1v2kk leikkii ruualla

Miten sinä reagoit kun lapsi tyrkkää ruoan/ruokailuvälineet lattialle? Torutko? Nauratko? Alatko siivoamaan jälkiä?

Minun korvaan kuulostaa siltä, että lapselle kysymys on leikistä. Meillä nimittäin meinasi mennä ruokailu leikkimiseksi. Toki lapsi tutustuu ruokaan leikkimällä ja se pitää sallia, mutta liika on liikaa. Lattialle tahallaan ruoan tiputtelun sain kitkettyä parissa viikossa sillä, etten noteerannut asiaa ollenkaan enkä nostanut ruokaa tai haarukkaa ylös lattialta takaisin lapsen eteen.. Eli lapsi ei saanut minulta mitään reaktiota (=palkintoa) tempauksestaan.. Elinleikistä tuli yksipuolista ja tylsää.

Meillä ei tyttöä kiinnostanut itsekseen ruokailu yhtään 1v 2kk:n ikäisenä, mutta annoin aina jotain pientä itse mutusteltavaksi ja tutkittavaksi. 1v 4kk:n iässä viikossa tuli sellainen "minä itse" kausi ja alkoi syömään itse.. Suuttui tulisesti jos yritti auttaa syömistä vähäänkään tai koskea hänen ruokiinsa. Kyllähän se olinkauheaa sotkemista alkuun, mutta nyt 1,5 vuoden iässä syö suht siististi.. Kun on oikein nälkä niin alkuun mättää käsillä ja vasta sen jälkeen siirtyy lusikkaan/haarukkaan. Tyttö sanoo "loppu" kun on syönyt omasta mielestään riittävästi ja sitten mennään käsien pesulle ja ruokaa saa seuraavan kerran seuraavalla välipalalla/ruoalla... En ala houkuttelemaan syömään lisää jos ei ruoka ole oikein maistunut. Meillä ei siis ravata ruokapöydästä pois ja takaisin vaan syödään kerralla kaikki. ruokailujen välillä saa vettä jos haluaa jotain.. Joskus annan näkkäriä nakerreltavaksi.

Jos alkaa kesken ruokailun mättämään maitolasiin ruokaa niin lasi lähtee pois hetkeksi. Muuten en kiinnitä huomiota siihen mitä ja miten syö ruokailun aikana. Vähän sama kuin koiran kasvatuksessa: huonoa käytöstä ei huomioida mitenkään ellei ole itselleen tai muille vahingollista ja hyvästä ja oikeasta käytöksestä kehutaan ja palkitaan. :D Toimii lapsillakin.

En sano, että aina nämä jutut menisi itsellä täydellisesti, mutta pääperiaatteessa näillä mennään ja tyttö syö tosi hyvin ja nätisti nykyisin. Ja auttaa ei saa edelleenkään tai likka alkaa karjumaan kuin syötävä. :D Toivottavasti näistä vinkeistä on apua.

Meidän esikoinen alkoi syödä itse 11kk iässä. Oli jo pienenä kiinnostunut sormiruokailusta ja kaiken tekemisestä itse.

Tämä kakkonen on nyt vuoden eikä siitä tule kuin kaamea sotku, kun antaa jotain hänelle lautasella eteen. Esikoinen hyvin harvoin nakkasi mitään lattialle, tämä toinen sinkoaa lautasen hetkessä peräseinään. Siksipä olenkin päättänyt antaa aikaa ja kattoa vähän myöhemmin uudelleen. Sormin hän kyllä syö kohtuullisen hyvin itsekin omalta pöydältään. Mutta tuo ruuan muusaaminen ja läträily kuuluu syömisen opetteluun ja viisaat sanoo, että pitäisi antaa lapsen tutustua ruokaan rauhassa :d

Mulla on kanssa se periaate etten näytä mitään hermostumista jos ruokaa menee lattialle. Joko en reagoi mitenkään tai sitten sanon vaan, että oho nyt se tippu lattialle. Meillä kyllä nostetaan lusikka takasin lattialta, mutta ilman mitään muuta reagtiota. Poika on nyt 1 v 2kk ja osaa jo puurot syödä ihan omatoimisesti lusikalla. Muutenki syö pääasiassa itse. Välillä sotkee vähemmän ja välillä enemmän. Yleensä syö ensin ja sitten alkaa leikkimään. Silloin joko otetaan ruoka kokonaan pois tai mä syötän vielä toisella lusikalla hiukan lisää.

Nykyään kun osaa puuroa jo syödä lusikalla niin nätisti, niin sanon kyllä ettei kädellä jos meinaa upottaa sormensa puuroon. Tottelee hyvin ja yrittää seuraavaksi lusikalla. Jos ruoka on vaikeaa lusikalla syötäväksi, nii yleensä sillon ruokailu tapahtuu käsin.

maarianna: Minä yleensä torun lasta kun leikkii ruualla, tai siis kun heittää astiat alas pöydältä. Olen yrittänyt olla noteeraamatta mutta sitten loppuu syöminen kun ei saa lattialle heittämiään asioita ja sitten minä hermostun ja tietenkin loppujen lopuksi nostan ne. Leikiksi lapsi varmaa asiaa luulee sillä nostan astiat aina kun ne on alas heitetty. Miten minun tulisia sitten toimia, meinaan että kun lautanen lentää alas melkein heti. Että pitääkö jättää sitten syöttämättä? vaiko nostaa lautanen ja ruuat lattialta pois ja sitten ottaa toiselle lautaselle ruokaa ja syöttää itse?
Kun aloitimme kiinteet niin poika ei meinannut millään syödä. Siksi tein virheen ja annoin leluja pöytään. Nykyään on kaksi kirjaa pöydässä joita katsoo ja nekin lentää aina alas ja niitä nostellaan kokoajan. Jos ei ole mitään pöydässä (kirjoja esim) niin syö muutaman lusikan ja sitten kieltäytyy syömästä. Ja sitten kiukuttelee kun on nälkäinen.
Meillä on ruoka-ajat ja niillä syödään, että ruokaa ei ole kokoajan saatavilla

Vaikuttaa vähän siltä, että lapsi ei ole nälkäinen. Eikö hän katso mallia, kuinka muut perheenjäsenet samanaikaisesti syövät vai syökö lapsi eri aikaan kuin muut?

Syö samaan aikaan kuin muutkin. Katsoo kyllä kun syömme ja haluaakin ruokaa. Maiskuttaa aina suuta kun näkee että ruokaa laitetaan lautaselle jne. Mutta sitten kun aletaan syömään niin laittaa leikiksi. Ehkä annan vain olla jonkun aikaa, syötän suosiolla itse ja kokeilen myöhemmin uudestaan

Meillä on ihan samanlaista 1 v 2 kk ikäisen tytön kanssa... Ruokailu on välillä tosi rasittavaa. Tyttö on ollut aina vähän hankala ruokien kanssa. Jo imettäessä oli rintaraivareita, ja nyt isompana syö tosi pieniä määriä ja nekin saa houkuttelemalla houkutella syömään... No, nyt on kyllä alkanut hiukan paremmin syömään. Meilläkin täytyy olla jotain viihdykettä pöydässä kun syödään, tai ei vaan avaa suutaan. Jos on sormiruokaa, niin syö kyllä itse jonkin aikaa, mut sitten esim. n. 10 pienen palasen jälkeen kiinnostus loppuu ja alkaa pelleily. Eikä se maha vielä voi olla täynnä siinä vaiheessa... Oon sitten syöttänyt ja antanut käteen milloin mitäkin tavaraa tutkittavaksi että söisi edes jotain. :/ Tiedän, että se on huono juttu, mutta näin se nyt on vaan mennyt. Ja aina ei voi olla sormiruokaa, jos on esim. muusia tai kastikkeita. Eli joskus on syötävä lusikallakin, eikä se tytöltä itseltä vielä oikein suju ilman apua.