Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Erilaiset arvot

    Mieheni lapsuus on aina ollut ns. hyvä. Lasten kanssa on oltu ja rakkautta on saanut. Nyt hän tietysti käyttäytyy samanlailla omalle lapselleen. Häntä ei pahemmin kielletä, eikä huudeta koskaan! Minua ei koskaan lapsena huomiotu tai hellitty. Tunsin olevani vain tiellä. Aina minulle vain huudettiin. Nyt tuntuu todella vaikealta käyttäytyä lasta kohtaan hillitysti. Tekisi mieli komentaa koko ajan, huutaa jne. siis käyttyäytyä lasta kohtaa siten miten minuakin kohdeltiin kun olin lapsi. Mieheni ei voi ymmärtää tätä!! Onko kenelläkään samanlaisia kokemuksia?? Mitä minun pitäisi tehdä??
    3573
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 3

    Vanhimmat

    Niin minuakin on vain komennettu kotona, annettu selkään, huudettu yms.
    Meinaa palaa pinna välillä mieheni lapsen kanssa ja alkaa nuo opitut kasvatusmetodit pursua mieleen.
    Olen kuitenkin oppinut halaamaan, keskustelemaan jopa malttamaan. Silti painin joka kerta asian kanssa lapsen ollessa meillä.
    Onneksi löytyy hyviä ystäviä tukiverkostosta, jotka kuuntelevat, auttavat ja kannustavat eteenpäin.
    Opettele ensin halaamaan miestäsi ja sitten lasta. Yleensä lapsi tulee itse syliin, ota hetkestä kiinni ja mene laspen mukaan. En nimittäin aikoinaan osannut antaa edes hellyyttä kumppanille. Mieheni opetti minut siihen. nyt halailen miestäni ja lasta, vaikka nuo muistot ja opit kummittelevatkin taustalla.

    Äänestä

    • ehkä tällä kaikella on tarkoitus opettaa meitä ja kasvattaa.. vaikeaa vain on välillä.

      Äänestä

    Muistan ikävä kyllä liiankin selvästi, miten minua komenneltiin ja hakattiin. Siksi en halua lapsilleni samaa, muistan miltä se tuntui. Joskus kyllä unohdan hyvät tapani, ja huudan lapselleni, sen jälkeen on paha olo monta päivää.

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Milla kirjoitti:

    Mieheni lapsuus on aina ollut ns. hyvä. Lasten kanssa on oltu ja rakkautta on saanut. Nyt hän tietysti käyttäytyy samanlailla omalle lapselleen. Häntä ei pahemmin kielletä, eikä huudeta koskaan! Minua ei koskaan lapsena huomiotu tai hellitty. Tunsin olevani vain tiellä. Aina minulle vain huudettiin. Nyt tuntuu todella vaikealta käyttäytyä lasta kohtaan hillitysti. Tekisi mieli komentaa koko ajan, huutaa jne. siis käyttyäytyä lasta kohtaa siten miten minuakin kohdeltiin kun olin lapsi. Mieheni ei voi ymmärtää tätä!! Onko kenelläkään samanlaisia kokemuksia?? Mitä minun pitäisi tehdä??

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu