostoksi naiselle häenn erohaluistaan, monen naisen jaksaminen loppuu. Jäädään liittoon väkisin, ainakin siihen asti kunnes lapset ovat vanhempia.

Jokainen liitto on erilainen erilaisine traumoineen. Jos toisen harteille on jäänyt koko arkielämän pyörittäminen/vastuun kanto, on selvää, että siitä on seurauksensa. Jos toista ei ole kuunneltu tai toinen on ohitettu/mitätöity, sillä on seurauksensa. On itsestäänselvyys, että toinen menee vieraisiin, jos hänen kumppaninsa laiminlyö parisuhteen. Kun molemmat rakastavat ja kantavat vastuunsa, niin liitto voi hyvin eikä vieraisiin tarvitse mennä. Monet taas käyvät vieraissa, koska heidän liittonsa ei ole rakkausliitto.

Lue lisää

Totta tuo noin "Uskottomuus on yleensä enää piste iin päälle täysin kuolleessa tai/ja kiemuraisessa suhteessa eikä merkitse mitään."

Siellä vaakakupissa ei paina niinkään rakkaus puolisoa kohtaan, vaan eron myötä esim. talon myyminen ja lasten huollosta sopiminen (=riitely). Erossa kun pitäisi mennä oman mukavuusrajan alapuolelle.

sonjaOz kirjoitti:

Ei luvata. Vihkikaavan ovela sanamuoto opittiin jo alaluokan uskonnon tunnilla.

"Tahdotko ottaa ....
..ja osoittaa hänelle uskollisuutta ja rakkautta myötä- ja..."

Siis kysymys on tahtomisesta. Se ei ole sama asia kuin lupaaminen, mikä olisikin hölmöä, sillä puolisoiden tahtoonhan avioliitto perustuu, ei lupaukseen.

Kuoleman erottamista ei tarvitse ottaa vihkikaavaan eikä edes moni pappi sitä enää suosittele. Varsin dramaattista.

Lue lisää

SonjaOz, vääntelet sanoja kieroilumielessä. Mitä siellä alttarilla oikein tapahtui? Tahdoitko luvata jotain vai peräti lupasit tahtoa? Tahdoit jotakin kuolemaan asti, mutta tarkemmn ajatellen et sitten kuitenkaan ihan kuolemaan asti.
Kyllä alttarilla arkiajattelulla sitoudutaan todella jämäkästi, sitä ei sanojen saivartelulla muuksi saa. Saivartelulla pyrit vain hämäämään ja luikertelemaan vastuusta. Kahden filosofin avioliitossa tätä saivartelua voisi oikeasti olla, mutta ei muulloin.

sonjaOz kirjoitti:

Ei luvata. Vihkikaavan ovela sanamuoto opittiin jo alaluokan uskonnon tunnilla.

"Tahdotko ottaa ....
..ja osoittaa hänelle uskollisuutta ja rakkautta myötä- ja..."

Siis kysymys on tahtomisesta. Se ei ole sama asia kuin lupaaminen, mikä olisikin hölmöä, sillä puolisoiden tahtoonhan avioliitto perustuu, ei lupaukseen.

Kuoleman erottamista ei tarvitse ottaa vihkikaavaan eikä edes moni pappi sitä enää suosittele. Varsin dramaattista.

Lue lisää

Kannattaa sitten jo ennen vihkimistä tehdä puolisolle selväksi, että:"osoittaa uskollisuutta"jne. ei tarkoita siunkaan sitä, että tarvisi olla uskollinen jos vaikka tuleva puoliso ajattelee, että se tarkoittaa juuri sitä...ettei tule väärinkäsityksiä, vai mitä?

sonjaOz kirjoitti:

Totta tuo noin "Uskottomuus on yleensä enää piste iin päälle täysin kuolleessa tai/ja kiemuraisessa suhteessa eikä merkitse mitään."

Siellä vaakakupissa ei paina niinkään rakkaus puolisoa kohtaan, vaan eron myötä esim. talon myyminen ja lasten huollosta sopiminen (=riitely). Erossa kun pitäisi mennä oman mukavuusrajan alapuolelle.

Lue lisää

No voi hyvää päivää... eikös se ole loppujen lopuksi ihan yhdentekevää, mitä siellä alttarilla on luvattu, jos rakkaus loppuu eikä kerta kaikkiaan ole enää tahtoa olla yhdessä, kun elämä toisen kanssa ei vaan enää ole sitä, mitä haluaa?!

Silloin on rohkeampaa päästää irti!

arkisokrates kirjoitti:

SonjaOz, vääntelet sanoja kieroilumielessä. Mitä siellä alttarilla oikein tapahtui? Tahdoitko luvata jotain vai peräti lupasit tahtoa? Tahdoit jotakin kuolemaan asti, mutta tarkemmn ajatellen et sitten kuitenkaan ihan kuolemaan asti.
Kyllä alttarilla arkiajattelulla sitoudutaan todella jämäkästi, sitä ei sanojen saivartelulla muuksi saa. Saivartelulla pyrit vain hämäämään ja luikertelemaan vastuusta. Kahden filosofin avioliitossa tätä saivartelua voisi oikeasti olla, mutta ei muulloin.

Lue lisää

Kyllä. Tahdoin rakastaa exääni myötä- ja vastoinkäymisissä ja takuulla läpi elämän. Harva varmaan avioituu "toistaiseksi" tai "katsotaan nyt" -periaatteilla. Mutta rakkaus sammuu, samoin sen tahtominen, ilman vastarakkautta.

näin kirjoitti:

Kannattaa sitten jo ennen vihkimistä tehdä puolisolle selväksi, että:"osoittaa uskollisuutta"jne. ei tarkoita siunkaan sitä, että tarvisi olla uskollinen jos vaikka tuleva puoliso ajattelee, että se tarkoittaa juuri sitä...ettei tule väärinkäsityksiä, vai mitä?

Lue lisää

"Ettei tule väärinkäsityksiä..." Juupa juu. Senhän tietää aina kovin hyvin, mitä tapahtuu ja ajattelee sekä millaiseksi puoliso muuttuu esim. 25v liiton jälkeen....

hitot nyt alttarista kirjoitti:

No voi hyvää päivää... eikös se ole loppujen lopuksi ihan yhdentekevää, mitä siellä alttarilla on luvattu, jos rakkaus loppuu eikä kerta kaikkiaan ole enää tahtoa olla yhdessä, kun elämä toisen kanssa ei vaan enää ole sitä, mitä haluaa?!

Silloin on rohkeampaa päästää irti!

Lue lisää

Juuri noin "hitot nyt alttarista". Tuo on reipasta faktaa.

sonjaOz kirjoitti:

Juuri noin "hitot nyt alttarista". Tuo on reipasta faktaa.

Joo, joo on rohkeampaa päästää irti jos rakkaus loppuu ja siinä vaiheessa voi todeta: "Hitot nyt alttarista" Se on siinä vaiheessa mennyttä ja ollutta, MUTTA eikö tässä ole ollut kokoajan aiheena uskottomuus? Tämä on ns. uskottomuus palstakin eli jos et enää rakasta puolisoasi, niin ei sinulla silti ole oikeutta häntä pettää. Puolisollasi on ihan sama ihmisarvo kuin silloin kun suhteenne alkoi/menitte naimisiin. Sen verran täytyy toista kunnioittaa ja itseäänkin, että kertoo siitä, että tunteet on loppu ja haluan eron tai kertoa, että en aijo olla enää uskollinen.

näin kirjoitti:

Joo, joo on rohkeampaa päästää irti jos rakkaus loppuu ja siinä vaiheessa voi todeta: "Hitot nyt alttarista" Se on siinä vaiheessa mennyttä ja ollutta, MUTTA eikö tässä ole ollut kokoajan aiheena uskottomuus? Tämä on ns. uskottomuus palstakin eli jos et enää rakasta puolisoasi, niin ei sinulla silti ole oikeutta häntä pettää. Puolisollasi on ihan sama ihmisarvo kuin silloin kun suhteenne alkoi/menitte naimisiin. Sen verran täytyy toista kunnioittaa ja itseäänkin, että kertoo siitä, että tunteet on loppu ja haluan eron tai kertoa, että en aijo olla enää uskollinen.

Lue lisää

Joku taisi tuossa jo mainitakin, että tässä oli aiheena nimenomaan salassa yleensä pysyvät salarakkaudet.

sonjaOz kirjoitti:

"Ettei tule väärinkäsityksiä..." Juupa juu. Senhän tietää aina kovin hyvin, mitä tapahtuu ja ajattelee sekä millaiseksi puoliso muuttuu esim. 25v liiton jälkeen....

Kaikki on siinä kristallipallossa... :D

näin kirjoitti:

Joo, joo on rohkeampaa päästää irti jos rakkaus loppuu ja siinä vaiheessa voi todeta: "Hitot nyt alttarista" Se on siinä vaiheessa mennyttä ja ollutta, MUTTA eikö tässä ole ollut kokoajan aiheena uskottomuus? Tämä on ns. uskottomuus palstakin eli jos et enää rakasta puolisoasi, niin ei sinulla silti ole oikeutta häntä pettää. Puolisollasi on ihan sama ihmisarvo kuin silloin kun suhteenne alkoi/menitte naimisiin. Sen verran täytyy toista kunnioittaa ja itseäänkin, että kertoo siitä, että tunteet on loppu ja haluan eron tai kertoa, että en aijo olla enää uskollinen.

Lue lisää

"jos et enää rakasta puolisoasi, niin ei sinulla silti ole oikeutta häntä pettää. Puolisollasi on ihan sama ihmisarvo kuin silloin kun suhteenne alkoi/menitte naimisiin. "

Kenenkään ihmisen ihmisarvo ei ole puolison uskottomuudesta kiinni! Miten sellaista edes mietit?

Riippuu myös hirmuisen paljon mitä puolisolle kannattaa sanoa ja miten toimia, jos haluaa eron/ei rakasta/ei halua olla uskollinen. Useinmiten kyllä vanha viisaus "vaikeneminen on kultaa" on paikallaan kaikissa noissa tilanteissa.

sonjaOz kirjoitti:

"jos et enää rakasta puolisoasi, niin ei sinulla silti ole oikeutta häntä pettää. Puolisollasi on ihan sama ihmisarvo kuin silloin kun suhteenne alkoi/menitte naimisiin. "

Kenenkään ihmisen ihmisarvo ei ole puolison uskottomuudesta kiinni! Miten sellaista edes mietit?

Riippuu myös hirmuisen paljon mitä puolisolle kannattaa sanoa ja miten toimia, jos haluaa eron/ei rakasta/ei halua olla uskollinen. Useinmiten kyllä vanha viisaus "vaikeneminen on kultaa" on paikallaan kaikissa noissa tilanteissa.

Lue lisää

SonjaOz, koska huudat niin moneen kertaan, puolustelet iste itsellesi, että et enää rakastanut puolisoasi. Joten, luulen, että rakastat puolisoasi yhä. Aito, oikea rakkaus ei lopu sanoilla eikä katkeruudella, eikä sillä että ihminen väittää itselleen ja kaikille muille rakkauden päättyneen, Rakkaus on. Syvällä ihmisen sielussa, muuttumattomana, aina.

Rakkaus on kirjoitti:

SonjaOz, koska huudat niin moneen kertaan, puolustelet iste itsellesi, että et enää rakastanut puolisoasi. Joten, luulen, että rakastat puolisoasi yhä. Aito, oikea rakkaus ei lopu sanoilla eikä katkeruudella, eikä sillä että ihminen väittää itselleen ja kaikille muille rakkauden päättyneen, Rakkaus on. Syvällä ihmisen sielussa, muuttumattomana, aina.

Lue lisää

Minun ei tarvitse puolustella itseäni eikä muitakaan. Kerron vain tosiasioita elämästä, omasta ja muiden. Olet täysin hakoteillä tuon rakastamisesi kanssa. Aivan täysin. Epäilen, ettet itse ole päässyt rakkaudestasi yli. Pääset, kun hyväksyt, että rakkaus muuttuu ja katoaa. Mikään ei ole pysyvää.

Rakkaus on kirjoitti:

SonjaOz, koska huudat niin moneen kertaan, puolustelet iste itsellesi, että et enää rakastanut puolisoasi. Joten, luulen, että rakastat puolisoasi yhä. Aito, oikea rakkaus ei lopu sanoilla eikä katkeruudella, eikä sillä että ihminen väittää itselleen ja kaikille muille rakkauden päättyneen, Rakkaus on. Syvällä ihmisen sielussa, muuttumattomana, aina.

Lue lisää

"Rakkaus on" klo 04:55 Olisikohan ollut nukkumaanmenoaika?

"Aito, oikea rakkaus ei lopu sanoilla eikä katkeruudella, eikä sillä että ihminen väittää itselleen ja kaikille muille rakkauden päättyneen"

Höpöhöpö. Faktaa on, että rakkaus voi loppua. Jatkuessaan se muuttaa muotoaan, muuten se kuolee. Kun ihminen tuntee, ettei hän rakasta, niin hän ei rakasta.

näin kirjoitti:

Joo, joo on rohkeampaa päästää irti jos rakkaus loppuu ja siinä vaiheessa voi todeta: "Hitot nyt alttarista" Se on siinä vaiheessa mennyttä ja ollutta, MUTTA eikö tässä ole ollut kokoajan aiheena uskottomuus? Tämä on ns. uskottomuus palstakin eli jos et enää rakasta puolisoasi, niin ei sinulla silti ole oikeutta häntä pettää. Puolisollasi on ihan sama ihmisarvo kuin silloin kun suhteenne alkoi/menitte naimisiin. Sen verran täytyy toista kunnioittaa ja itseäänkin, että kertoo siitä, että tunteet on loppu ja haluan eron tai kertoa, että en aijo olla enää uskollinen.

Lue lisää

Miksi sinun "näin" ihmisarvosi olisi kiinni siitä onko puolisosi uskoton? Suosittelen sinulle itsetunnonkohotuskurssia tai terapiaa.

sonjaOz kirjoitti:

Kyllä. Tahdoin rakastaa exääni myötä- ja vastoinkäymisissä ja takuulla läpi elämän. Harva varmaan avioituu "toistaiseksi" tai "katsotaan nyt" -periaatteilla. Mutta rakkaus sammuu, samoin sen tahtominen, ilman vastarakkautta.

Lue lisää

"rakkaus sammuu, samoin sen tahtominen, ilman vastarakkautta. "

Täyttä faktaa.

päivi kirjoitti:

Miksi sinun "näin" ihmisarvosi olisi kiinni siitä onko puolisosi uskoton? Suosittelen sinulle itsetunnonkohotuskurssia tai terapiaa.

Minä tahdoin vain muistuttaa, että vaikka suhde olisi jo kuinka ns. tulehtunut ja tuntisi jopa vihaa toista kohtaan, niin sillä ihmisellä on edelleen sama ihmisarvo kuin silloin kun rakastit häntä yli kaiken! Olen vain tässä elämässä nähnyt, että monet ihmiset suhtutuvat ja puhuvatkin siitä samasta ihmisestä joka joskus oli maailman ihanin, valloittavin, kiltein jne. niinkuin hän ei sitten olisi ihminenkään, kun on vietetty raastavia vuosia, monia riitoja ja pettymyksiä on koettu. Sitten (taas) löytyy se maailman ihanin, suloisin jne. ja se oma puoliso on ällöttvä, raivostuttava sika! (ihan näillä sanoilla) Esimerkkini on kärjistetty, mutta tarkoitin ja muistutin, että kysymys on samasta, yhtä arvokkasta ihmisestä jota on lähdetty aikanaan samaa tietä kulkemaan ja rakastettu ja jota sitten nyttemmin on petetty! Minun eikä kenenkään ihmisarvo ole siitä kiinni onko puoliso uskollinen vai uskoton!

päivi kirjoitti:

"Rakkaus on" klo 04:55 Olisikohan ollut nukkumaanmenoaika?

"Aito, oikea rakkaus ei lopu sanoilla eikä katkeruudella, eikä sillä että ihminen väittää itselleen ja kaikille muille rakkauden päättyneen"

Höpöhöpö. Faktaa on, että rakkaus voi loppua. Jatkuessaan se muuttaa muotoaan, muuten se kuolee. Kun ihminen tuntee, ettei hän rakasta, niin hän ei rakasta.

Lue lisää

Ajatus aidon ja todellisen rakkauden pysyvyydestä ja muuttumattomuudesta ei ole omani vaan kiinalaisen filosofin Kunfutsen. Kuuluu myös buddhalaisuuteen ja eräisiin muihin oppeihin. Kunfutse totesi myös, että kaikki ihmiset eivät omista, saavuta, eivät edes kykene ymmärtämään aitoa rakkautta.Never mind, tämä kenttä ei riitä rakkausfilosofiaan.

Lukekaa rakkaudesta kirjoitti:

Ajatus aidon ja todellisen rakkauden pysyvyydestä ja muuttumattomuudesta ei ole omani vaan kiinalaisen filosofin Kunfutsen. Kuuluu myös buddhalaisuuteen ja eräisiin muihin oppeihin. Kunfutse totesi myös, että kaikki ihmiset eivät omista, saavuta, eivät edes kykene ymmärtämään aitoa rakkautta.Never mind, tämä kenttä ei riitä rakkausfilosofiaan.

Lue lisää

AJATUS aidon ja todellisen rakkauden pysyvyydestä on toki hieno. Mutta läheskään kaikki rakkaus ei käytännössä mahdu tuohon ajatukseen. Erityisesti silloin, kun ihminen itse sanoo, ettei rakasta.

Rakkaudesta puheenollen, sivujuoni uskottomuuspalstalla. Huomaan, että elämäni aikana olen rakastanut, minuun on vaikuttanut eniten kolme miestä. Yhden kanssa olin hetken parisuhteessa ajat sitten. Kaikki olen tuntenut 10-35v. Parisuhteeseen tarvitaan niin paljon muutakin kuin rakkautta.

näin kirjoitti:

Minä tahdoin vain muistuttaa, että vaikka suhde olisi jo kuinka ns. tulehtunut ja tuntisi jopa vihaa toista kohtaan, niin sillä ihmisellä on edelleen sama ihmisarvo kuin silloin kun rakastit häntä yli kaiken! Olen vain tässä elämässä nähnyt, että monet ihmiset suhtutuvat ja puhuvatkin siitä samasta ihmisestä joka joskus oli maailman ihanin, valloittavin, kiltein jne. niinkuin hän ei sitten olisi ihminenkään, kun on vietetty raastavia vuosia, monia riitoja ja pettymyksiä on koettu. Sitten (taas) löytyy se maailman ihanin, suloisin jne. ja se oma puoliso on ällöttvä, raivostuttava sika! (ihan näillä sanoilla) Esimerkkini on kärjistetty, mutta tarkoitin ja muistutin, että kysymys on samasta, yhtä arvokkasta ihmisestä jota on lähdetty aikanaan samaa tietä kulkemaan ja rakastettu ja jota sitten nyttemmin on petetty! Minun eikä kenenkään ihmisarvo ole siitä kiinni onko puoliso uskollinen vai uskoton!

Lue lisää

Mielenkiintoinen tämä ihmisarvokeskustelu.

Jokaisella on todella aina ihmisarvo riippumatta mistään muusta. Toisen ihmisen arvostus on silti aina ansaittava, myös parisuhteessa, uudestaan ja uudestaan. Muuten menee pieleen. Parisuhde on myös aina vuorovaikutteinen (tai siis ainakin ihanteena olisi) Ihminen saattaa muuttua vuosien varrella entiseksi vastakohdakseen. Joka vielä kenties tekee kaikki asiat toisinpäin. Ei huomioi, eikä kuuntele, ei rakasta, ei arvosta jne kumppaniaan. On varmaan sanomattakin selvää, ettei kukaan voi rakastaa ja arvostaa tuollaista puolisoa. Eroonpääseminen tuollaisesta tapauksesta on myös taito sinänsä.

Vandraren kirjoitti:

AJATUS aidon ja todellisen rakkauden pysyvyydestä on toki hieno. Mutta läheskään kaikki rakkaus ei käytännössä mahdu tuohon ajatukseen. Erityisesti silloin, kun ihminen itse sanoo, ettei rakasta.

Rakkaudesta puheenollen, sivujuoni uskottomuuspalstalla. Huomaan, että elämäni aikana olen rakastanut, minuun on vaikuttanut eniten kolme miestä. Yhden kanssa olin hetken parisuhteessa ajat sitten. Kaikki olen tuntenut 10-35v. Parisuhteeseen tarvitaan niin paljon muutakin kuin rakkautta.

Lue lisää

Niin. Rakastan miestäni, luulin eläväni elinikäisessä liiitossa, kunnes yhtenä päivänä maailmani romahti. Avasin silmäni, löytyi pitkäaikainen uskottomuus ja häikäilemätön valehtelu minulle, ehkä vuosia.
Päätin jättää miehen, erosin. Elämäni kovin päätös oli jättää rakastamani ihminen. Päätökseni on horjumaton, vaikka rakastan, en saanut vastarakkautta. Kukaan mies joka rakastaa, ei kohteisi vaimoaan kuten omanii.
Jatkaa elämääni,en aio kyynistyä. Aion löytää rakkauden uudestaan elämäni peruspilariksi. En ole luopunut uskostani oikeiden tekojen, rehellisten elämänarvojen ja oikean käytöksen tuomaan mielenrauhaan ja rakkauteen. En anna yhden pikkusieluisen ihmisen pilata elämääni, en muuttaa persoonaani tai uskoani.
Teen töitä, jotta unohdan hänet, ja pahat kokemukset, jätän ne taakseni. Kunhan pahin on ohi. Ero on tuore, siksi valvon yhä, luen ja kirjoitan öisinkin.

Uskon rakkauteen kirjoitti:

Niin. Rakastan miestäni, luulin eläväni elinikäisessä liiitossa, kunnes yhtenä päivänä maailmani romahti. Avasin silmäni, löytyi pitkäaikainen uskottomuus ja häikäilemätön valehtelu minulle, ehkä vuosia.
Päätin jättää miehen, erosin. Elämäni kovin päätös oli jättää rakastamani ihminen. Päätökseni on horjumaton, vaikka rakastan, en saanut vastarakkautta. Kukaan mies joka rakastaa, ei kohteisi vaimoaan kuten omanii.
Jatkaa elämääni,en aio kyynistyä. Aion löytää rakkauden uudestaan elämäni peruspilariksi. En ole luopunut uskostani oikeiden tekojen, rehellisten elämänarvojen ja oikean käytöksen tuomaan mielenrauhaan ja rakkauteen. En anna yhden pikkusieluisen ihmisen pilata elämääni, en muuttaa persoonaani tai uskoani.
Teen töitä, jotta unohdan hänet, ja pahat kokemukset, jätän ne taakseni. Kunhan pahin on ohi. Ero on tuore, siksi valvon yhä, luen ja kirjoitan öisinkin.

Lue lisää

Päätökseni erosta tarkoittaa että lopetin kaiken yhteydenpidon, lopullisesti. Buddhalaisen viisauden mukaan ihmisen ei kannata viettää lyhyttä, väliaikaista elämäänsä epärehellisten ihmisten seurassa.Silloin ehkä vain kärsii ja ehkä muuttuu itsekin seuransa kaltaiseksi. Elämässä kannattaa etsiä rehellisiä, aitoja ja oikeita elämänarvoja noudattavia ystäviä. Heiidän seurassaan ihminen oppii, kasvaa samanlaiseksi ja ehkä löytää itsekin joskus aidon rakkauden

Vandraren kirjoitti:

Mielenkiintoinen tämä ihmisarvokeskustelu.

Jokaisella on todella aina ihmisarvo riippumatta mistään muusta. Toisen ihmisen arvostus on silti aina ansaittava, myös parisuhteessa, uudestaan ja uudestaan. Muuten menee pieleen. Parisuhde on myös aina vuorovaikutteinen (tai siis ainakin ihanteena olisi) Ihminen saattaa muuttua vuosien varrella entiseksi vastakohdakseen. Joka vielä kenties tekee kaikki asiat toisinpäin. Ei huomioi, eikä kuuntele, ei rakasta, ei arvosta jne kumppaniaan. On varmaan sanomattakin selvää, ettei kukaan voi rakastaa ja arvostaa tuollaista puolisoa. Eroonpääseminen tuollaisesta tapauksesta on myös taito sinänsä.

Lue lisää

Jokaisella ihmisellä on AINA sama ihmisarvo, tekoihin katsomatta. Vastasyntyneellä on sama ihmisarvo, vaikka hän ei ole tehnyt vielä hyvää eikä pahaa. Ihmisarvoa EI tarvitse ansaita!

Uskon rakkauteen kirjoitti:

Niin. Rakastan miestäni, luulin eläväni elinikäisessä liiitossa, kunnes yhtenä päivänä maailmani romahti. Avasin silmäni, löytyi pitkäaikainen uskottomuus ja häikäilemätön valehtelu minulle, ehkä vuosia.
Päätin jättää miehen, erosin. Elämäni kovin päätös oli jättää rakastamani ihminen. Päätökseni on horjumaton, vaikka rakastan, en saanut vastarakkautta. Kukaan mies joka rakastaa, ei kohteisi vaimoaan kuten omanii.
Jatkaa elämääni,en aio kyynistyä. Aion löytää rakkauden uudestaan elämäni peruspilariksi. En ole luopunut uskostani oikeiden tekojen, rehellisten elämänarvojen ja oikean käytöksen tuomaan mielenrauhaan ja rakkauteen. En anna yhden pikkusieluisen ihmisen pilata elämääni, en muuttaa persoonaani tai uskoani.
Teen töitä, jotta unohdan hänet, ja pahat kokemukset, jätän ne taakseni. Kunhan pahin on ohi. Ero on tuore, siksi valvon yhä, luen ja kirjoitan öisinkin.

Lue lisää

Sinulle "Uskon rakkauteen". Anna anteeksi exällesi. Muuten katkeroidut. Muistele exästäsi hyviä asioita, hyviä kokemuksia. Unohda vain ne huonot.

näin kirjoitti:

Jokaisella ihmisellä on AINA sama ihmisarvo, tekoihin katsomatta. Vastasyntyneellä on sama ihmisarvo, vaikka hän ei ole tehnyt vielä hyvää eikä pahaa. Ihmisarvoa EI tarvitse ansaita!

Lue lisää

Juuri noin. Ihmisarvo on jokaisella, mutta arvostus täytyy ansaita. Ihmisarvo ja toisen ihmisen arvostaminen - kaksi eri asiaa.

sonjaOz kirjoitti:

"Ettei tule väärinkäsityksiä..." Juupa juu. Senhän tietää aina kovin hyvin, mitä tapahtuu ja ajattelee sekä millaiseksi puoliso muuttuu esim. 25v liiton jälkeen....

Ihan sama kuka muuttuu ja miksi muuttuu... täyttä vastuuttomien ihmisten seli seli seliä.

Lupaus on lupaus. Se on pidettävä. Piste.

näin kirjoitti:

Joo, joo on rohkeampaa päästää irti jos rakkaus loppuu ja siinä vaiheessa voi todeta: "Hitot nyt alttarista" Se on siinä vaiheessa mennyttä ja ollutta, MUTTA eikö tässä ole ollut kokoajan aiheena uskottomuus? Tämä on ns. uskottomuus palstakin eli jos et enää rakasta puolisoasi, niin ei sinulla silti ole oikeutta häntä pettää. Puolisollasi on ihan sama ihmisarvo kuin silloin kun suhteenne alkoi/menitte naimisiin. Sen verran täytyy toista kunnioittaa ja itseäänkin, että kertoo siitä, että tunteet on loppu ja haluan eron tai kertoa, että en aijo olla enää uskollinen.

Lue lisää

Koska jauhat koko ajan ihmisarvosta, niin kerro sitten se, mitensuhteesta pääse eroon, jos on sanonut toiselle, ettei enää rakasta,mutta toinen ei vaan usko eikä päästä pois?? Pitääkö sitten olla loppuelämä toisen kanssa ilman rakkautta tai seksiä???

asrgjuhserfljhbg kirjoitti:

Ihan sama kuka muuttuu ja miksi muuttuu... täyttä vastuuttomien ihmisten seli seli seliä.

Lupaus on lupaus. Se on pidettävä. Piste.

Ei ole mitään lupausta. Ei vihkikaavassa eikä muutenkaan. Myös suhteellisuudentajua kannattaa käyttää. Jos joku sanoo sinulle "rakastan sinua nyt ja ainiaasti" , niin tuo tarkoittaa oikeammin "rakastan sinua nyt, huomenna, ja todennäköisesti vielä kuukaudenkin päästä".

20+9 kirjoitti:

Koska jauhat koko ajan ihmisarvosta, niin kerro sitten se, mitensuhteesta pääse eroon, jos on sanonut toiselle, ettei enää rakasta,mutta toinen ei vaan usko eikä päästä pois?? Pitääkö sitten olla loppuelämä toisen kanssa ilman rakkautta tai seksiä???

Lue lisää

20 9
"jos on sanonut toiselle, ettei enää rakasta,mutta toinen ei vaan usko eikä päästä pois?? "
Tuossa ei auta mikään muu kuin täyttää yksin erohakemus.

Juri näin.

Pettäminen on pettämistä. Se on petos. Lupauksen pettäminen ja valehtelua.

Rinnakkaissuhde sopii termiksi jos se tosiaan on molemmin puolin sovittu ja hyväksytty juttu. Tosin niitä pareja, jotka niin sopivat ei juurkaan ole. Niistä puhutaan koska se on niin perin juurin outoa, mutta aniharvat edes haluavat sellaista kokeilla saati toteuttavat.

Fiksulle ihmiselle tieto toisten pettämisestä aiheuttaa hämmentävän tilanteen. Kertoako väärinkohdellulle vai ei. Usein pitkän ajatustyön jälkeen:
Jos väärinkohdeltu on fiksun hyvä ystävä tai läheinen, hän kertoo.
Jos petokseen osallistunut on hänen ystävänsä, hän ei käräytä, mutta ei hyväksy ystävän tekoa vaan neuvoo häntä oikeisiin toimenpiteisiin. Jos tilanne ei muutu, fiksu jättäytyy ulkopuoliseksi.
Vihamiehensä voi fiksukin joskus käräyttää, jos toisen loukkaukset ovat niin suuret, että se on oikeutettua tai ainoa tapa saada haikeutta itselleen. Koska fiksu ei niele mitä tahansa.
Työkaveria fiksu ei voi koskaan käräyttää, työilmapiirin säilymisen vuoksi. Itselleen ei-tärkeiden ihmisten elämään fiksu ei puutu.

Fiksu ihminen kirjoitti:

Fiksulle ihmiselle tieto toisten pettämisestä aiheuttaa hämmentävän tilanteen. Kertoako väärinkohdellulle vai ei. Usein pitkän ajatustyön jälkeen:
Jos väärinkohdeltu on fiksun hyvä ystävä tai läheinen, hän kertoo.
Jos petokseen osallistunut on hänen ystävänsä, hän ei käräytä, mutta ei hyväksy ystävän tekoa vaan neuvoo häntä oikeisiin toimenpiteisiin. Jos tilanne ei muutu, fiksu jättäytyy ulkopuoliseksi.
Vihamiehensä voi fiksukin joskus käräyttää, jos toisen loukkaukset ovat niin suuret, että se on oikeutettua tai ainoa tapa saada haikeutta itselleen. Koska fiksu ei niele mitä tahansa.
Työkaveria fiksu ei voi koskaan käräyttää, työilmapiirin säilymisen vuoksi. Itselleen ei-tärkeiden ihmisten elämään fiksu ei puutu.

Lue lisää

Fiksu ihminen ei hämmenny mistään. Voisi miltei sanoa, että fiksu on jo nähnyt kaiken ja kuullut kaiken. Ainakin näin yksinkertaisen asian kuin uskottomuuden osalta.

Fiksu ihminen kirjoitti:

Fiksulle ihmiselle tieto toisten pettämisestä aiheuttaa hämmentävän tilanteen. Kertoako väärinkohdellulle vai ei. Usein pitkän ajatustyön jälkeen:
Jos väärinkohdeltu on fiksun hyvä ystävä tai läheinen, hän kertoo.
Jos petokseen osallistunut on hänen ystävänsä, hän ei käräytä, mutta ei hyväksy ystävän tekoa vaan neuvoo häntä oikeisiin toimenpiteisiin. Jos tilanne ei muutu, fiksu jättäytyy ulkopuoliseksi.
Vihamiehensä voi fiksukin joskus käräyttää, jos toisen loukkaukset ovat niin suuret, että se on oikeutettua tai ainoa tapa saada haikeutta itselleen. Koska fiksu ei niele mitä tahansa.
Työkaveria fiksu ei voi koskaan käräyttää, työilmapiirin säilymisen vuoksi. Itselleen ei-tärkeiden ihmisten elämään fiksu ei puutu.

Lue lisää

Pidän itseäni kohtuu fiksuna ihmisenä ja en kyllä sekaannu kenenkään muun parisuhteeseen ikinä. Kirveestähän siinä tässä maassa saa.

Aviorikos ei ole rikos.

Fiksu ihminen kirjoitti:

Fiksulle ihmiselle tieto toisten pettämisestä aiheuttaa hämmentävän tilanteen. Kertoako väärinkohdellulle vai ei. Usein pitkän ajatustyön jälkeen:
Jos väärinkohdeltu on fiksun hyvä ystävä tai läheinen, hän kertoo.
Jos petokseen osallistunut on hänen ystävänsä, hän ei käräytä, mutta ei hyväksy ystävän tekoa vaan neuvoo häntä oikeisiin toimenpiteisiin. Jos tilanne ei muutu, fiksu jättäytyy ulkopuoliseksi.
Vihamiehensä voi fiksukin joskus käräyttää, jos toisen loukkaukset ovat niin suuret, että se on oikeutettua tai ainoa tapa saada haikeutta itselleen. Koska fiksu ei niele mitä tahansa.
Työkaveria fiksu ei voi koskaan käräyttää, työilmapiirin säilymisen vuoksi. Itselleen ei-tärkeiden ihmisten elämään fiksu ei puutu.

Lue lisää

Fiksu ihminen ei myöskään käryn käytyä mene möläyttämään kaikenlaista petetylle, tyyliin "kyllä minä tiesin" tai kertomaan jälkikäteen yksityiskohtia esim. työkaverin petoksesta. Mutta näin vain tapahtuu ihmisten keskuudessa.

sonjaOz kirjoitti:

Fiksu ihminen ei hämmenny mistään. Voisi miltei sanoa, että fiksu on jo nähnyt kaiken ja kuullut kaiken. Ainakin näin yksinkertaisen asian kuin uskottomuuden osalta.

Vaikka olisi nähnyt ja kuullut kaiken (ainakin omasta mielestään) niin elämän eri tilanteet hämmentävät, yllättävät ja vaikuttavat ihmiseen. Mikä sen tavallisenpaa ja luonnollisenpaa kuin syntymä tai kuolema? Jos sattuu omalle kohdalle: saat lapsen tai omaisesi kuolee, niin eikö hämennä tai jos sairastut vakavasti? Kyllä ihminen, fiksu ihminen hämmentyy, niin hyvistä kuin pahoistakin asioista. Uskottomuus saattaa hyvinkin hämmentää... Minusta se on ihan luonnollista. Kylmä, välinpitämätön ja itsekäs ihminen ei varmaan hämmenny, mutta minusta sellainen ei ole fiksu ihminen.

näin kirjoitti:

Vaikka olisi nähnyt ja kuullut kaiken (ainakin omasta mielestään) niin elämän eri tilanteet hämmentävät, yllättävät ja vaikuttavat ihmiseen. Mikä sen tavallisenpaa ja luonnollisenpaa kuin syntymä tai kuolema? Jos sattuu omalle kohdalle: saat lapsen tai omaisesi kuolee, niin eikö hämennä tai jos sairastut vakavasti? Kyllä ihminen, fiksu ihminen hämmentyy, niin hyvistä kuin pahoistakin asioista. Uskottomuus saattaa hyvinkin hämmentää... Minusta se on ihan luonnollista. Kylmä, välinpitämätön ja itsekäs ihminen ei varmaan hämmenny, mutta minusta sellainen ei ole fiksu ihminen.

Lue lisää

"Näin". Fiksulla tarkoitan viisasta. Viisas ihminen tietää, hän osaa ennakoida miten erilaiset ihmiset käyttäytyvät elämän eri tilanteissa. Viisaalla ihmisellä on elämänkokemuksen ja tiedon lisäksi kyky intuition avulla yhdistellä tietoa ja kokemustaan. Tuohon intuitioon tarvitaan ns. tunneälyä ja luovuutta. Viisas ihminen ymmärtää elämää ja ihmisiä. Siksi eri asiat eivät hämmennä.

Syntymä ja kuolema on todellakin luonnollista, ja samalla varmaa. Miksi niiden pitäisi nimenomaan hämmentää? Itse olin vähintään 7. taivaassa, kun sain lapseni. Läheisten vakava sairastuminen on raastavaa, mutta ei hämmennä yhtään. Suren aivan valtavasti, kun läheiseni kuolee. Ja niitä tosiaan kuolee ;(.

Syntymän ja kuoleman välissä on elämä. Jokaisen elämässä voi periaatteessa sattua mitä tahansa. Jos solmii parisuhteen, on melko varmaa, ettei se ole pelkästään ruusuilla tanssimista. Uskottomuuden riski on aina mahdollinen. Vieläkin suurempi riski on tulla muutoin syvästi loukatuksi ja kaltoinkohdelluksi, vieläpä ihan uskollisen puolison taholta.

sonjaOz kirjoitti:

"Näin". Fiksulla tarkoitan viisasta. Viisas ihminen tietää, hän osaa ennakoida miten erilaiset ihmiset käyttäytyvät elämän eri tilanteissa. Viisaalla ihmisellä on elämänkokemuksen ja tiedon lisäksi kyky intuition avulla yhdistellä tietoa ja kokemustaan. Tuohon intuitioon tarvitaan ns. tunneälyä ja luovuutta. Viisas ihminen ymmärtää elämää ja ihmisiä. Siksi eri asiat eivät hämmennä.

Syntymä ja kuolema on todellakin luonnollista, ja samalla varmaa. Miksi niiden pitäisi nimenomaan hämmentää? Itse olin vähintään 7. taivaassa, kun sain lapseni. Läheisten vakava sairastuminen on raastavaa, mutta ei hämmennä yhtään. Suren aivan valtavasti, kun läheiseni kuolee. Ja niitä tosiaan kuolee ;(.

Syntymän ja kuoleman välissä on elämä. Jokaisen elämässä voi periaatteessa sattua mitä tahansa. Jos solmii parisuhteen, on melko varmaa, ettei se ole pelkästään ruusuilla tanssimista. Uskottomuuden riski on aina mahdollinen. Vieläkin suurempi riski on tulla muutoin syvästi loukatuksi ja kaltoinkohdelluksi, vieläpä ihan uskollisen puolison taholta.

Lue lisää

Kun sinä, kerran noin hyvin tiedät minkäläinen on viisas ihminen, niin onko hän sellainen sinun mielestäsi joka pettää puolisoaan ajatellen, että tämähän on tavallista ja fiksut ihmiset tekevät näin? Joo, parisuhteessa tulee ongelmia, erimielisyyttä ja riitaakin ja ne on käsiteltävä miten kukakin osaa ja pystyy. Toisen pettäminen ja valehtelu on eri asia. Jos minä olen erimieltä puolisoni kanssa, sanon sen ja jos mieletäni olen tehnyt väärin häntä kohtaan haluan ja mielestäni minun pitääkin selvittää se hänen kanssaan. Toisen pettäminen, valehtelu ja salailu on eri asia ja se on väärin.

sonjaOz kirjoitti:

Fiksu ihminen ei hämmenny mistään. Voisi miltei sanoa, että fiksu on jo nähnyt kaiken ja kuullut kaiken. Ainakin näin yksinkertaisen asian kuin uskottomuuden osalta.

"näin yksinkertaisen asian kuin uskottomuuden osalta."

Juuri näin. Uskottomuus on hyvin yksinkertainen asia. Miksi se on monien mahdotonta ymmärtää?

näin kirjoitti:

Kun sinä, kerran noin hyvin tiedät minkäläinen on viisas ihminen, niin onko hän sellainen sinun mielestäsi joka pettää puolisoaan ajatellen, että tämähän on tavallista ja fiksut ihmiset tekevät näin? Joo, parisuhteessa tulee ongelmia, erimielisyyttä ja riitaakin ja ne on käsiteltävä miten kukakin osaa ja pystyy. Toisen pettäminen ja valehtelu on eri asia. Jos minä olen erimieltä puolisoni kanssa, sanon sen ja jos mieletäni olen tehnyt väärin häntä kohtaan haluan ja mielestäni minun pitääkin selvittää se hänen kanssaan. Toisen pettäminen, valehtelu ja salailu on eri asia ja se on väärin.

Lue lisää

Pettääkö viisas ihminen puolisoaan ajatellen "tämähän on tavallista ja fiksut ihmiset tekevät näin"?

No ei nyt ainakaan noin. Fiksujen ihmisten ja hieman vähemmänkin fiksujen uskottomuuteen liittyy puhdas harkinta.

"...ongelmia, erimielisyyttä ja riitaakin ja ne on käsiteltävä..."

Siinäpä se onkin, kun suuressa osassa, ellei suurimmassa osassa parisuhteita ongelmia, erimielisyyksiä ja riitoja EI käsitellä eikä ratkaista. Yksin ei kukaan pysty riitoja ratkaisemaan. Kaksin se on myös mahdotonta, jos molemmat pitävät sitkeästi kiinni omasta näkemyksestään eikä toinen tai kumpikaan suostu kompromisseihin. Hyvin yleistä on, että toinen määrää tahdin ja toinen sopeutuu siihen. Tämä systeemi kärsii, kun toinen ei enää haluakaan sopeutua.

sonjaOz kirjoitti:

"Näin". Fiksulla tarkoitan viisasta. Viisas ihminen tietää, hän osaa ennakoida miten erilaiset ihmiset käyttäytyvät elämän eri tilanteissa. Viisaalla ihmisellä on elämänkokemuksen ja tiedon lisäksi kyky intuition avulla yhdistellä tietoa ja kokemustaan. Tuohon intuitioon tarvitaan ns. tunneälyä ja luovuutta. Viisas ihminen ymmärtää elämää ja ihmisiä. Siksi eri asiat eivät hämmennä.

Syntymä ja kuolema on todellakin luonnollista, ja samalla varmaa. Miksi niiden pitäisi nimenomaan hämmentää? Itse olin vähintään 7. taivaassa, kun sain lapseni. Läheisten vakava sairastuminen on raastavaa, mutta ei hämmennä yhtään. Suren aivan valtavasti, kun läheiseni kuolee. Ja niitä tosiaan kuolee ;(.

Syntymän ja kuoleman välissä on elämä. Jokaisen elämässä voi periaatteessa sattua mitä tahansa. Jos solmii parisuhteen, on melko varmaa, ettei se ole pelkästään ruusuilla tanssimista. Uskottomuuden riski on aina mahdollinen. Vieläkin suurempi riski on tulla muutoin syvästi loukatuksi ja kaltoinkohdelluksi, vieläpä ihan uskollisen puolison taholta.

Lue lisää

"Jokaisen elämässä voi periaatteessa sattua mitä tahansa. Uskottomuuden riski on aina mahdollinen. "

Uskottomuuden riski? Mikä se on?
Syöpäriski tarkoittaa, että voi tulla syöpä, eikä sille voi kukaan mitään. Tsunamiriski on sama juttu, eikä sille ihminen voi mitään.

Mutta uskottomuus on TEKO - ihminen joko on uskoton tai ei ole - IHAN OMASTA VAPAASTA TAHDOSTAAN. Uskottomuus on AINA tahallista. Ihan turrha tulla sanomaan, että "oho, olin ihan vahingossa uskoton" - paskat.

"Uskottomuuden riski" on selkärangattomien ihmisten vastuun pakoilua.

x.x.x kirjoitti:

"Jokaisen elämässä voi periaatteessa sattua mitä tahansa. Uskottomuuden riski on aina mahdollinen. "

Uskottomuuden riski? Mikä se on?
Syöpäriski tarkoittaa, että voi tulla syöpä, eikä sille voi kukaan mitään. Tsunamiriski on sama juttu, eikä sille ihminen voi mitään.

Mutta uskottomuus on TEKO - ihminen joko on uskoton tai ei ole - IHAN OMASTA VAPAASTA TAHDOSTAAN. Uskottomuus on AINA tahallista. Ihan turrha tulla sanomaan, että "oho, olin ihan vahingossa uskoton" - paskat.

"Uskottomuuden riski" on selkärangattomien ihmisten vastuun pakoilua.

Lue lisää

Uskottomuus on ennenkaikkea tunne, joka syntyy ihmisen tarpeista. Sikäli myös uskottomuuden riski on aina mahdollinen parisuhteessa. Ihminen ei tiedä läheskään aina omista tulevista tunteistaan, tarpeistaan, kriiseistään ym. joten vielä vaikeampaa niitä on ennustaa puolisosta.

runoilijaX kirjoitti:

Uskottomuus on ennenkaikkea tunne, joka syntyy ihmisen tarpeista. Sikäli myös uskottomuuden riski on aina mahdollinen parisuhteessa. Ihminen ei tiedä läheskään aina omista tulevista tunteistaan, tarpeistaan, kriiseistään ym. joten vielä vaikeampaa niitä on ennustaa puolisosta.

Lue lisää

Tunteet ohjaavat ihmistä, kuten myös järki, tahtokin.

näin kirjoitti:

Vaikka olisi nähnyt ja kuullut kaiken (ainakin omasta mielestään) niin elämän eri tilanteet hämmentävät, yllättävät ja vaikuttavat ihmiseen. Mikä sen tavallisenpaa ja luonnollisenpaa kuin syntymä tai kuolema? Jos sattuu omalle kohdalle: saat lapsen tai omaisesi kuolee, niin eikö hämennä tai jos sairastut vakavasti? Kyllä ihminen, fiksu ihminen hämmentyy, niin hyvistä kuin pahoistakin asioista. Uskottomuus saattaa hyvinkin hämmentää... Minusta se on ihan luonnollista. Kylmä, välinpitämätön ja itsekäs ihminen ei varmaan hämmenny, mutta minusta sellainen ei ole fiksu ihminen.

Lue lisää

Sinulle 'näin'. Elämän eri tilanteet vaikuttavat eritavoin eri ihmisiin. On hyvä pitää mielessä, että uskottomuus vaikuttaa jollaintavalla myös uskottomaan.

runoilijaX kirjoitti:

Uskottomuus on ennenkaikkea tunne, joka syntyy ihmisen tarpeista. Sikäli myös uskottomuuden riski on aina mahdollinen parisuhteessa. Ihminen ei tiedä läheskään aina omista tulevista tunteistaan, tarpeistaan, kriiseistään ym. joten vielä vaikeampaa niitä on ennustaa puolisosta.

Lue lisää

Sanot: "Ihminen ei tiedä läheskään aina omista tulevista tunteistaan, tarpeistaan, kriiseistään ym. joten vielä vaikeampaa niitä on ennustaa puolisosta. "

Niin? Mitä sitten? Vai tarkoitatko, että ihminen on tahdoton ja aivoton olio, jota tunteet vievät, riepottelevat miten hyvänsä? En pitäisi itseäni ihmisenä jos olisin tuollainen.

Ihmisellä on primitiivisten tunteiden lisäksi oma tahto. Toisen ei tarvitse "ennustaa puolisosta tulevia tarpeita" kun tämän on kertonut mitä elämältään haluaa ja ja on sitoutunut siihen. Lupaus annetaan ja lupaus pidetään. Se riittää minulle. Ei tarvitse ennustaa sitä, miten joku tahdoton ja arvaamaton olio poukkoilee....

näin kirjoitti:

Vaikka olisi nähnyt ja kuullut kaiken (ainakin omasta mielestään) niin elämän eri tilanteet hämmentävät, yllättävät ja vaikuttavat ihmiseen. Mikä sen tavallisenpaa ja luonnollisenpaa kuin syntymä tai kuolema? Jos sattuu omalle kohdalle: saat lapsen tai omaisesi kuolee, niin eikö hämennä tai jos sairastut vakavasti? Kyllä ihminen, fiksu ihminen hämmentyy, niin hyvistä kuin pahoistakin asioista. Uskottomuus saattaa hyvinkin hämmentää... Minusta se on ihan luonnollista. Kylmä, välinpitämätön ja itsekäs ihminen ei varmaan hämmenny, mutta minusta sellainen ei ole fiksu ihminen.

Lue lisää

Ihmiset ovat erilaisia "näin". Joku hämmentyy kaikesta, toinen ei mistään. Jotkut harrastavat vuorikiipeilyä, riippuliitämistä, laskuvarjohyppyjä. Toisille jo vilkasliikenteisen kadun ylittämisessä on riittävästi extremea.

päivi kirjoitti:

Sinulle 'näin'. Elämän eri tilanteet vaikuttavat eritavoin eri ihmisiin. On hyvä pitää mielessä, että uskottomuus vaikuttaa jollaintavalla myös uskottomaan.

No, ihme on jos ei vaikuta!

sonjaOz kirjoitti:

Pettääkö viisas ihminen puolisoaan ajatellen "tämähän on tavallista ja fiksut ihmiset tekevät näin"?

No ei nyt ainakaan noin. Fiksujen ihmisten ja hieman vähemmänkin fiksujen uskottomuuteen liittyy puhdas harkinta.

"...ongelmia, erimielisyyttä ja riitaakin ja ne on käsiteltävä..."

Siinäpä se onkin, kun suuressa osassa, ellei suurimmassa osassa parisuhteita ongelmia, erimielisyyksiä ja riitoja EI käsitellä eikä ratkaista. Yksin ei kukaan pysty riitoja ratkaisemaan. Kaksin se on myös mahdotonta, jos molemmat pitävät sitkeästi kiinni omasta näkemyksestään eikä toinen tai kumpikaan suostu kompromisseihin. Hyvin yleistä on, että toinen määrää tahdin ja toinen sopeutuu siihen. Tämä systeemi kärsii, kun toinen ei enää haluakaan sopeutua.

Lue lisää

Ja siihenkö on hyvä ratkaisu paeta toiseen suhteeseen ja pettää?

x.x.x kirjoitti:

Sanot: "Ihminen ei tiedä läheskään aina omista tulevista tunteistaan, tarpeistaan, kriiseistään ym. joten vielä vaikeampaa niitä on ennustaa puolisosta. "

Niin? Mitä sitten? Vai tarkoitatko, että ihminen on tahdoton ja aivoton olio, jota tunteet vievät, riepottelevat miten hyvänsä? En pitäisi itseäni ihmisenä jos olisin tuollainen.

Ihmisellä on primitiivisten tunteiden lisäksi oma tahto. Toisen ei tarvitse "ennustaa puolisosta tulevia tarpeita" kun tämän on kertonut mitä elämältään haluaa ja ja on sitoutunut siihen. Lupaus annetaan ja lupaus pidetään. Se riittää minulle. Ei tarvitse ennustaa sitä, miten joku tahdoton ja arvaamaton olio poukkoilee....

Lue lisää

Kaikki muuttuu veikkoseni "x.x.x". Sinulla on hyvä putkinäkö, joka sopii kuin nappi silmään samanlaisten seurassa. Erilaisista ihmisistä et ymmärrä mitään. Et edes siitä, että itse muuttuisit. Siksikö parisuhteesi on mennyt pieleen, vai mitä täällä teet toisia haukkumassa?

Ei kuulu minulle kirjoitti:

Pidän itseäni kohtuu fiksuna ihmisenä ja en kyllä sekaannu kenenkään muun parisuhteeseen ikinä. Kirveestähän siinä tässä maassa saa.

Aviorikos ei ole rikos.

Nuorena parhaan ystäväni mies petti. Tiesin, mutta en kertonut. Ystäväni eli tuossa lliitossa vielä pari vuotta. Kunnes ystävä erosi.
Kadun että en kertonut. Aiheutin kärsimystä omalle ystävälleni kaksi ylimääräistä vuotta. Sen jälkeen päätin, että en enää ikinä kohtele rakkaita ystäviäni samoin. Kun kuulen uskottomuudesta, jossa petetty on hyvä kaverini, käräytän aina.

Ystävän puolella kirjoitti:

Nuorena parhaan ystäväni mies petti. Tiesin, mutta en kertonut. Ystäväni eli tuossa lliitossa vielä pari vuotta. Kunnes ystävä erosi.
Kadun että en kertonut. Aiheutin kärsimystä omalle ystävälleni kaksi ylimääräistä vuotta. Sen jälkeen päätin, että en enää ikinä kohtele rakkaita ystäviäni samoin. Kun kuulen uskottomuudesta, jossa petetty on hyvä kaverini, käräytän aina.

Lue lisää

Kyllä, minäkin kerron jos tiedän ja vaikka ei olisi niin ystävästäkään kysymys. Minä haluan ilmanmuuta sellaisessa tilanteessa, että minulle kerrottaisi!

näin kirjoitti:

Ja siihenkö on hyvä ratkaisu paeta toiseen suhteeseen ja pettää?

Pakeneminen on itsepuolustuskeino. Sen myötä ihminen ehkä osaakin tehdä ratkaisun ja siirtyä elämässään uuteen vaiheeseen.

"Mä valitsin juosta,
Koska luulin etten osaisi muuta.
En enää tunnista itseäni tuosta,
Se ihminen on jäänyt menneeseen aikaan.

En odota yllätystä,
En pidätä hengitystä.
Mä haluan jättää sen kaiken taakse.
Tää, mun pakoni loppuun juostu on.
En mä rohkea oo,
Enkä kuolematon.
Mut mä tiedän vaan sen,
Minkä sydän on tiennyt kauan.
Tää, mun pakoni loppuun juostu on."

sonjaOz kirjoitti:

"Näin". Fiksulla tarkoitan viisasta. Viisas ihminen tietää, hän osaa ennakoida miten erilaiset ihmiset käyttäytyvät elämän eri tilanteissa. Viisaalla ihmisellä on elämänkokemuksen ja tiedon lisäksi kyky intuition avulla yhdistellä tietoa ja kokemustaan. Tuohon intuitioon tarvitaan ns. tunneälyä ja luovuutta. Viisas ihminen ymmärtää elämää ja ihmisiä. Siksi eri asiat eivät hämmennä.

Syntymä ja kuolema on todellakin luonnollista, ja samalla varmaa. Miksi niiden pitäisi nimenomaan hämmentää? Itse olin vähintään 7. taivaassa, kun sain lapseni. Läheisten vakava sairastuminen on raastavaa, mutta ei hämmennä yhtään. Suren aivan valtavasti, kun läheiseni kuolee. Ja niitä tosiaan kuolee ;(.

Syntymän ja kuoleman välissä on elämä. Jokaisen elämässä voi periaatteessa sattua mitä tahansa. Jos solmii parisuhteen, on melko varmaa, ettei se ole pelkästään ruusuilla tanssimista. Uskottomuuden riski on aina mahdollinen. Vieläkin suurempi riski on tulla muutoin syvästi loukatuksi ja kaltoinkohdelluksi, vieläpä ihan uskollisen puolison taholta.

Lue lisää

Hämmennys kertoo, että ihminen pohtii, mikä on oikea, mikä väärä. Ja pohtii, koska haluaa toimia oikein. "Höpö höpö, näin se menee" ihmiset ovat yksiviivaisia -eivät mieti eivätkä harkitse. En kutsuisi sellaista älykkyydeksi.

x.x.x kirjoitti:

"Jokaisen elämässä voi periaatteessa sattua mitä tahansa. Uskottomuuden riski on aina mahdollinen. "

Uskottomuuden riski? Mikä se on?
Syöpäriski tarkoittaa, että voi tulla syöpä, eikä sille voi kukaan mitään. Tsunamiriski on sama juttu, eikä sille ihminen voi mitään.

Mutta uskottomuus on TEKO - ihminen joko on uskoton tai ei ole - IHAN OMASTA VAPAASTA TAHDOSTAAN. Uskottomuus on AINA tahallista. Ihan turrha tulla sanomaan, että "oho, olin ihan vahingossa uskoton" - paskat.

"Uskottomuuden riski" on selkärangattomien ihmisten vastuun pakoilua.

Lue lisää

Minullakaan ei ole olemassa uskottomuuden riskiä. Minulla on vahvat periaatteet, joita en riko. Ja hyvä itsetunto.

Uskollinen myös kirjoitti:

Minullakaan ei ole olemassa uskottomuuden riskiä. Minulla on vahvat periaatteet, joita en riko. Ja hyvä itsetunto.

Kaikkein kummallisinta on se kun jotkut sanoo, että itsetunto NOUSEE kun peuhaa muitten kanssa pettäen puolisoaan! Kyllä minun itsetuntoni sellaisesta ALENISI maan rakoon...hyi sentään, koko ajatukselle!

näin kirjoitti:

Ja siihenkö on hyvä ratkaisu paeta toiseen suhteeseen ja pettää?

Yleensä vaihtoehdot on ero tai uskottomuus. Monet aloittavat uskottomuudella ja päätyvät eroon. Näin se menee.

Uskollinen myös kirjoitti:

Minullakaan ei ole olemassa uskottomuuden riskiä. Minulla on vahvat periaatteet, joita en riko. Ja hyvä itsetunto.

"uskollinen myös"
On vaikka kuinka paljon uskottomia, jotka ovat aiemmin ajatelleet täsmälleen kuten sinä.

näin kirjoitti:

Kaikkein kummallisinta on se kun jotkut sanoo, että itsetunto NOUSEE kun peuhaa muitten kanssa pettäen puolisoaan! Kyllä minun itsetuntoni sellaisesta ALENISI maan rakoon...hyi sentään, koko ajatukselle!

Lue lisää

"näin"
Ilmanmuuta itsetunto voi nousta rinnakkaissuhteesta. Ihan yhtä hyvin kuin vakisuhde alentaa itsetuntoa. Se on itse suhteesta kiinni, ei siitä onko vaki-, rinnakkais-, ystävyyssuhde.