Työskentelen tällä hetkellä määräaikaisena 3 - vuorotyössä sosiaali ja - terveysalalla, vaikka koulutuksieni (humanistinen ja kasvatusala) puolesta minulla ei ole edes pätevyyttä kyseiseen työhön. Minulla ei ole edes lääkelupakoulutusta, mutta silti työssäni jaetaan lääkkeitä asiakkaille päivittäin. Lisäksi muutamalla asiakkaalla on tarvittava lääkitys. En uskalla edes ajatella, jos esimerkiksi epileptikko saisi yövuoroni aikana kohtauksen - miten siinä toimisin, kun en ole koskaan nähnyt edes kohtausta? Tuleeko karenssia, jos vetoan eettisyyteen, pätemättömyyteeni ja erityisesti asiakkaiden turvallisuuteen?
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Oletan, että työskentelet jossain ryhmäkodissa tms?
Epileptikosta... jaahas, mites täs nopeasti vois sanoa. on pieniä (ns. poissaolo) ja isoja (joskus grand mal-iksi kutsuttuja) kohtauksia. Grand mal on se "perinteinen" josta oot varmaan kuullut, jossa on kouristuksia jne. Siinä on tärkeää suojata ja tukea potilaan päätä, ettei se kouristuksissa lyö lattiaa tms. vastaan. Lue vähän vaikkapa netistä miten epileptikkoa voi tukea, tai lainaa vaikka kirjastosta joku EA-aiheinen kirja. Niitä voi olla myös työpaikallasi. Kysy työkavereilta, mites he toimivat vastaavassa tilanteessa. Kysy, mites suuri riski on että kohtaus tulee. Joillakin epileptikoilla sairaus pysyy hyvin kurissa lääkityksen avulla ja vaikka henkilö on epileptikko, niin hän on saattanut elää jopa vuosia ilman kohtauksia. joskus työpaikka järjestää EA koulutuksia, tosiaan olet määräaikainen niin en tiedä, mutta kysy rohkeasti!
Toisaalta taas mun mielestä jokaisella (oli minkä alan ammattilainen tahansa) pitäisi JOITAKIN EA-taitoja olla, eihän sitä koskaan tiedä.
Karenssista en tiedä, kysy työkkärissä. Mutta täytyy sanoa että huh huh, kun epäpäteviä työntekijöitä päästetään sosiaali- ja terveysalalle (en siis kritisoi sua vaan sitä ideaa, että epäpätevän työntekijän päästetään töihin tommoselle alalle, jossa joskus pienikin virhe voi olla kohtalokas).
Joka tapauksessa tsemppiä työhön ja toivottavasti sait jotain täst irti :)
En välttämättä tiedä asiasta sen enempää kuin sinäkään, mutta ARVELISIN, että vastuu on ensisijaisesti työnantajalla. Työnantajan täytyy varmistua siitä, että työntekijällä on alalle soveltuva koulutus tai pätevyys toimia kyseisissä työtehtävissä.
Lääkäripulan aikana on käytetty opiskelijoita lääkärityövoimana mutta käsittääkseni silloinkin osaston ylilääkäri vastaa, että opiskelija osaa työnsä. Opiskelija voidaan laittaa hyvin yksinkertaisiin työtehtäviin esim. tekemään osaston paperitöitä jne. Ja jos jokin menee pieleen, ylilääkäri vastaa silloin asiasta.
Tietysti jos olet tahallisesti antanut työnantajallesi vääriä tietoja koulutuksestasi, työnantaja ei ole silloin vastuussa.
Jatkan vielä edellistä kommenttiani.
Vaikka olisit sanonut työhaastattelussa esim. että hallitset täydellisesti epilepsian hoidon ja lääkkeenjaon, se ei poista työnantajan vastuuta. Koska teveydenhoitoalalla vain paperit ratkaisevat, varsinkin jos henkilöltä paperit puuttuvat. Et voi marssia sairaanhoitajaksi jonnekin sairaalaan ilmoittamalla, että et ole suorittanut sairaanhoitajan tutkintoa mutta osaat kyllä sairaanhoitajan työt käytännössä.
Ehkä työpaikkasi on sellainen, että siellä ei vaadita terveydenhuoltoalan koulutusta!
En tiedä mitä lakipykälät sanovat lääkkeenjaosta. Onko laissa erikseen määrätty, minkä koulutuksen saaneet henkilöt saavat jakaa lääkkeitä, epäilen.
Sellaisen asian tiedän varmasti, että röntgenkuvaa eivät saa ottaa minkään muun koulutuksen saaneet henkilöt kuin röntgenhoitajat ja lääkärit. Siitä määrää erikseen säteilysuojelulaki.
Hyvänlaatuinen epilepsiakohtaus kestää muutaman minuutin. Toimi työnantajan antamien ohjeiden mukaisesti.
Jos kouristelu kestää yli 5 minuuttia yhtäjaksoisesti, kyseessä voi olla status epilepticus, johon voi liittyä jopa 25% kuolleisuus. Sinulla täytyy olla tieto miten toimit, jos työvuorosi aikana tapahtuu tällaista, kysy työnantajaltasi.
Ilman hoitoa staus epilepticus johtaa aina kuolemaan. Suositus on, että 40 minuutin kuluttua kohtauksen alusta, potilas siirtyy teho-osatolle.
Mutta valtaosa epileptisistä kohtauksista hoituu ihan kotioloissa! Ja valtaosa epilepsiaa sairastavista käy aivan normaalisti koulussa ja töissä.
Mutta muista tuo status epilepticuksen mahdollisuus äläkä jää odottelemaan liian pitkäksi aikaa.
Mutta työnantajan täytyy antaa sinulle ohjeet! Ymmärrät varmaan, että netistä saadut ohjeet voivat olla vääriä!
Laki määrää kuka saa jakaa lääkkeitä potilaalle ja kuka ei. Hyvin yksinkertainen asia. Jos et ole saanut asianmukaista lääkehoidon koulutusta, niin silloin et lääkkeitä saa jakaa. Lääkehoidon osaamista mitataan tenteillä, joita tehdään tietyin aikavälein myös työelämässä. Tätä meille koulussa päähän taotaan ihan joka viikko.
Itse en suostuisi lääkkeitä edes jakamaan, koska en halua kontolleni väärin jaettua lääkitystä ja pahimmillaan potilaan kuolemaa.