Mitenkäs tämä oikeaoppisesti menee?
Meillä oli yhdistyksen hallituksen erovuorossa 3 henkilöä ja halukkaita hallitukseen (kerrankin!) 3 uutta jäsentä. Yksi erovuorossa ollut hallituksen jäsen ilmoitti kuitenkin haluavansa jatkaa ja joku kannattikin, jolloin halukkaita olikin yllättäen 4 kolmeen jaossa olleeseen paikkaan.
Asiasta äänestettiin ja tämä erovuorossa ollut valittiin uudelleen, yksi "uusi" halukas jäi tämän takia ulos hallituksesta. Onko tämä ihan ok? Tämä hämäläinen heräsi asiaan vasta tänään, kokous oli eilen.
Meillä oli yhdistyksen hallituksen erovuorossa 3 henkilöä ja halukkaita hallitukseen (kerrankin!) 3 uutta jäsentä. Yksi erovuorossa ollut hallituksen jäsen ilmoitti kuitenkin haluavansa jatkaa ja joku kannattikin, jolloin halukkaita olikin yllättäen 4 kolmeen jaossa olleeseen paikkaan.
Asiasta äänestettiin ja tämä erovuorossa ollut valittiin uudelleen, yksi "uusi" halukas jäi tämän takia ulos hallituksesta. Onko tämä ihan ok? Tämä hämäläinen heräsi asiaan vasta tänään, kokous oli eilen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
... and the problem was?
Hei,
Teidän kannattaa tarkistaa asia yhdistyksen säännöistä, jossa pitäisi myös olla maininta jäsennyyden enimmäiskestosta, joka on yleensä 6 vuotta/kaksi toimikautta.
Yritin katsella asiaa ydistyslaista pikaisesti, mutta en löytänyt kohtaa, jossa asiasta olisi mainittu.
Yleisesti asia menee niin, että mikäli erovuorossa olevan jäsenen tilalle ehdotetaan toista henkilöä ei erovuorossa oleva jäsen voi asettua "vastaehdokkaaksi". Erovuorossa oleva jäsen voidaan valita uudelleen mikäli hänen tilalleen ei ehdoteta ketään.
Asia menee niin että mikäli säännöt eivät estä erovuorossa olevan jatkokautta niin jokainen voi ehdottaa ketä haluaa (myös itseään) eikä kannatusta tarvita. Mikäli ehdokkaita on enemmän kuin valittavia, suoritetaan vaali. Vaali toimitetaan suljettuna lippuäänestyksenä niin että jokainen paikalla oleva yhdistyksen jäsen voi kirjoitta lippuun haluamiensa henkilöiden nimet. Enintään kuitenkin valittavien määrän. Tässä tapauksessa nollasta kolmeen nimeä. Myös sellaisen nimen vi kirjoittaa, jota ei aiemmin ole ehdotettu. Eniten vaaleja saaneet tulevat valituksi. Tasatilanteessa ratkaisee arpa.
Vaali voidaan pitää myös suhteellisena mikäli riittävän monta sitä vaatii. Menettely on yhdistyksissä harvinainen mutta yleinen kunnallispolitiikassa koska se takaa myös pienimmille ryhmittymille hallitus- ja lautakuntapaikkoja.
Tuli vielä mieleen että puheenjohtajan tulee aina ennen vaalia hyväksyttää vaalimenettely kokouksella. Oletuksena on normaali enemmistövaali. Mikäli kokous päättää suhteellisesta vaalista niin sen on myös hyväksyttävä millainen suhteellinen vaali pidetään.
On myös huomattava että pitää olla myös ehdokkaan suostumus. Väkisin ei ketään voida valita.