Taidan olla ihastunut häneen, kuitenkin olen miesten kanssa. Sä et taida, olla varma ja sä et voi toimia. kukaan ei tiedä ja kukaan ei, osaa aavistaa mua biksi.
kaapissa bisu
meditaatioyliluon
50980
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 50
Vanhimmat
Veitpä sanat suustani. Paitsi etten ole miesten kanssa. Hän on...
En oo kenenkään kanssa muuta kuin ystävä. Arvostan todellista ystävyyttä ja
luottamusta ja ajoittaista seuraa vapaa-ajalla .
En osaa muuta odottaa...
Haaveiluun en ryhdy tässä iässä.
Aikuista ja omillaan tulevaa ihmistä kaipaan ajatustenvaihtoon ja konsertteihin ajoittain.
Tietoisuus toisen ihmisen läsnäolosta ja löytämisestä rientoihin luo jatkuvuutta teknistyvässä ja kovassa maailmassa.
En sulje työkavereita pois tästä ringistä mutta odotan lojaalisuutta ja vaitioloa.
Ei ole kolahtanut kohdalle useinkaan halua lähempään tuttavuuteen mutta jos tulisi niin kannattaisi varmasti ottaa riski! Luottamus ei ole päässyt kehittymään aina tarpeeksi syvälle.
Hei. En oikein ymmärrä viestiäsi, hyvin oon kirjoittanut. sori siis...
...kai tämä ''En oo kenenkään kanssa, muuta kun ystävä'' meinaa vain ja ainoastaan, sun biseksuaalisuutta? ja välisiä suhteita naisiin....
Hieman kauhistuin, kun hyvin samanlaiset ajatukset, mitä mulla itselläni, joskus oli. Mulle ihmissuhteet on nykyisin kaiken a ja o,
vaikka kaikea onkin tapahtunut.
En jaksa kiireistä arkea ja töitä, ilman ystävyys tai perhesuhteita.
Työ ilmapiiri on mulle oikeastaan vaan työt, ja arki on sitten erikseen....
En elä työni kautta.... oon hullu tekemään töitä mutta..
aikka siellä, onkin ihan mukavia ihmisiä. En jaa, asioitani heidän kanssaan.
Minkä ikäinen olet, jos saa kysyä? :)
Luulin, että täällä ei ole, ketään samasta ääripäästä....
Kauhukseni olen huomannut, ettei mulla ole viime aikoina synkannyt miesten kanssa....
jotka tykkäävät musta, todella paljon...
Ehkä he. eivät vain ole mun type..
Tuntuu pahalta ja vastenmieliseltä, tavata tuollaista ihmistä joka haaveilee meistä ja lapsista, kun haluaa pysyä vaan ystävänä.
Haluaisin kuitenkin ihan normaali perheen, jossa mies ja nainen.
On myös miehiä, jotka kolahtaa.
Missäs päin tämä kaappibisu lymyilee? Meinaan, tutunkuuloista tekstiä...
En kerro enempää..
Täytyiskö?
Enpä tiedä mitä sanoa, en edes kehtaa.
No aloita vaikka ihan ystäväpohjalta. Onko teillä mitään yhteistä tms? Työ, harrastus tai jotain?
On meillä, yhteiset tuttavuudet ja työ on aika sama, tai sinne suuntaan.. Ei ole niin, että me, vietettäisiin yhteistä aikaa.
Haluaisin viettää yhteistä aikaa tai olla jollain tavalla yhteyksissä hänen kanssaan. Tämä on minulle, paljon enemmän kuin hän tietää.
Olen oikeasti tätä mieltä. En löydä vastaavaa tunnelatausta, kenenkään muun kanssa, tunne on ihana. En vain pääse hänestä yli.
En pidä tilanteestamme. Vaikka miten koitan siirtyä elämässäni eteenpäin hän vaan pysyy aina, mun mielessäni tavalla tai toisella.
En halua menettää häntä. En halua että hän lähtisi, kokonaan pois elämästäni ikinä.
Nyt minusta tuntuu, että osa musta on poissa.
Mulla ei ole yhtä paljon annettavaa kenellekkään tai kiinnostusta.
Meidän välinen energiamme on uskomaton, vaikka olen muuta saattanut hänelle viestittää. Joskus haluan hänen, lähelleen ihan hulluna.
Menen sekaisin, noissa tilanteissa. Käyttäydyn varmaan aika tyhmästi, kun en tiedä mitä, saisin tuntea häntä kohtaan.
Hän vie multa keskittymiskykyni hetkeksi muihin asioihin, jos ei olla nähty toisiamme vähän aikaan. kun meidän väliset, kemiat ovat hänen kanssaan kohdanneet,tunteet ovat todella pinnassa. Hän on mukavaa seuraa.
Hän tuo elämääni jotain ihan uudenlaista, omalla tavallaan.
Ikävystyn ilman häntä.
Tiedän, että en löydä vastaavanlaista ihmistä ikimaailmassa.
Hänessä on kaikki mulle. Ikään kuin hän on se puuttuva puolikas ja täydentävä kokonaisuus mulle ja voimavara huonoina päivinäni. En tarvitse enempää.
Niin kliseiseltä, kuin tämä kuulostaa varmaan kaikkien korvaan, en tunnu pääsevän tilanteesta ja hänestä. En tiedä hänestä kaikkea eikä hän minusta, mutta riittävästi. En ole uskaltanut näyttää kaikkia tunteitani ja en ole osannut suhtautua asiaan.
En ole näyttänyt mitä todella haluan.
Kuullostaa ihan omalta tilanteeltani tällä hetkellä. Koen tunteita ja ihastusta erääseen tavalla, jota en ole ennen kokenut. Tuntuu, että kumpikin meistä on hämillään siitä, että mitä tapahtuu tai voisi tapahtua. Innolla ja kaipuulla odotan ja haluan myös toimia, mutta en halua pilata mitään liialla kiirehtimisellä.
Hyväksyminen, omien tunteiden tajuaminen! Prosessi kestää aikansa.
Ihminen voi yllättyä itsensä suhteen. Toinen ihminen voi siis ihan
yks kaks saada aikaan tapahtimia, joiden kanssa on tultava toimeen.
Molemmat ihmiset saattavat olla yllättyneitä ja hämmentyneitä.Hämmentynyt ensin itsensä kanssa kunnes uskaltaa olla totuudellinen.
Siinä, kun ei saa selvää positiivista palautetta toiselta osapuolelta(saa kenties negatiivista palautetta) niin voi sanoa ja kirjoitaa takaisin sellaistakin, joka sotii tunteita ja omaa näkemystä vastaan! Siitä niitä sotkuja syntyykin.Epävarmuus vaivaa.Luottamus ja perinpohjainen rehellisyys on ainoa tapa päästä asiassa eteenpäin. Se saattaa satuttaa ja koskea mutta ainakin asiat lähtevät selviämään. Asia on tärkeä ja merkityksellinen siksi yritä toki ottaa ensiaskelet. Selvyys antaa rauhan.
Tuntuu ettet löydä vastaavanlaista ihmistä mistään etkä kenties koskaan. Sitä samaa voisi toinen osapuoli sanoa sinusta.
Tutustukaa nyt ihmeessä toisiinne jonkin yhteisen harrasteen parissa miksi ette antaisi mahdollisuutta itsellenne ja toinen toisillenne? Anna itsellesi mahdollisuus, anna toiselle osapuolelle tilaiuus opetella olemaan kanssasi. Hän sen näkee mitä rakastettavaa sinussa on, mitä nastaa ja yhdessäolon arvoista. Älä jännitä hänkin on pelokas ja sisimmässään joskus vain tärisevä ja epävarma.
Kyllä sä osaat, kun teet aloitteen ihan kuin kenen tahansa ihmisen kanssa.
Kysese kuulumisia tai jotakin joka liittyy elämäänsä, työhön tai joulusuunnitelmiin, matkoihin, etc.
Jos et usakalla soittaa niin lähetä e-mail, tekstari tai vanhanaikaisesti kortti tai kirje!
Normaali ihminen kyllä ymmärtää, että erimielisyyksienkin jälkeen voi taas lähestyä ja yrittää sitä luottamusta ja yhdessäoloa. Mikäli arvaisit hänen tunteensa tai olisit niistä tietoinen
uskaltaisit ottaa reippaasti yhteyttä.
Yhdessäolosta voi sopia ja sen yksityiskohdista voi tehdä kompromissit. Oman tahdon saa säilyttää, omat harrasteet ja oman tavan tulla onnelliseksi. Elämä on kuin virtaava vesi.
En vaadi mitään muuta kuin aitoutta. Ole oma itsesi ja ota yhteyttä.Katsotaan mitä siitä tulisi!
Miten hän voisi tietää tunteistasi, jos viestintä on ollut epämääräistä molemmin puolin? Miksi et itse ota yhteyttä häneen?
Kenelle tämä oli?
oon lopussa.
No, hyvänen aika!
Tiedätkö mistä hän pitää? Järjestä jotakin ihmeessä ja kutsu johonkin.
Anna eri vaihtoehtoja. Toimi hyvä sisarsielu. Jos olisitkin antanut vääriä vihjeitä mitä siitä,jos kutsusi vastaanotetaan. Eiköhän silloin ole kaikki hyvin.
Mikäli olisit antanut vaikka vieheellisestikin torjuntaviestit niin on sinun kyllä tehtävä aloite, Ehkäpä hän ymmärtää sua ja ottaa kutsun vastaan.
Elä jännitä ja pelkää. Jos et toimi et saa myöskään sitä ystävää, jota ikävöit.
Vastuu ja vapaus!
Täytyykö minun luovuttaa tämän ihmisen suhteen? Voisin ehkä rakastaa häntä..
minuun sattuu. Ei asiat ole mennyt niin kuin piti.
Luulen etten voi tehdä asialle enää mitään. Täytyy vaan löytää ulos näistä voimakkaista tunteista. Käy miten kipeää jo nyt. Tämän kai olen ansainnut.
Samaa koin minäkin kuin sinä nyt ap. En vain voi tehdä varattuna mitään. En sinun enkä kenenkään muunkaan kanssa, se niistä laastareista :) Nainen tai mies, avioliitolla on oltava jokin merkitys, kele! Ja mennään sitten näillä opeilla kun kerran kuulutaan kirkkoon ja olevinaan uskotaan jumalaan ja synteihin.
Se on vähän kuin tupakoinnin lopetus. Jos poltetaan, poltetaan kunnolla ja jos polttaa liikaa, lopetetaan. Jos ollaan liitossa, ollaan sitten liitossa.
Eroa en, koska tulkitsin tilanteet tavallani ja uskon, että naisten kanssa on vain himosta kyse. Ainakin hänelle. Mutta minä onneksi ymmärsin ja nyt täytyy vain kärvistellä mitä on tullut tehtyä.
Rehellisyydestä tuskin kukaan rankaisee.
Ennen kuin luovutat, yritä vielä kerran :) Niinkuin sanoit et ole näyttänyt hänelle mitä todella haluat. Tee se nyt. Tulee sitten **skaa niskaan tai ei, molemmat on win-win. Sitten voit keskittyä hänen unohtamiseen, eikä jossittelut pyöri takaraivossa viemässä kaiken energiaasi. Taikka parhaassa tapauksessa keskittyä häneen ja ihanuuteen.
Vapaa sinkku voi ottaa yhteyttä vapaaseen, kun kerran ikävä on!
Selasin siipisulkani ja totesin, että pahasti ovat kärtsänneet. Ei siinä vapaus paljon paina.
Viestisi on tainnut eksyä väärään paikkaan. Täällä ei noin negatiivisiin asioihin olla totuttu. Huomaat, jos luet tekstit vähän paremmin. Jos haluat tänne kirjoittaa, niin sanat rakkaus, ihastus, ikävä, pitkät katseet, kaipaus jne tulee ehdottomasti löytyä sanomastasi.. ja aina loppuun kaksi, mieluiten kolme pistettä..ja pari sydäntä... ;)
Rakas, ihastuttava, kaipaukseni kohde. Kuule toiveeni: Nosta luuri ja viserrä korvaani lemmenlurituksia...
Ollaanko me jo nähtykin toisemme? Minähän asun täällä etelässä ja sinä tietääkseni kaukana Oulussa asti?!! Nyt olet kyllä käsittänyt jotain väärin, Hanzzalta olen odottanut puhelua, jota ei vieläkään jostain syystä ole tullut. En minä sulle olet luvannut soittaa, eikä edes Hanzzan numeroa ole..ja kaipaus ja ikävä on valtava..
Ei oikein auennut viestisi muutenkaan. Möngertää maassa, mitähän tuo tarkoittaa. Haluaisitko avata?
Anteeksi nyt, mutta tulipa päivän naurut. Eka oli parempi.
En vain voinut tehdä siirtoani eilen. Kirjotan tekstini uusiksi. Ei rankaise jos yhtään ymmärtää ja on ollut vastaavassa tilanteessa. olet polttanut mut kunnolla. mua pelotti. munko pitäisi tehdä kaikki. onhan se ikävää jos tähän alkaa. sanojensa takana pitäis seisoa kummallekkin. miten voisin antaa anteeksi luottamattomuutesi kun et mitään myönnä. Oloni on suorastaan ollut kauhea. toivottavasti ymmärrän, että tämä on sinulta. En alkaisi kenenkään, kanssa vastaavassa tilanteessa.
väärin ja väärin. annoit kaiken edetä liian pitkälle. En tapaa käyttää mitään laastareita. En tiennyt suuntautumisestani ennen sua. Pahaa ollaan saatu aikaan. Nyt kohdallani ei olisi sukupuolella väliä. oonko mä se joka jää tätä ylläpitämään. Mulla ei ole tällä moodilla muuta sanottavaa.
i see you in me.
my pain is gone.
Häntä taitaa myöskin pelottaa... Sanoit että oot kuitenkin miesten kanssa, hän ei (vai oliko se että hän ei taida olla varma?) Niin voisi ulkopuolisena päätellä että hän ei luota koska pelkää saavansa siipeensä ja pahasti. Sanoit että suakin pelotti, miksi et ymmärtäisi kun häntä pelottaa? Jos et ole näyttänyt kaikkia tunteitasi, ympäripyöreästi vihjaillut vain, niin ymmärrän että on epävarma ja pelottaa, minuakin pelottaisi, jo pelkästään omat vahvat tunteet, ja myös se epävarmuus.
Mikään asia ei ole liian paha jottei siitä voisi puhua. Teillä on ilmeisesti yhteistä historiaa jo takana ja näette useasti? Mikset ottaisi joskus hänestä kiinni ja sanoisi että haluaisit selvittää asiat, et halua jättää mitään roikkumaan tai muuta vastaavaa, taikka soita/lähetä viesti vaikka vaan kaverina kaverille että lähettäisiinkö parille ja siinä rohkaisuryypyn ottaneena ehkä on helpompi puhua asiat halki. Joka tapauksessa jos ei asioita selvitä kunnolla, siitä jää vain paha mieli, sulle ja sille toisellekin ihan varmasti!
Taidan heittäytyä lumen alle kohta puolin. Ihan hyvä että jos lunta on tullakseen.
Kaatuupa ainakin alle. Ikävystynyt, kun täällä taas. EIkö tällä elämällä ole parempaa tarjota, tässä kaikki, huvi ja työ. Ei ole tosikaan, alan karhuksi, johan sitä täytyy kohta mennä talviunille. Olen taas täällä, kun kaikki virikkeet eivät mua tänään kiinosta. Ei ihan oikeasti ole totta. vinksallaan.
Epäilen kohta että..oon tullut riippuvaiseksi.
Kuten voi huomata mun ajatusmaailma on ihan yhtä tuuliviiriä.
Onpahan ainakin vaihtelua. En todellakaan ole aina allapäin. Lähinnä siksi ollut, kun en ole saanut mitään niin paljoa, kuin mä olisin toivonut. melkonen aalyopersoona kun ei osaa mitään tehdä ajoissa. haluan koskeusta...
tänne heti.. ai siitäkös, tuo kaikki johtuikin. :) : o
Tuuliviiri rauhaton, mun sydämeni on... Mullakin on.
Mun kokemus on opettanut mut olemaan juuri sellainen kuin olen ja tälläisenä omana itsenäni minut myös hyväksytään ja se palkitsee.
On raskasta rakentaa elämä alusta tietäen, että ei nuo ihan vieraita tuntemuksia ole samaan sulupuoleen liittyvät tunteet ja toiveet.
Mutta minulle asia ei ole tabu, jos siitä joku haluaisi mun kanssa keskustella, niin vastaisin kyllä hänelle. Tuskin se muuttaisi kenenkään suhtautumista minuun. Ja jos näin tapahtuisi, niin mitä sitten?
Omasta kokemuksestani ihastumisesta heteroon, joka inhosi lepakoita minulla riittää kyllä asiaa, jos puheeksi tulee.
Siitä, kuinka hänt flirttaili minulle, katsoi liian syvälle, liian merkitsevästi.... Vaikka en siis tätä mitenkään halunnut tai osoittanut hänelle, että tunteeni häneen ovat enemmän täynnä hellyyttä ja lempeyttä, kuin varsinaista kaveruutta tai suoritetta.
Paskaa tuli niskaan riittävästi. Olen tajunnut viime aikona, että ehkä hän jotenkin todella inhosi bi/lesbo ihmisiä niin paljon, että päätti ottaa minut kiusattavakseen sopivalla katsomallaan tavalla. Joku koekaniini tms. :)
Ja mikä ihaninta, minulla on elämässäni nyt ihmisiä, jotka ovat seksuaalisuutensa kanssa sinut, suvaitsevaisia rakkaudelle. Virkistävän erilaista. Eikä mikään ole muuttunut. Elämä jatkuu. Parempana.
Tämä on järjellistä, olen pohjattoman surullinen, jos nämä ajatukseni hänestä todella pitävät paikkansa.
Helpottaako jos mä kerron, että luulosi eivät pidä paikkaansa (musta)? En ikimaailmassa katsoisi ihmistä ''syvälle'' silmiin, jos hän on satuttanut mua liiaksi asti tai en tuntisi vetoa ja en voisi mielessäni antaa anteeksi hänelle. Oletko ajatellut miten ihastuksesi kommunikoi muiden ihmisten seurassa ja kuinka saattaa olla paljon vapautuneempi.. sehän ei kerro kuitenkaan kaikkea.
Uskallan pöytäkeskusteluissakin katsoa ihmistä silmiin..vaan jos, tiedän hänen olevan luotettava minua kohtaan.
Mutta joo ilmeet ja eleet, kehonkieli kertoo varmaan kaiken oleellisen. Joskus musta tuntuu ihastukseni seurassa, että saatan istua todella epämukavasti ja mulla on todella vaivaantunut olo ja ahdistun huomaako hän.
Sivuutan joskus koko ihmisen ikävästi ja välttelen katsekontakteja ihmisiin, joiden välille luottamusta ei synny tarpeeksi tai ei ole huoletonta läppää.
Miksi katsoit häntä syvälle silmiin?
Yr
Haluan jotakin osoittaa silloin jos haen katsekontaktia. Musta ihminen saa tykätä.. ihan kenestä vaan sukupuolesta riippumatta. Kuten aiemmin kirjoitin, oon ollut epävarma omasta suuntautumisestani. Olen jännittänyt koko tilannetta, kun ei ole ollut vastaavaa.
Tän hetkisistä tunteista sen verran, että paha mieli valehtelemisesta ja totuuden kiertelystä jos vika käännetään minuun, kun sitä on kyllä useasti molemmissa. Suhteet, avoimuus, kommunikointi on mulle aina ok, kunhan siinä ei satuta ketään tai joku utele liikaa. :S
Musta ei ole puhumaan enää tämän syvällisempiä ja en halua paneutua koko asiaan tai miettiä tunteitani.
En ikinä pelaa ihmisten tunteilla tai pidä koekaniina ketään. Jos sellainen vaikutelma on jäänyt, niin kannattaa varmaan, unohtaa silloin minut kokonaan. Pahoitan tuosta mieleni.
Tokaisen joskus todella jotain vihaisen oloisesti jälkeenpäin, jos on on ollut tunteita ilmassa. Musta tuntuu todella pah. kun mistään ei viitsitä keskustella.
Huomaan herkästi ympärilläni tapahtuvat asiat ja silloin yleensä tunnen itseni petetyksi jos toinen käyttäytyy oudolla tavalla. Mutta päälle päin katsottuna, oon ihminen, josta sitä ei huomaa jos ei osaa katsoa tiettyyn aikaan.
Nyt oon vapautunut ja mulla ei ole tapana peittää tunteitani ja olenkin pääsemässä tuosta ikävästä tavasta eroon.
Se syö jos esittää kiinnostunutta ja sitten unohtaa toisen tunteet ja palaa takaisin kuvioihin muina miehinä. Se loukkaa ja otan yleensä, silloin muutaman askeleen taaksepäin.
En tykkää myöskään yleensä miesten kohdalla siitä jos olemme suhteen aikana yhdessä ja hän on todella kiinni minussa silloin, kun haluaa, sitten kun koitan lähestyä, hänelle ei kelpaa ja hän pahoittaa mielensä siitä kun yleensä, olen vaatinut omaa tilaa, jos kokenut hänet kylmäksi minua kohtaan ja sitten kelpaa taas. Ymmärrän tuon jos ollaan oltu, parisuhteessa pitemmän aikaa, niin kai siinä, joskus toisen naama kyllästyttää tai ärsyttää jos on ollut erimielisyyksiä, mutta jos hän tekee tuota suhteen alkuvaiheessa niin asiat on mun mielestä pielessä. Haluan että suhteessa on muutakin kun läheisyyttä ja ihmettelyä(omat harr.. tuttavat)
Sillon en voi tietää missä mennään kun ollaan vähän niin ja näin.. oltaisko vaiko ei. En halua edetä asioissa tai uskalla edetä jos jään vaivaantumaan. Sillon ihminen ei ole mua varten. Jos oon peloissani ja todella epävarma toisesta ja vaivaantunut jostakin asiasta tai ulkopuolisesta tekijästä sen näkee minusta. jos käyttäännyn hiemankin etääntyvästi.
Harvoin asiat kuitenkaan etenevät tällä tavalla, jos ei oo tuota p.. ollut.
Jos sitä, kurjuutta jossain vaiheessa, tulee kummankin niskaan..
niin onko ihme.. Tuskin kukaan turhasta valittaa. Jos en sanotuksi saa sitä ikävää asiaa mikä päällimmäisenä vaivaa mieltä, saatan ottaa jonkun toisen epäkohdan aiheeksi, mutta luulen ettei hän ymmärrä.
En oikeen millään tavalla pitkävihanen tai normaalisti perääntyvä.
En tykkää olla yksin oikeastaan ikinä!! Muutaman tunnin tykkään viettää aikaani yksin. Oon ulos päinsuuntautunut, mutta voin hyvin heittäytyä tarpeeksi pitkään jatkuneessa tilanteessa, hyvinkin sisäänpäin suuntautuneeksi ja torjuvaksi tahtomattani. Mielummin olen yksin, jos toinen koko ajan kyseenalaistaa minut ja tunteeni. *ai kauhea mitä tekstiä* :ss
siis musta on kiinnostunut jokunen mies, mutta mä en ole kiinnostunut hänestä ja tilanne on aika eriskummallinen. Hän luulee että olen vain vaikea ja en tiedä mitä haluan. Olen tekemisissä, hänen kanssaan hyvin usein kun oltiin aluksi kavereita. Ihan mukava heppu mutta en missään nimessä haluaisi suhdetta häneen ja olenkin sen hänelle sanonut. Hän ei vain ole luovuttanut. Ahdistaa hänen näkemisensä, halailu sun muu!
"Miksi katsoit häntä syvälle silmiin?"
Hän teki sen, en minä. Yleensä katsotaan takaisin, mutta se tuli vaan niin kummallisella tavalla ja yllättäin ja niin puuntakaa...
Mutta ei me olla enää missään tekemisissä. Toivon, että ehkä joskus jotenkin.
Mulla on aivan sama tilanne kuin sinulla ap. Tiedän, että sinulla on sydän paikallaan. Anteeksi kaikki kovat julmat sanani, pyydän sydämestäni anteeksi.
En ole niin tiukkis, kuin olen antanut ymmärtää, en vain ole kyennyt käsittelemään tunteitani sinuun, kiitos elämän ja näiden palstojen.
Olet oikessa, ylläpitäjänä varsin huono sanavalinta, kultapieni.
jaha..
Siis tunsitko häntä kohtaan mitään? miksi olet tällä palstalla?
vihjeitä?
Ei kai sitä täysin merkityksettömälle ihmiselle niin käyttäytyisi. Ei hän saa sitä koskaan tietää, mitä lopulta sitten tunsin.
Itkua, epätoivoa, raivoa, tukahdutettua ahdistusta. Kaipuuta. Epäuskoa..
Edellisen pommin jälkeen painuin baariin ja pillitin siellä tuntemattomalle miehelle, enkä voinut edes sanoa, miksi itken. Soitin eräälle ystävälle ja huusin mitä tää "eräs" on nyt sitten tehnyt !. Hän jos kuka tietää tuskani, eikä vissiin enää jaksa kuin todeta että koita jaksaa :/
Lopetan nyt. keskityn miehiin.
selvä, mene siitä mistä aitä on matalin.
"I got a lot to say to you,
yeah, I got a lot to say
I notice your eyes are always glued to me
You're keeping them here and it makes no sense at all.."
.. Kiinnostais tietää, että miten käivisi jos hän tietäisi, että olen myös naisiin päin. Itselläni hänestä on vahvat vibat, tosin voinhan toki olla väärässäkin. Miehen tai miesten kanssa ainakin on.. Mutta silmät kun välillä eksyvät..
"Nothing compares to
a quiet evening alone
Just the one, two of us,
who's counting on
That never happens, I guess I'm dreaming again
Let's be more than
this.."
Mietin, että miten hän voisi saada vinkkiä suuntautumisestani niin, että en varsinaisesti itse menisi sitä hänelle kertomaan.. Huoh. Onko ideoita?
Ilmeet, eleet ja kosketus.
Luulisi tyhmemmänkin huomaavan..
Rohkeutta todellakin tarvitaan. Jos asiat menevätkin mönkään niin tulee olemaan aika helvetillistä.. Koskemaan asti en kyllä ihan tässä vaiheessa viitsi mennä, se on minusta vähän liian tyrkkyä.. Enkä viitsi tunkea väliin, mikäli seurustelee.
Koskettamisella ja koskettamisella voi olla iso ero. Luonteva kosketus, jos pääset niin lähikontaktiin ihastuksesi kanssa, voi jo kertoa paljonkin..
Nykyään aikataulumuutosten takia meille ei millään tule tilaisuutta päätyä kaksistaan juttelemaan niinkuin ennen. Yritin katsoa häntä silleen, mutta ei tuntunut huomaavan. Tuli sellainen olo, että olen ehkä kuvitellutkin kaiken. Hän taitaa pitääkin minua vain ihan jees tyyppinä, ei muuta. Noh, elämässä ei pääse kuin eteenpäin, sillä en jaksa junnata tässä paikallani tämän yhden jutun kimpussa..
En mene siitä mistä aita on matalin. itsensänkö tässä pitäs hukuttaa. Olen yrittänyt kaiken! Mikään ei riitä kun mulle ei voi laittaa mitään!!!
MIKÄ SIINÄ ON NIIN KAUHEAA. mä oon ihan rikki valehtelijat. jotakin hänelle voi kuitenkin laittaa!
Noh, sanon vain että hänkin on ihminen. Ymmärrän että olet rikki, niin myös hänkin todennäköisesti. Ja tuolla, keskityn miehiin-jutulkla jätät ne jossittelut sinne takaraivoon elämään omaa elämäänsä, keskity mielummin itseesi. :)
Olin kaapissa aikoinaan 5 vuotta..elämäni rankin ajanjakso oli tuo..koittakaa rohkaistua ja tehdä niinku oikeasti haluaa eikä mitään kulissia.
Olen jo pudonnut kyydistä sen suhteen, kuka täällä kirjoittaa kenellekin, mutta pliis, itsenne ja sen toisen tärkeän ihmisen vuoksi: selvittäkää asiat vielä kun voitte. Jos olette kohdelleet toista huonosti, niin tiedätte, mitä tehdä.