Meidän kolme vuotias narttu on viimeisen kuukauden aikana osoittanut masennuksen merkkejä.. onko se edes mahdollista?
Perheessä ei ole tapahtunut muutoksia mihinkään suuntaan kaikki on säilynyt hänen elämässään täysin ennallaan. Liikuntaa ja aktiviteettejä koira saa samaan malliin kun tähänkin saakka, eikä tekemisen puutteesta muutenkaan tää tilanne pitäisi johtua.
Kun ollaan lenkillä, metsässä, kylässä tms.. typy on oma hurmaava itsensä, mut kun päästään kotiin se painelee suoraan omalle pedille nukkumaan, eikä sieltä tule pois omasta tahdosta.
Mä en tajua mikä ihme sillä voi olla kun ei se käsittääkseni kipeäkään ole, kyllähän se reagoisi muuallakin kuin kotona jos johonki koskisi/särkisi.
Onko kellään käyny samalla tavalla tai löytyiskö jotain viisaampaa mua neuvomaan?
Perheessä ei ole tapahtunut muutoksia mihinkään suuntaan kaikki on säilynyt hänen elämässään täysin ennallaan. Liikuntaa ja aktiviteettejä koira saa samaan malliin kun tähänkin saakka, eikä tekemisen puutteesta muutenkaan tää tilanne pitäisi johtua.
Kun ollaan lenkillä, metsässä, kylässä tms.. typy on oma hurmaava itsensä, mut kun päästään kotiin se painelee suoraan omalle pedille nukkumaan, eikä sieltä tule pois omasta tahdosta.
Mä en tajua mikä ihme sillä voi olla kun ei se käsittääkseni kipeäkään ole, kyllähän se reagoisi muuallakin kuin kotona jos johonki koskisi/särkisi.
Onko kellään käyny samalla tavalla tai löytyiskö jotain viisaampaa mua neuvomaan?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Koira ei osaa masentua, se ei ole ihminen.
tuli ekana mieleen sydämen vajaatoiminta ja toiseksi kilpirauhasen vajaatoiminta. Koira on pirteaä lenkillä ja kun on mielenkiintoista tekimistä, mutta kotiin tultua rojahtaa nukkumaan kuin raato, on aivan puhki! Niin Sakukin reagoi ja vein eläinlääkäriin. Nyt on menty pillerivedolla kohta 8 vuotta. Kun sain dixoini ja sitten pari vuotta myöhemmin tyroxinia, niin jopa pysyy hereillä kotipirtissäkin
Juu, eläinlääkäriin ehdottomasti! Koiran sairaus ei välttämättä oireile muutoin kun muuttuneena käytöksenä.
Meidän narttu on vähän juoksun jälkeen aina masentunut - kutsumme sitä leikkisästi "Ei pentuja" -masennukseksi. Tuolloin se huokailee syvään ja vain makoilee. Ulos mentäessä vähän piristyy mutta sielläkin joskus oikein vetää itsensä matalaksi maate ja huokaisee syvään.
Kyse lienee jonkinlaisesta valeraskaudesta, vaikka ei pentuja hoidakaan eikä pesää tee, koska tila menee aina itsestään parissa viikossa ohi ja koira palautuu omaksi iloiseksi itsekseen.
Tällainen se on ollut aina ja on jo 6-vuotias. Eli kai tämän perusteella koirakin voi olla masentunut.
Oisko valeraskaus? Millon juoksut ollu?
Voisiko eläinlääkäri määrätä sille mielialalääkkeitä? Jos masennus on paha, luulen, että se tarvisisi lisäksi terapiaa. Pahimmassa vaiheessa sen voisi väliaikaisesti viedä mielisairaalaan huilaamaan. Siellä sen olisi hyvä olla.