Olemme lapseton pariskunta. Meillä on velaton, melko arvokas asunto, mutta säästöjä ei juurikaan ole. Asunto ostettiin aikanaan saamillamme perinnöillä. Tykkäämme matkustella, eikä suurempia rahavaroja varmaankaan tule kertymään. Aloimme laskemaan tulevia perintöveroja tuosta asunnosta, jos toinen toisemme perisimme ja summa tuntui melko isolta. Meidän pitää luultavasti tehdä testamentti, mutta olemme täysin umpikujassa sen kanssa. Teetämme sen ehdottomasti asiantuntijalla, jotta tulee kaikki muotovaatimukset ja muut varmasti oikein, mutta päätimme kokeilla, jos tätä kautta saisi jotakin ideoita. Asunto on ihana, joten siitä emme halua luopua ja toivomme että leski saisi asua siinä loppuelämänsä. Voisiko leski saada asuntoon vain hallintaoikeuden? Kenelle omistus silloin menisi?
Asunnon periminen
Suunnitelmaa
281000
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Tarkoittaako "pariskunta" että olette naimisssa? Se on tässä ratkaisevan tärkeä asia.
Jos teillä ei ole kummallakaan lapsia, niin aviopuolisoina peritte toistenne kaiken omaisuuden täydellä omistusoikeudella ilman testamenttiakin. Sitten kun leskikin kuolee pääsevät ensin kuolleen sukulaiset jaolle, mutta sehän ei varmaan teitä enää siinä vaiheessa kiinnosta
Jos perintöverojen kanssa tulee ongelmia, ratkaisu voisi olla esim. käänteinen asuntolaina. Leski saa käyttövaroja perintöverojen maksuun ja elämiseen, mutta saa asua tutussa asunnossa elämänsä loppuun asti.
Olemme naimisissa. Tiedämme jotakin noista käänteisistä lainoista, mutta velkaantuminen ei tunnu hyvältä ajatukselta. Korotkin varmasti nousevat vielä näistä nykylukemista.
Testamentti tarvitaan, jos haluatte määrätä siitä kenelle asunto menee sen jälkeen kun leskikin on kuollut. Jos toinen teistä kuolee, jälkeen jäänyt saa pitää asunnon (ja itse asiassa koko jäämistön koska lapsia ei ole) hallinnassan PK 3:1a§:n nojalla: "Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu.
Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan."
Tämän vastaista testamenttia ei tietysti kannata tehdä vaan päinvastoin keskinäinen testamentti jossa asunto annetaan vaikka kodittomien kissojen yhdistykselle mutta leskelle pidätetään elinikäinen hallintaoikeus.
Jos testamenttia ei ole, leski perii asunnon täydellä omistusoikeudella (ja maksaa verot) mutta hän voi tässäkin tapauksessa ottaa vastaan ainoastaan hallintaoikeuden jolloin asunto menee toissijaisille perillisille.
Älkää ainakaan jättäkö asuntoa viimesijaiselle perinnön saajalle eli valtiolle!
Outo näkökulma, vaikka kissoille, kunhan ei valtiolle. Miksi?
No ei se velkaantuminen kivaa ole, ei myöskään verojen maksu.
Toisaalta kyllä 10 000-22 000 euroa saa jemmattua tyynyn alle tai sitten käy lainaamassa pankissa sen verran jos muuta velkaakaan ei ole.
Neuvoisin tekemään toisillenne testamentin, silloin jälkeen jäänyt pystyy testamentata koko omaisuuden kenelle haluaa. Silloin se ei mene ns. toissijaislle perillisille jos et niin halua.
Toissijaiset kun voivat olla niin vieraantuneet leskestä ,ettei vastaan tullessa edes tunneta ,miten näille omaisuuttaan jättäisi. testamenttaa sen vaikka hyvälle yhdistykselle!
Meillä on molemmilla sukua eli ei perintö varmaan valtiolle menisi sitten kun molemmat ovat kuolleet. Onko meillä mitään mahdollisuutta saada toiselle vain hallintaoikeutta? Mutta emme tietenkään haluaisi, että sukulaisetkaan joutuisivat maksamaan veroja kun ei tosiaan muuta ole kuin tämä asunto.
>>Onko meillä mitään mahdollisuutta saada toiselle vain hallintaoikeutta?>Mutta emme tietenkään haluaisi, että sukulaisetkaan joutuisivat maksamaan veroja kun ei tosiaan muuta ole kuin tämä asunto.
Tehkää ns. omistajattoman tilan testamentti eli määräätte leskelle vain hallintaoikeuden, ja omistuksen vasta lesken kuoltua jollekulle. Silloin leski ei joudu maksamaan veroa ollenkaan ja sukulaisetkin vasta lesken kuoltua kun saavat asunnonkin.
Kuulostaa mielenkiintoiselta! Tuo voisi olla meille hyvä ratkaisu.
Mutta jos määräämme niin, että leski saa hallintaoikeuden ja omistus verot menisivät heti sukulaisille, niin kuka silloin omistaisi asunnon ja kävisi esim. yhtiökokouksissa?
Kyllä se talo kannattaa kuitenkin pitää omaisuutena - eli vanhuuden turvana. Jos vaikka lopputaipaleellaan tarvii kallista hoitoa tms. Silloin ei ole hyvä jos on puilla paljailla.
>>Mutta jos määräämme niin, että leski saa hallintaoikeuden ja omistus verot menisivät heti sukulaisille, niin kuka silloin omistaisi asunnon ja kävisi esim. yhtiökokouksissa?
Okei, eli aikamoisia ongelmia voi liittyä tuohon omistamattomaan tilaan, vaikka se verojen puolesta kiinnostava vaihtoehto onkin. Sitä en kyllä ymmärrä, että miksi leski ei saisi käydä ja äänestää yhtiökokouksessa, sillä kai hän nyt omistaisi oman puolikkaansa asunnosta puolison kuoltuakin.
Mutta osaisiko joku vastata tuohon mitä kysyin eli kuka se siis olisi, joka omaisuuden tuolloin omistaisi? Jos omistus saisi siis mennä sukulaisille heti ja leskelle tulisi vain hallinta. Eli kuka tai ketkä sukulaisistamme saisi perinnön jollei testamenttia olisi?
Kuopion hallinto-oikeus on viikko sitten antanut päätöksen omistajattoman tilan testamenttia koskevassa perintöveroasiassa. Päätös ei ole vielä lainvoimainen.
http://www.oikeus.fi/60319.htm
>>Sitä en kyllä ymmärrä, että miksi leski ei saisi käydä ja äänestää yhtiökokouksessa, sillä kai hän nyt omistaisi oman puolikkaansa asunnosta puolison kuoltuakin.>Mutta osaisiko joku vastata tuohon mitä kysyin eli kuka se siis olisi, joka omaisuuden tuolloin omistaisi?
Yritän nyt vielä kerran kysyä ja toivottavasti saisin asiallisen vastauksen enkä tuollaista yllä olevan kaltaista ilkeilyä. Yritän nyt muotoilla kysymyksen huolellisemmin, jos siten saisin vastauksen siihen, mitä haluaisin vielä tietää:
Kuka tai ketkä perivät meidät (siis ensin toisen ja sitten toisen) jos leskelle tulee vain hallintaoikeus? Haluaisimme siis tietää miten lain mukaan perimys menee meidän tapauksessamme kun lapsia ei siis ole. Kummankin omat sukulaiset ilmeisesti vain perivät, mutta ketkä heistä perivät sen joka kuolee ensin ja ketkä perivät lesken?
Itse osaamme kyllä laskea nuo perintöverot eli älkää nyt hyvänen aika niitä enää laskeskelko, kun ei kukaan sitä paitsi tiedä, mikä asunnon arvo on sitten kun kuolemme.
>>Itse osaamme kyllä laskea nuo perintöverot> Kummankin omat sukulaiset ilmeisesti vain perivät, mutta ketkä heistä perivät sen joka kuolee ensin ja ketkä perivät lesken?
Verottajan sivuilta löytyy aika kätevä laskuri noiden perintöverojen laskemiseen. Siksi en kaivannut apua siihen.
Mutta sitä en tiedä, mitkä perintökaaren pykälät tulevat sovellettavaksi missäkin tilanteessa. Millä perusteella olet jättänyt lainaamatta tuon yllä olevan kohdan jälkeen tulevan 3 pykälän, jossa sanotaan että myös isovanhemmat perivät? Jos kerran vastaus löytyy suoraan laista, niin eikö tuo vastauksesi ole silloin väärin tai ainakin puuttellinen? Kyllä kai myös isovanhemmat ja heidän lapsensa perivät jos laissa niin kerran sanotaan?!?!?!
Olet lukenut lakia ihan oikein, eli isovanhemmat ja tädit/sedät/enot perivät toki myös (jos nyt sattuvat olemaan vielä elossa). Nix_naxin vastaus oli tosiaan hieman puutteellinen.
Vain siinä tilanteessa tuo PK 2:3 ei tule täysin sovellettavaksi, kun leski on perinyt puolisonsa lain nojalla ja ollaan jakamassa lesken pesää. Tällöin ensiksi kuolleen ns. toissijaiset perilliset määräytyvät PK 3:1.2:n mukaisesti. Lesken pesä siis pääsääntöisesti puolitetaan ja ensiksi kuolleen osuus menee kuten PK 3:1.2:ssä säädetään hänen vanhemmilleen, sisaruksilleen tai heidän lapsilleen. Lesken oma puolikas taas jaetaan joko PK PK 2:2:n tai PK 2:3:n mukaisesti.
Ok, kiitos. Eli onko sääntö siis se, että jos esim. vanhempi tai isovanhempi on kuollut, niin hänen osuutensa menee aina hänen lapsillensa tai lapsenlapsillensa (paitsi ei enää serkuille asti)?
>>Verottajan sivuilta löytyy aika kätevä laskuri noiden perintöverojen laskemiseen. Siksi en kaivannut apua siihen.>Millä perusteella olet jättänyt lainaamatta tuon yllä olevan kohdan jälkeen tulevan 3 pykälän, jossa sanotaan että myös isovanhemmat perivät? Jos kerran vastaus löytyy suoraan laista, niin eikö tuo vastauksesi ole silloin väärin tai ainakin puuttellinen?
No mutta eihän sitä hallintaoikeutta voi laskea vielä ollenkaan kun ei tiedetä miten se määräytyy. Turha sillä on spekuloida, vaikka kyllä hyvin tiedämme, että se vähentää sukulaisten veroja. Mutta jos elämme vanhoiksi kuten toivomme ja leskeksi jäävä on jo yli 90-vuotias, niin kyllä se hallintaoikeuden vuoksi tehtävä vähennys on aika merkityksetön.
Miksi ihmeessä keskustelet tällä tyylillä? Annat virheellistä ja puuttellista tietoa ja riehut? Jos kysymykseni ärsyttävät sinua, niin älä vastaa. Onneksi täällä on ihan asiallisiakin ja selvästi osaavampiakin vastaajia.
Jos halusit viitata koko tuohon 2. lukuun, niin olisit sitten sanonut niin. Sanoit kuitenkin, että vastaus löytyy PK 2:2 kohdasta ja se oli väärä vastaus.
Onneksi meillä on nyt varattuna aika asiantuntijalle, emmekä todellakaan ole minkään nettikeskustelujen varassa testamenttisuunnitelmiemme kanssa. Haluamme vain pohtia asioita etukäteen ja ajattelin tämän olevan hyvä vaihtoehto - miltä aluksi vaikuttikin.
>>Annat virheellistä ja puuttellista tietoa ja riehut?>Onneksi täällä on ihan asiallisiakin ja selvästi osaavampiakin vastaajia.
Kysyjä on kyllä ollut aivan asiallinen. Lakimääräistä perimystä koskeva vastaus oli tosiaan väärä ja vastaustyyli epäasiallinen. Kiitoksia pitää ansaita muuten kuin muita solvaamalla.
Höpön höpön.
Millähän perusteella tuo PK 2 luku tulisi tässä sovellettavaksi? Ymmärtääkseni lapsettoman parin perimys menee PK 3 luvun mukaan eli ensiksi kuolleen omaisuus menisi hänen toissijaisille perillisilleen (eli juuri vanhemmille, sisaruksille tai heidän lapsilleen), jos leski luopuu perinnöstä.
PK 2 luku tulee sovellettavaksi, jos puolisot keskinäisellä testamentillaan määräävät, että leski saa VAIN hallintaoikeuden jäämistöön, kun taas omistusoikeuden siihen saavat ensiksi kuolleen lähimmät perilliset. Tällaista mainittu pariskunta oli suunnitellut.
Jos lapsettoman avioparin leski luopuu perinnöstä ensiksi kuolleen jälkeen, perintö menee ensiksi kuolleen lakimääräisille perillisille (PK 2 luku). Lesken kuoltua lesken perivät (kokonaan) hänen lakimääräiset perillisensä (PK 2 luku). PK 3 luku ei tule tällöin lainkaan sovellettavaksi. Se soveltuu vain silloin, kun leski on perinyt puolisonsa.
KYLÄ LESKI SAA ASUNTO-OIKEUDEN