Aiheesta ja sen vierstä.
Pennuista ja niiden luovutusiästä.
Normaalisti, kun pentu on tullut 7-8vko ikäisenä, on sen ohjaus ollut ”näppärän” helppoa, koska kokemusmaailmaa ei ole, ja näin niiden tuottaminen on omissa tarkoitusperissä ja hyötynäkökulmissa ..Kuka mitenkin.
Jos lyhyesti omasta kokemuksesta karkeasti, miten pentu aikaa on käytetty.
- 7vko kotiin tutustumista ja samalla tapakasvatus (ohjaus) alkaa.
- 8vko ulkona panta kaulassa piha-alueella
- 9vko ulkona ja lähiympäristössä mm. pantaan liitetty hihna (ei koira kosketuksia ja harkinnalla missä tietenkin)
- 10vko hihnakävelyä jnejnejne… sylissä/ kävellen kaupungilla.. jne..
Pentu ajan oppimis- ja kokemisen halu on helppo hyödyntää, sekä ja pentua ja sen kehitystä on helppo seurata ja säätää, sekä ohjata/muuttaa sen mukaan. Tarkoituksena tuottaa yhdessä koettuja kokemuksia, sekä tehdä koiralle ympäristön ihmeet arkipäiväiseksi. Luoda ja vahvistaa tarvittavaa luottamusta yhdessä kokemisen kautta.
Tämä auttaa myöhempää ikää silmälläpitäen ja sitä, että saadaan ohjattua koiran huomio ja mielenkiinto muuhun hyötytarkoitukseen, kuten koulutukseen tai kuka mihinkin. Pentu ikä voidaan siis hyödyntää monella tavalla… Kotikoirallekin on syytä luoda hyvät pohjat, niin säästyy monelta, ja voi nauttia eri tavalla koiran pidosta.
Keväällä oli erään kasvattajan kanssa puhetta luovutusiästä… Odotin tietenkin 7-8vkoa, mutta vastaus oli väh.10-12vkoa tai koiran kehityksen mukaan.. (meinasi alkaa heikottamaan)
No kyse oli pienestä koirasta (ei toteutunut) ja ajattelin, että ei voi jurmurmuttaa, koska kotona on tuolla periaatteella kasvanut koira, joka on poikkeuksellisen tervepäinen ja hyvä tapainen.
Ajattelin, että isoa koiraa tuo ei voi koskea, koska siinä on niin paljon asioita, joissa tarvitaan nuo ”kasvun” ja ”kehityksen” viikot… (pohdin kuitenkin tuota ajatusta mielenkiinnosta)
Asiat sai yllättävän käänteen mutkien kautta ja huomasin että kotona on 15vko pentu, joka on tottunut olemaan autossa ja muutaman sisaruksen seurassa… ei muuta, ei edes pantaa käytetty kaulassa. ”hiukan” hirvitti, koska tuossa iässä koira on melkein sisäsiisti ja kävelisi hihnassa ja muutenkin menetetty ”7vko” olisi hyödynnetty.. Miten kävi?
Koira on jo nyt lähes sisäsiisti, kävelee valjaissa ja on hyvin sosiaalinen.. En ole tehnyt muuta kuin tuonut säännölliset rutiinit ja ihmetellyt, miten turhaa pelkoni oli…. Onko kyse tuosta luovutusiästä vai siitä, että sattui hyvä yksilö??.
Pentu aitauksessa oli siis 4kpl pentuja ja tämä yksilö halusi selkeästi pois, tai oli uteliasta mielenkiintoa , silti oli nähtävissä kuka oli ”kypsä” lähtemään ja kuka ei… Onko tämä sattumaa, vai ei? Jos sittenkin luovutusikä on yksilökohtaista …Ei voi kuin hämmästellä miten helposti kaikki käy, vaikka varauduin isoon työmäärään. Rotukaan kun ei ole ”rauhallisimmasta” päästä.
Oma päätelmä on, että kasvattajalla ja sen kyvyllä nähdä /vaivannäöllä on suuri merkitys tähän asiaan
Sekalainen mutu topiikki
53
309
Vastaukset
- isoisoäiti
Kylläs kai avasitkin että pientä vastalausetta tulet saamaan 7vko pennun luovutuksesta.40 kasvattajavuoden jäkleen voin sanoa että 10 viikkoa vähintäin ikää ennenkuin pennut on maailmalle lähtökunnossa. Poikkeuksia tietysti löytyy tulevasta kodista, minkäveran koirakokemusta, lapsia vai ei ym..
Pieni hihna kaulassa on totuttu yleensä jo kasvattajalla ja ilmoista piittaamatta pientä ulkoilua heti syönnin jälkeen,kun en noita paperijuttuja ymmärrä kuin pentuaitauksessa(vieroituksen jälkeen vähän aikaa)
Jos pentueessa on vaikka vähän arempi ipana toiset sen nopeammin opettaa kuin ihminen konsanaan, uteliaisuus herää paremmin. Kyllähän siitä kaikesta vaivansa on ja puhun pikkukoirista, joilla ei tuota siivousta niin kamalasti synny, jää aikaa kaikkeen muuhun touhuiluun niiden kanssa. Vieppä pikkupennut vaikka metsään ja yksi porukasta eksyy ja alkaa mieletön kiljuminen toiset sen sieltä palaavat mukaansa hakemaan ja tyhmempikin oppii ettei kannata paikallaan riekkua täytyy vaan uskaltaa mennä vaikka on yksin. Entäs mihin suuntaan lähdetään silloin kun mamma sen säälitellen syliinsä ottaa, kohta kannat aina, se siitä tulokseksi tulee. Pienenä ne täytyy oppia mitä haluaa isona tehdä ja sisarrukset on apuna joka asiassa.
Puolivalmis on helppo laittaa maailmalle, nää nyt vaan on minun kuvioita, enkä hyväksy sitä että pennut pidetään keskenään, ruoka eteen ja sillä hyvä, ei käy. - canis.familiaris
Totta puhut. Isoissa on työtä loppu kädessä viimeisillä viikoilla, mutta kannattaa näköjään. Taitaa olla merkittävä tuki sisaruksiltaan, mitä pentu tarvitsee ja mitä ihminen ei välttämättä voi korvata....Yksi näistä voi olla yksinolo, muu sosiaalisuus ym..nyt vahvasti tuntuu,että oikea on asian suunta, mitä luovutukseen tulee.
"Jos pentueessa on vaikka vähän arempi ipana toiset sen nopeammin opettaa kuin ihminen konsanaan,"..tätäpä juuri. Pistin merkille yhden uroksen varauksellisen käytöksen, joka selkeästi vaati sisarusten esimerkkiä, esim. kun pentuihin tutustuin. Tuli hiljalleen mukaan kun muut näytti mallin.
"Vieppä pikkupennut vaikka metsään ja yksi porukasta eksyy ja alkaa mieletön kiljuminen toiset sen sieltä palaavat mukaansa hakemaan ja tyhmempikin oppii ettei kannata paikallaan riekkua täytyy vaan uskaltaa mennä vaikka on yksin"..jeps. Kokenut kasvattaja osaa myös poimia yksilöt kehityksen ja valmiuden mukaan, kun luovutuksesta (ajankohdasta) päättää..
"Puolivalmis on helppo laittaa maailmalle,"...pahasti vaikuttaa tältä. Tuntuu todella oudolta, kun hoitohommat. mm.kuranpyyhkiminen, kynsien hoito jne..ei vaadi painimista vaikka koira on vilkas, vaan on jo totttunut käsittelyyn sen minkä kestää...Taitaa olla sisarusten tuki monessa asiassa tarpeen ja jotai ei osaa juuri ajatella....- et näin
Näinhän se menee. Joissakin maissa on alettu, ilmeisesti osa suomessakin, sitä 12-viikon luovutusikää. Kuitenkin se pentu tulee "ainoaksi", joskus on vanhempi koira, mutta parhaimmassa sosiaalistumisiässä (vaikee sana) pitääkin lähteä uuteen paikkaan, jossa ei sitten muita koiria välttämättä näekään.
Meille tuli yhdeksän viikkoisena pentu, yllättävän nopeasti oppi sisäsiistiksi ja nyt neljän kuukauden ikäisenä käy lenkillä kuin vanhatekijä, ja meni jokunen viikko sitäkin harjotellessa, sylissä väliin kantelin ja katseltiin. Reipas oli jo tullessaan, sisaruksissa oli sitten niitä jotka pelkäsivät vieraita ihmisiä, tämä oli siis "valmis" maailmalle ja uusiin kujeisiin, kotimatkalla vain vähän vinkui, mutta ei sitten enempää.
Eli toivon itsekin, että kasvattajat katsovat milloin pentu on valmis lähtemään, eikä se, että pääsis niistä äkkiä eroon. Hirvittää ihan ajatella jotain seitsemän viikkoista laitetaan yksin maailmalle, noh tiedän pari jotka on luovutettu jo viisi viikkoisina, sääliksi käy.
ps. canis. familiaris, onkos tossa kuvassa snautseri ? Meille tuli kääpiösellainen, vahtivietti vie pentua. - canis.familiaris
et näin kirjoitti:
Näinhän se menee. Joissakin maissa on alettu, ilmeisesti osa suomessakin, sitä 12-viikon luovutusikää. Kuitenkin se pentu tulee "ainoaksi", joskus on vanhempi koira, mutta parhaimmassa sosiaalistumisiässä (vaikee sana) pitääkin lähteä uuteen paikkaan, jossa ei sitten muita koiria välttämättä näekään.
Meille tuli yhdeksän viikkoisena pentu, yllättävän nopeasti oppi sisäsiistiksi ja nyt neljän kuukauden ikäisenä käy lenkillä kuin vanhatekijä, ja meni jokunen viikko sitäkin harjotellessa, sylissä väliin kantelin ja katseltiin. Reipas oli jo tullessaan, sisaruksissa oli sitten niitä jotka pelkäsivät vieraita ihmisiä, tämä oli siis "valmis" maailmalle ja uusiin kujeisiin, kotimatkalla vain vähän vinkui, mutta ei sitten enempää.
Eli toivon itsekin, että kasvattajat katsovat milloin pentu on valmis lähtemään, eikä se, että pääsis niistä äkkiä eroon. Hirvittää ihan ajatella jotain seitsemän viikkoista laitetaan yksin maailmalle, noh tiedän pari jotka on luovutettu jo viisi viikkoisina, sääliksi käy.
ps. canis. familiaris, onkos tossa kuvassa snautseri ? Meille tuli kääpiösellainen, vahtivietti vie pentua.Ei snautseri, vaan airis. "klikkaa" nimimerkkiäni, niin näet isomman kuvan jos haluat.
Niin oma tuli 15vko ja nyt on 17vko, ja mistään ei olla "taisteltu" ei edes valjaiden päälle laittoa tmv...Huima kehitys...Tosin on tuolla mikkihiirelläkin (brassi) oma osansa. - et näin
canis.familiaris kirjoitti:
Ei snautseri, vaan airis. "klikkaa" nimimerkkiäni, niin näet isomman kuvan jos haluat.
Niin oma tuli 15vko ja nyt on 17vko, ja mistään ei olla "taisteltu" ei edes valjaiden päälle laittoa tmv...Huima kehitys...Tosin on tuolla mikkihiirelläkin (brassi) oma osansa.Joop, no klikkaamalla huomasi eron, komee parta kuitenkin.
Vanhemmilleni tuli aikoinaan ns. vanhempana eli 16-viikkoisena koiranpentu (oli muita reilusti pienempi syntyessään jne.), sen kanssa oli myös tuo pentuaika helppoa, ei taisteluja ei mitään. Meilläkin on tuon pennun kanssa jäänyt koko "peruutteluvaihe" pois, mitä olen omien että muiden koirien kanssa kokenut ja nähnyt, eli ei jää istumaan ulkona koskaan ja vedä päätään taaksepäin. Valjaiden kanssa meillä on se, että ne olisi kiva syödä tai ainakin repiä, mutta tuolla kakaralla on tuota luonnetta muutenkin.
Mutta joo, onhan ne pienemmät söpöjä, mutta jos oikeasti koiran haluaa siis koiran ei pelkkää pentua, voi odotella jonkun viikon siitä kahdeksasta viikosta, että tulee ns. valmiimpi tapaus, eikä tule tuskailuja siitä saako enää koskaan edes nukkua. Ainakin omista koirista näillä nuorempana (7-8vko) otetuilla on yötkin olleet ongelmia, tällä nykyisellä oli vasta toinen yö vaikea, mutta se oli vain se yksi yö. Nyt nukkuu n. 10-12 tuntia yössä, väliin vaihtaa paikkaa...tai ainakin aamulla on eri paikassa missä illalla oli.
Meillä on saanut heti kotiintullessa (7 vkoa) lähteä normaaliin elämään mukaan, ihan kaikkineen.
Nämä luovutusiätkin taitaa olla vähän mielipidekysymyksiä, mutta äkkiä vois ajatella tai saada sellaisen käsityksen, että varsinkin pienempien koirien kasvattajat suosivat pidempää pentula-aikaa.
On niitäkin kasvattajia, jotka antaisivat nuorempanakin jos vain mahdollista olisi ja näkevät, että pennun on parempi leimautua voimakkaammin tulevaan ohjaajaan ja olla hänen muokattavissaan, mutta olisko tämä sitten ohjaaja(ja/tai yksilö)kysymyskin, ettei ihan jokaisen kohdalle kuitenkaan sovi ?
Onneksi monet kasvattajat totuttavat pennut mahdollisimman aikaisin kaikkeen käsittelyyn, ulkoiluun (vuodenaika taitaa sitä hieman rajoittaa), hälinään ja eloon jne.
Tosiaan, tämäkin on hyvin pitkälti varmaan sellainen koulukuntakysymys eikä oikeaa, aina pätevää ja absoluuttista totuutta tule koskaan löytymään.Tuossa on omasta mielestäni montaa puolta.Puolensa ja puolensa.
Jos ajattelee hyödyntävänsä kunnolla nopean oppimisen kautta,niin minusta tuo nykyinen alaraja on ihan sopiva.Mikäänhän ei estä nytkään pitämästä kauemmin,jos katsoo sen olevan hyväksi,syystä tai toisesta.
Tuon alle en lähtisi.
Jos ja kun,on hyvä emo,niin ei se huonokaan ole kauemmin hoteissa olla.Hyvää oppia saa siltäkin,ja pentueesta.Toisaalta,jos ottaja pystyy tarjoamaan suurinpiirtein samaa,niin ei asia huonompi ole,kuitenkaan.Onhan niitäkin emoja,varsinkin kun ollaan roduissa,jossa suuret pentueet ja melkoisia terroristejä pennut,niin emojen kiinnostus saattaa niihin vähetä ihan eri lailla,kuin pienissä pentueissa,saati vähän rauhallisemmissa öttiäisissä.Eli monta puolta on tässäkin.
Ei myöskään kaikki kasvattajat totuta pentuja pahemmin mihinkään.Onhan niitä pelkissä kennelrakennuksissakin...Ja taas uusissa kodissaan pääsisivät heti kiinni kaikkeen olennaiseen ja tarvitsevaan.Ja kyllähän se osansa tekee,mitkä on aloituskohdat...Mitä "amatöörimäisempään"kotiin menee,sen olennaisempi merkitys.
Itse olen luovuttanut yhden 7 viikkosena(normisti 8 viikkoa).Alkoi juuri loma heillä,ja halusivat päästä hyödyntämään sen.Lähelle meni,ja täällä kävi sitten leikkimässä.
Itse olen ottanut yhden pennun aikoinaan himpan alle 7 viikkoa.Poikkeuksellisesti kasvattaja sen antoi.Sillä oli täällä sitten "emon korvike",joka tosin hätää kärsimässä oli sen kanssa,kun ei meinannut saada kaitsettua :D
Maailman paras koira,joka ei unohdu ikinä...
Olen myös pitänyt muutaman pennun tarvittaessa yli tuon 8 viikkoa(eli luovutus omistajille sopivaan kohtaan).Jotain 10 viikkoa,ja yli.Vakaasti harkitsen,tuleeko toistumaan.Kummatkin tapaukset leimautui jo siinä ajassa niin vahvasti tänne ja minuun,että oli aika,suoraan sanottuna,sydäntäsärkevää,luovuttaa ne sitten pois.
Toisessa tapauksessa isäntä oli jo valmis yrittämään ja tahtoi purkaa koko kaupan,kun ei halunnut öttiäisestä enää luopua.Että hilkulla oli sopimusrikko.molossi kirjoitti:
Tuossa on omasta mielestäni montaa puolta.Puolensa ja puolensa.
Jos ajattelee hyödyntävänsä kunnolla nopean oppimisen kautta,niin minusta tuo nykyinen alaraja on ihan sopiva.Mikäänhän ei estä nytkään pitämästä kauemmin,jos katsoo sen olevan hyväksi,syystä tai toisesta.
Tuon alle en lähtisi.
Jos ja kun,on hyvä emo,niin ei se huonokaan ole kauemmin hoteissa olla.Hyvää oppia saa siltäkin,ja pentueesta.Toisaalta,jos ottaja pystyy tarjoamaan suurinpiirtein samaa,niin ei asia huonompi ole,kuitenkaan.Onhan niitäkin emoja,varsinkin kun ollaan roduissa,jossa suuret pentueet ja melkoisia terroristejä pennut,niin emojen kiinnostus saattaa niihin vähetä ihan eri lailla,kuin pienissä pentueissa,saati vähän rauhallisemmissa öttiäisissä.Eli monta puolta on tässäkin.
Ei myöskään kaikki kasvattajat totuta pentuja pahemmin mihinkään.Onhan niitä pelkissä kennelrakennuksissakin...Ja taas uusissa kodissaan pääsisivät heti kiinni kaikkeen olennaiseen ja tarvitsevaan.Ja kyllähän se osansa tekee,mitkä on aloituskohdat...Mitä "amatöörimäisempään"kotiin menee,sen olennaisempi merkitys.
Itse olen luovuttanut yhden 7 viikkosena(normisti 8 viikkoa).Alkoi juuri loma heillä,ja halusivat päästä hyödyntämään sen.Lähelle meni,ja täällä kävi sitten leikkimässä.
Itse olen ottanut yhden pennun aikoinaan himpan alle 7 viikkoa.Poikkeuksellisesti kasvattaja sen antoi.Sillä oli täällä sitten "emon korvike",joka tosin hätää kärsimässä oli sen kanssa,kun ei meinannut saada kaitsettua :D
Maailman paras koira,joka ei unohdu ikinä...
Olen myös pitänyt muutaman pennun tarvittaessa yli tuon 8 viikkoa(eli luovutus omistajille sopivaan kohtaan).Jotain 10 viikkoa,ja yli.Vakaasti harkitsen,tuleeko toistumaan.Kummatkin tapaukset leimautui jo siinä ajassa niin vahvasti tänne ja minuun,että oli aika,suoraan sanottuna,sydäntäsärkevää,luovuttaa ne sitten pois.
Toisessa tapauksessa isäntä oli jo valmis yrittämään ja tahtoi purkaa koko kaupan,kun ei halunnut öttiäisestä enää luopua.Että hilkulla oli sopimusrikko.Olosuhteet todellakin vaikuttaa. Joskus kasarilla tuli perhekoira oikein perinteisestä kennelistä, jossa koirat olivat omissa aitauksissaan ja "miljoona" koiraa ja pentuetta sinne mahtui omiin loosseihinsa. Siinä on kyllä kaikki hoito minimoitu vaikka kenneltyttöjä riitti.
Ehkä näistä ainakin on hyvä hakea pennut pois mahd aikaisin jos sellaisesta ottaa ?
Muuten hyviä ajatuksia puolin ja toisin.clarma kirjoitti:
Olosuhteet todellakin vaikuttaa. Joskus kasarilla tuli perhekoira oikein perinteisestä kennelistä, jossa koirat olivat omissa aitauksissaan ja "miljoona" koiraa ja pentuetta sinne mahtui omiin loosseihinsa. Siinä on kyllä kaikki hoito minimoitu vaikka kenneltyttöjä riitti.
Ehkä näistä ainakin on hyvä hakea pennut pois mahd aikaisin jos sellaisesta ottaa ?
Muuten hyviä ajatuksia puolin ja toisin.Juu,onhan noita "perinteisiä" kenneleitä vielläkin.Monenmoisia.
Itsellä on selkeät periaatteet,kun itsekkin olen tällainen "pienpipertäjä" ja pennut jaloissa pyörimässä :D,että ostopennyt tulevat vastaavan ajatusmallin kenneleistä.Ja itse en myy ainoatakaan koiraa mihinkään kennelrakennuksiin /tai tarhoihin.Ja kun oikein tiukkapipo olenn :D,niin ei myöskään irtoa uroksiani tukemaan toimintaa,mitä en itse kannata.
Itse olen molemmat koirat saanut about 8 viikkoisina vaikka onkin kääpiörodusta kyse.
Pennut olivat tottuneet käsittelyyn ja sylissäoloon jo kasvattajan luona mikä helpotti opettelua kotona. Sosialistaminen aloitettiin heti ja oli kyllä kiva kun sai itse sen hoitaa hyvällä ajalla (16 viikon iän jälkeen on auttamattomasti ohi :( ). Tietty on varmasti eri juttu kun joku kokematon pennun saa eikä välttämättä tiedä miten reagoida oikein eri tilanteissa tai miten sosialistaa kunnolla pentu.
Leimautumisesta en olisi niinkään huolissani vanhemman pennun kanssa, eniten hirvittäisi kun ei voi tietää paljonko kasvattaja on panostanut pennun sosialistamiseen. Tuttuni hankki vastikään pennun joka oli jo 4 kk vanha saapuessaan. Ei, oltu sosialistettu ollenkaan ja se näkyi. Pelkäsi ihmisiä suunnattomasti...Niin, tollanen myöhänen luovutusikä asettaa kasvattajalle aika kovat vaatimukset. Aikaa, viitseliäisyyttä, tietoa, taitoa jne. Ja luottamus pitää olla aika kova varsinkin ensikertalaisella, kun ei tunneta ja tiedetä tai kun koira tulee vaikka ulkomailta.
Juuri kuvaamasi skenaario on se pahin :(
Itse olen kanssa sitä "porukkaa", joka haluaa muokata pennun mahd alusta asti, mutta en tässäkään mikään fanaatikko ole, kukin tyylillään ja siten kun osapuolille parhaiten sopii.
Ollut sellainenkin 7 vko pentu, joka ei ihmisistä paljoa piitannut ja muut pennut olivat selkeästi sosiaalisempia, vaikka kaikki sai saman kohtelun ja tätä pentua "sylihoidatettiin" vielä ylimääräistä. Muutenkin kovin dominantti ja "yksinäinen susi" joka nukkui mielellään erillään muista. Äkkiä äkkiä kotiin ja hommiin!!- isoisoäiti
Minkä on ohi 16vko ?
Koira oppii kuten ihminenkin kokoelinaikansa. Sitä tuossa jossain koitin jo sanoakkin, uuden omistajan on oltava tilanteen tasalla, ei lähdettävä pelkoihin mukaan, eikä vastaavasti siedättää enempää kerralla kuin pikkuisen "kipurajan" yli. Aikaa kaikki vaatii,eikä ole luov. iästä kiinni siellä tärkeimpänä taustalla on koiran oma luonne, osa perittyä. isoisoäiti kirjoitti:
Minkä on ohi 16vko ?
Koira oppii kuten ihminenkin kokoelinaikansa. Sitä tuossa jossain koitin jo sanoakkin, uuden omistajan on oltava tilanteen tasalla, ei lähdettävä pelkoihin mukaan, eikä vastaavasti siedättää enempää kerralla kuin pikkuisen "kipurajan" yli. Aikaa kaikki vaatii,eikä ole luov. iästä kiinni siellä tärkeimpänä taustalla on koiran oma luonne, osa perittyä.Sosialistamiskausi loppuu 16 viikon ikään. Kyllähän pentua voi sen jälkeen sosialistaa mutta on todettu että kaikki siihen mennessä positiiviset tai neutraalit kokemukset pentu pitää normaalina arkeen kuuluvana asiana ja hyväksyy ihaneri tavalla kuin sen jälkeen. Tuon iän jälkeen totuttelu vaatii useamman onnistuneen tutustumisen.
Tiedän kyllä että luonne on osittain perimää, sellainen rotu itselläkin että on pakko se asia tiedostaa jos haluaa mukavia koiria :)clarma kirjoitti:
Niin, tollanen myöhänen luovutusikä asettaa kasvattajalle aika kovat vaatimukset. Aikaa, viitseliäisyyttä, tietoa, taitoa jne. Ja luottamus pitää olla aika kova varsinkin ensikertalaisella, kun ei tunneta ja tiedetä tai kun koira tulee vaikka ulkomailta.
Juuri kuvaamasi skenaario on se pahin :(
Itse olen kanssa sitä "porukkaa", joka haluaa muokata pennun mahd alusta asti, mutta en tässäkään mikään fanaatikko ole, kukin tyylillään ja siten kun osapuolille parhaiten sopii.
Ollut sellainenkin 7 vko pentu, joka ei ihmisistä paljoa piitannut ja muut pennut olivat selkeästi sosiaalisempia, vaikka kaikki sai saman kohtelun ja tätä pentua "sylihoidatettiin" vielä ylimääräistä. Muutenkin kovin dominantti ja "yksinäinen susi" joka nukkui mielellään erillään muista. Äkkiä äkkiä kotiin ja hommiin!!Olen itsekin vähän tuota porukkaa ;)
Ideaalisessa maailmassa pennun luovutus olisi vasta about 10-12 viikon iässä ja kasvattaja oisi jo antanut upean alun sosialistamiselle. Mutta kaikilla kavattajilla ei ole tähän joko aikaa tai kiinnostusta :)
Ihailen niitä kuten isoäitiä tuossa joka selkeästi panostaa pentuihin jotta uudessa kodissa saa mahdollisimman hyvän alun :))minpin4ever kirjoitti:
Olen itsekin vähän tuota porukkaa ;)
Ideaalisessa maailmassa pennun luovutus olisi vasta about 10-12 viikon iässä ja kasvattaja oisi jo antanut upean alun sosialistamiselle. Mutta kaikilla kavattajilla ei ole tähän joko aikaa tai kiinnostusta :)
Ihailen niitä kuten isoäitiä tuossa joka selkeästi panostaa pentuihin jotta uudessa kodissa saa mahdollisimman hyvän alun :))Jokusenkin kun tunnen noita isojen koirien kasvattajia,niin käytäntö ja teoria(tai ideaali :D ),ei aina kohtaa.Jos otetaan vaikka 6 ison ja hyvinkin tomeran :D rodun pentua,esim.saksanpaimenen tai vaikka nykyisten omien(joita voi tulla reippaasti enemmänkin...) ja vertailukohteeksi jonkun tirrirodun,niin hiukan on eroa...
Eikä välttämättä suinkaan ole kyse pelkästä ajanpuutteesta tai kiinnostuksen puutteesta...
Jo 10 viikkoiset jättipennutkin painavat enemmän,kuin jokunen tirrurotu edes aikuisena.Siihen kun lisää,että about ja yli tuossa iässä,varsinkin täpäköitten rotujen pennut saattavat aika kovinkin ottaa jo yhteen,niin se,että luovutettaisiin vasta 12 viikkosena,asettaa kyllä jo melkoiset haasteet.
Se taas voi osaltaan johtaa siihen,että ihan käytännön syistä,voi käydä niin,että pienkasvattajat(joiden koirat on kotikoiria,pennut jaloissa pyörivät),joutuu sellaiseen myllytykseen,että voi miettiä,rupeaako siihen...
Se taas voi tehdä sen,että kasvatus siirtyy pääasiassa/lähinnä pelkästään,ns."kennelikasvatukseen".
Noh,tuo sitten onkin omanlaisensa juttu,jossa tullaan siihen,mitä kukakin on mieltä asioista ja minkälaisista olosuhteista haluaa koiransa hankkia...
Se sitten,että pystyttäisiin sosiaalistamaan ja nimenomaan sen,mitä kannattaa nimenomaan hyödyntää nopeanoppimisen kautena,onkin sitten oma juttunsa :D
Ei muuta kuin kokeilemaan,miten onnistuu vaikka tuonkin määrän saati isomman näärän isojen/jätti rotujen pentujen,aktiivisten kanssa,toteuttamaan käytännössä,niin että voidaan puhua riittävästä ja monipuolisesta opettamisesta ym.
ps.Itse puhun lähinnä nopean oppisen kaudesta.siihen sisältyy myös sosiaalistamiskausi.
- canis.familiaris
"On niitäkin kasvattajia, jotka antaisivat nuorempanakin jos vain mahdollista"..Vaatii tuo kotiuttamisen "ajoittaminen" myös hyvää silmää ja vaivaa kasvattajalta. Sehän on selvää (nyt) että jokainen pentu ei ole samaan aikaan valmis.
On tullut ennen 6.5-7vko ja ongelmaa ei ole ollut, mutta kyllä nykyisin / nyt miellän, että tämän hieman toisin....pakko huomioida tämä..Leimaantumisessa ei ole ollut ongelmaa...sekin on mennyt "viikkokaavan" mukaan ja on vahva...Silmiin pistävää molemmissa on se, että ovat niin tasapainoisia..Se saa ajattelemaan toisin kuin "olenollutkolmekymmentävuottatätämieltäjatämäonainoatotuus"...
Hyvää tekee saada hieman nenälleen kun olen ollut aika tiukka tuon luovutusiän suhteen ja toinen kanta on "kukkahattutätienjuttuja"...olisi ehkä kannattanut kuunella näitä tätejä (edes)....no maailma muuttuu ja "putkiaivot" myös. (toivottavasti)..
En silti sano, että tuo 7vko olisi väärä, koska kaikki on lopulta ohaajastaan ja siitä kiinni, mitä haluaa ja on valmis tekemään sen eteen...
Avoimin mielin ja mielenkiinnolla seuraan asioiden kehitystä. Nyt tämä jakso on ollut ihan naurattavan helppoa..vaikka ihan muuhun varauduin.Tossa aikaisessa vierotuksessa ja leimaantumisessa yritetään vissiin minimoida kiintyminen/leimautuminen toisiin koiriin/sisaruksiin ja ottaa tavallaan kaikki irti sen ohjaajan suuntaan, mutta tosiaan, mielipidekysymyksiä.
- canis.familiaris
molossi kirjoitti:
"ja putkiaivot myös..." Kertoo kehityskelpoisuudesta... :D
Juu..kai?.. juh!. Voihan se olla, että on vain "sattunut" näin hyvät yksilöt, joka on hieno juttu, rankan parin vuoden jälkeen...Tai sitten koirat ovat kehittyneet "gurun" otteessa...=O
- isoisoäiti
canis.familiaris kirjoitti:
Juu..kai?.. juh!. Voihan se olla, että on vain "sattunut" näin hyvät yksilöt, joka on hieno juttu, rankan parin vuoden jälkeen...Tai sitten koirat ovat kehittyneet "gurun" otteessa...=O
Sitähän tää homma on , tilanteen seuraamista. Katso ja näe oikein tai vaistoa.
Ei meillä nuo pennut imaisekkaan tissiä neljän viikon jälkeen joka on helposti muutamassa päivässä vieroitettu ja itseasiassa leikkivätkin aikuisten kanssa aika minimaalisesti, korkeintaan kahden kanssa kerralla. Useampi aikuinen häslää tilanteen, mutta kun tuntee omansa pystyy pikkuisen päättelemään kuka olisi paras opettaja missäkin asiassa esm. Pilvi opettaisi kaikki kynnellekykenevät karkaamaan, paitsi jos olis sen omia pentuja.
Molossi vetosi kiintymykseen puolin ja toisin jos lähtijä on vanhemmaksi kotona. Tuohon voin jonkun pennun osalta yhtyä mutta pentu ei käsitykseni mukaan jää meitä paria päivää pidemmäksi aikaa miettimään, se on syliavoin uutta ja kiinnostavaa vastaanottamassa
- canis.familiaris
"Katso ja näe oikein tai vaistoa."...olipas hyvin sanottu..jälkimmäinen omallakohdalla aika vahvasti.
"mutta pentu ei käsitykseni mukaan jää meitä paria päivää pidemmäksi aikaa miettimään,"...näin se kyllä menee. Koira kyllä sopeutuu, kun on sopeutuja...tietenkin jos pentu lähtee vakiintuneesta paikasta ja uusi koti ei pysty vastaamaan samaan mihin on tottunut, niin voi odottaa jotain häippää. Molossi ehkä tarkoitti omaa kiintymystään...={}- isoisoäiti
Se on luopumisen tuskaa, siitä vaan on mentävä yli, molossinkin. Jos sillä pohjalla elettäisi meille ei kyllä ihmisiä mahtuisi mihinkään nurkkaan olisi niitä kotiin jääviä sen verran paljon. Laskemattomat kyyneleet vielä nytkin joskus ellei uuden kodin henki ole täysin auennut
"Molossi ehkä..." Juuri niin.
Se luovutus ei kaikille,varsinkaan minullekkaan,niin kovin helppo hetki ole yleensäkään.Kun on harvoin pentuja,niin ei tule edes rutiiniksi...
Se sitten,kun on jo kyseessä sen ikäinen pentu,joka on jo lähtenyt leimautumaan minuun selvästi,ja pyörii jaloissa kuin yleensäkin omat koirat,on jo sitten jo vielä "kovempi"juttu heivata pois.On jo kuin antaisi jonkun omistaan pois...
Se oli se pointti.- canis.familiaris
molossi kirjoitti:
"Molossi ehkä..." Juuri niin.
Se luovutus ei kaikille,varsinkaan minullekkaan,niin kovin helppo hetki ole yleensäkään.Kun on harvoin pentuja,niin ei tule edes rutiiniksi...
Se sitten,kun on jo kyseessä sen ikäinen pentu,joka on jo lähtenyt leimautumaan minuun selvästi,ja pyörii jaloissa kuin yleensäkin omat koirat,on jo sitten jo vielä "kovempi"juttu heivata pois.On jo kuin antaisi jonkun omistaan pois...
Se oli se pointti."Jo 10 viikkoiset jättipennutkin painavat enemmän,kuin jokunen tirrurotu edes aikuisena.Siihen kun lisää,että about ja yli tuossa iässä,varsinkin täpäköitten rotujen pennut saattavat aika kovinkin ottaa jo yhteen,niin se,että luovutettaisiin vasta 12 viikkosena,asettaa kyllä jo melkoiset haasteet."....totta. Joskus aikaisemmin mainitsin, että vaikka spk-emot on jo 7vko. pentujen kanssa "aika" loppu ja itsemurhan partaalla. Ei ole helppoa aktiivisen (hyper) piipertäjien kanssa. (ei nämäkään mitään ihan elottomia olut)
Annan kyllä isot pinnat tälle oman kasvatajalle...Hieman "hämmentyneenä" katselin, kun tuli koirien kanssa tarhasta (15vko), kanteli niitä tarhasta suihkun jälkeen jne..Sanoin että aika kova työ noissa ja noin isoina, niin vastasi, että ihan ok normi juttua?..
Sitten mainitsi, että..ainiin koiralla ei ole ollut edes panta kaulassa...Näki varmasti ilmeeni, mutta sanoi että "älä huoli kaikki menee hyvin"..näin siinä kyllä kävi, vaikka aika varautunut olinkin, ja on mennyt,paremmin kuin hyvin.
Arvostin myös sitä, että hän tuntui tuntevan pentujen luonteet hyvin...Samoin oli hoidettu asiat rokotuksista, ekaan trimmaukseen jne..Pien kasvattajilla on tahtoa ja intoa mikä kyllä näkyy työnjäljessä....Ei tästä turhia pinnoja, vaan vain se, mikä mielikuva jäi.
Tämä samainen oli myös Herra Karppisen trimmaaja ja teki aika vakuuttavaa jälkeä koiralle, joka jollain tavalla "kammoksu" koko touhua...Aijemin koira oksenti jännityksestä ja oli ihan maassa, mutta asiat muuttui tämän trimmaaja kautta..Hyvä tapa käsitellä trimmattavia koiria.
Ei kasvattaminen muuten mikään "helppokeikka" ole, jos kokonaisuutta tarkastelee...
- canis.familiaris
Muistelin tuossa 70-80 taiteessa noita airiksia ja sen aikaisia koulutusmenetelmiä, jotka ei ihan tainnut taittua airiksen luonteeseen/ luonteenpiireisiin. Nyt myöhemmin mitä muutamia olen nähnyt eri yhteyksissä, niin on ollut poikkeusellisen mukavia ja leppoisia, kuitenkin itsevarmoja.
Onkohan tässä wikipediasta tuo em.tyylin koiria? Lainaan osan.
" Airedalenterrierit tunnetaan niiden agressiivisuudesta ja ainiaasta ADHD:stä, jotra ilmestyy suurimmalla osalla Airedalenterriereistä."...?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Airedalenterrieri
(ainiaasta adhd.sta..WTF)
.
AT..Yhdistyksen sivuilta
"Käyttäytyminen / luonne: Valpasilmeinen, nopealiikkeinen ja kaikkeen tapahtuvaan hyvin tarkkaavaisesti suhtautuva. Luonnetta kuvastavat silmien ilme, korvien asento ja pysty häntä. Airedalenterrieri on avoin ja itsevarma, ystävällinen, rohkea ja älykäs. Aina valpas, ei vihainen, kuitenkin peloton." - Karva Jalkanen
Koirani oli lähes 12-viikkoinen kun tuli meille, oppi nopeasti siistiksi, oppi tavalliset asiat todella nopeasti. Pentu oli paljon irti ja niin on aikuisena edelleen. Sosiaalistui myös nopeasti.
Jos meille vielä pentukoira tulee sen pitää olla 10-12 viikkoinen koska se on henkisesti kypsempi vastaanottamaan tapojen kasvatusta kun 7-8 viikkoinen. Oli hyvä kokemus ottaa 'kypsemmän' ikäinen karvaveijari.
Olen sitä mieltä myös että kaikki samanikäiset pennut eivät ole yhtä kehittyneitä vaikkapa 7-8 viikkoisina. Rodullakin varmaan jotakin merkitystä.- isoisoäiti
Lueskelimpa tuossa suuren ja mahtavan liiton Koirammelehteä,kun en aikaisemmin ole jaksanut keskittyä. Sieltä sattui silmiini että uutta eläinsuojelulakia ollaan miettimässä eläinsuojelukiihkoilijoiden sanelemana. Vaikuttaa kuulemma koulutusasioihin ja näyttelyt laitetaan sitten varmaan rääkkäyksen puolelle. Olivat jo koittaneet hevosia harrastuksiltaan suojella, mutta sieltä tuli vastaan vahva liitto joka osasi sanoa EI, se taito puuttuu kennelliitolta,vaikka kuinka yrittäisi kaikkea ei voi suojella (osin oikein) minkään äärilaidan halujen mukaan.
En edes tiennyt että se hyötylintujen ulkonapito laki on vieläkin voimassa vaikkei yhtään tapausta Suomessa tavattu.
Toisinsanoen jos sulla on vaikka kanoja ne pidetään sisällä kevätkesän kun muuttolinnut tulevat. On muuten ainoa maa jossa laki voimassa.
Koirabisnes ulkomailta on kyllä laki, mutta kukaan ei sitä pysty korjaamaan, tekemään siitä läpikulkematonta.
Tuohon edelliseen aiheeseen vielä sen verran täytyy sanoa etten ole tietänytkään mitä sosiaalistaminen koiralla takoittaa, jos se päättyy 16vko
- joobax
Uusi pentu oli 7 vkoa ja pari päivää päälle, kun hain kotiin. Nyt 10 vkon iässä neiti on rohkea maailmanvalloittaja. Pukeminen (tarvii vaatteita), valjaat, hihna, käsittely...kaikki helppoa. Nyt on alkanut vetää kotiinpäin mennessä lenkillä, kun huomaa missä ollaan, muuten remmikävely mallikasta. Ei hötkyile eikä säiky mitään, vaikka pentu tuli maalta kaupunkiin. Paljon vanhemman koiran ansiosta, uskoisin. Keskustassa käytiin visiitti ilman vanhemman koiran tukea ja meni kuin olisi aina ollut urbaani hauva. Odotan kovasti, milloin se ilkikurinen riiviö sieltä löytyy, mutta tähän mennessä aivan unelmahelppo pentu. Katsotaan kuinka käy :)
Tämä tapaus oli ainakin ihan valmis uuteen kotiin 7-viikkoisena. Arempien oliskin varmaan parempi kasvaa pentueen kesken pitempään...- isoisoäiti
Saan aina noita eri yhdistysten lehtiä vissiin hyvänmiehen lisänä.
Lukaisin niistä jostain pennunhakijan kertomuksen lienee ollut kyse yli 8/vko vanhasta pennusta, joka imi lähtiessä vielä tissiä.
Tietysti se muutakin söi mutta kuitenkin, olen valmis perumaan puheeni myöhemmästä luovutusiästä koskaan vaan ei ole tullut mieleen että joku kiusaa emoa tuohon ikään asti.
Käsittääkseni emo täytyy pystyä pitämään oikein tehoruokinnassa jos tuollaista annetaan tapahtua. Yksistään siinä on jo kalkkikrampin vaara niin suuri, etten itse riskiä ottaisi, siinä menee emon henki, ellei apu ole todella pikaista eikä kaikilla varmasti ole tietotaitoa sitä edes antaa - canis.familiaris
isoisoäiti kirjoitti:
Saan aina noita eri yhdistysten lehtiä vissiin hyvänmiehen lisänä.
Lukaisin niistä jostain pennunhakijan kertomuksen lienee ollut kyse yli 8/vko vanhasta pennusta, joka imi lähtiessä vielä tissiä.
Tietysti se muutakin söi mutta kuitenkin, olen valmis perumaan puheeni myöhemmästä luovutusiästä koskaan vaan ei ole tullut mieleen että joku kiusaa emoa tuohon ikään asti.
Käsittääkseni emo täytyy pystyä pitämään oikein tehoruokinnassa jos tuollaista annetaan tapahtua. Yksistään siinä on jo kalkkikrampin vaara niin suuri, etten itse riskiä ottaisi, siinä menee emon henki, ellei apu ole todella pikaista eikä kaikilla varmasti ole tietotaitoa sitä edes antaaMeni muuten paljon aikaa, että ymmärsi miten tätä pentua voi kuormittaa...Se raja missä mennää yliväsyneeksi on helposti ylitetty....sitten voi olla "wikin" mallinen "ainainen adhd" käsissä...Levon opettaminen on ehkä ollut se isoin homma..Levänneenä ok, mutta ylivilkkaana ei. liiallinen rasitus näkyy myös unenlaadusta ja syvyydestä.
Kuinkahan moni sisä- ja ulko ongelma johtuu nuorella koiralla yliväsyneisyydestä tai pitkittyneestä sellaisesta.?
- canis.familiaris
Oltiin reissussa idässä ja auto matka meni mennen tullen (yht.1000km) heittämällä. Reissussa pelasi hyvin sisätiloissa ja ulkona, ja isomman koira ryhmän toimi myös, joista kaikki vielä uroksia.
Kaksi lyhyttä päivän patikkaa tehtiin....Hieno pentu ja näyttää jo olevan sisäsiistikin.
Nyt kääntyi 18vko..- isoisoäiti
Vai niin pitkän lenkin teit, mutta onneksi pentu osaa nukkua.
Jos en nyt väärin ajatustasi ymmärtänyt niin ehkä meinasit samaa kuin minäkin tuolla ylempänä sanomalla siedättää ei saa kuin pikkusen "kipurajan yli". Jos lähdetään mukaan siihen mitä pentu t u n t u i s i jaksavan se onkin jo liikaa joskus, lopeteus täytyy tulla sieltä ihmisen päästä muuten se kaveri painaa sitä älytöntä touhua osaamatta enää rauhoittua.
Moni kun ajattelee asian niin että mennään ja melskataan nyt niin nukutpa sitten hyvin, itse ajattelen että pienistä uusista asioista kertyy pennulle mietittävää ihan tarpeeksi ja saa nukuttuakin levollista unta eikä pieniä torkkuja kerralla ja taas vauhti päälle. Hyväksikin tarkoitettu juttu pennun kanssa saattaa mennä pahasti kiville - canis.familiaris
isoisoäiti kirjoitti:
Vai niin pitkän lenkin teit, mutta onneksi pentu osaa nukkua.
Jos en nyt väärin ajatustasi ymmärtänyt niin ehkä meinasit samaa kuin minäkin tuolla ylempänä sanomalla siedättää ei saa kuin pikkusen "kipurajan yli". Jos lähdetään mukaan siihen mitä pentu t u n t u i s i jaksavan se onkin jo liikaa joskus, lopeteus täytyy tulla sieltä ihmisen päästä muuten se kaveri painaa sitä älytöntä touhua osaamatta enää rauhoittua.
Moni kun ajattelee asian niin että mennään ja melskataan nyt niin nukutpa sitten hyvin, itse ajattelen että pienistä uusista asioista kertyy pennulle mietittävää ihan tarpeeksi ja saa nukuttuakin levollista unta eikä pieniä torkkuja kerralla ja taas vauhti päälle. Hyväksikin tarkoitettu juttu pennun kanssa saattaa mennä pahasti kivilleJeps, tätä juuri.
"Hyväksikin tarkoitettu juttu pennun kanssa saattaa mennä pahasti kiville "...juu Tämän kanssa meni hetki, että pääsi kärryille sen rytmiin. Kannatti seurata. Tarkemmin pitää katsoa, ns."viikkorasite" kuin pelkästään päivittäinen liikunta...Samoin liikunta iltaa vasten..
Metsälenkkejä, kiviä/sammal maastoa jne missä motoriikka kehittyy on tehty max.20min, kun risteilee siinä ajassa aika paljon mikkihiiren kanssa. Matkaa kertyy varmasti 4x se mitä normaalisti voisi ajatella. Siihen kaiken maailman nuuskinta, niin yli kippaa helposti... - isoisoäiti
canis.familiaris kirjoitti:
Jeps, tätä juuri.
"Hyväksikin tarkoitettu juttu pennun kanssa saattaa mennä pahasti kiville "...juu Tämän kanssa meni hetki, että pääsi kärryille sen rytmiin. Kannatti seurata. Tarkemmin pitää katsoa, ns."viikkorasite" kuin pelkästään päivittäinen liikunta...Samoin liikunta iltaa vasten..
Metsälenkkejä, kiviä/sammal maastoa jne missä motoriikka kehittyy on tehty max.20min, kun risteilee siinä ajassa aika paljon mikkihiiren kanssa. Matkaa kertyy varmasti 4x se mitä normaalisti voisi ajatella. Siihen kaiken maailman nuuskinta, niin yli kippaa helposti...Sulla kans kulkee tuo pentunen paljon toisen koiran kanssa.
Joko se yksin mennessään katselee ympärilleen, kuin opasta hetken haeskellen.
Itselläni tuo yksi eli melkein vieroitusvaiheen kahteen kertaan, pääsi huomaamattani niin pitkälle ettei enää hihnassakaan meinannut mukaan tulla, kävellä köpötti taakse katsellen,jos se olisi ihminen ollut olisi kysäissyt varmaan: tuleeks se ollenkaan sieltä
- canis.familiaris
Tämä airis on kyllä avoimen kiinnostunut kaikesta ympäristössä tapahtuvasta. Yksin ollessa sama, mutta tukeutuu helpommin minuun..On nyt minuun leimaantunut voimakkaasti, eli seuraa minua (sijaintia) enemmän metsässä kuin mikkihiirtä. Sisällä myös makaa siellä missä minä, ellei ole mikkihiiren niskassa. (ovat kovia leikkimään)
Lenkit tehdään 2xpäivä ilman toista 1x yhdessä ja kerran molemmat metsässä remuamassa. n.30min 1xpv. (viikon loppuisin eri juttuja)
Rakentelen kaikessa rauhassa mahdollisimman monipuolista toimintaa ja kokemuksia.
Kokeilen nyt hieman toisenlaista tapaa tätä opettaa, kun sen luonne antaa periksi...Syytä onkin hieman miettiä, koska luonne on "hieman" harkitseva, mutta hyvin johdateltavissa...Eli pitää harkita miten mitäkin tekee ja tarvittaessa oikoo. "järkyttävä" nokkelia ja nopeaa oppimista näillä (hyvässä ja huonossa) Toivottavasti rodusta ei tule suosittu.- isoisoäiti
Toivotaan ettei rotua pilata määrällä.
Itse en tunne kuin yhden airiskasvattajan, kookkaanpuoleinen naishelkilö, kävi aikaisemmin paljon näyttelyissä. Jäänyt niin hyvin mieleen kun viimeisteli koiran aina ennen kehää trimmauspöydällä, jossa oli sellainen putki hihnan paikkana. - isoisoäiti
isoisoäiti kirjoitti:
Toivotaan ettei rotua pilata määrällä.
Itse en tunne kuin yhden airiskasvattajan, kookkaanpuoleinen naishelkilö, kävi aikaisemmin paljon näyttelyissä. Jäänyt niin hyvin mieleen kun viimeisteli koiran aina ennen kehää trimmauspöydällä, jossa oli sellainen putki hihnan paikkana.Jokos teillä pikku-ukko on huomannut olevansa mies ja alkanut katselemaan paikkaa heti isännän jälkeen.
Antaako vanhempi sovinnolla reviirin laajennustilaa - canis.familiaris
isoisoäiti kirjoitti:
Jokos teillä pikku-ukko on huomannut olevansa mies ja alkanut katselemaan paikkaa heti isännän jälkeen.
Antaako vanhempi sovinnolla reviirin laajennustilaaKyllä brassilla on hieno luonne, kun ei ole mustis, eikä pärise turhia mistään. Olen saanut rauhassa opastella ja ohjailla pentua...Mikkihiiri on loisto yksilö ja kärsivällinen kamu....leikkii ja on pitkäpinnainen. On hyvänä apuna, käytöksen esimerkin suhteen..ei hauku pentukaan ovikelloa, toisia koiria jne..Hyvä tapainen ikiliikkuja. Hyvällä sykkeellä ja mielellä päivät on kulunut. Hauskaa on ollut ihan liiaksi asti.
Saa nähdä minkä näköinen pentu on kun ensi tiistaina käy trimmattavana...malttamattomasti odotan. Ensiviikolla kääntyy 21vko.
- canis.familiaris
"Jokos teillä pikku-ukko on huomannut olevansa mies ja alkanut katselemaan paikkaa heti isännän jälkeen. Antaako vanhempi sovinnolla reviirin laajennustilaa " ...niin, sovussa ollaan menty eikä "reviirijuttuja" ole ilmaantunut, ei edes ruokakupilla, luiden kanssa jne...ei vielä ole näkynyt ede sitä kuuluisaa "murkkuikää"..
- canis.familiaris
"isoisoäiti"..käy katsomassa profiilista uutta kuvaa mikkihiirestä -aika onnellinen koira..
- isoisoäiti
Kamala... pelästyin ensin että on väkisin nukutettu, on niin rentoutunut koko mikkis ajatuksella ; mun elämässä on kaikki mitä tarvitsen.
Aika lähellä sulaa ne menee, mutta molemista kuvista voi melkein keskittymistä koskettaa,meen perässä nyt tarkkana, meinaa kakara. Samoin kivelle menoa, kun teet tilaa niin minäkin tulen kunhan pääsen.
Onnellisia sun koirat! Voi heh,tota mörrimöykkyä :D Ei siitä kyllä vielä kippurahäntineen tiedä,mikä mörriäinen se oikein on.
Kivoja talvikuvia :)
Hyvännäköinen autohäkki.Onko se kaksiosainen?- canis.familiaris
molossi kirjoitti:
Voi heh,tota mörrimöykkyä :D Ei siitä kyllä vielä kippurahäntineen tiedä,mikä mörriäinen se oikein on.
Kivoja talvikuvia :)
Hyvännäköinen autohäkki.Onko se kaksiosainen?Juu pentu näyttää ihan karhunpennulta...hampaat vaihtumassa pahimmoilleen..
Hyvä autohäkki 2-osainen (dogman pro), mutta välisenä lähtee helposti vetämällä pois..aika edullinen oli..300e korvissa.
--------
"Onnellisia sun koirat! "..Tälläiset kuvat on hyviä mittareita, mitä ilmeisiin ja tilanteisiin tulee..Toivottavasti tänään vähemmän onnellisia, kuin huomenna..=D - isoisoäiti
canis.familiaris kirjoitti:
Juu pentu näyttää ihan karhunpennulta...hampaat vaihtumassa pahimmoilleen..
Hyvä autohäkki 2-osainen (dogman pro), mutta välisenä lähtee helposti vetämällä pois..aika edullinen oli..300e korvissa.
--------
"Onnellisia sun koirat! "..Tälläiset kuvat on hyviä mittareita, mitä ilmeisiin ja tilanteisiin tulee..Toivottavasti tänään vähemmän onnellisia, kuin huomenna..=DKatsos kun olen sen verran vanhuudenhöppänä jo niin luon kuvallekkin ajatuksen!
Mikä onkaan lepposampi katsoa kun koiruus nukkuu selällään maha paljaana.Toinen vaikutelma tulee pää tassujen välissä nukkujasta joka välillä vielä kurkkii.Riippuu tietysti tilanteesta, voihan sillä olla johonkin lähtö vaikka odotettavissa, niin ei uskalla täysillä rentoutua.
Tuo autoboksi oli hyvä mutta ei mielestän halpa, väliseinä eritoten antaa kuskille oman ajorauhan, ei satu ylläreitä. Erinomaisen vahvaa tekoakin vielä, ainakin kuvasta päätellen.
Luulinkin että olet jonossa johonkin koirien kanssa ja ne on käytettävissä jonkun liikkeen koppeina, mutta alusta puhui sitä vastaan. - canis.familiaris
isoisoäiti kirjoitti:
Katsos kun olen sen verran vanhuudenhöppänä jo niin luon kuvallekkin ajatuksen!
Mikä onkaan lepposampi katsoa kun koiruus nukkuu selällään maha paljaana.Toinen vaikutelma tulee pää tassujen välissä nukkujasta joka välillä vielä kurkkii.Riippuu tietysti tilanteesta, voihan sillä olla johonkin lähtö vaikka odotettavissa, niin ei uskalla täysillä rentoutua.
Tuo autoboksi oli hyvä mutta ei mielestän halpa, väliseinä eritoten antaa kuskille oman ajorauhan, ei satu ylläreitä. Erinomaisen vahvaa tekoakin vielä, ainakin kuvasta päätellen.
Luulinkin että olet jonossa johonkin koirien kanssa ja ne on käytettävissä jonkun liikkeen koppeina, mutta alusta puhui sitä vastaan.Hyvä kun on kaksi niin erillaista koiraa. Mikkihiiri ei edes lähde liian aikaisin ulos, kääntyy punkkaansa takaisin. Brassi pärjää hyvin n.-10 lumihangessa, jossa liikkuu mielellään ja vilkkaasti, mutta yli kympin pakkasesta ei tykkää...Jalat kai on se ongelma (kylmä) Se sopii, niin voi opettaa tuota pentua lenkillä.
Oltiin airiksen kanssa metsässä lenkillä klo.06.00 lähdettiin ja aika napakkaa tuulenpuuskaa..mukavaa, hommaa kun vain on säähän oikeat vehkeet päällä..
Lunta sopivasti n.20-40cm....illalla toistetaat sama. Nostaa myös pennun itseluottamusta tuo pimeällä kulkeminen aika paljon. Lihakset ja motoriikka kehittyy . (Metsä on harvennettua, missä näkyy ihan hyvin kulkea, kun tuota lunta on.)
Tässä vain alkaa olemaan miehiset rippeet vähissä, kun huomasin kulkevani tuossa aijemmin pakkasilla pikkukoiran kanssa, jolla oli käsin kudottu korkeakauluksinen vihreä villapaita..ja kun tulin kotiin, niin föönäsäsin ja harjasin airista vessassa, kun tuo lumi tarttuu karvaan aika tiukasti...alkaa tosiaan kuulostamaan "salkkarienkalle" meinigiltä, kun huomasin kylppärin peilistä itseni pilkkihaalarit päällä, harja ja fööni kädessä..=O ( tosin ensin otin brassilta sen villapaidan pois ja laitoin patterille kuivumaan..=O) Epäilen että putkiaivoissa on jotain häippää?.. - isoisoäiti
canis.familiaris kirjoitti:
Hyvä kun on kaksi niin erillaista koiraa. Mikkihiiri ei edes lähde liian aikaisin ulos, kääntyy punkkaansa takaisin. Brassi pärjää hyvin n.-10 lumihangessa, jossa liikkuu mielellään ja vilkkaasti, mutta yli kympin pakkasesta ei tykkää...Jalat kai on se ongelma (kylmä) Se sopii, niin voi opettaa tuota pentua lenkillä.
Oltiin airiksen kanssa metsässä lenkillä klo.06.00 lähdettiin ja aika napakkaa tuulenpuuskaa..mukavaa, hommaa kun vain on säähän oikeat vehkeet päällä..
Lunta sopivasti n.20-40cm....illalla toistetaat sama. Nostaa myös pennun itseluottamusta tuo pimeällä kulkeminen aika paljon. Lihakset ja motoriikka kehittyy . (Metsä on harvennettua, missä näkyy ihan hyvin kulkea, kun tuota lunta on.)
Tässä vain alkaa olemaan miehiset rippeet vähissä, kun huomasin kulkevani tuossa aijemmin pakkasilla pikkukoiran kanssa, jolla oli käsin kudottu korkeakauluksinen vihreä villapaita..ja kun tulin kotiin, niin föönäsäsin ja harjasin airista vessassa, kun tuo lumi tarttuu karvaan aika tiukasti...alkaa tosiaan kuulostamaan "salkkarienkalle" meinigiltä, kun huomasin kylppärin peilistä itseni pilkkihaalarit päällä, harja ja fööni kädessä..=O ( tosin ensin otin brassilta sen villapaidan pois ja laitoin patterille kuivumaan..=O) Epäilen että putkiaivoissa on jotain häippää?..Vai napakkaa tuulta! Ajattelin jouluksi vähän puhtaita mattoja vaihtaa ja vein tuulettumaan ulos, siellä sit hämärissä haeskelin niitä pitkin mäkee, meinas tuuli kotiinsa viedä.
Koiratkin oli ulkona, mutta aika tiiviisti pysyivät "kopissaan", pienempi näkyy luulevan että puuskiin lähtee mukaan kun laittaa äkkiä kyljelleen maahan.
Sulla kans alkaa olla työjärjestys sekaisin, itsekullakin sama vika, monasti pyörin kuin hyrrä kotiin tullessa käsveskan kanssa kun koirat heti kiireesti tarvitsee just silloin jotain.Kennelpoika ei tuohon vipuun mene, se laittaa omat jutut ensin ja sitten vasta koirat, mutta eipä nuo sitä kiirehdikkään samalla hosumisella kuin minua.
Kyllä sen palttoonkin olis voinut föönillä kuivata, ajasta sitten huomaa että ei kaikki ole kuin ennen!
- canis.familiaris
"Sulla kans alkaa olla työjärjestys sekaisin,"...aina ollut tapana, kun lenkiltä/ulkoa tullaan, että koirat huolletaan ensin..Erälläkin koirat ruokitaann ensin....voi tietenkin olla että ovat salakavalasti ottaneet johtajuuden haltuun...Taidan olla pulassa!
- isoisoäiti
Juupa juu..johtajuus on mennyt, mutta jäipä mukavuudenhalu jäljelle.
Ton minäkin osaan, on oma ruokailu paljon lepposampaa,koirat katselee silloin lepopaikkaansa ja itsekkin saa oikaista syötyään pitkäkkeen rauhassa,eikä lauma kierrä ympyrää :meille kans ja nopee..nopee..
Itseasiassa tuo johtajuus ei sanan varsinaisessa merkityksessä kuulu minun ja koirien suhteeseen(eikä ole oikein ihmistäkään ketä pomottais) Lieneekö edes tarvetta.
Tuo johtajuuden halu kuuluu ihmiselle joka ei usko omaan itseensä. Heikkoa minää täytyy yrittää pönkittää vaikka eläimen kautta - canis.familiaris
isoisoäiti kirjoitti:
Juupa juu..johtajuus on mennyt, mutta jäipä mukavuudenhalu jäljelle.
Ton minäkin osaan, on oma ruokailu paljon lepposampaa,koirat katselee silloin lepopaikkaansa ja itsekkin saa oikaista syötyään pitkäkkeen rauhassa,eikä lauma kierrä ympyrää :meille kans ja nopee..nopee..
Itseasiassa tuo johtajuus ei sanan varsinaisessa merkityksessä kuulu minun ja koirien suhteeseen(eikä ole oikein ihmistäkään ketä pomottais) Lieneekö edes tarvetta.
Tuo johtajuuden halu kuuluu ihmiselle joka ei usko omaan itseensä. Heikkoa minää täytyy yrittää pönkittää vaikka eläimen kauttaKädettömien pitää aina selitellä tekemisiään, tai tekemättäjättämisiään jotenkin sanoin ja kaavoin.
Joskus -80 luvulla itsekkin "sisilaumadiipadaapaa" uskoneena, hävettää ihan näin jälkikäteen ajateltuna....voi olla että se on myös jonkun sortin kehitystä tapahtunut, jos ajatukset ja teot on hieman edennyt noista teorioista itse tekemiseen....
Onneksi osaa tehdä ja puuhastella ilman "oheisajattelua" tai jotain teorioita. Voi nauttia siitä mistä pitää -koiranpidosta.
Nykyisin kuulostaa tuo koiran omistaminen olevan aika monimutkaista..ja taitaa tuo itse koiranpitokin jäävän vähemmälle huomiolle, jääden noiden teorioiden jalkoihin. Harmi sinänsä.
- canis.familiaris
Yllättävän nopeasti pentu tuli sisäsiistiksi, ei jäänyt "aikataulusta" yhtään. Kuitenkin oli 15vko kun tuli ja nyt 20vko..Tänään mikkihiiri oli "nylkytys" yrityksen kohteena..ei oikein tykännyt. "pentulisenssit" on käytetty...={}
- isoisoäiti
Tuo sisäsiisteys on niin itsestä kiinni kuin olla ja voi, ei ole eroa kennelillä tai kotioloilla.
Pienestä lähtien kun vaan jaksaa vipata pihalle kun vikinä sen suuntainen alkaa silloin ei ole merkitystä missä alkuviikot asustaa.Yksi hyväksi koettu tapa on pentujen nukkumapaikka järjestää pienemmäksi, iltamyöhällä kun on viimeinen eväs syöty ja ulkona käyty laitan sinne nukkumapuolelle niin harvoin täytyy yöllä herätä ulos laittamaan, aika pienellekkin pennulle on vaikeaa paskoa petilleen.
Vääräoppinen kun muutenkin olen en usko aina tuon nylkytysjutunkaan liittyvän seksuaalisuuteen,joskus tuon laukaisee ihan vaan hyvä mieli koska sellainen hetki voi tulla kesken leikin nuoremmallekin, jolloin kohde ei siihen vielä reakoi mitenkään.Teilläkin vaan varmasti koitettiin oliskohan toisesta tuollainen leikki mitään, mutta vanhempi ajattelikin asian toisin ja toden näköisesti teki selväksi ettei sovi sen pirtaan. Kiva katsoa millainen on airiksella luonne, haluaako selkäänsä vai uskooko murahtelut.
Sopivaan rajaan asti se asia on koiriesi keskenään sovittava juttu ihmisen siihen puuttumatta. Tietysti sekin riita lopetuksen vaatii, jos siirtyy tasolle mistä ei juttu alkanut.
- canis.familiaris
"en usko aina tuon nylkytysjutunkaan liittyvän seksuaalisuuteen,joskus tuon laukaisee ihan vaan hyvä mieli koska sellainen hetki voi tulla kesken leikin nuoremmallekin,"...tälläinen käsitys minullakin on, mutta kertoo myös koiran kehityksen menevän eteenpäin...Normi kasvua/kehitystä.....eikä taida tuo mikkihiiri olevan sellainen koira, joka tyytyisi alistukseen, eikä ole tarvekkaan.
Tuo ele oli minulle vain singaali, että nyt alkaa aika ripeät muutokset....ajattelin alkaa kouluttamaan, kun kulmahampaat on vaihtunut....edestä vaihtunut ja poskista irrotin kaksi taaimmaista ylhäältä...helppo koulutettava tulee olemaan.
"Kiva katsoa millainen on airiksella luonne, haluaako selkäänsä vai uskooko murahtelut. "...ihmettelen miten hyvätapainen..Määrätietoinen ikiliikkuja..jotenkin "rehellinen" luonne..vieläkin ihmettelen, miten epätodellisen mukava.
Mikkihiiri kyllä tykkää todella paljon.- isoisoäiti
Mikä oli se juttu että päädyit airikseen ? Etkä toiseen samanrotuiseen vaikka.
Turhaan heitit merkkeihin koirastakin puhuttaessa sanan rehellinen. Luulen ainakin että koira osaa pettää siinä missä ihminenkin, juuri kun luulee että tän otuksen tunnen ihan varmasit, tuleekin pahasti petetyksi ja jotenkin vaisto sanoo itsellä että ton se hitto teki tahallaan. Silloin luulee että koiruus hymyileekin pirullisesti.
Heiluttele hiljalleen niitä kulmureita etteivät jää kääntämään purentaa vääräksi, vaikken edes tiedä onko airiksilla purentahäikkää ja käänteleekö ne sitä leukojen kasvaessa. Omani saattaa olla alapurennassa yhdellä viikolla ja seuraavana taas oikein. Yläpurenta jos niillä on se ei korjaannu koskaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Perussuomalaiset kirjoittaa vain positiivisista uutisista
Ei tarvitse palstaa paljon seurata, kun sen huomaa. Joka ainoa positiivinen uutinen Suomen taloudesta tai ylipäätään, ni1096756Kuka on UMK-suosikkisi? UMK26 paljastuksia lauantai 28.2.
UMK26 tänä lauantaina! UMK26 tulee suorana Tampereelta ja nyt selviää, kuka pääsee edustamaan Suomea Euroviisuihin. M884401L/over ja Jani Volanen! Minkä arvosanan 4-10 annat roolityöstä?
Psykologinen trilleri L/over - ikuisesti minun on koukuttanut tv-katsojat ruudun ääreen. Kun Roosa (Krista Kosonen) tapa453709TTK:n jättänyt Vappu Pimiä rehellisenä MasterChef-kuvauksista: "Höh..."
Vappu Pimiä on uusi MasterChef Suomi -tuomari. Viime vuonna Tanssii Tähtien Kanssa jäi taakse, ja nyt vuorossa on uusi a133110Natomaa hyökkäsi Iraniin
Näemme nyt tällä hetkellä Natomaan nimeltä Yhdysvallat, joka toimii aika pitkälti perinteisen kansainvälisen lain ulkopu6281718- 661128
Rakas tiedät, että toivoisin
Kuulevani sinusta. Tiedät, että viestisi tekisi minut ihan onnelliseksi. Että äänesi kuuleminen saisi minut leijumaan ja551103- 91089
Trump aloitti III maailmansodan tänään.
Narsisti ja mielipuoli Trump pitäisi saada pois, miten se onnistuisi parhaiten?1991084Osaako kukaan sanoa?
Mikä on syy siihen, että apulaisidiootti yrittää kaikin keinoin haitata kaikkea yrittämistä Ähtärissä? Nyttkin pilkkaa j481060