eikö ennen kuin olette onnellisesti olleet yhdessä >10 vuotta.
Naisilla varsinkin vaaleanpunaiset lasit päässä lermakakkuhäitä ja prinsessa/ sekä vauvaleikkejä odotellessa ja täten arki pettymyksineen tulee ja ero, jos tekee lapset ennen kolmeakymppiä.
Näin säästytään turhilta avioero-oikeudenkäynneiltä, huoltajuuskiistoilta, lastenpahoinvoinnilta ym. ikävyydeltä.
Jos ette noudata kriteereitä -10/30, on eron mahdollisuus empiirisesti ajatellen 99%.
Naisilla varsinkin vaaleanpunaiset lasit päässä lermakakkuhäitä ja prinsessa/ sekä vauvaleikkejä odotellessa ja täten arki pettymyksineen tulee ja ero, jos tekee lapset ennen kolmeakymppiä.
Näin säästytään turhilta avioero-oikeudenkäynneiltä, huoltajuuskiistoilta, lastenpahoinvoinnilta ym. ikävyydeltä.
Jos ette noudata kriteereitä -10/30, on eron mahdollisuus empiirisesti ajatellen 99%.
Vastaukset 35
Vanhimmat
jaa,no me ollaan oltu avoliitossa jo 6 vuotta eikä vielä ole lasta.joko sen nyt sitten saa tehdä??
Ei saa. 4 vuotta vielä odotatte. Oöitteko ennen avio kauankin yhdessä?
avoliitossa...3kk
muokkaan siis että ollaan avoliitossa ja oltiin seurusteltu ennen avoliittoa 3kk.
Ei vielä likikään.
Heh. Oltiin oltu yhdessä yli 11v, naimisissa 10, kun raskauduin. Lapsi täytti juuri ja juuri 1v kun erottiin.
niinpä.siskostanikin tuli leski,lapset 1 ja 3v.että voi kai yh:ksi tulla muutenkin kun eroamalla.ja siksitoiseksi mun mielestä kaikki eroo jolla on pien lapsi..niin julkkikset kun taviksetkin.eikä siihen vaikuta mikään että kuinka kauan on seurustellu..
Ja toiset ovat saaneet ensimmäisen lapsen 17vuotiaana ja ovat olleet naimisissakin jo yli 30v. eikä loppua näy. Ei todellakaan ole mitään yhtä oikeaa tapaa toimia. Eikä ole myöskään mitään takuita siitä millä saa suhteen kestämään. Useat liitot päättyvät monen vuoden yhdessäolon jälkeen.
Toisilla - oikein minikossa "toisilla" on joo vahinko tapahtunut teininä ja onnistuneet kituuttamaan ilman eroa, mutta nyt puhutaan murto-osista väjön niin kuin lottovoittajat!
Älä siis yleistä, lue tilastoja ja katsele siellä metsäpirtissä vähän laajemmalle.
Minä tulin äidiksi suunnitellusti 18 vuotiaana ja nyt on neljäs lapsi haaveissa enkä ole vielä moneen vuoteen 30. Yhdessä on oltu 10 vuotta joista aviossa 6.
Haluan lapset nuorena ja jaksaa touhuta vielä lapsen lapsieni kanssa!
Muistan kuinka tällä palstalla varoiteltiin, kun kerroin 17-vuotiaana vauvakuumeestamme ja sanottiin ettemme tule olemaan mieheni kanssa onnellisia yhdessä jne. Me olemme erittäin onnellisia, elämässämme on kaikki hyvin, minä suoritin opinnot loppuun ja kotiäitiyden ohella teen pienesti töitä kotoa käsin koska pidän työstäni ja se käy harrastuksesta. Meillä on talo, maata ja miehellä vakkari työ ja mikä tärkeintä, meillä on toisemme ja rajattomasti rakkautta!
Ei se onni ikää tai yhdessä elettyjä vuosia katso!
Nykyään ei ihmiset jaksa yrittää vaan ekan vastoinkäymisen jälkeen moni helposti luovuttaa :( parisuhteessa tulee ylä ja alamäkiä, mutta yhdessä niistä selvitään jos sitä tahtoa löytyy, miettikää sitä ennen kuin sanotte tahdon, että riittääkö sitä tahtoa!?
Älä välitä. Tuo kaveri taitaa olla joku teini. Hänen ajatuksensa kuulostavat todella lapsellisilta. Kypsä ihminen tajuaa kyllä, että ikä 30 ei ole tae muusta kuin että on tullut taas yksi vuosi lisää.
Ei 30v tae ole, eikä 10v yhdessä ennen lasta, sanoo sen järkikin, mutta huomattavasti varmempi pohja tehdä lapsi ja tarjota hänelle hyvä elämä kuin pienemmät lukemat. 10v yhdessä ennen lapsia on minimi ja se kannattaa ottaa todesta.
Sanoisin niin, että jos ei yo. ohjetta noudata, on epäonnistumisprosentti 99. Noudattamalla vastaavasti 1% korkeintaan. Että miettikääa tutöt sitä, kannattaisko odottaa sinne kolmikymppiseksi? :D
Tiedän että nyt tulee tyttösten vastauksia ja kiukuttelua ja näiden epäinnustujien kurjoituksia, mutta totuus tekee joskus kipeää.
Eli tehkää lapset mielummin silloin kun on enemmän riskejä saada keskenmeno, raskausmyrkytys tai jtn muuta vastaavaa..
Tuo taas riippuu äidin elämäntavoista.
Useimmat naiset ovat 30-vuotiaina elämänsä parhaimmassa kunnossa ajatellen raskautta, mutta juopot, narkit ja ylipainoisuuteen taipuvaiset ovat olleet parhaimmillaan n. rippikouluikäisinä ja ja pyrkineet raskautumaan myös tuolloin.
Tapasin mieheni ja vajaa kuukaisi olin raskaana hänelle. Pidimme lapsen ja raskauden ajan tutustuimme toisiimme. Oli ylä ja alamäkiä kun oppi vasta tuntemaan toisen. MUTTA nyt meillä on kolme lasta; 2004, 2006, 2010 ja vauva2013 tulossa
ainiin, meinasin unohtaa. tulin siis raskaaksi 2003n puolella, ollessani vielä 17 vuotias. Kerkesin täyttää 18 ennen tytön syntymää. Mieheni oli tällöin 20 vuotias
Niin että suosittelet samaa riskinottoa kaikille?
Tehän siis olette suomeksi sanottuna yhdessä lasten takia.
Aika prseest varmaan? Muut on yhdessä rakkaudesta, te teitte lapsia ja olette yhfessä vain koska on yhteiset lapset. Mahtaa kasvaa penikat kieroon teilläkin? Ne nimittäin vaistoaa. Lasten liika sikiäminen kertoo sen, että teette lspsia sisllöksi suhteeseenne. Ei käy kateeksi.
Olen kohta 31v sinkku. Miestä ei näy eikä kuulu. Etsintään menee vielä aikaa(?), joten odotanko tulevan mieheni kanssa 10 vuotta? Maksan sitten kalliisti hedelmöityshoidoista, kun yli 4-kymppisenä yritän epätoivoisesti tehdä lasta :D
Kyllä odotat! Et sinä mitään lapsettomuushoitoja tarvii. Jos et tule paksuks, sitten et tule. Elät ja nautit tilanteen mukaan.
No päätä ite mitä teet! En mä ainakaan kuuntele muitten mielipiteitä. Nuorena sain itse lapsen ja yksin. Ei kaduta. Edelleenkään muut ei päätä elämästäni
Oliko sinulla oikeus syntyä?
Kerro vähän vanhemmistasi.
Teinpäs! Lähes 12vuotta sitten ja kerkesin juuri täyttää 18v kun lapsi syntyi. Ja viellä tiesin, että jään yksinhuoltajaksi. En kadu pätkääkään! Kaikki menny hyvin. Luin viellä ammatinkin kun lapsi oli pieni ja tällä hetkellä töissä käyvä onnellisen viidesluokkalaisen äiti.
Niivvarmaan..eikö löytynyt munaa lähiökuppilasta?
Ohan se vaikee varmaan myöntää epäonnistuneensa elämässä. Tai ainakin kusseensa mahdollisuudet onneen. Nyt sitten täällä yrität saada muut astumaan samasn pskaan.
Oijjoi, suavarmaan tänä yönä joku kulmakuppilam vakiasiakas katsoi nyt syvälle sulmiin ja sulla iski vaivakuume ja tulit tänne :..) oijjoijjoiii...perrheleikki kiinnostaa sittenkin sinua "onnellista" ;)
Downin oireyhtymä on vahvasti sidoksissa äidin ikään. 25-vuotiailla naisilla todennäköisyys tälle on 1:25000. 45-vuotiailla naisilla riski on 1:25.
Heh, Downin oireyhtymä ei ole pelkästään kiinni äidin iästä. Vanhemmillä äideilllä on myös vanha puoliso.
Ei se iästä ole kiinni tää downi-juttu. Ja jos olisikin, niin paree joku downi kuin penikoitten epäonniset perheleikit ja onneton elämä.
Niin, eli nuorena on parempi hankkia lapsia. Kahta siinä tarvitaan aina.
Mun mielestä yleisen edun nimissä tämänkin palstan idiootit vois käyttää ehkäsyä.
Riittääkö 7 vuotta yhdessä oloa?
Mitä mä nyt teen?? Synnytyin esikon 5 viikkoo sitten ja olen ollut avoliitossa vasta 7 vuotta. 10 vuotta piti olla.
Olenko nyt tuomittu ikuiseen kadotukseen? ;)
Niin ja olen vasta 23. helvettiin taidan joutua;)
-----------------------------------------------------------
Nautin elämästäni ja elän päivä kerrallaan. Yht lailla se ero voi tulla 30 vuotiaalle 10 vuotta seurustelleelle.
30 yli alkaa myös olemaan riski raskaudelle.
Ei iällä niin väliä kunhan lapsi syntyy tasapainoiseen suhteeseen ja elämään.
Ei ole riski raskaudelle yli 30..Miksi olisi? Ihan samalla tavalla ja enneminkin riski raskaudelle on huonokuntoinen lapsi. Lisäksi raskaudenajan riski on pientä verrattuna siihen riskiin mitä riskiä aiheuttaa hätiköidysti naimisiinmeno ja liian nuorena hankitut lapset. tarpeeksi pitkään suhteeseen ja korkeaan ikään ei liity kuule likikään sellaista epäonnistumisriskiä kuin liian nuorena ja liian tuoreessa suhteessa.
Sinun ei auta kuin laittaa kädet ristiin ja toivoa parasta että teillä homma kantaa ja eroa ei tule. Pienet onnistumismahdollisuudet on, mutta se teettää töitä. Suhdetta on hoidettava ja kompromissit löydyttävä.
Niin 40v alkaa olla riski raskaudelle jossakin määrin...Nykyisin kuitenkin raskaudenseuranta on niin hyvää, että riski pienenee.
Emme todellakaan elä sota-aikaa..
Hitto tätä mobiilia..Siis riski raskaudelle on huonokuntoinen äiti - niitä riittää,,,.
(et nyt tajua)
Neuvoit minulle että pitäis kädet ristiä ja toivoa, että homma kantaa.
No kiitos vaan neuvosta. Minusta törkeää tuollainen yleistys että nuorena eroat varmasti.
7 vuoden suhde takana, ensikesänä häät. Mistä minä voin tietää missä olen 10 vuoden päästä?
Yhtälailla 30 vuotias 10 vuotta suhteessa ollut juuri lapsen saanut ei voi tietää missä on esim. seuraavan 10 vuoden kuluttua.
Et voi olettaa tuollaista. Minusta lapsellista.
Jokainen varmasti itse tietää milloin on aika tehdä lapset, mennä naimisiin.
Tosiasia kuitenkin on että minkä ikäinen ihminen tahansa niin elämä ei välttämättä ole aina ruusuilla tanssimista.
(no voi helvetti)
Mikä saa ihmisen haukkumaan toista noin pahasti!
Katkerako olet omasta elämästäsi että täällä kateellisena purat vihan muihin?
Itse olen ainakin sen verran fiksu ihminen, että vaikka nyt mua tollai haukut niin en alennu kyllä kanssasi samalle tasolle.
Tainnut sinulla juuri tuon kielenkäytön takia moni suhde kaatua?
Meinaan noilla sanoilla on varmaan miehesikin joutunut jättämään taakseen teidän yhteisen taipaleen?
Lapsiasiko haukut myös noin.
Aikuisenko normaalia kielenkäyttöä.
Taitaa normielämässäkin VIT** olla joka toinen sana lauseissasi.
Meillä ainakin onnellinen parisuhde, eikä minun tai avopuolisoni tarvitse kuunnella tuollaisia sanoja toistemme suusta!!!
Jos joskus eroan? on se sitten sen ajan murhe? Nykypäivänä monet eroaa, se on totta! Ihmiset muuttuu, aika muuttuu, tarpeet muuttuu niin 20 vuotiailla kuin 40 vuotiailla.
Olen sitten lahopää, mutta ainakin fiksumpi kuin SINÄ!
En tiedä tuon tyypin intresseistä haukkua, mutta joskus tuntuu oikeasti että rautalangasta kun vääntää, sekään ei auta. Sitten alkaa kyrsiä ja palaa hermo.
Kukaanhan ei halua kenellekkään pahaa, että miksi otatte aina neuvot niin myrkkynä? Kyse ei ole elämän lopullisesta päätöksestä vaikka niitä noudattaakin, kyse on van lasten hyvinvoinnista ja muutaman vuoden odottelusta ja siitä, etä vaivaudutaan edes seurustelemaan ja rakastumaan ennen lapsia.
kiitos 10/30 sinulle että sentään olet neuvoistasi asiallinen!
Tottakai neuvoa saa ja se on hyvä että neuvotaan nuorempia sillä nuoret saattaa helposti liian äkkiä hätäillä tekemään lapsia ja pilaamaan nuoruutensa.
meitä on moneen lähtöön.
saanko kysyä että onko sulla lapsia ja milloin olet ne tehnyt ja millaisessa suhteessa olet?
Minusta silti vaikka itse olen 23v kohta 24 äiti ja 7 vuoden avoliitossa, raha-asiat kunnossa ja järki. Sekä vakkari työt molemmilla niin ei oikeuta ketään haukkumaan noin suorilla sanoilla. Kuten ylenpänä minua haukuttiin.
Myönnän että 20 vuotiaana olisin todellakin ollut liian nuori äidiksi, mutta en enää.