Tärkeää tietoa ls:n nykypuutteista löytyy tänä syksynä Valtiontutkimusviraston julkaisemasta tutkimusraportista. Ei sekään tutkimus aivan täydellinen ole, mutta aivan USKOMATTOMAN oikeaa tietoa sieltä löytyy kuitenkin. Suorastaan ilahduin!
En ole ikinä ennen nähnyt missään raporteissa tai muistioissa niin suoraan tekstiä esim. lasten terveydenhoidon (psykiatria) surkeasta tilasta kuin tässä raportissa. Uskomatonta, että siinä kerrotaan myös taustatietoa laittomille hoidollisille huostaanotoille.
Asia on juuri nyt erittäin ajankohtainen, koska eduskunnan istuntopäiväkirjoista selviää, että sosiaalihuoltolain uudistusesitys, samoin kuin STM:n asettaman selvitysryhmän tutkimus kuntien perhetyön, ls:n toimintatapojen sekä ls-lain toimivuuden väliraportti valmistuu tämän kuun loppuun mennessä.
Näiden kaikkien pohjalta on tarkoitus suunnitella ls-lain uudistusesityksiä lasten ja yleensä perheiden oikeusturvan, sekä lapsen edun parantamiseksi. Kokoomus tietysti voi jankata nurin mitkä tahansa parannusesitykset, mutta kuitenkin toivoa on ilmassa.
Lakiesitysten käsittely on monivaiheinen ja kestää ikuisuuden, ja voimaan tultuaankin me täällä kyllä tiedämme, että taas saa odottaa uusien käytäntöjen omaksumista kunnissa. Mutta kaiken kaikkiaan VTV:n raportti on suorastaan herkullista luettavaa kaikille asiasta kiinnostuneille.
Seuraavassa tiivistelmää ensin raportin johdannosta:
En ole ikinä ennen nähnyt missään raporteissa tai muistioissa niin suoraan tekstiä esim. lasten terveydenhoidon (psykiatria) surkeasta tilasta kuin tässä raportissa. Uskomatonta, että siinä kerrotaan myös taustatietoa laittomille hoidollisille huostaanotoille.
Asia on juuri nyt erittäin ajankohtainen, koska eduskunnan istuntopäiväkirjoista selviää, että sosiaalihuoltolain uudistusesitys, samoin kuin STM:n asettaman selvitysryhmän tutkimus kuntien perhetyön, ls:n toimintatapojen sekä ls-lain toimivuuden väliraportti valmistuu tämän kuun loppuun mennessä.
Näiden kaikkien pohjalta on tarkoitus suunnitella ls-lain uudistusesityksiä lasten ja yleensä perheiden oikeusturvan, sekä lapsen edun parantamiseksi. Kokoomus tietysti voi jankata nurin mitkä tahansa parannusesitykset, mutta kuitenkin toivoa on ilmassa.
Lakiesitysten käsittely on monivaiheinen ja kestää ikuisuuden, ja voimaan tultuaankin me täällä kyllä tiedämme, että taas saa odottaa uusien käytäntöjen omaksumista kunnissa. Mutta kaiken kaikkiaan VTV:n raportti on suorastaan herkullista luettavaa kaikille asiasta kiinnostuneille.
Seuraavassa tiivistelmää ensin raportin johdannosta:
Vastaukset 52
Vanhimmat
Valtiontutkimusviraston raportti:
http://www.vtv.fi/files/3161/06_2012_lastensuojelu_netti.pdf
""Tarkastuksen mukaan perheitä ei tueta riittävästi missään lastensuojelun vaiheessa.
Avohuollossa tuen kohteena nähdään koko perhe, mutta lastensuojelun työntekijöiden ajan puute estää perheen kokonaisvaltaisen tukemisen.
Sijaishuollossa vanhemmat jätetään usein yksin, vaikka lain mukaan heille tulisi laatia oma asiakassuunnitelma. Sijaishuollossa vanhempien tukeminen on myös useimmiten annettu lastensuojelulaitosten tehtäväksi, mikä ei ole lastensuojelulain tarkoitus. Tilanne on ongelmallinen myös siksi, että ostopalvelulaitokset eivät välttämättä huolehdi jälleenyhdistämisvelvoitteen huomioimisesta.
Jälkihuollossa vanhempien tukeminen on vähäisintä. Perhettä ei pidetä merkityksellisenä itsenäistyvän nuoren kannalta. Jälkihuollossa vanhemmat huomioidaan ainoastaan silloin,
jos nuori sitä haluaa. "
"Uudessa lastensuojelulaissa korostetaan perheiden jälleenyhdistämistä.
Tarkastusviraston näkemyksen mukaan edellytys perheiden jälleenyhdistämiselle on, että vanhempien kanssa työskennellään intensiivisemmin ja jälleenyhdistämisvelvoitteet kirjataan vanhempien asiakassuunnitelmiin.
Sosiaali- ja terveysministeriön tulee ohjauksellaan varmistaa, että lastensuojelun työntekijät ovat tietoisia vastuustaan perheiden välisen yhteydenpidon järjestämisessä. Myös asiakassuunnitelmat tulee kiireestä huolimatta tehdä säännösten mukaisesti. "
"Tarkastus osoitti sijaishuollon ja erityisesti toimeksiantosuhteisen perhehoidon valvonnan olevan puutteellista.
Kaikki kunnat eivät miellä riittävästi olevansa vastuussa valvonnasta. Tämä koskee etenkin sijaishuoltoyksiköiden sijoituskuntia. Kuntien riittämätön valvonta on sidoksissa
myös resursseihin sekä pätevien työntekijöiden määrään ja vaihtuvuuteen.
Tarkastusvirasto katsoo, että sosiaali- ja terveysministeriön on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että kunnat hoitavat valvontatehtävänsä sekä laitos- että perhehoidossa.
Kuntien suorittama valvonta on ensiarvoisen tärkeää, etenkin koska
aluehallintovirastoilla ei tarkastuksen perusteella ole resursseja kattavaan valvontaan. Valvontakäyntejä tehdään harvoin, käynneillä tulee esiin vakaviakin puutteita ja osa valvontakäynneistä jää pintapuolisiksi tilojen ja muiden perusasioiden tarkastamiseksi.
Laissa yksityisistä sosiaalipalveluista valvontaa pyritään parantamaan omavalvontasuunnitelmien avulla. Tarkastuksen perusteella puutteet valvonnassa ovat kuitenkin niin suuret, että jatkossakin tarvitaan ulkopuolisen tahon suorittamaa valvontaa ja sen varmistamista, että aluehallintoviranomaisilla on asianmukaisen valvonnan edellyttämät resurssit.
Tarkastuksen mukaan jälkihuollon toteuttaminen ja kehittäminen ovat jääneet avo- ja sijaishuollon varjoon. Osa sijaishuoltopaikoista ei myöskään valmenna nuoria kylliksi ja tarpeeksi ajoissa jälkihuoltoon siirtymiseen.
Lisäksi lastensuojelun mahdollisuudet puuttua jälkihuoltoon motivoitumattoman ja syrjäytymisvaarassa olevan täysi-ikäisen nuoren tilanteeseen ovat lähes olemattomat.
Yksityisten lastensuojeluyksiköiden määrän kasvun myötä on tullut aiheelliseksi selvittää, onko lastensuojelun sijaishuollon valvonta riittävää. "
Hienoa, että raportissa otetaan myös YK:n kanta huomioon:
"Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien komitea on ilmaissut Suomen osalta huolensa sijoitettujen lasten määrän kasvusta, sijaisperhehoidon riittämättömyydestä ja siitä, että sijaishuoltopaikkoja ei valvota ja seurata riittävästi.
Komitea on kiinnittänyt huomiota myös siihen, että lapsia ei kuulla riittävästi huostaanottoasioissa ja että laitoksiin sijoitetuille
lapsille ei ole käytettävissä tehokkaita valitusmenettelyjä.
Lisäksi komitea on huolestunut siitä, että laitoksiin sijoitetut lapset eivät aina saa tarvitsemiaan mielenterveyspalveluja ja että sijaishuollossa olevien lasten biologisia perheitä ei tueta perheen jälleenyhdistämiseksi."
"Sosiaalityöntekijät arvioivat, että sekä avo- että sijaishuollossa on ollut lapsia, jotka eivät ole saaneet tarvitsemiaan palveluja niiden puuttumisen vuoksi. (terveyspalvelut)
Muunkin tutkimustiedon perusteella avohuollon palvelut näyttä-
vät varsin riittämättömiltä.
Yksittäisiä tukitoimia olivat esimerkiksi päihdeseulat vanhemmille, päivähoidon järjestäminen lapselle, pelkkä avohuollon sijoitus, lapsen tai vanhemman ohjaaminen psykiatrille tai keskusteluaika sosiaalityöntekijän kanssa. Vain kolmannekselle perheistä oli tarjottu runsaasti tukitoimia."
Eli jos perhe ei ole noiden tukien tarpeessa, niin sitten ei saada tukea - tai korkeintaan ls:n perhetyötä. Oikein kohdennettujen tukien puute näyttää johtavan myös suuriin järjettömyyksiin ja rahojen tuhlailuun:
"Joissain tapauksissa palvelun puuttuminen näyttäisi tulevan kunnalle kalliiksi. Esimerkiksi asuntoja vuokrataan kalustettuina markkinoilta, koska kaupungin asuntotoimisto ei halua sosiaalihuollon asiakkaita asukkaiksi. Asunnot saattavat maksaa 500–1 000 euroa viikko. Lastenhoitopalvelun puuttuessa puolestaan järjestetään lapselle päivähoitopaikka, vaikka tarve olisi vain tilapäinen lastenhoitoapu. Päivähoito on ajoittaista lastenhoitoapua huomattavasti kalliimpi toimenpide."
Siinä taas ls:n järjettömyyttä pähkinänkuoressa: kun toisille perheille ei anneta mitään tukea, niin joillekin asunnottomille kustannetaan vapailta markkinoilta asunto 1000 euroa/viikko eli 4000 euroa kuussa! Ei mitään järkeä!
Kun itse kirjoitin vuosia sitten tänne erään asunnottoman perheen tilanteesta ja ihmettelin, kun ls ei heitä auttanut mitenkään asunnon saannissa, niin voi herranen aika, millainen haukkumisketju siitäkin tuli. Tässä raportissa kyllä sanotaan suoraan sekin, että kaikki avun saanti on ERITTÄIN riippuvaista kotikunnasta, vaikka ei saisi ollakaan. Mutta noin se näköjään menee, että jossain ei auteta ollenkaan ja jossain maksetaan järkyttäviä summia viikossa.
"1990-luvun taitteessa noin 50 000 lapsiperhettä sai kodinhoitoapua, mutta 1990-luvun lama karsi erityisesti lapsiperheiden palveluja ja vähäisiä kotipalvelun resursseja siirrettiin vanhuskotitalouksille.
Tämä johti siihen, että vuonna 2010 enää noin 9 000 lapsiperhettä sai kodinhoitoapua. Samaan aikaan lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevien lasten ja nuorten määrä nousi noin 60 000 lapsella ja nuorella.
Vaikeus tai mahdottomuus saada kotipalvelua koettiinkin suureksi puutteeksi kaikissa tarkastuskunnissa. Osassa kuntia kotipalvelu on tarkoitettu ennalta ehkäisevään työhön, eikä sitä anneta lastensuojelun asiakkaille.
Muutamassa kunnassa palvelun siirto lastensuojelusta ennaltaehkäisyyn on heikentänyt avohuollon resursseja. Kotipalvelu on usein myös rajattu vain tiettyyn toimintaan. Toisissa kunnissa kaivattiin enemmän siivousta, toisissa lastenhoitoa. Puuttuvia palveluja yritetään korvata toisilla tukimuodoilla, esimerkiksi ohjaamalla ajoittaista lastenhoitoa tarvitseva lapsi
päivähoitoon. Kaikissa kunnissa kotipalvelulla katsottiin olevan suuri merkitys perheiden kriisitilanteissa.
Lisäksi alueellinen eriarvoisuus on niin suurta, että avohuollon palvelujen ja tuen saamisen kannalta nuorelle on kohtalon kysymys, missä kaupungissa hän asuu kriisin tullessa. "
HUOM! Ei ihme, että täällä on kinasteltu joskus siitä, että saadaanko niitä tukia vai ei, kun toiset väittävät, että ei ole saatu ja joku toinen vannoo saaneensa jopa hyvää sellaista. Vai että asuinkunta on oikein KOHTALONKYSYMYS lapselle! Näin on.
Valvonnan merkitys korostui myös kilpailutusten yhteydessä, kun sossuilla pitäisi olla tarkka käsitys, millaista palvelua mikäkin yritys tarjoaa, mutta perheille tai lapselle kilpailutustilanteessa ja/tai mainonnassa luvatut tuet pienenevät arjen tullen kuin pyy maailmanlopun edellä:
"Voittoa tavoittelevilla yrityksillä on taipumus ja tilaisuuksia tinkiä laadusta kustannusten alentamiseksi ja voittojen kasvattamiseksi erityisesti sellaisten julkisten palvelujen tuotannossa,
jotka ovat moniulotteisia ja joiden laatua on vaikea havaita ja valvoa."
"Lastensuojelun keskusliiton tekemän selvityksen mukaan lapsen ja vanhempien välinen yhteydenpito toteutuu pääsääntöisesti hyvin tai melko hyvin. Sijaishuollon asiantuntijoiden esittämien arvioiden mukaan yhteydenpidon arveltiin olevan toimivaa 77 prosentissa tapauksista.
Tarkastushaastattelujen perusteella sijaishuollossa on kuitenkin tavallista, että yhteydenpito vanhempiin on siirretty joko osin tai kokonaan lastensuojelulaitoksille ja ammatillisille perhekodeille. Myös hoitovuorokausihintaan saattaa kuulua yhteistyö perheen ja verkoston kanssa koko sijoituksen ajan sekä perheen sovituista vierailuista yksikköön aiheutuvat kustannukset
Tarkastuksessa haastatellut asiantuntijat ja lastensuojelun
työntekijät eivät kyseenalaistaneet käytäntöjä, joissa vastuu yhteydenpidosta on siirretty lastensuojelusta sijaishuoltoa tuottaville laitoksille. Yhteydenpidon siirtäminen kokonaan sijaishuoltopaikoille näyttäisi kuitenkin olevan vastoin lastensuojelulakia.
Lain 54 §:n mukaan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen ja lapsen sijaishuoltopaikan on tuettava ja edistettävä lapsen ja hänen vanhempiensa sekä lapsen ja muiden hänelle läheisten henkilöiden yhteydenpitoa.
Lain 52 §:ssä todetaan lisäksi, että lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän sekä lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sijaishuollossa vastaavan työntekijän tulee olla yhteistyössä sijaishuoltoon sijoitetun lapsen ja hänen vanhempansa ja huoltajansa sekä sijaishuoltopaikan edustajan kanssa lapsen huollon jatkuvuuden turvaamiseksi.
Tarkastuksen haastatteluissa ongelmia yhteydenpidossa nähtiin ainoastaan silloin, kun kyse on perhesijoituksista. Tällöin ongelmat yhteydenpidossa voivat vaikuttaa myös sijaishuoltopaikan valintaan. Lastensuojelun
työntekijöiden mukaan sijoituspaikaksi ei valita perhettä, jos yhteydenpito
vanhempiin rasittaisi liikaa sijaisperhettä. Myöskään perhekodit eivät ole
aina valmiita panostamaan yhteydenpidon järjestämiseen niin paljon, kuin
odotus sijoitettaessa on ollut.
159
Haastava yhteistyö biologisten vanhempien kanssa todettiin syyksi sijoituspaikan valintaan myös Lastensuojelun
keskusliiton tutkimuksessa. Tutkimuksessa todettiin, että biologisen vanhemman vaikea päihde- tai mielenterveysongelma vaikutti sijaishuoltopaikan valintaan siten, että perhehoitoa ei harkittu sijoituspaikaksi.
Yhteydenpidon tai perhehoitoon sijoittamisen esteenä ei kuitenkaan tulisi olla biologisten vanhempien tila. Lain hengen mukaista olisi sen sijaan tiivis työskentely vanhempien kanssa ja edellytysten luominen yhteydenpidon onnistumiselle.
Yhteydenpidon tärkeyteen on kiinnittänyt huomiota myös eduskunnan apulaisoikeusasiamies, jonka näkemyksen mukaan sijaishuollossa olevan lapsen oikeus pitää yhteyttä vanhempiinsa ja muihin hänelle läheisiin henkilöihin on yksi tärkeimmistä kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen oikeuksista."
Yksityisissä lastensuojelulaitoksissa on oltava viimeistään 1.9.2012 omavalvontasuunnitelma, joka on työntekijöiden, lasten ja nuorten sekä heidän omaisten ja huoltajien nähtävissä.
Nyt tulisi jokainen laitos noudattaa Valviran ohjeistusta. Mutta miten on, onko kukaan nähnyt tällaista suunnitelmaa missään paikassa?
Raportti on hyvä, vaikka sisältääkin osin itsestäänselvyyksiä. Ongelmat ovat olleet tiedossa jo pitkään.
Uusilla kuntapäättäjillä on kovia haasteita edessään monillakin sektoreilla. Kuntien menoista koulu- sosiaali- ja terveyspuolen menot ovat leijonanosa. En ole kateellinen ihmisille, jotka joutuvat niukkoja resursseka arvojärjestykseeen lyömään.
Yksi nimimerkki oli sitä mieltä, että resursseja on kohdistettu sosiaalipuolelle liikaa. Ainakaan tämä raportti ei ollut hänen kanssaan samaa mieltä.
Olisin kyllä luullut, että sinulle ne kaikkein viimeksi ovat itsestään selvyyksiä, koska lähes kaikki vanhempien kirjoitukset olet pyrkinyt väittämään osatotuuksiksi ja valheiksi.
Tämäkin on tehty taas kuuluisaan sossujen haastattelutyyliin.
Noista tapaamisista olenkin sitä mieltä, että hieman erilaista tietoa olisi saatu, JOS olisi haastateltu myös vanhempia. Tai vaikka lapsia.
Ongelmia terveydenhuollon ja ls:n välisestä yhteistyötä tuli esiin paljonkin, mutta tässä jotain tiivistelmänä, jos kaikki eivät jaksa lukea koko raporttia:
" Sosiaalityöntekijät kokevat, että erikoissairaanhoidossa määritellään lapsen tarpeet, vaaditaan huostaanottoa ja saatetaan kertoa vanhemmillekin, mihin lapsi tulee sijoittaa.
Erikoissairaanhoidon tekemät sijoitustilaukset
koettiin ongelmaksi seitsemässä kunnassa. Lastensuojelun työntekijät kokevat, että erikoissairaanhoito sivuuttaa lastensuojelun näkemykset ja sysää lapsia lastensuojeluun, kun laitospaikat täyttyvät.
Lastensuojelu on erikoissairaanhoidon kanssa usein eri mieltä mutta saattaa lopulta antaa periksi pitkällisen taistelun jälkeen, jottei kiistan kohteena ollut lapsi tai nuori jää väliinputoajaksi.
Haastateltujen lastensuojelun työntekijöiden mukaan pahimmillaan kysymys on siitä, että psykiatri-nen osasto sulkeutuu heinäkuuksi ja lastensuojelu kutsutaan hoitoneuvotteluun, koska hoidolle haetaan maksajaa. Erikoissairaanhoidolta saattaa myös tulla lastensuojeluun viikonloppupyyntöjä, koska sairaala menee kiinni viikonlopuksi.
Kustannusten jakaantumisesta sosiaali- ja terveydenhuollon kesken on kysymys myös haastateltujen esiin tuomassa tilanteessa, jossa lastensuojelun odotetaan sijoittavan lapsi hoitopaikkaan, jossa on psykiatrista osaamista mutta jolla ei ole terveydenhuollon lupaa. Jos lapsi sijoitetaan lastensuojelun kautta, vanhemmilta voidaan periä korvauksia (ks. luku 3.7). Jos sijoitus tehdään terveydenhuollosta, korvauksia ei tarvitse maksaa.
Lapsella saattaa olla vaikea, selvästi psykiatrista hoitoa vaativa ongelma, mutta ei lastensuojelun tarvetta. Käytäntö, jossa lapsi sijoitetaan vanhemmilta saatavien korvausten vuoksi, koetaan lastensuojelussa vääräksi. (HYVÄ, HYVÄ, HYVÄ!)
Tähän ongelmaan ovat kiinnittäneet huomiota myös sijaishuoltoa valvovat aluehallintovirastot. Esimerkiksi Itä-Suomen aluehallintoviraston mukaan lasten ja nuorten psykiatria ohjaa lastenkoteihin lapsia, jotka ensisijaisesti tarvitsisivat terveydenhuollon palveluja.
"Tähän ongelmaan ovat kiinnittäneet huomiota myös sijaishuoltoa valvovat aluehallintovirastot. Esimerkiksi Itä-Suomen aluehallintoviraston mukaan lasten ja nuorten psykiatria ohjaa lastenkoteihin lapsia, jotka ensisijaisesti tarvitsisivat terveydenhuollon palveluja. Ongelmaa korjatakseen
Itä-Suomen aluehallintovirasto on järjestänyt alueellisia ja paikallisia neuvotteluja ja työkokouksia huostaan otettujen lasten oikeudesta psykiatrisiin palveluihin.
Keskeinen syy siihen, että lastenkoteihin ohjataan ensisijaisesti terveydenhuollon palveluja tarvitsevia lapsia, on se, että lapsi- tai nuorisopsykiatriaan erikoistuneita tai terveydenhuollon luvalla toimivia hoitopaikkoja on tarpeeseen nähden aivan liian vähän. Psykiatrian osaamisesta sijaishuollossa ei myöskään ole saatavilla täsmällistä tietoa.
Tarkastusviraston aluehallintovirastoille lähettämässä kyselyssä ilmeni, että kaikki aluehallintovirastot eivät tilastoi lastensuojeluyksiköiden erikoistumista lapsi- tai
nuorisopsykiatriaan tai osaaminen ymmärretään eri tavalla.
Myös alueelliset vaihtelut ovat suuria.
Esimerkiksi Lapin alueella yksikään ammatillisista perhekodeista ei ole erikoistunut lapsi- tai nuorisopsykiatriaan. Lounais-Suomessa lastensuojelulaitoksissa on yleensä vähintään yksi psykiatrinen sairaanhoitaja, jolloin yksikössä katsotaan olevan psykiatrista osaamista. Etelä-Suomessa on 175 lastensuojelulaitosta, mutta vain noin kymmenellä näistä on lapsi- tai nuorisopsykiatrian osaamista.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston mukaan ammatillisten perhekotien ei lähtökohtaisesti katsota voivan erikoistua erityisen vaativahoitoisiin lapsiin, koska henkilöstön koulutusvaatimukset ja määrä ovat vähäisemmät kuin laitoksissa. "
Itkeä vai nauraako taas pitäisi, kun kerrotaan, että jos laitoksessa on vähintään YKSI psykiatrinen esh, niin laitoksessa katsotaan olevan psykiatrista osaamista.
Meidän kohdalla laitos pisti tuotakin paremmaksi eli osastolla ei ollut yhden ainutta psykiatrisen koulutuksen saanutta henkilöä. Kun ihmettelin sitä ääneen, koska siellä annetun hoidon piti korvata saairaalassa annettu hoito, niin kiusaantuneena selitettiin, että "On meillä yksi psykiatrisen sh:n virka, mutta sitä ei ole saatu täytettyä."
Laitoksella ei varmaan ollut "varaa" palkata siihen virkaan ketään, koska eräs tyttö samalla osastolla ollut lapsi kertoi, että virka oli ollut auki koko hänen siellä olonsa ajan eli kaksi vuotta. Silti laitos peri korkeinta mahdollista laitoshoidon vrk-maksua yhteiskunnalta sen perusteella, että he ovat psykiatrista hoitoa antava yksikkö.
Ei kenenkään MIELEENKÄÄN tulisi, jos AIKUINEN tarvitsee psykiatrista sairaalahoitoa, että hänet annetaan sairaalapaikkojen puutteen takia johonkin laitokseen lähihoitajien ja lähikasvattajien "hoidettavaksi". Mutta Suomessa se on mahdollista lasten kohdalla, kun ls:n pakotetaan mukaan kuvioon.
Vaikka huostaanottoon ei sossujen mukaan ollut laillista perustetta, niin LAITOS vaati, että kaikessa piti noudattaa heidän käytäntöjään, he yrittivät jyrätä sossutkin, koska ovat "vuosikymmeniä toiminut, iso ja suurta yleistä arvostusta nauttivat lastensuojelulaitos". En varmasti olisi saanut tavata lasta kuin kerran kuussa pari tuntia kerta (se on älytön yleinen käytäntö huostaantoissa), jos sossut eivät olisi sitkeästi puolustaneet meitä laitosta vastaan monessakin asiassa.
Ensin sossu yritti taistella, että lapsi olisi voitu sijoittaa ilman huostaanottoa, mutta laitos neuvotteli vain euron kuvat silmissä ja siihen ei suosuttu. Laitos vaati huostaanoton ja niin se tehtiin. Raha se on, joka näissä asioissa puhuu, eikä lapsen etu.
Järkyttävintä on se, että poliitikot tietävät, mutta eivät ole välittäneet.
Asiat olivat tähän nähden vielä hyvin 80-luvulla, mutta kun oikeistopuolueiden yksityistämishuuma aloitettiin, niin johtavalle hallituspuolueelle on ollut tärkeintä vain se, että yksityisiä yrityksiä perustetaan ja ne saadaan toimimaan mahdollisimman kannattavasti.
Ja saadaanhan ne kannattamaan, jos ei muuten niin luikurikonstein, kuten raportissa mainittiin. Moni kohtaamani vanhempi on sanonut, että kun julkisuudessa kuulee puhuttavan lastensuojelusta, niin se on kuin täysin eri todellisuudesta, mistä oma kokemus on. Sanat lapsen etu muuttuukin monen vanhemman korvissa ihan kuin kirosanaksi, kun kuulee sitä riittävän kauan valheellisesti toisteltavan ja kun itse näki, mitä käytännön todellisuus on.
"Etelä-Suomessa kaksoislupia ei ole myönnetty lastensuojelulaitoksille eikä ammatillisille perhekodeille. Etelä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan sijoitus perustuu lastensuojelulain mukaisesti joko huostaanottopäätökseen, kiireelliseen sijoitukseen tai avohuollon tukitoimeen. "
Onko siltä laitokselta, jossa lapseni oli, peruttu terveydenhuollon lupa? En tiedä, mutta silloin he ylpeilivät sillä, että heillä oli kaksoislupa. Mielenkiintoista, koska kyllä he edelleen mainostavat netissä intensiiviosastojaan. Jos lupa on peruttu, niin he ovat varmaan muuttaneet jotenkin toiminta-ajatustaan ja ehkä hintaakin on jouduttu laskemaan.
Ehkäpä jotkut kuitenkin ovat saaneet läpi valituksiaan siitäkin maailmanlopun paikasta.
Talentian tiedotteet 10.9.2012 12.04
Talentia vaatii:Salon sosiaalijohdon ja sosiaalilautakunnan on viimein herättävä
Salon sosiaalijohtaja esittää Sosiaali- ja terveyslautakunnalle lastensuojelun lomautusten perumista. Talentia pitää välttämättömänä, että lautakunta hyväksyy esityksen, jotta lastensuojelun tehtävistä selviytyminen ei heikkene entisestään.
Työntekijöitä on irtisanoutunut, eikä paikkoja voi panna auki lomautusten takia. Kun arviointitiimin työntekijä irtisanoutui, syntyi säästökin.
Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäki on seurannut tilannetta huolestuneena.
- Tähän on tultu, kun johto ja päättäjät eivät kuunnelleet työntekijöitään eivätkä välittäneet informaatiosta, lomautusten vaikutuksista ja järjettömyydestä. Lomautusten peruminen lastensuojelussa ei paranna tilannetta kuin osittain. Mahdollisuudet selvitä lastensuojelun tehtävistä ovat jo heikentyneet, kun rivit ovat harventuneet.
Salo on luvannut Lounais-Suomen aluehallintovirastolle antamassaan vastauksessa, että lastensuojelutyössä jonot saadaan purettua vuoden 2012 loppuun mennessä. Sosiaalijohtajan esityksessä todetaankin, että irtisanoutumisten ja lomautusten takia tämä vaikeutuu huomattavasti. Lisäksi lastensuojelun avo- ja sijaishuollossa ei pystytä vastaamaan avuntarpeisiin kohtuullisessa ajassa.
- Salon sosiaalijohtajan ja lautakunnan jäsenten pitää tunnustaa tosiasiat. Kaikki sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien lomautukset pitää perua. Aikuissosiaalityössä, vammaispalveluissa ja vanhustyössä tullaan pian samaan tilanteeseen kuin lastensuojelussa. Rivit harvenevat, aluehallintovirasto kovistelee, jolloin vasta pakon ja mahdollisten uhkasakkojen edessä taivutaan, Tero Ristimäki painottaa.
Sosiaalialan lomautukset on peruttava, sillä tekemätön sosiaalialan työ aikuissosiaalityössä voi johtaa uusiin lastensuojelun tarpeisiin. Tekemätön sosiaalialan työ muillakin sektoreilla on sitä kalleinta työtä.
- Salolaisten tarpeet sosiaalialan palveluihin eivät poistu lomauttamalla. Kun he eivät saa sosiaalialan ammattilaisten apua ja tukea, ohjautuu avuntarve kalliimpiin palveluihin ja ongelmien pahentumiseen, Tero Ristimäki toteaa.
------------
Myös raportissa mainitaan tietoa kyllä poliitikoilla olevan:
"Myös sosiaali- ja terveysministeriössä ollaan tietoisia siitä, että terveydenhuollolla ei ole riittävästi voimavaroja ja hoitoyksiköitä varattuna psyykkisesti sairaiden lasten hoitamiseen. Tästä syystä näitä lapsia hoidetaan avohuollon tukitoimin sijoitettuna tai huostaan otettuna laitoksissa, jossa "he joko saavat hyvää psyykkistä tukea tai sitten eivät saa". Ministeriön asiantuntijoiden mukaan Suomessa ei vielä ole lastensuojelun ja aikuispsykiatrian hyvää yhteistyökäytäntöä."
Niin hirveän paljon kun joka puolella puhutaan lasten ja nuorten yhä kasvavista ongelmista, niin sitten heidän hoitonsa on tätä tasoa, että "he joko saavat laitoksissa hoitoa tai eivät saa."
Ja sitten tuohon laittomaan ruljanssiin pakotetaan vielä neurologisten oireyhtymienkin lapsia mukaan, koska viime laman aikana alettiin "säästösyistä" purkaa kaikkia neurologian resursseja.
Väärällä hoidolla (psykiatrisella) tai hoidotta jättämisellä heistä kyllä saadaan teini-ikään mennessä "hirveän vaikeasti oirehtivia nuoria, joille huostaanotto tehdään liian myöhään." Voi voi.
Kun kerran nuorilla menee niin hirveän huonosti, niin miksi ihmeessä siitä joukosta ei järjestetä oikeaan kuntoutukseen neurologisia lapsia, kun kerran tieto-taitoa Suomestakin löytyy, kun vain olisi tahtoa sen toteuttamiseen. Tehdään vain itsekästä puoluepolitiikkaa, vaikka kyse on lasten oikeudesta saada heille kuuluvaa OIKEAA hoitoa!
Valtiontalouden tarkastusviraston "Lastensuojelu" raportin
"yhteenveto,suomennos" minkä joku tällä palstalla kirjoittavista oli tehnyt
olisi hyvää ja mieltä avartavaa ja tietoa sekä tuskaakin lisäävää luettavaa
niin nykyisille kansanedustajillekin kuin tuleville uusille kuntapäättäjillekin!
Taitaapa valtiontalouden tarkastusvirasto olla pitkästä aikaa koko lastensuojelun kenttää pintaa syvemmältä tutkinut puolueeton taho,
joka on ilman mitään taka-ajatuksia (paitsi tietenkin veronmaksajien rahat!) selvittänyt mitä tämä mijardibisnekseksi muuttunut
lastensuojelu meillä Suomessa todellisuudessa on ja sisältää.
Nyt pitäisi vain herätellä kyseisen raportin tiimoille ja syvällisempään lukuun
mahdollisimman moni rahakirstujemme vartija, päättäjä ja yhteistä kirstuamme käyttävä virkamies
katsomaan totuutta
suomalaisesta lastensuojelusta
silmiin!
Hyvä Valtiontalouden tarkastusvirasto!
Eiköhän tämän takana ole nykyinen peruspalveluministeri.
Hän on luvannut painokkaasti selvitystä ja hänen vastuualueellaan tällaisten tutkimusten toimeksipanot ovat.
Esim. Risikko aikanaan oli niin Vanhasen ja Kataisen ohjenuorassa, että vaikka hän välillä erehtyi lipsauttelemaan totuuksia ls:sta jossain lehtihaastattelussa, niin kyllä oli taas nöyrää ja hiljaista tyttöä sen jälkeen kun, pojat olivat vähän puhutelleet, eikä sen jälkeen ongelmista puhuttu enää yhtään mitään. Ja eihän hän kokoomuslaisena voinut erottautua oman puolueensa valtalinjasta. Ei ainakaan istuvana ministerinä ja oikeistohallituksessa. Monesti ajattelin, miten vaikea tilanne hänellä on, mutta kyllä tyttö nöyrtyi, ministerin salkku oli tärkeämpää kuin lasten etu tai se, että olisi saanut puhua omia mielipiteitään.
Marialla on eri tilanne, koska on sopivasti eri puolueesta. Hän VOI määrätä tällaisen selvityksen tehtäväksi, mutta johtaako se mihinkään, se on paljolti kokoomuksesta kiinni. Suurimmalle puolueelle joutuvat AINA kaikki antamaan myönnytyksiä, jos haluavat pysyä hallituksessa, se on tosiasia, jota ei voi kiistää tai edessä on lähtö hallituksesta. Ja vaikka sdp kannattaisi miten loistavia uudistuksia tahansa, niin todennäköisesti joudutaan tyytymään puolitiehen. Kokoomukselle ei ole tärkeintä lasten etu, vaan rahan valta ja laitosten kannattavuus.
Ihan sama, miten "vaatimattomasti", nöyristellen ja lipevästi Katainen tv:ssä esiintyy ja puhuu hyvinvointivaltiosta, joka tarkoittaa uutta, kokoomuslaista, heille hyvää hyvinvointivaltiota, jossa yli 130.000 lasta elää köyhyysrajan alapuolella ja kärsii vanhempineen jatkuvasta niukkudesta, joka MYÖS todistetusti aiheuttaa suurta stressiä ja mielenterveysongelmia. Pääministeri saa esittää olevansa itkuun purskahtamaisillaan, kun "rahat eivät vaan riitä kaikille", vaikka oikeampaa olisi sanoa, että ne riittävät kyllä muille, mutta ei ikinä kaikkein köyhimmille.
Rikkaille ja varakkaille sitä on riittänyt ihan mukavasti, ja nytkin hallitus oli kaavailemassa, miten Talvivaaran onnettomuuden takia omaisuuttaan menettäneille suuromistajille on järjetettävä korvauksia valtion toimesta, kun osakesalkku kummasti keveni monella poliitikollakin. Siitä hallitus kuitenkin perääntyi, niin rajua arvostelua se sai heti vastaansa.
Ls-lapset ovat mitättömän pieniä pelinappuloita rahan kanssa pelaavan valtaeliitin rinnalla ja silmissä. Ja lukekaapa huolella ja ajatuksen kanssa tuosta raportista, miten paljon hämärää ja sotkuista ls:n rahavirroissa on. Eivät siitä näyttäneet ottavat tutkijatkaan kaikilta osin selvää. Se jäi mieleen, että valtiontukia on maksettu kunnille huostaanotoista 8 miljardia euroa. Koska? Viime vuonnako? Se olisi noin 80000 yhdestä huostaanotetusta. Pitää tarkistaa, että ei mene arvailuksi.
Mutta se ainakin tuli selväksi, josta on puhuttu täälläkin, että jos kunta järjestää lapselle terveydenhuollon lain mukaan, sen maksaa kunta itse. Mutta jos tehdään huostaanotto laitokseen, niin silloin kunta saa rahaa myös vanhemmilta. PLUS valtiontuen. Ja laitosten verotulot, työllistävän vaikutuksen jne. Ja sillä ei ole ollut MITÄÄN merkitystä, millaisissa oloissa lapsi on ja saako hän todellista hoitoa vai ei.
"Kuten edellä todettiin, haastatellut lastensuojelun työntekijät olivat havainneet puutteita sijaisperheiden toiminnassa. Myös aluehallintoviranomaisten tietoon on tullut lasten kohteluun ja sijaisvanhempien käyttäytymiseen liittyviä ongelmia ja jopa palveluntuottajien tai perhekotivanhempien päihdeongelmia.
Aluehallintovirastoille mahdolliset perhehoitoa koskevat epäkohdat tulevat tietoon kantelujen kautta, koska ne eivät valvo toimeksiantosuhteista perhehoitoa.
Tällaisissa tilanteissa sijoittajakunta vastuutetaan selvittämään asiaa ja kunta voi saada esimerkiksi huomautuksen valitsemansa sijaisperheen valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä."
Ja raportissa sossut minitsivat vielä, että sijaisvanhemmat eivät aina laske heitä kotiinsa. :) No, sattuuhan sitä...
Oliko raportissa mitään lukuja tehtyjen kantelujen ja huomautusten määrästä?
KOPIO HESARIN UUTISESTA tältä päivältä:
Helsingin Sanomat Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tuloksellisuustarkastuskertomus on perin surullista luettavaa. Se kertoo jälleen kerran – nyt tarkemmin kuin aiemmat raportit – siitä todellisuudesta, missä lastensuojelun asiakkaat ja heidän perheensä joutuvat elämään.
Tai oikeastaan raportti kertoo siitä, miten välinpitämättömästi kunnissa ja osassa sijaishoitoa järjestävistä paikoista suhtaudutaan lakeihin ja säädöksiin, jotka määrittelevät lastensuojelun tasoa ja vaatimuksia.
Erityisen pahalta tuntuu se, etteivät VTV:n esille nostamat puutteet sinänsä tule kenellekään lastensuojelun parissa toimivalle yllätyksenä.
Henkilökunnan puutteesta ja epäpätevyydestä, valvonnan mitättömyydestä ja lasten oikeuksien laittomasta rajoittamisesta on Suomessa raportoitu lähes 20 vuoden ajan. Selvityksiä on tehty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL), sosiaali- ja terveysministeriössä, yliopistoissa ja järjestöissä.
Kymmenissä toimikunnissa ja työryhmissä on istunut satoja oppineita ihmisiä laatimassa ohjelmia. Ministerit ovat ottaneet raportteja vastaan televisiokameroiden edessä ja vakuuttaneet, että epäkohdat korjataan pian.
Epäkohdat ovat saaneet rauhassa jatkaa olemassaoloaan, vaikka sekä sijoitettujen lasten että lastensuojelun avohoidossa olevien lasten määrä on kaiken aikaa kasvanut.
VTV:n raportin kanssa samana päivänä eduskunnan apulaisoikeusasiamies huomautti kuntia siitä, etteivät ne valvo riittävästi lastenkotien toimintaa. Yllätystarkastuksen kohteena oli yksityisen palveluntuottajan ylläpitämä lastenkoti Etelä-Suomessa.
Tarkastuksessa kävi ilmi, että laitoksessa rajoitettiin lasten oikeuksia tavata läheisiään ja pitää yhteyttä heihin. Nuorilta oli kielletty näkyvissä olevat lävistykset, suukorut ja hiusten räikeä värjäys. Tyttöjen pukeutumiselle oli omat säännöksensä. Rajoituksia kohdistettiin myös niihin lapsiin, joita ei ollut otettu huostaan vaan sijoitettu avohuollon tukitoimena.
Pahinta rajoituksissa oli se, ettei niistä ollut tehty päätöksiä. VTV:n selvityksen mukaan päätösten puuttuminen ei ole lastensuojelun nimissä tehdyissä rajoittamistoimissa lainkaan epätavallista.
Se on erityisen ikävää siksi, että lapsilla ja nuorilla itsellään on vain harvoin tietoa omista oikeuksistaan. He ovat laitosten ja sijoitusperheiden osaamisen ja hyvän tahdon armoilla.
Kävi ilmi myös, että läheskään kaikki sijoitetut lapset eivät tienneet, kuka oli heille nimetty lastensuojelun työntekijä sijoituskunnassa. Sellaisiakin tapauksia löytyi, joissa sijoitettu lapsi tai nuori ei tavannut nimikkotyöntekijäänsä kertaakaan vuoden aikana.
Lastensuojelulain mukaan lapsella pitää olla oikeus tavata hänen asioitaan hoitavaa kunnan sosiaalityöntekijää tai muuta lastensuojelun työntekijää riittävästi myös kahden kesken keskustellakseen omista ja sijoitukseen liittyvistä asioistaan. Siihen ei riitä tapaaminen kerran vuodessa.
Kun Suomessa on kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia ja nuoria poikkeuksellisen paljon, noin 17 000, on jo nuorten tasa-arvon ja oikeuksien toteutumisen vuoksi tärkeää, että sijoituspaikkoja valvotaan.
Suomessa on kuntien omistamien lastensuojelulaitosten lisäksi noin 600 yksityistä palveluntuottajaa, jotka hoitavat huostaan otettuja tai tukitoimena kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia.
Kuntien ulkopuoliseen valvontaan on koko maassa osoitettu kahdeksaa henkilötyövuotta vastaava työpanos – koko maassa. Nämä valvojat työskentelevät aluehallintovirastoissa ja Valvirassa. Väestöltään Suomen kokoisessa Norjassa pelkästään lastensuojelua valvoo 25 ja Skotlannissa yli 500 ihmistä.
Jotta valvonnasta suoriuduttaisiin edes jotenkuten, laitoksia patistetaan omavalvontaan. Se tarkoittaa lastensuojelulaitoksen johdon valvovan, että kaikki menee lakien ja asetusten mukaan.
Ajatus on hyvä mutta käytäntö kirjavaa. On käynyt ilmi, ettei kaikissa laitoksissa edes tiedetä, mitä pitäisi valvoa.
Suomessa oli vuonna 2010 yhteensä lähes 96 000 lasta ja nuorta lastensuojelun palvelujen piirissä. He kaikki tarvitsevat erityistä tukea ja hoivaa.
Nyt vaaditaan tekoja sekä ehkäisevään lastensuojelutyöhön että lastensuojelun kuntoon laittamiseen. Tietoa päätösten pohjaksi on jo tarpeeksi.
Anteeksi päivämäärävirhe edellisessä!
Eli tuota ei löydy tämän päivän lehdestä, vaan se on julkaistu jo aikaisemmin raportin julkistamisen yhteydessä.
Mutta kuten sanottu, erittäin ajankohtaista aihetta varsinkin nyt, kun tämän kuun loppuun mennessä pitäisi julkista
1) sosiaalihuoltolain uudistusesitys, sekä
2) STM:n asettaman selvitysryhmän tutkimus kuntien perhetyön, ls:n toimintatapojen sekä ls-lain toimivuuden väliraportti
Niiden julkaisua on nyt seurattava tarkasti, että jokainen voi olla yhteydessä eduskunnan eri valiokuntien jäseniin, jos lakiesitykset heti alussa etenevät valiokunta-asteelle.
Nyt toimittajille olisi tärkeä tehtävä tässä, kun uusia lakiesityksiä julkistetaan, että he VERTAAVAT esityksiä tämän VTV:n tutkimusraportin tietoihin.
Nythän ls-asioiden valheelliseen julkisuuskuvaan on kuulunut se, että lakiesitysten kohdalla puhutaan ihan kuin asiat olisivat nyt jo mahdottoman hyvin, mutta lasten asemaa ollaan muka entisestään vain lailla parantamassa.
Koska se ei ole totta jo tämän tutkimuksenkin perusteella, niin nyt on pidettävä huoli siitä, että kansanedustajatkaan eivät sivuuta VTV:n raporttia uusia lakien arviointivaiheessa.
Ja miten täälläkin ovat monet vannoneet, että laittomia ja aiheettomia huostaanottoja ei varmasti ole, koska "ne ovat niin kalliitakin". Kyllä se on tiedetty koko ajan, että niitä on, eikä hinnasta tunnu niin väliä olevan.
"Sijaishuoltoon myös sijoitetaan sellaisia lapsia, joilla on psykiatrista hoitoa vaativa ongelma mutta ei lastensuojelun tarvetta."
"Tarkastusvirasto katsoo, että sosiaali- ja terveysministeriön on ryhdyttävä toimiin sen estämiseksi, että lapsia sijoitetaan lastensuojelulaitoksiin väärin perustein. "
Voi kun nyt vihdoin ryhtyisivät ja oikein tositoimiin!
Ja samoin tämä on niin tuttua ja karua todellisuutta, mutta hyvä kun tämäkin on raportissa mainittu:
"Perheiden kokonaisvaltainen tukeminen on tarpeen myös sijoitustilanteissa, joissa vanhemmat jätetään helposti yksin tai heidän tukemisensa ulkoistetaan lastensuojelulaitoksille. Samoin perheen kokonaisvaltainen tukeminen on tärkeää alaikäisten huostassapidon lopettamista suunniteltaessa. Tavallista on kuitenkin, että vanhemmat eivät ole tietoisia siitä, mitä
perheen jälleenyhdistäminen heiltä edellyttää."
Just tätä se on. Vanhemmille ei edes määritellä sitä, mitä heidän on tehtävä, että lapsi voidaan kotiuttaa. Yritä siinä nyt sitten vaikka mitä, kun sossulle ei ole riittävinään mikään!
Ja sijaisvanhemmat paasaavat, että "Pitää ryhdistäytyä, niin lapsen saa kotiin." :D Siis kenen? Sossunko? Tuossa raportissa vaaditaan ensi alkuun ryhdistäytymistä sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehiltä. Onpa kamala ohje, kun syy sysätään yhteiskunnan vastuulle... :D
"Sijaishuoltoon myös sijoitetaan sellaisia lapsia, joilla on psykiatrista hoitoa vaativa ongelma mutta ei lastensuojelun tarvetta.
"Tarkastusvirasto katsoo, että sosiaali- ja terveysministeriön on ryhdyttävä toimiin sen estämiseksi, että lapsia sijoitetaan lastensuojelulaitoksiin väärin perustein. "
tai....tarpeettomasti psykiatriseen hoitoon (lukkojen taakse) ... sekä lastensuojeluun 'koululussa vallitsevien' ongelmien vuoksi. Sossu kun ei niihin saa puuttua, mutta voi roikkua perheen niskassa loputtomasti, koulun tekemien ilmoitusten johdosta, ja koulussa jatkuu samat ongelmat, jotka eivät todellakaan ole lapsen aiheuttamia tai syytä. Uhkailua, kiristystä, pelottelua.. .sairasta
"Tarkastusviraston näkemyksen mukaan edellytys perheiden jälleenyhdistämiselle on se, että vanhempien kanssa työskennellään intensiivisemmin ja jälleenyhdistämisvelvoitteet kirjataan vanhempien asiakassuunnitelmiin.
Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön tulee ohjauksellaan varmistaa, että lastensuojelun työntekijät ovat tietoisia vastuustaan perheiden välisen yhteydenpidon järjestämisessä. Yhteydenpidon ulkoistaminen täysin sijaishuoltopaikoille ei ole lastensuojelulain mukaista."
Tuo on minusta törkeää, että tapaamisia on "ulkoistettu sijaishuoltopaikoille! Siis paikoille, jotka eivät tiedä perheen tilanteesta mitään, joilla ei ole harmaata hajua, miksi lapsi on sijoitettu jne, niin sellainen taho päättää tapaamisista!
Asiakirjojen puutteellisuuksista on täällä oma ketjunsa, mutta ihan VALTAVAN tärkeää on, että nämä kaikki mainitaan raportissa.
On paljon mainittu että olisi avohuollon tukia muka tarjolla, ennen huostaanottoa.
Vaan totuushan on toisen lainen kuin nämä ns. tietämättömät antavat ymmärtää.
Sitten sen kautta tulee vinku intiaanit huutelemaan “miksi vanhemmat tekevät lapsia kun eivät kykene huolehtimaan” tai “ on varmasti ollut jokin huostaanotto syy, vaan se muka jätetään kertomatta tai asioista on vain puoli totuuksia.”
Tämä tutkimus antaa ns. tietämättömille erilaisen kuvan joita ovat mielessään tottuneet näkemään eräänlaisena totuutena, vaan eivät ole millään tavoin halunneet uskoa totuuden olevan toisenlainen minkä ovat sosiaalityöntelijät mantroillaan saaneet tietämättömät sokeasti uskomaan vain yhtenä totuutena.
Tutkimuksessa, jossa selvitettiin hallinto oikeuksien
huostaanottoja koskevia päätöksiä vuonna 2008, havaittiin, että
55 prosentissa tapauksista (N=468) yksittäisiä avohuollon tukitoimia oli
annettu vähän. Vähäisiksi avohuollon tukitoimien käytöksi määriteltiin tilanteet,
joissa toimet olivat olleet yksittäisiä. Vain kolmannekselle perheistä oli tarjottu runsaasti tukitoimia.
Vaikka haastatellut asiantuntijat olivat sitä mieltä, että yleisesti ottaen
avohuollon palveluja on saatavilla tarpeen mukaan, näyttää tilanne erilaiselta
tarkasteltaessa yksittäisiä palveluja. Pula tukihenkilöistä ja -perheistä
tuli Kuntaliiton lastensuojelukyselyn lisäksi esille tarkastushaastatteluissa
ja aiemmin tehdyssä Lastensuojelun keskusliiton tekemässä selvityksessä.
Tarkastushaastatteluissa ja Lastensuojelun keskusliiton tekemässä selvityksessä
erityisinä avohuollon palvelujen saatavuuden ongelmina nähtiin
perheille kohdennettujen palvelujen, erityisesti kotipalvelujen ja perhetyön
puute, pula nuorille tarkoitetuista tukitoimista ja päihdepalveluista
sekä tukihenkilöiden ja -perheiden puute.
Tarkastuksen haastatteluissa
nousivat myös esille seuraavat tarpeet: eroperheiden vertaistukiryhmät,
maahanmuuttajaperheiden neuvonta- ja ohjauspalvelut, tuettu asuminen
sekä väkivaltaisten miesten ja naisten tukipalvelut.
Joissain tapauksissa palvelun puuttuminen näyttäisi tulevan kunnalle
kalliiksi. Esimerkiksi asuntoja vuokrataan kalustettuina markkinoilta, koska
kaupungin asuntotoimisto ei halua sosiaalihuollon asiakkaita asukkaiksi.
Resurssien niukkuus voi johtaa myös ongelmallisiin käytäntöihin. Tästä
oli tarkastuksessa esimerkkinä yksi kunta, jossa ostopalveluista päätti erillinen
ryhmä. Kyseisen kunnan lastensuojelun työntekijät olivat tyytymättömiä
käytäntöön, koska se hidasti palvelun saantia. Haastateltujen mukaan
palveluista päättävä ryhmä saattoi myös esittää jotain muuta palvelua,
kuin mitä työntekijä on alun perin pyytänyt. Tämä käytäntö on vastoin
vuoden 2011 alussa voimaan tullutta lainmuutosta, jonka tarkoituksena
on nimenomaan varmistaa, että asiakas saa ne palvelut, jotka sosiaalityöntekijä
katsoo tarpeelliseksi.
" On paljon mainittu että olisi avohuollon tukia tarjolla, ennen huostaanottoa.
“miksi vanhemmat tekevät lapsia kun eivät kykene huolehtimaan” tai “ on varmasti ollut jokin huostaanotto syy, vaan se.."
Kyllä huostaanottoon syitä löytykin_ kuten lapsen kiusaaminen koulussa_ joka muuttuu koulusta lintsaamiseksi_. Jollet ole varustautunut terapeutilla, psykiatrilla, neurologilla ym. itse hankkimillasi tukitoimilla (=lapsilisästä/kerta) ja tunne lakia ainakin sen verran, että koulupakkoa ei ole...kun oppii muutoinkin.
Tottahan siis tukitoimia on tarjolla, todella laadukastakin, mutta ne pitää itse hankkia ja maksaa suoraan omasta pussista.
Terapiahinta on esim. 75 - 100€ /45min. Ja voi olla tarpeen loppuelämän aja, jos joutuu kiusatuksi koko pk:n ajan kenenkään piittaamatta.
Hyviä huomioita ja juristi Ville Hoikkalan blogi on tutustumisen arvoinen. Hän pohtii asioita monelta kannalta ja tuo esiin piristävän uusia ehdotuksia homehtuneen ja toimimattoman nykylastensuojelun vastapainoksi.
Lastensuojelun pimeät puolet.
Varhainen puuttuminen, huolen vyöhykket , nsestiepäilyistä tuli sosiaaltoimessa varsinainen hysteria joka perustui psykoanalyytikko Sigmund Freudin huu-haa teorioihin.
Jostain syystä lapset ja perheet joutuvat edelleenkin vainon kohteeksi.
Tesso lehti 2008.
Vakava vakava vetoomus,, älkää leimatko lapsia Huolten vyöhykkeillä.
http://dialogi.stakes.fi/FI/dialogin arkisto/2008/8/sivu/20.htm
---------------
Maria Syvälä on ottanut kantaa lastensuojelun epäkohtiin tutkimuksissaan ja lehtiartikkeleissaan.
Tässä linkki Wikipediaan, jossa löytyy paljon tietoa hänestä ja lastensuojelusta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maria_Syvälä
---------------
Miten tämän raportin voi tallentaa omalle koneelle, ennen kuin se poistetaan netistä. Kertokaa, koska olen tämän tietotekniikan kanssa osin peukalo keskellä kämmentä.
Kun kyse on pdf-tiedostosta, niin miten sen saa omalle koneelle?
Raportti kertoo liikaa ls:n epäterveistä käytännöistä, se voi häipyä netistä koska tahansa.
Kun avaat linkistä tuon mainitun tiedoston, ni sit paina "Kirjanmerkit" sieltä riviltä missä lukee Tiedost Muokkaa Näytä Sivuhistoria jne. Sit klikkaa "lisää tämä sivu "kirjanmerkkeihin" ja "valmis".
Ei siitä tuolla tavalla tule muuta kuin linkki kirjanmerkkeihin.
Mut kysyjä halusi ilmeisesti siirtää koko pdf-tiedoston omalle koneelleen.
Paitsi jos se eka kerta avatessa kysyy vaihtoehdot suorita tai talleta, niin klikkaa talleta. En ole varma, mutta tuollai sen pitäisi jäädä oman koneen muistiin.
Kandee antaa sille nimi ennen talletusta, niin on helpompi löytää se sitten klikkaamalla oma tietokone ja sieltä nimellä voi avata oikean tiedoston. Ilman nimeämistä siellä kaikki ladatut tiedostot ovat samannäköisiä Adobe Reader tai jotain sellaista.
Sosiaali- ja terveysministeriö
5.9.2012 16.44
Työryhmä selvittämään lastensuojelun toimintakäytäntöjä
Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson asettaa työryhmän selvittämään lastensuojelulain toimivuutta, lastensuojelun toimintakäytäntöjä sekä mahdollisia lainsäädännön muutostarpeita. Työryhmän on tarkoitus pureutua laajasti perheiden sosiaalityön ja lastensuojelun ongelmakohtiin sekä arvioida lastensuojelulain soveltamiseen liittyviä ongelmia. Työryhmä tekee selvityksensä perusteella tarvittavat toimenpide-ehdotukset.
Työryhmän puheenjohtajana toimii ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja. Työryhmän muita jäseniä ovat muun muassa dosentti Matti Rimpelä, Mannerheimin lastensuojeluliiton pääsihteeri Mirjam Kalland sekä lastensuojelun kokemusasiantuntija Pesäpuu ry:n selviytyjät -ryhmästä.
"Lastensuojelun toimivuudessa on olennaisia puutteita aliresursoinnista huonoihin toimintakäytäntöihin. Viranomaisten välisessä tiedonkulussa ja yhteistyössä on paljon parannettavaa. Asettamani työryhmän tehtävänä on läpivalaista sosiaalityön ja lastensuojelun kenttä perusteellisesti, jotta yksikään hädänalainen lapsi ei jäisi ilman tarvitsemaansa apua siksi, että systeemi ei toimi", peruspalveluministeri Guzenina-Richardson toteaa.
Työryhmän toimikausi kestää 31.3.2013 asti. Työryhmä luovuttaa väliraporttinsa peruspalveluministerille marraskuun 2012 loppuun mennessä.
Lisätietoja
apulaisosastopäällikkö Reijo Väärälä, p. 09 160 73773
erityisavustaja Erkki Papunen, p. 050 3122 332
-----------------
Ammattietiikka ja moraali sosiaalityössä.
Sosiaalityösssä korostuu velvoite asettaa heikompiosaisien ihmisten puolelle ja tukea heitä.
Totetutuuko käytännön tasolla?
Lue lisää ammaettietiikasta.
http://www.talentia.fi/tyoelama/ammattietiikka
-----------
Eihän näistä huonosti käyttäytyvälle sosiaalityöntekijälle ole mitään merkitystä tällaisilla työn eettisillä valoilla ja säädäksillä. En tarkoita sitä, etteivätkö nämä joidenkin kohdalla toteutuisi, mutta asiakkaalle tiuskiva ja omasta vallastaan sairaalla tavalla nauttiva luonnevammainen viittaa kintaalla ammattietiikalle:
"Talentiassa ammattietiikkaa pohtii ammattieettinen lautakunta, joka on laatinut sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet ja sosiaalialan ammatillisen henkilöstön eettisen valan. Lautakunta ottaa myös käsiteltäväkseen ammattieettisiä pulmatilanteita ja antaa toimintaohjeita ja suosituksia eettisesti haastaviin työtilanteisiin."
Tämä on sellaista totuutta, jota ei palstalla suosita enää, kun vanhemmat häipyvät täältä kertomasta, miten asiat todellisuudessa on.
Palstan nyky"totuudessa" on vain hirveitä vanhempia ja pyhiä, virheettömiä penikkasuojelun työntekijöitä.
Muuta puhuvat valtionvirkamiehet VALEHTELEVAT.
Tässä ketjussa ei todellakaan ole poistettavaa!
Nyt kun on saatu tämä tutkimustulos
PLUS STM:n tutkimus ls:n surkeasta tilasta,
niin vieläkö pitää kauan odottaa poliisitutkimuksen valmistumista?
Vai onko sijaishuolto yritänyt saada poliisitutkinnan valmistumisraportin julkaisukieltoon?
Myös LS:n 'yhteistyökumppanit ns. asiakashankkijat' olisi saatava vastuuseen lasten henkisestä vammauttamisesta.
Totta kai sijaishuolto yrittää kaikkensa, että heidän tai viranomaisten mainetta ei millään mustattaisi.
He eivät ole lasten asialla, jotka haluavat peitellä surkeita lain rikkomuksia ja väärinkäytöksiä.
Missä on se lapsi, joka hyötyy aiheettomista viranomaistoimista? Eivät ne ole "vain tämän palstan puheita" enää kun esim. laittomat huostaanotot on myönnetty jo valtionkin taholta.
Onhan se ikävää, että jalustalle nostettuja kaksinaamaisten valehtelijoiden maine on alkanut virallisestikin rakoilemaan. Olen 100-prosenttisen varma, että ilman vanhempien sitkeää työtä tätäkään tutkimusta ei ikinä olisi saatu aikaiseksi:
"Kuten edellä todettiin, haastatellut lastensuojelun työntekijät olivat havainneet puutteita sijaisperheiden toiminnassa. Myös aluehallintoviranomaisten tietoon on tullut lasten kohteluun ja sijaisvanhempien käyttäytymiseen liittyviä ongelmia ja jopa palveluntuottajien tai perhekotivanhempien päihdeongelmia."
Silloin kun laittomat huostaanotot ja vaikkapa edellä mainitut väärinkäytökset ovat jo aluehallintoviranomaisten toteamia, on poliitikkojen hyvin, hyvin vaikea kiemurrella enää vastuustaan näiden asioiden korjaamisessa.
Ja lapsille/nuorille oikeudenmukaisuutta myös peruskouluissa, joista tuo lastensuojeluväki saa runsaslukuiset asiakkaansa, ilman suurempaa vaivannäköä.
Koko prosessi alusta loppuun on täynnä väärinkäytöksiä ja pahoja lain puutteita.
Onnex täälä on Suomen ainoot rehelliset tyypit kirjottamas aamut päivät ja yöt.
MIkä sinua siinä häiritsee, että esim. meidän perheessä ei ole todettu lain mukaisia huostaanottoperusteita?
Sattui nimittäin rehelliset ja hyvät sossut, mikä onnenpotku ei likikään kaikkien kohdalle osu sekään.
Tuija Brax ottaa blogissaan kantaa lastensuojelun ongelmiin.
Onko Brax edelleen oikeusministeri?
Tässä aiheena Lastensuojelun järkyttävät puutteet nousivat esiin.
http://tuijabrax.fi/2012/12/vko-49-lastensuojelun-jarkyttavat-puutteet-nousivat-esiin-seka-tarkastusvaliokunnan-mietinnossa-etta-stmssa/
-----------
Ootko ikinä aatellu pitää lomaa likittäjä????? Nyt voisit alottaa.
Eikö poliisitutkinnan pitänyt valmistua syystalven aikana?