Palvontaa...

Täällä vilahtelee termi ”palvominen” aika usein. Syytetään milloin mikäkin palvomisesta.

Milloin joku on palvomista ja milloin vain jollain tavalla tykkäämisestä?
Mitä käytännössä voi sanoa palvomiseksi? Miten se näkyy?
Wikipedia sanoo:
”Palvonnan tapoja ovat esimerkiksi palvontamenot eli rituaalit ja seremoniat ja sanalliset yhteydenotot yliluonnolliseen tahoon, kuten loitsut ja rukoukset. Hyvin yleinen palvontameno monissa uskonnoissa on uhraus.”
http://fi.wikipedia.org/wiki/Palvonta

Jos on vaikka ikoni, jossa on Marian kuva, mutta vain sisustuselementtinä, onko se palvontaa?

Jos heittää tilkan viinaa järveen tai avantoon, onko se muinaisjumala Ahdin palvontaa? Tai kun nuori ”palvoo” jotain idolia, eli ihannoi?

Olen itsekin käyttänyt tätä termiä, kun puhun mammonan palvonnasta. Tarkoitan sillä jollain tapaa aika abstraktia asiaa. Siitä voin kertoa tarkemminkin.

Mitä siis on palvonta?
116209
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 116

Vanhimmat

Lupaan, etten palvo Mariaa, vaikka tykkäänkin ikoni-taiteesta.

Palvomis-sanaa heitellään tosiaan aika heppoisesti.

Äänestä

mummomuori

En ymmärrä. Vastasit kysymykseesi, jonka jälkeen esitit kysymyksen. Johon olit jo itse vastannut. Auta vähän. Olen aika simppeli. Vai oliko kysymys terminologiasta? Siihenkin vastasit jo itse.. Eli mikä oli kysymys?

Äänestä
  • Aloittaja

    Mitä sinun mielestä palvonta on käytännössä? Mikä sitä on ja mikä ei?

    Minusta kun tuntuu että se voi olla ihan mitä vain, vaikkapa tykkääminen. Sillä voi lyödä vaikka toista, että palvoo jotain, vaikka omasta mielestään ei niin tee. Miten eroittaa?

    Äänestä

  • raunielisa kirjoitti:

    Mitä sinun mielestä palvonta on käytännössä? Mikä sitä on ja mikä ei?

    Minusta kun tuntuu että se voi olla ihan mitä vain, vaikkapa tykkääminen. Sillä voi lyödä vaikka toista, että palvoo jotain, vaikka omasta mielestään ei niin tee. Miten eroittaa?

    mummomuori

    Eli kyse on terminologiasta. Jos palvoo jotain, niin eiköhän itse ole tietoinen siitä. Jos ei ole, niin se ei ole palvontaa.

    Äänestä

Minulla on ollut buddhaa, ikonia, kreikkalaista jumal-veistosta, ja apua, kotitonttu! Olenko nyt joku synkretisti ja epäjumalien palvoja?

Palvonta, hmm.
Uskonnollinen ja maallinen palvonta ovat vähän eri henkiset. Jälkimmäiseen ei liity yliluonnollisuus.

Äänestä

Minun mielestäni palvonta on " jalustalle nostamista" ja ylistämistä (~ idolisointia). Ongelmia syntyy, jos Jumalan sijasta aletaan palvoa jotain ihmistä tai asiaa (= epäjumalien palvontaa).

Äänestä
  • Ongelmia syntyy yhtä lailla Jumalan palvomisesta.

    Äänestä

  • Aloittaja

    Tarkoitatko vaikka sitä kun nuorilla on joku kuuluisuuden henkilö, jota he pitävät ihanteenaan?

    Missä menee siis se raja kun tykkää jostain ja kun palvoo häntä? Ihan noin konkreettisesti.

    Äänestä

  • Aloittaja

    Tarkoitat varmaan että vain yliluonnollista voi palvoa? Vai ymmärsinkö väärin.

    Millä tavalla ne poikkeaa toisistaan maallinen palvonta ja uskonnollinen palvonta – ja mitä voi palvoa?

    Äänestä

  • raunielisa kirjoitti:

    Tarkoitatko vaikka sitä kun nuorilla on joku kuuluisuuden henkilö, jota he pitävät ihanteenaan?

    Missä menee siis se raja kun tykkää jostain ja kun palvoo häntä? Ihan noin konkreettisesti.

    Myös nuorten harjoittama idolien palvonta voi olla syntiä - samoin kuin vaikkapa aviopuolisonkin nostaminen jalustalle. Raja menee siinä, onko Jumala ihmiselle ykkönen, vai syrjäyttääkö joku toinen ihminen tai asia Jumalan.

    Äänestä

  • raunielisa kirjoitti:

    Tarkoitat varmaan että vain yliluonnollista voi palvoa? Vai ymmärsinkö väärin.

    Millä tavalla ne poikkeaa toisistaan maallinen palvonta ja uskonnollinen palvonta – ja mitä voi palvoa?

    Vain Jumalaa voi palvoa. Tämä on sanottu ensimmäisessä käskyssä:

    http://www.evl.fi/katekismus/10kaskya/1.html

    Uskon, että tiesit tämän kyllä, mutta asia ei vaan yhtäkkiä tullut mieleesi.

    Äänestä

  • raunielisa kirjoitti:

    Tarkoitat varmaan että vain yliluonnollista voi palvoa? Vai ymmärsinkö väärin.

    Millä tavalla ne poikkeaa toisistaan maallinen palvonta ja uskonnollinen palvonta – ja mitä voi palvoa?

    "Mitä siis on palvonta?"


    Synonyymisanakirja: palvoa

    Sana:
    palvoa
    Synonyymit:
    ihailla, jumaloida, helliä, kumartaa, kunnioittaa, rakastaa

    http://synonyymit.fi/palvoa



    "Tarkoitatko vaikka sitä kun nuorilla on joku kuuluisuuden henkilö, jota he pitävät ihanteenaan?
    Missä menee siis se raja kun tykkää jostain ja kun palvoo häntä?"


    Matt. 6:21

    Sillä missä sinun aarteesi on, siellä on myös sinun sydämesi.


    Tuon aarteen pitäisi tietenkin olla Jumala ja Jumala-suhde. Sitä ei pidä yrittää korvata millään muulla.


    Tulokset haulle idol (englanti-suomi)

    1. idoli
    2. epäjumalankuva
    3. esikuva
    4. epäjumala


    Aarteenetsintää:

    5. Moos. 4:29

    Mutta sitten sinä siellä etsit Herraa, sinun Jumalaasi, ja sinä löydät hänet, kun kysyt häntä kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi.



    Aarteen ihailua, jumalointia, kumartamista, kunnioittamista ja rakastamista, ehkä hellimistäkin:

    5. Moos. 6:5

    Ja rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi.


    Jo VT:ssa puhutaan Jumala-suhteen vaikuttavan mielenmuutokseen samoilla termeillä kuin UT:ssa:

    5. Moos. 30:6

    Ja Herra, sinun Jumalasi, ympärileikkaa sinun sydämesi ja sinun jälkeläistesi sydämet, niin että rakastat Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi, että eläisit.


    Kaiken tämän tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. Jeesuskin toi ne esiin:

    Matt. 22:37

    Niin Jeesus sanoi hänelle: "'Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi'.


    Sama mainitaan kolmessa evankeliumissa, joten se alleviivaa selkeästi ketä tulee palvoa.



    Näiden hahmotelmien kautta meidän ei siis tule laittaa Jumalan paikalle jotakin epäjumalaa, olipa se sitten jokin sellainen puusta veistetty kotijumala, joista Raamatussa kerrotaan, taikka jokin idoli sanan siinäkään merkityksessä, jolla tavoin sana nykyisin selitetään. Sanoille uusien merkitysten antaminen kun hämärtää mitä kaikkea sana vanhastaan tarkoitti ja mitä siihen liitettiin.

    Lienee selvää, että saatanan yksi perimmäisiä tarkoituksia on ja on ollut pyrkiä erottamaan meidät Jumala-suhteesta sekä estämään sen rakentuminen ja eheytyminen. Siksi tavoitteenansa on laittaa Jumalan sijaan tuolle paikalle mitä hyvänsä. Vaikka omat lapset, vanhemmat, puoliso, tai jokin elämässä kiinnipitävä 'mikä tahansa' koetaan äärimmäisen tärkeiksi, on syytä huomioida tämä:

    Luuk. 14:26

    "Jos joku tulee minun tyköni eikä vihaa isäänsä ja äitiänsä ja vaimoaan ja lapsiaan ja veljiään ja sisariaan, vieläpä omaa elämäänsäkin, hän ei voi olla minun opetuslapseni.

    (Uudemmassa käännöksessä sanaa 'viha' ei näy ja kohta on esitetty maltillisemmin.)

    Eihän tuo tietenkään tarkoita miten ketään tulisi alkaa kohtelemaan kaltoin, vaan kuinka mitään ei tule asettaa Jumala-suhteen edelle. Jumala-suhdetta tulee siis vaalia - ja tokko jumalointikaan siinä pahaa tekee, päinvastoin. Mihin muuhunkaan yhteyteen se kuuluisi?

    Äänestä

  • Aloittaja

    edesa kirjoitti:

    "Mitä siis on palvonta?"


    Synonyymisanakirja: palvoa

    Sana:
    palvoa
    Synonyymit:
    ihailla, jumaloida, helliä, kumartaa, kunnioittaa, rakastaa

    http://synonyymit.fi/palvoa



    "Tarkoitatko vaikka sitä kun nuorilla on joku kuuluisuuden henkilö, jota he pitävät ihanteenaan?
    Missä menee siis se raja kun tykkää jostain ja kun palvoo häntä?"


    Matt. 6:21

    Sillä missä sinun aarteesi on, siellä on myös sinun sydämesi.


    Tuon aarteen pitäisi tietenkin olla Jumala ja Jumala-suhde. Sitä ei pidä yrittää korvata millään muulla.


    Tulokset haulle idol (englanti-suomi)

    1. idoli
    2. epäjumalankuva
    3. esikuva
    4. epäjumala


    Aarteenetsintää:

    5. Moos. 4:29

    Mutta sitten sinä siellä etsit Herraa, sinun Jumalaasi, ja sinä löydät hänet, kun kysyt häntä kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi.



    Aarteen ihailua, jumalointia, kumartamista, kunnioittamista ja rakastamista, ehkä hellimistäkin:

    5. Moos. 6:5

    Ja rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi.


    Jo VT:ssa puhutaan Jumala-suhteen vaikuttavan mielenmuutokseen samoilla termeillä kuin UT:ssa:

    5. Moos. 30:6

    Ja Herra, sinun Jumalasi, ympärileikkaa sinun sydämesi ja sinun jälkeläistesi sydämet, niin että rakastat Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi, että eläisit.


    Kaiken tämän tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. Jeesuskin toi ne esiin:

    Matt. 22:37

    Niin Jeesus sanoi hänelle: "'Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi'.


    Sama mainitaan kolmessa evankeliumissa, joten se alleviivaa selkeästi ketä tulee palvoa.



    Näiden hahmotelmien kautta meidän ei siis tule laittaa Jumalan paikalle jotakin epäjumalaa, olipa se sitten jokin sellainen puusta veistetty kotijumala, joista Raamatussa kerrotaan, taikka jokin idoli sanan siinäkään merkityksessä, jolla tavoin sana nykyisin selitetään. Sanoille uusien merkitysten antaminen kun hämärtää mitä kaikkea sana vanhastaan tarkoitti ja mitä siihen liitettiin.

    Lienee selvää, että saatanan yksi perimmäisiä tarkoituksia on ja on ollut pyrkiä erottamaan meidät Jumala-suhteesta sekä estämään sen rakentuminen ja eheytyminen. Siksi tavoitteenansa on laittaa Jumalan sijaan tuolle paikalle mitä hyvänsä. Vaikka omat lapset, vanhemmat, puoliso, tai jokin elämässä kiinnipitävä 'mikä tahansa' koetaan äärimmäisen tärkeiksi, on syytä huomioida tämä:

    Luuk. 14:26

    "Jos joku tulee minun tyköni eikä vihaa isäänsä ja äitiänsä ja vaimoaan ja lapsiaan ja veljiään ja sisariaan, vieläpä omaa elämäänsäkin, hän ei voi olla minun opetuslapseni.

    (Uudemmassa käännöksessä sanaa 'viha' ei näy ja kohta on esitetty maltillisemmin.)

    Eihän tuo tietenkään tarkoita miten ketään tulisi alkaa kohtelemaan kaltoin, vaan kuinka mitään ei tule asettaa Jumala-suhteen edelle. Jumala-suhdetta tulee siis vaalia - ja tokko jumalointikaan siinä pahaa tekee, päinvastoin. Mihin muuhunkaan yhteyteen se kuuluisi?

    Tuossa on jotain, mikä kuvaa mielestäni sitä, milloin palvonta kohdistuu väärään kohteeseen.

    ”…pyrkiä erottamaan meidät Jumala-suhteesta sekä estämään sen rakentuminen ja eheytyminen.”

    ”…tavoitteenansa on laittaa Jumalan sijaan tuolle paikalle mitä hyvänsä. Vaikka omat lapset, vanhemmat, puoliso, tai jokin elämässä kiinnipitävä 'mikä tahansa' koetaan äärimmäisen tärkeiksi, on syytä huomioida tämä…”

    Mielestäni ihmisiä voi ja saa rakastaa. Ei se rakkaus ole pois Jumalalta vaan päinvastoin, se on Hänestä lähtöisin. Mutta eihän se ole palvontaa kuitenkaan.

    Jotenkin tuntuu että kun ihminen palvoo toista ihmistä, hän on toisen orja – tavalla tai toisella. On aina valmis toimimaan tuon toisen ihmisen mielen mukaan tai ainakin koettaa kuvitella sen, mitä se toinen haluaa. Onhan sanonta että palvoo jopa maata jalkojen alla. Monelle vastarakastuneelle varmaan tuttua?

    Mutta kun miettii sitä, että me tykätään erilaisista rituaaleista ja menoista, ehkä siksi niistä on tullut palvontamenoja? Siitä tulee harras tunne, mieli keskittyy kunnolla näihin hengellisiin asioihin. Tykätäänhän niistä ihan muutenkin.

    Matt. 6:21

    Sillä missä sinun aarteesi on, siellä on myös sinun sydämesi.

    Tämä on niin totta. Kun mammonasta puhutaan, niin mieli askartelee jatkuvasti sen parissa. On joko huolissaan siitä, tai miettii kuinka sitä pitää saada lisää jne. Se vaikuttaa kaikkeen, mitä tekee. Vaikka ei palvokaan muuten näkyvästi.


    En vain ymmärrä sitä, että jotkut kimpaantuvat kovasti, jos esim. polttaa kynttilää jonkun kuvan edessä jne. Ei se ole palvontaa.

    Äänestä

  • raunielisa kirjoitti:

    Tuossa on jotain, mikä kuvaa mielestäni sitä, milloin palvonta kohdistuu väärään kohteeseen.

    ”…pyrkiä erottamaan meidät Jumala-suhteesta sekä estämään sen rakentuminen ja eheytyminen.”

    ”…tavoitteenansa on laittaa Jumalan sijaan tuolle paikalle mitä hyvänsä. Vaikka omat lapset, vanhemmat, puoliso, tai jokin elämässä kiinnipitävä 'mikä tahansa' koetaan äärimmäisen tärkeiksi, on syytä huomioida tämä…”

    Mielestäni ihmisiä voi ja saa rakastaa. Ei se rakkaus ole pois Jumalalta vaan päinvastoin, se on Hänestä lähtöisin. Mutta eihän se ole palvontaa kuitenkaan.

    Jotenkin tuntuu että kun ihminen palvoo toista ihmistä, hän on toisen orja – tavalla tai toisella. On aina valmis toimimaan tuon toisen ihmisen mielen mukaan tai ainakin koettaa kuvitella sen, mitä se toinen haluaa. Onhan sanonta että palvoo jopa maata jalkojen alla. Monelle vastarakastuneelle varmaan tuttua?

    Mutta kun miettii sitä, että me tykätään erilaisista rituaaleista ja menoista, ehkä siksi niistä on tullut palvontamenoja? Siitä tulee harras tunne, mieli keskittyy kunnolla näihin hengellisiin asioihin. Tykätäänhän niistä ihan muutenkin.

    Matt. 6:21

    Sillä missä sinun aarteesi on, siellä on myös sinun sydämesi.

    Tämä on niin totta. Kun mammonasta puhutaan, niin mieli askartelee jatkuvasti sen parissa. On joko huolissaan siitä, tai miettii kuinka sitä pitää saada lisää jne. Se vaikuttaa kaikkeen, mitä tekee. Vaikka ei palvokaan muuten näkyvästi.


    En vain ymmärrä sitä, että jotkut kimpaantuvat kovasti, jos esim. polttaa kynttilää jonkun kuvan edessä jne. Ei se ole palvontaa.

    "En vain ymmärrä sitä, että jotkut kimpaantuvat kovasti, jos esim. polttaa kynttilää jonkun kuvan edessä jne. Ei se ole palvontaa."

    Itse toki tiedät motiivisi, mutta pitäähän sitä huomioida toisetkin.


    Room. 14:15

    Mutta jos veljesi tulee murheelliseksi ruokasi tähden, niin sinä et enää vaella rakkauden mukaan. Älä saata ruuallasi turmioon sitä, jonka edestä Kristus on kuollut.

    Room. 14:21

    Hyvä on olla lihaa syömättä ja viiniä juomatta ja karttaa sitä, mistä veljesi loukkaantuu tai joutuu lankeemukseen tai heikoksi tulee.

    Äänestä

  • Aloittaja

    edesa kirjoitti:

    "En vain ymmärrä sitä, että jotkut kimpaantuvat kovasti, jos esim. polttaa kynttilää jonkun kuvan edessä jne. Ei se ole palvontaa."

    Itse toki tiedät motiivisi, mutta pitäähän sitä huomioida toisetkin.


    Room. 14:15

    Mutta jos veljesi tulee murheelliseksi ruokasi tähden, niin sinä et enää vaella rakkauden mukaan. Älä saata ruuallasi turmioon sitä, jonka edestä Kristus on kuollut.

    Room. 14:21

    Hyvä on olla lihaa syömättä ja viiniä juomatta ja karttaa sitä, mistä veljesi loukkaantuu tai joutuu lankeemukseen tai heikoksi tulee.

    Taitavat nuo ohjeet tarkoittaa sitä, että en sellaisten läsnä ollessa tee heitä loukkaavia juttuja? Tai jos menen heidän kotiinsa, en siellä tee sellaista mikä loukkaa.

    Jos kotiini tulee vaikka juutalainen, en tarjoa hänelle lihaa, jota hän ei voi syödä uskonsa takia. Mutta en poista ristejä näkyviltä. Jos menen hänen luokseen, en vie sinne niitä uskonnollisia tunnuksia, joista hän voisi loukkaantua.

    On tilanteita, joihin tuota ei oikein voi soveltaa. Mieti vaikka perinnettä että haudoille sytytetään kynttilöitä vainajien muistoksi. Emme kai silloin ”palvo” heitä? Jos joku sitä sellaisena pitää, kuinka se voidaan kieltää sitten kaikilta muiltakin?

    Eli jos joku tuntematon jossain ehkä saattaisi loukkaantua, koska ei ymmärrä tai ei edes halua ymmärtää muiden motiiveja, ei päätä toisen puolesta sitä, mikä on palvontaa ja mikä ei.

    Äänestä

  • raunielisa kirjoitti:

    Taitavat nuo ohjeet tarkoittaa sitä, että en sellaisten läsnä ollessa tee heitä loukkaavia juttuja? Tai jos menen heidän kotiinsa, en siellä tee sellaista mikä loukkaa.

    Jos kotiini tulee vaikka juutalainen, en tarjoa hänelle lihaa, jota hän ei voi syödä uskonsa takia. Mutta en poista ristejä näkyviltä. Jos menen hänen luokseen, en vie sinne niitä uskonnollisia tunnuksia, joista hän voisi loukkaantua.

    On tilanteita, joihin tuota ei oikein voi soveltaa. Mieti vaikka perinnettä että haudoille sytytetään kynttilöitä vainajien muistoksi. Emme kai silloin ”palvo” heitä? Jos joku sitä sellaisena pitää, kuinka se voidaan kieltää sitten kaikilta muiltakin?

    Eli jos joku tuntematon jossain ehkä saattaisi loukkaantua, koska ei ymmärrä tai ei edes halua ymmärtää muiden motiiveja, ei päätä toisen puolesta sitä, mikä on palvontaa ja mikä ei.

    Ei Paavali eikä edesa tarkoittaneet tuollaista, että loukkaa toisella tavalla uskovaa, vaan että loukkaa samalla tavalla uskovaa siten, että saattaa omalla teollaan hänet kiusaukseen langeta syntiin.

    Ihmiset kun ovat nimittäin eri tavoilla heikkoja. Yksi voi esim. käyttää kohtuudella alkoholia, eikä se ole hänelle synti, koska se ei ole viemässä häntä turmioon. Toinen on alkoholisti eikä voi sen takia käyttää alkoholia ollenkaan. Hänelle alkoholinkäyttö on synti, koska se imaisee hänet huonolle tielle. Edellinen ei käytä alkoholia jälkimmäisen läsnäollessa, ettei saattaisi tätä kiusaukseen. Ihan normaalia lähimmäisenrakkautta siis, heikomman tukemista.

    Ehkä jotkut ihmiset tuntevat vetoa pyhimysten tai vainajien tms. palvontaan ja ovat siksi näkevinään sitä sielläkin, missä on kysymys muusta. Kyllä minusta tuon heidän heikkoutensa voi ja pitäisikin ottaa kohtuudella huomioon, esimerkiksi ettei polta kynttilää ikonin edessä silloin kun he ovat käymässä.

    Tämä on hankala asia sikäli, että ihmiset pyrkivät helposti terrorisoimaan oman heikkoutensa takia muita. Kaikilta kiellettäisiin se, missä minä olen heikko. Juuri tätä on sivumennen sanottuna nykyään se, että fundamentalistikristittyjä yritetään kieltää puhumasta oman uskonkäsityksensä mukaisesti. Siis ajatellaan, että koska minä en pysty uskomaan ja elämään heidän oppinsa mukaisesti (vaikka tunnen siihen vetoa), hekään eivät saa ja kukaan ei saa.

    Ihmisen vallanhalu saa monenlaisia muotoja. Yksi pyrkii alistamaan vahvuudellaan ja toinen heikkoudellaan.

    Minulla on se hämärä mielikuva, että Paavalilla on viisas vastaus tähän ongelmaan, mutta en muista missä se olisi. Se oli jotain sellaista, että kummankin osapuolen täytyy joustaa. Vahvan täytyy ottaa huomioon toisen heikkous, ja heikon täytyy olla vaatimatta vahvaa elämään heikon tavoin. Miten tuo sitten käytännön tilanteissa hoituu, se onkin jo toinen ja hankalampi asia.

    Äänestä

  • Aloittaja

    t i m kirjoitti:

    Ei Paavali eikä edesa tarkoittaneet tuollaista, että loukkaa toisella tavalla uskovaa, vaan että loukkaa samalla tavalla uskovaa siten, että saattaa omalla teollaan hänet kiusaukseen langeta syntiin.

    Ihmiset kun ovat nimittäin eri tavoilla heikkoja. Yksi voi esim. käyttää kohtuudella alkoholia, eikä se ole hänelle synti, koska se ei ole viemässä häntä turmioon. Toinen on alkoholisti eikä voi sen takia käyttää alkoholia ollenkaan. Hänelle alkoholinkäyttö on synti, koska se imaisee hänet huonolle tielle. Edellinen ei käytä alkoholia jälkimmäisen läsnäollessa, ettei saattaisi tätä kiusaukseen. Ihan normaalia lähimmäisenrakkautta siis, heikomman tukemista.

    Ehkä jotkut ihmiset tuntevat vetoa pyhimysten tai vainajien tms. palvontaan ja ovat siksi näkevinään sitä sielläkin, missä on kysymys muusta. Kyllä minusta tuon heidän heikkoutensa voi ja pitäisikin ottaa kohtuudella huomioon, esimerkiksi ettei polta kynttilää ikonin edessä silloin kun he ovat käymässä.

    Tämä on hankala asia sikäli, että ihmiset pyrkivät helposti terrorisoimaan oman heikkoutensa takia muita. Kaikilta kiellettäisiin se, missä minä olen heikko. Juuri tätä on sivumennen sanottuna nykyään se, että fundamentalistikristittyjä yritetään kieltää puhumasta oman uskonkäsityksensä mukaisesti. Siis ajatellaan, että koska minä en pysty uskomaan ja elämään heidän oppinsa mukaisesti (vaikka tunnen siihen vetoa), hekään eivät saa ja kukaan ei saa.

    Ihmisen vallanhalu saa monenlaisia muotoja. Yksi pyrkii alistamaan vahvuudellaan ja toinen heikkoudellaan.

    Minulla on se hämärä mielikuva, että Paavalilla on viisas vastaus tähän ongelmaan, mutta en muista missä se olisi. Se oli jotain sellaista, että kummankin osapuolen täytyy joustaa. Vahvan täytyy ottaa huomioon toisen heikkous, ja heikon täytyy olla vaatimatta vahvaa elämään heikon tavoin. Miten tuo sitten käytännön tilanteissa hoituu, se onkin jo toinen ja hankalampi asia.

    Muistaakseni nuo ohjeet on annettu kristityille jotka elivät muiden uskontojen parissa, etenkin juutalaisten. Mutta muuten olen kyllä tuon ajatellut samoin.

    Aika erikoinen oli tuo vanhakantaisen uskovan ajatteleminen heikkona. Mielestäni kaikki saavat uskoa ja elää itse sen uskonsa mukaan. Ongelma kai lienee pikemmin juuri se, että he ” helposti terrorisoimaan oman heikkoutensa takia muita” eli vaativat muitakin elämään ja ajattelemaan samoin. Mielestäni siinä menee raja.
    Joten tämä on aika erikoinen johtopäätös?

    ”Siis ajatellaan, että koska minä en pysty uskomaan ja elämään heidän oppinsa mukaisesti (vaikka tunnen siihen vetoa), hekään eivät saa ja kukaan ei saa.”

    Koetan kunnioittaa käytännössä heitä niin pitkälle kun se omantunnon ja lähimmäisen rakkauden kautta on mahdollista. Mutta en luovu omasta uskostani vain painostuksen tai pilkan takia. En todellakaan ihan kaikessa voi elää sellaisen opin mukaan koska en tunne vetoa, en edes kykene elämään kahden moraalin mukaan. Mutta jokainen saa elää haluamallaan tavalla.

    Juuri tuo vallan halu lienee se pahin, mikä meitä piinaa. Ehkä siinä tuo rakkauden kaksoiskäsky on se, jolla noita tilanteita tulee punnita. Eikä niihin aina löydy mitään ehdotonta ratkaisua vaan monta vaihtoehtoista.

    Äänestä

  • raunielisa kirjoitti:

    Muistaakseni nuo ohjeet on annettu kristityille jotka elivät muiden uskontojen parissa, etenkin juutalaisten. Mutta muuten olen kyllä tuon ajatellut samoin.

    Aika erikoinen oli tuo vanhakantaisen uskovan ajatteleminen heikkona. Mielestäni kaikki saavat uskoa ja elää itse sen uskonsa mukaan. Ongelma kai lienee pikemmin juuri se, että he ” helposti terrorisoimaan oman heikkoutensa takia muita” eli vaativat muitakin elämään ja ajattelemaan samoin. Mielestäni siinä menee raja.
    Joten tämä on aika erikoinen johtopäätös?

    ”Siis ajatellaan, että koska minä en pysty uskomaan ja elämään heidän oppinsa mukaisesti (vaikka tunnen siihen vetoa), hekään eivät saa ja kukaan ei saa.”

    Koetan kunnioittaa käytännössä heitä niin pitkälle kun se omantunnon ja lähimmäisen rakkauden kautta on mahdollista. Mutta en luovu omasta uskostani vain painostuksen tai pilkan takia. En todellakaan ihan kaikessa voi elää sellaisen opin mukaan koska en tunne vetoa, en edes kykene elämään kahden moraalin mukaan. Mutta jokainen saa elää haluamallaan tavalla.

    Juuri tuo vallan halu lienee se pahin, mikä meitä piinaa. Ehkä siinä tuo rakkauden kaksoiskäsky on se, jolla noita tilanteita tulee punnita. Eikä niihin aina löydy mitään ehdotonta ratkaisua vaan monta vaihtoehtoista.

    Paavali puhuu nimenomaan kristittyjen suhtautumisesta toisiinsa. Heitä kun oli taustaltaan sekä juutalaisia että pakanauskonnoista kääntyneitä. Taustojensa takia heillä oli erilaisia "allergioita", ja siitä tuli ristiriitoja.

    Tuosta vanhakantaisten heikkoudesta. Ajattelin lähinnä kirkkoa ja sitä sisällissotaa, mitä siellä nyt käydään. Vanhollisia ollaan pakottamassa väkivallan avulla liberaalisiiven mielen mukaisiksi.
    Aikaisemmin vanhoilliset määräsivät sävelet, ja tässä on nyt sitten meneillään jokin kostoisku, tai mitä valtataistelua lienee.

    Äänestä

  • raunielisa kirjoitti:

    Taitavat nuo ohjeet tarkoittaa sitä, että en sellaisten läsnä ollessa tee heitä loukkaavia juttuja? Tai jos menen heidän kotiinsa, en siellä tee sellaista mikä loukkaa.

    Jos kotiini tulee vaikka juutalainen, en tarjoa hänelle lihaa, jota hän ei voi syödä uskonsa takia. Mutta en poista ristejä näkyviltä. Jos menen hänen luokseen, en vie sinne niitä uskonnollisia tunnuksia, joista hän voisi loukkaantua.

    On tilanteita, joihin tuota ei oikein voi soveltaa. Mieti vaikka perinnettä että haudoille sytytetään kynttilöitä vainajien muistoksi. Emme kai silloin ”palvo” heitä? Jos joku sitä sellaisena pitää, kuinka se voidaan kieltää sitten kaikilta muiltakin?

    Eli jos joku tuntematon jossain ehkä saattaisi loukkaantua, koska ei ymmärrä tai ei edes halua ymmärtää muiden motiiveja, ei päätä toisen puolesta sitä, mikä on palvontaa ja mikä ei.

    "Mieti vaikka perinnettä että haudoille sytytetään kynttilöitä vainajien muistoksi. Emme kai silloin ”palvo” heitä?"

    Emme. Sehän on meille vain kaunis tapa. Muistot ovat meille tärkeitä, samoin toivo ylösnousemuksesta. Tuossa tilanteessa molemmat ajatukset yhtyvät ja toki estetiikka yhdistettynä hiljaisuuteen tukee sitä hyvin.

    "Eli jos joku tuntematon jossain ehkä saattaisi loukkaantua"

    Minkään tuollaisen kuvitelman ei pidä ohjailla käytöstämme ettemme joudu manipuloitaviksi. Totta kai lähimmäinen pitää huomioida, muttei niin, että heidän tapojen pitäisi korvata omamme. Loukkaamista pitää välttää, muttei hinnalla millä hyvänsä. Jos rakkaus vaatii, toisen loukkaantuminen, tai pelko toisen loukkaantumisesta ei saa olla mikään tekosyy toimia rakkaudellisesti. Jokainen kasvattaja tietää tämän itsestäänselvyytenä.

    Äänestä

  • *0* kirjoitti:

    Vain Jumalaa voi palvoa. Tämä on sanottu ensimmäisessä käskyssä:

    http://www.evl.fi/katekismus/10kaskya/1.html

    Uskon, että tiesit tämän kyllä, mutta asia ei vaan yhtäkkiä tullut mieleesi.

    Aikamoista jeesustelua sulta nyt. On eri asia, mitä voi palvoa ja mitä "saa" palvoa. Raamatussakin puhutaan epäjumalien palvonnasta, joten kyllähän sen sinunkin mielestäsi pitäisi olla mahdollista!

    Äänestä

  • raunielisa kirjoitti:

    Muistaakseni nuo ohjeet on annettu kristityille jotka elivät muiden uskontojen parissa, etenkin juutalaisten. Mutta muuten olen kyllä tuon ajatellut samoin.

    Aika erikoinen oli tuo vanhakantaisen uskovan ajatteleminen heikkona. Mielestäni kaikki saavat uskoa ja elää itse sen uskonsa mukaan. Ongelma kai lienee pikemmin juuri se, että he ” helposti terrorisoimaan oman heikkoutensa takia muita” eli vaativat muitakin elämään ja ajattelemaan samoin. Mielestäni siinä menee raja.
    Joten tämä on aika erikoinen johtopäätös?

    ”Siis ajatellaan, että koska minä en pysty uskomaan ja elämään heidän oppinsa mukaisesti (vaikka tunnen siihen vetoa), hekään eivät saa ja kukaan ei saa.”

    Koetan kunnioittaa käytännössä heitä niin pitkälle kun se omantunnon ja lähimmäisen rakkauden kautta on mahdollista. Mutta en luovu omasta uskostani vain painostuksen tai pilkan takia. En todellakaan ihan kaikessa voi elää sellaisen opin mukaan koska en tunne vetoa, en edes kykene elämään kahden moraalin mukaan. Mutta jokainen saa elää haluamallaan tavalla.

    Juuri tuo vallan halu lienee se pahin, mikä meitä piinaa. Ehkä siinä tuo rakkauden kaksoiskäsky on se, jolla noita tilanteita tulee punnita. Eikä niihin aina löydy mitään ehdotonta ratkaisua vaan monta vaihtoehtoista.

    "Mielestäni kaikki saavat uskoa ja elää itse sen uskonsa mukaan."

    Kommenttisi on linjassa tämän kanssa: "Jokainen tulee omalla uskollaan autuaaksi", mutta missäs noin sanotaan. Ainakaan se ei sovi yhteen tämän kanssa:


    Galatalaiskirje 3

    22 Mutta Raamattu on sulkenut kaikki synnin alle, että se, mikä luvattu oli, annettaisiin uskosta Jeesukseen Kristukseen niille, jotka uskovat.

    Äänestä

  • Aloittaja

    edesa kirjoitti:

    "Mieti vaikka perinnettä että haudoille sytytetään kynttilöitä vainajien muistoksi. Emme kai silloin ”palvo” heitä?"

    Emme. Sehän on meille vain kaunis tapa. Muistot ovat meille tärkeitä, samoin toivo ylösnousemuksesta. Tuossa tilanteessa molemmat ajatukset yhtyvät ja toki estetiikka yhdistettynä hiljaisuuteen tukee sitä hyvin.

    "Eli jos joku tuntematon jossain ehkä saattaisi loukkaantua"

    Minkään tuollaisen kuvitelman ei pidä ohjailla käytöstämme ettemme joudu manipuloitaviksi. Totta kai lähimmäinen pitää huomioida, muttei niin, että heidän tapojen pitäisi korvata omamme. Loukkaamista pitää välttää, muttei hinnalla millä hyvänsä. Jos rakkaus vaatii, toisen loukkaantuminen, tai pelko toisen loukkaantumisesta ei saa olla mikään tekosyy toimia rakkaudellisesti. Jokainen kasvattaja tietää tämän itsestäänselvyytenä.

    Tuo oli viisas mielipide. Tosin tähän ikään mennessä en enää pidä mitään itsestään selvyytenä.

    Meillä saa siis olla tapoja, joiden kautta palvomme kyllä Jumalaa, vaikka se näyttäisikin joltain muulta.

    Äänestä

  • Aloittaja

    edesa kirjoitti:

    "Mielestäni kaikki saavat uskoa ja elää itse sen uskonsa mukaan."

    Kommenttisi on linjassa tämän kanssa: "Jokainen tulee omalla uskollaan autuaaksi", mutta missäs noin sanotaan. Ainakaan se ei sovi yhteen tämän kanssa:


    Galatalaiskirje 3

    22 Mutta Raamattu on sulkenut kaikki synnin alle, että se, mikä luvattu oli, annettaisiin uskosta Jeesukseen Kristukseen niille, jotka uskovat.

    Juu, mutta en minä ole se, joka muiden uskoa muuttaa yhtään mihinkään suuntaan. Eikä sitä tee muut ihmiset muutenkaan. Luotan siihen, että jokainen joka luottaa Jumalaan, kyllä löytää sen tien, mikä hänelle on annettu.

    Äänestä

  • raunielisa kirjoitti:

    Juu, mutta en minä ole se, joka muiden uskoa muuttaa yhtään mihinkään suuntaan. Eikä sitä tee muut ihmiset muutenkaan. Luotan siihen, että jokainen joka luottaa Jumalaan, kyllä löytää sen tien, mikä hänelle on annettu.

    Mitä mummis on mieltä noista yhdeksästä miinuksesta aloituksessasi? Onko juttuihisi ehkä kyllästytty tällä palstalla?

    Äänestä

  • Aloittaja

    t i m kirjoitti:

    Paavali puhuu nimenomaan kristittyjen suhtautumisesta toisiinsa. Heitä kun oli taustaltaan sekä juutalaisia että pakanauskonnoista kääntyneitä. Taustojensa takia heillä oli erilaisia "allergioita", ja siitä tuli ristiriitoja.

    Tuosta vanhakantaisten heikkoudesta. Ajattelin lähinnä kirkkoa ja sitä sisällissotaa, mitä siellä nyt käydään. Vanhollisia ollaan pakottamassa väkivallan avulla liberaalisiiven mielen mukaisiksi.
    Aikaisemmin vanhoilliset määräsivät sävelet, ja tässä on nyt sitten meneillään jokin kostoisku, tai mitä valtataistelua lienee.

    No, tuohon riitaan en osaa sanoa oikein mitään. Se, että ennen vanhakantaiset olivat se vahvempi ja määräsi kaiken, on varmaan totta. Mutta ymmärtääkseni heitä on melko paljon edelleen kirkon päättävissä elimissä? Ehkä sinä teidät paremmin.

    Mutta mikä ihme heistä tekee ”heikkoja”?

    Äänestä

  • raunielisa kirjoitti:

    No, tuohon riitaan en osaa sanoa oikein mitään. Se, että ennen vanhakantaiset olivat se vahvempi ja määräsi kaiken, on varmaan totta. Mutta ymmärtääkseni heitä on melko paljon edelleen kirkon päättävissä elimissä? Ehkä sinä teidät paremmin.

    Mutta mikä ihme heistä tekee ”heikkoja”?

    Kumpi sinä olet, mummo? Vanhakantainen vai liberaali?

    Heikkoja ovat vanhakantaiset koska ovat nykyään vähemmistö, jonka mielipiteistä ei enään kukaan välitä.

    Äänestä

  • kyselijä1 kirjoitti:

    Mitä mummis on mieltä noista yhdeksästä miinuksesta aloituksessasi? Onko juttuihisi ehkä kyllästytty tällä palstalla?

    Nehän on niitä kalahdus- ja älähdyspisteitä. Kristityn aloituksissa isot miinukset kertovat vain hyvästä osumatarkkuudesta.

    Äänestä

  • edesa kirjoitti:

    Nehän on niitä kalahdus- ja älähdyspisteitä. Kristityn aloituksissa isot miinukset kertovat vain hyvästä osumatarkkuudesta.

    Et osaa lukea? En todellakaan halunnut sinun vastaustasi.

    Kun sinä sanot päivää on pakko katsoa ikkunasta onko päivä. Totuudellisuutesi kanssa on vähän niin ja näin useammassa viestissäsi.

    Siksi en sinun viestejä yleensäkään lue.

    Kysyin mummolta, en sinulta!

    Äänestä

  • raunielisa kirjoitti:

    Tuo oli viisas mielipide. Tosin tähän ikään mennessä en enää pidä mitään itsestään selvyytenä.

    Meillä saa siis olla tapoja, joiden kautta palvomme kyllä Jumalaa, vaikka se näyttäisikin joltain muulta.

    Jos joutuu syytetyksi siitä miten toiset kokee eikä niinkään siitä mitä on sanonut tai tehnyt, ei ole syyllinen sikäli kuin on etukäteen jo tehnyt voitavansa myös huomioimalla toisten tunteet.

    Äänestä

  • raunielisa kirjoitti:

    No, tuohon riitaan en osaa sanoa oikein mitään. Se, että ennen vanhakantaiset olivat se vahvempi ja määräsi kaiken, on varmaan totta. Mutta ymmärtääkseni heitä on melko paljon edelleen kirkon päättävissä elimissä? Ehkä sinä teidät paremmin.

    Mutta mikä ihme heistä tekee ”heikkoja”?

    Ei kun tässä kävi nyt niin, että ensin sinä ymmärsit väärin minun viestini, ja sitten minä ymmärsin väärin sinun viestisi. Ehkä kumpikin vain luki huolimattomasti.

    Kirjoitin näin:

    "Tämä on hankala asia sikäli, että ihmiset pyrkivät helposti terrorisoimaan oman heikkoutensa takia muita. Kaikilta kiellettäisiin se, missä minä olen heikko. Juuri tätä on sivumennen sanottuna nykyään se, että fundamentalistikristittyjä yritetään kieltää puhumasta oman uskonkäsityksensä mukaisesti. Siis ajatellaan, että koska minä en pysty uskomaan ja elämään heidän oppinsa mukaisesti (vaikka tunnen siihen vetoa), hekään eivät saa ja kukaan ei saa."

    Siis tahdoin sanoa, että liberaalit esiintyvät heikkona osapuolena, jota toiset kiusaavat ja alistavat hengellisellä väkivallalla, ja tämä heikompi osapuoli eli liberaalit pyrkii terrorisoimaan vanhoillisia kieltämällä näitä puhumasta näiden oman uskonkäsityksen mukaisesti.

    Äänestä

  • t i m kirjoitti:

    Ei kun tässä kävi nyt niin, että ensin sinä ymmärsit väärin minun viestini, ja sitten minä ymmärsin väärin sinun viestisi. Ehkä kumpikin vain luki huolimattomasti.

    Kirjoitin näin:

    "Tämä on hankala asia sikäli, että ihmiset pyrkivät helposti terrorisoimaan oman heikkoutensa takia muita. Kaikilta kiellettäisiin se, missä minä olen heikko. Juuri tätä on sivumennen sanottuna nykyään se, että fundamentalistikristittyjä yritetään kieltää puhumasta oman uskonkäsityksensä mukaisesti. Siis ajatellaan, että koska minä en pysty uskomaan ja elämään heidän oppinsa mukaisesti (vaikka tunnen siihen vetoa), hekään eivät saa ja kukaan ei saa."

    Siis tahdoin sanoa, että liberaalit esiintyvät heikkona osapuolena, jota toiset kiusaavat ja alistavat hengellisellä väkivallalla, ja tämä heikompi osapuoli eli liberaalit pyrkii terrorisoimaan vanhoillisia kieltämällä näitä puhumasta näiden oman uskonkäsityksen mukaisesti.

    Toimii se toisinkin päin. Että konservatiivit esittävät sorrettua ja täten kieltävät vastapuolta kertomasta omaa kantaansa.

    Äänestä

  • Aloittaja

    kyselijä1 kirjoitti:

    Mitä mummis on mieltä noista yhdeksästä miinuksesta aloituksessasi? Onko juttuihisi ehkä kyllästytty tällä palstalla?

    Ehkä. Tai sitten aiheet ovat sellaisia että ne ovat vaikeita? Ehkä ne ovat vain kannanottoja ateisteilta?

    Äänestä

  • Aloittaja

    t i m kirjoitti:

    Ei kun tässä kävi nyt niin, että ensin sinä ymmärsit väärin minun viestini, ja sitten minä ymmärsin väärin sinun viestisi. Ehkä kumpikin vain luki huolimattomasti.

    Kirjoitin näin:

    "Tämä on hankala asia sikäli, että ihmiset pyrkivät helposti terrorisoimaan oman heikkoutensa takia muita. Kaikilta kiellettäisiin se, missä minä olen heikko. Juuri tätä on sivumennen sanottuna nykyään se, että fundamentalistikristittyjä yritetään kieltää puhumasta oman uskonkäsityksensä mukaisesti. Siis ajatellaan, että koska minä en pysty uskomaan ja elämään heidän oppinsa mukaisesti (vaikka tunnen siihen vetoa), hekään eivät saa ja kukaan ei saa."

    Siis tahdoin sanoa, että liberaalit esiintyvät heikkona osapuolena, jota toiset kiusaavat ja alistavat hengellisellä väkivallalla, ja tämä heikompi osapuoli eli liberaalit pyrkii terrorisoimaan vanhoillisia kieltämällä näitä puhumasta näiden oman uskonkäsityksen mukaisesti.

    Ahaa, en ehkä ymmärtänyt noin.

    Mielestäni kyllä jokainen saa puhua niin kuin haluaa. Eihän se ole kieltämistä, jos kyseenalaistaa?
    En tiedä miten terrorisoidaan, mutta haastaa aina voi. Enemmän äänessä taitavat olla kuitenkin vanhakantaiset? Heidän käsityksensä ovat paljon tunnetumpia. Jos noin yleistä mielipidettä ajattelee. Ehkä sinulle tulee sellainen olo, kun kaikki eivät halua tulla jatkuvasti tykitetyksi syyllistämisen tai uhkailun vuoksi?

    Tarkoitan tällä vain sitä, että vanhakantaiset eivät oikein jaksa hyväksyä sitä, etteivät kaikki tee niin kuin he haluavat tehtävän. Ettei muiden tapaa uskoa horjuta heidän ehdottomana pitävät asiat. Ei varmaan kukaan kiellä heitä itseään toteuttamasta omia näkemyksiään omassa elämässään.

    Mutta hyvä on että mielipiteitä ilmaistaan!

    Äänestä

  • kyselijä1 kirjoitti:

    Mitä mummis on mieltä noista yhdeksästä miinuksesta aloituksessasi? Onko juttuihisi ehkä kyllästytty tällä palstalla?

    Kyselijälle : miinukset ovat pavlovilainen reaktio nimimerkkiin. Ehkä "mummis" on sohaissut jotain pahasti (hyvästi!) syvältä - tietämättäänkin ja synnyttänyt taas yhden mummofoobikon.

    Äänestä

  • kutistaja 5 kirjoitti:

    Kyselijälle : miinukset ovat pavlovilainen reaktio nimimerkkiin. Ehkä "mummis" on sohaissut jotain pahasti (hyvästi!) syvältä - tietämättäänkin ja synnyttänyt taas yhden mummofoobikon.

    ok.

    Äänestä

  • raunielisa kirjoitti:

    Ahaa, en ehkä ymmärtänyt noin.

    Mielestäni kyllä jokainen saa puhua niin kuin haluaa. Eihän se ole kieltämistä, jos kyseenalaistaa?
    En tiedä miten terrorisoidaan, mutta haastaa aina voi. Enemmän äänessä taitavat olla kuitenkin vanhakantaiset? Heidän käsityksensä ovat paljon tunnetumpia. Jos noin yleistä mielipidettä ajattelee. Ehkä sinulle tulee sellainen olo, kun kaikki eivät halua tulla jatkuvasti tykitetyksi syyllistämisen tai uhkailun vuoksi?

    Tarkoitan tällä vain sitä, että vanhakantaiset eivät oikein jaksa hyväksyä sitä, etteivät kaikki tee niin kuin he haluavat tehtävän. Ettei muiden tapaa uskoa horjuta heidän ehdottomana pitävät asiat. Ei varmaan kukaan kiellä heitä itseään toteuttamasta omia näkemyksiään omassa elämässään.

    Mutta hyvä on että mielipiteitä ilmaistaan!

    Et ole varmaan seurannut kirkon asioita. Niinkuin tuolla sanoin, tarkoitan lähinnä kirkkoa. Sinä ehkä ajattelet enemmän vapaita suuntia.
    Tuntuu vähän turhauttavalta kirjoittaa näistä, kun olet selvästikin asioista vähän ulkona.
    Liberaalit pyrkivät nykyään alistamaan kaikki tekemään, niinkuin he haluavat tehtävän. Luepa tuolta ketjusta Moniääninen kirkko Kaisa-papin jyräämistä. Ei jää asia arvailujen tasolle. Sitä samaa voit lukea myös Kotimaa24:ltä.

    Ne olivat ennen vanhoilliset, jotka määräsivät, vaan nyt näitä liberaaleja on ruvennut sellaisiksi pikkuhitlereiksi. Ei heistä kaikki tietenkään, mutta se hitlereitten porukka on.

    Vihjailet tuossa jo, että olisin vanhakantainen. Tuosta syystä kanssasi on tuskastuttavaa yrittää keskustella. Et lue viestejä ja oletat omiasi. En ole vanhakantainen.

    Kirkon tunnustavista kristityistä vähemmistö on äärilaitoja, kiihkokonservatiiveja tai kiihkoliberaaleja. Enemmistö on jossain keskivälillä. Nuo äärilaidat vain ovat niin kovaäänisiä, että keskellä olevien ihmisten ääntä ei paljon kuulu.

    Äänestä

  • t i m kirjoitti:

    Et ole varmaan seurannut kirkon asioita. Niinkuin tuolla sanoin, tarkoitan lähinnä kirkkoa. Sinä ehkä ajattelet enemmän vapaita suuntia.
    Tuntuu vähän turhauttavalta kirjoittaa näistä, kun olet selvästikin asioista vähän ulkona.
    Liberaalit pyrkivät nykyään alistamaan kaikki tekemään, niinkuin he haluavat tehtävän. Luepa tuolta ketjusta Moniääninen kirkko Kaisa-papin jyräämistä. Ei jää asia arvailujen tasolle. Sitä samaa voit lukea myös Kotimaa24:ltä.

    Ne olivat ennen vanhoilliset, jotka määräsivät, vaan nyt näitä liberaaleja on ruvennut sellaisiksi pikkuhitlereiksi. Ei heistä kaikki tietenkään, mutta se hitlereitten porukka on.

    Vihjailet tuossa jo, että olisin vanhakantainen. Tuosta syystä kanssasi on tuskastuttavaa yrittää keskustella. Et lue viestejä ja oletat omiasi. En ole vanhakantainen.

    Kirkon tunnustavista kristityistä vähemmistö on äärilaitoja, kiihkokonservatiiveja tai kiihkoliberaaleja. Enemmistö on jossain keskivälillä. Nuo äärilaidat vain ovat niin kovaäänisiä, että keskellä olevien ihmisten ääntä ei paljon kuulu.

    Niin tyypillistä mummomuoria. Myös minua hän on aiemmissa keskusteluissa haukkunut vanhakantaiseksi, ei tosin noilla sanoilla.

    En edusta kumpaakaan ääripäätä.

    Äänestä

  • Aloittaja

    t i m kirjoitti:

    Et ole varmaan seurannut kirkon asioita. Niinkuin tuolla sanoin, tarkoitan lähinnä kirkkoa. Sinä ehkä ajattelet enemmän vapaita suuntia.
    Tuntuu vähän turhauttavalta kirjoittaa näistä, kun olet selvästikin asioista vähän ulkona.
    Liberaalit pyrkivät nykyään alistamaan kaikki tekemään, niinkuin he haluavat tehtävän. Luepa tuolta ketjusta Moniääninen kirkko Kaisa-papin jyräämistä. Ei jää asia arvailujen tasolle. Sitä samaa voit lukea myös Kotimaa24:ltä.

    Ne olivat ennen vanhoilliset, jotka määräsivät, vaan nyt näitä liberaaleja on ruvennut sellaisiksi pikkuhitlereiksi. Ei heistä kaikki tietenkään, mutta se hitlereitten porukka on.

    Vihjailet tuossa jo, että olisin vanhakantainen. Tuosta syystä kanssasi on tuskastuttavaa yrittää keskustella. Et lue viestejä ja oletat omiasi. En ole vanhakantainen.

    Kirkon tunnustavista kristityistä vähemmistö on äärilaitoja, kiihkokonservatiiveja tai kiihkoliberaaleja. Enemmistö on jossain keskivälillä. Nuo äärilaidat vain ovat niin kovaäänisiä, että keskellä olevien ihmisten ääntä ei paljon kuulu.

    En vihjaile. Pidän vanhakantaisina niitä, jotka ovat sitä vanhoillisempaa suuntaa, olivatpa he sitten ”keskitien” kulkijoita tai ääripäitä (lestadiolaisia, viidesläisiä jne.), Jehovan todistajia tai helluntailaisia. Eli joiden näkemys on, ettei perinteitä saa millään tavalla muuttaa.

    On vanhakantaisia, jotka eivät pidä meteliä eivätkä vaadi muita olemaan samanlaisia, siinä olet ihan oikeassa. Olen tutustunut tähän riitelyyn näin netin kautta. Aika vähän sitä elävässä elämässä on tullut vastaa, tosin en kovin aktiivinen toimija ole.

    Enkä kyllä ole huomannut mitään jyräämistä pappien osalta…

    Äänestä

  • raunielisa kirjoitti:

    En vihjaile. Pidän vanhakantaisina niitä, jotka ovat sitä vanhoillisempaa suuntaa, olivatpa he sitten ”keskitien” kulkijoita tai ääripäitä (lestadiolaisia, viidesläisiä jne.), Jehovan todistajia tai helluntailaisia. Eli joiden näkemys on, ettei perinteitä saa millään tavalla muuttaa.

    On vanhakantaisia, jotka eivät pidä meteliä eivätkä vaadi muita olemaan samanlaisia, siinä olet ihan oikeassa. Olen tutustunut tähän riitelyyn näin netin kautta. Aika vähän sitä elävässä elämässä on tullut vastaa, tosin en kovin aktiivinen toimija ole.

    Enkä kyllä ole huomannut mitään jyräämistä pappien osalta…

    Väitetään sitten toisiamme sellaisiksi kuin itseä huvittaa. Jos sinä sanot minua minua vanhakantaiseksi, minä sanon sinua ei-kristityksi. Minulla on nimittäin sellainen käsitys, varma en ole, että uskosi ei lepää Kristuksen sovitustyön varassa.

    En ole vanhakantainen. Minulla ei ole sellaista käsitystä, että perinteitä ei saisi muuttaa. Minulla on sellainen käsitys, että uskon ydinasioita ei saa muuttaa, eikä voikaan, koska silloin kyse ei ole enää kristinuskosta. Perinteet sen sijaan ovat kehällisiä asioita, eikä usko ole niistä riippuvainen, ja ne muuttuvat ja ovat aina muuttuneet ajan ja kulttuurien mukaan.

    Tuo vanhakantainen on huono nimitys, koska se on liian epämääräinen. Sinullakin se näyttää tarkoittavan sekä fundamentalisteja että konservatiiveja.
    Itse en ole siis konservatiivikaan.

    Jos et ole huomannut jyräämistä pappien taholta, et ole seurannut, mitä jotkut heistä puuhaavat reaalielämässä. Tällä palstalla papit puhuvat yleensä kieli keskellä suuta, mutta joskus joltakin tiukkikselta palaa pinna ja hän kirjoittaa niinkuin ajattelee. En tiedä, montako tiukkista Kuuntelevan kirkon porukassa täällä on, siis muissakin kuin papeissa.
    Tiukkis-liberaalit ovat samanlaisia kuin tiukkis-konservatiivit. Joukot ovat kuin kaksi marjaa.
    Mutta jos et ole huomannut jyräämistä missään, olet ilmeisesti itse jyrääjä...

    Tämä keskustelumme meni tyhjänpäiväiseksi jo tuolla aiemmin, ja ehkä huomaat, että olen siihen tympääntynyt. Lopetan sen omalta osaltani.

    Äänestä

  • Aloittaja

    t i m kirjoitti:

    Väitetään sitten toisiamme sellaisiksi kuin itseä huvittaa. Jos sinä sanot minua minua vanhakantaiseksi, minä sanon sinua ei-kristityksi. Minulla on nimittäin sellainen käsitys, varma en ole, että uskosi ei lepää Kristuksen sovitustyön varassa.

    En ole vanhakantainen. Minulla ei ole sellaista käsitystä, että perinteitä ei saisi muuttaa. Minulla on sellainen käsitys, että uskon ydinasioita ei saa muuttaa, eikä voikaan, koska silloin kyse ei ole enää kristinuskosta. Perinteet sen sijaan ovat kehällisiä asioita, eikä usko ole niistä riippuvainen, ja ne muuttuvat ja ovat aina muuttuneet ajan ja kulttuurien mukaan.

    Tuo vanhakantainen on huono nimitys, koska se on liian epämääräinen. Sinullakin se näyttää tarkoittavan sekä fundamentalisteja että konservatiiveja.
    Itse en ole siis konservatiivikaan.

    Jos et ole huomannut jyräämistä pappien taholta, et ole seurannut, mitä jotkut heistä puuhaavat reaalielämässä. Tällä palstalla papit puhuvat yleensä kieli keskellä suuta, mutta joskus joltakin tiukkikselta palaa pinna ja hän kirjoittaa niinkuin ajattelee. En tiedä, montako tiukkista Kuuntelevan kirkon porukassa täällä on, siis muissakin kuin papeissa.
    Tiukkis-liberaalit ovat samanlaisia kuin tiukkis-konservatiivit. Joukot ovat kuin kaksi marjaa.
    Mutta jos et ole huomannut jyräämistä missään, olet ilmeisesti itse jyrääjä...

    Tämä keskustelumme meni tyhjänpäiväiseksi jo tuolla aiemmin, ja ehkä huomaat, että olen siihen tympääntynyt. Lopetan sen omalta osaltani.

    Yritin ainakin etsiä sanaa, joka olisi mahdollisimman neutraali. En voi mitään, ettet tykännyt siitä. Olen pahoillani. Miksi muuten otat noin henkilökohtaisesti tuon, jos et koe edes kuuluvasi joukkoon?

    Et ole liberaali, et ole konservatiivi, et ole vanhakantainen, et ole.. OK. Sinusta täällä kaikki papit ovat ääri sitä ja tätä, tiukkiksia jotka: ” Tällä palstalla papit puhuvat yleensä kieli keskellä suuta…” mutta jotka jyräävät kuitenkin. Ehkä Lehdeskoski mielestäni on täällä edustanut eniten tuota liberaalisuuntausta. Nuo muut olen kokenut kyllä aika tavallisiksi luterilaisiksi.

    Onhan minutkin täällä luokiteltu jos vaikka miksi, aina hihhulista alkaen.

    Toki saat mielipiteesi pitää, onhan se kuitenkin sinun kokemuksesi. Ihmettelen vain sitä, mistä moinen on syntynyt. Kenties jostain tietystä keskustelusta?

    Äänestä

  • raunielisa kirjoitti:

    Yritin ainakin etsiä sanaa, joka olisi mahdollisimman neutraali. En voi mitään, ettet tykännyt siitä. Olen pahoillani. Miksi muuten otat noin henkilökohtaisesti tuon, jos et koe edes kuuluvasi joukkoon?

    Et ole liberaali, et ole konservatiivi, et ole vanhakantainen, et ole.. OK. Sinusta täällä kaikki papit ovat ääri sitä ja tätä, tiukkiksia jotka: ” Tällä palstalla papit puhuvat yleensä kieli keskellä suuta…” mutta jotka jyräävät kuitenkin. Ehkä Lehdeskoski mielestäni on täällä edustanut eniten tuota liberaalisuuntausta. Nuo muut olen kokenut kyllä aika tavallisiksi luterilaisiksi.

    Onhan minutkin täällä luokiteltu jos vaikka miksi, aina hihhulista alkaen.

    Toki saat mielipiteesi pitää, onhan se kuitenkin sinun kokemuksesi. Ihmettelen vain sitä, mistä moinen on syntynyt. Kenties jostain tietystä keskustelusta?

    Jos sinusta henkilön luokitteleminen ja leimaaminen mielivaltaisesti ei ole törkeää, niin sitten sinulla on varsin erikoiset moraalikäsitykset.
    Tuollainen leimaaminen on parempitasoisilla keskustelupalstoilla säännöissä kielletty juuri sen törkeyden takia. Se on muistaakseni jopa tämän palstan säännöissä kielletty; ainakin niissä on kielletty toisen henkilöön käyminen, mitä sinä teit.
    Syy kieltoon on yksinkertainen. Tuollainen mielivaltainen toisen yksityisalueelle tunkeilu on henkistä tai hengellistä väkivaltaa.
    Jos sinä hyväksyt tuollaisen väkivallan itseäsi kohtaan, se on sinun päänsärkysi.

    Kävit kiinni henkilööni ilmeisesti siksi, että kirjoitin sellaista mistä et pitänyt tai mihin et osannut vastata kunnolla. Tuohan se on se raukkamainen tapa yrittää selvitä hankalasta tilanteesta, käydään ad hominem.

    Edelleen ihmettelen keskustelumoraaliasi. Vääristelet viestiäni. En kirjoittanut, että
    kaikki papit tällä palstalla ovat tiukkiksia.

    Jos saat käsityksesi vain tältä palstalta, en ihmettele tietämättömyyttäsi. Et tunne taustoja ja sitä, mitä tapahtuu reaalielämässä ja tämän palstan ulkopuolella.

    Sanoin lopettavani keskustelun, mutta käyttäydyt kuin en olisi sellaista sanonutkaan. Taas erikoista moraaliasi.
    Toivotan hyvää jatkoa. Jos tässä vielä takerrut kiinni, saat tehdä sen itseksesi.

    Äänestä

Sitähän se teillä uskiksilla on, että palvotte kuvitteellisia henkiolentoja. Säälittävää kuolemanpeloista räpiköintiä.

Äänestä
  • Uskaltaudu vain itsekin, niin ei tarvitse uhota.:)

    Äänestä

Jumala loi meidät uskovat armonsa kirkkauden kiitokseksi, siinä rakastetussa, jossa meillä on lunastus, Hänen armonsa rikkauden mukaan: Ef.1-luku.

Aito ja Jumalan valmistama kiitos, kiitollinen mieli Jumalan hyvyyttä kohtaan, lähtee sydämestä jonne Hän on kiitollisuuden asettanut, Kristuksen salaisuuden tuntemisessa. SE on JOPA ELÄMÄNASENNE, ei vain ulkoinen teko - tuo sydämen kiitollisuus uskollista ja rakstavaa Iankakkista Isää kohtaan: Jes.9:5.

Äänestä
  • Eiköhän se ihminen ihastu omaan palvontaansa ja hyvältähän se voi tuntuakin. Kuitenkin palvonnan kohde on piankin tämä mukava tunne, eli palvonta itse. Palvonta esim. ankaran migreenikohtauksen aikana lienee harvinaista. --- Balttis on esitellyt aidon palvonnan erittäin hienosti ja osuneesti!

    Äänestä

Palvonta-sanalla on jännän negatiivinen kaiku nykyaikana. Kuitenkin miellän sen sanan alkuperän positiiviseksi. Ensimmäinen assosiaatio sanasta 'palvoa' on minulla virsi 228, jonka tekstin alkuperäisidea on peräisin niinkin kaukaa kuin 400-luvulta:

"Vaiti kaikki palvokaamme
salaisuutta Kristuksen.
Hän on tullut keskellemme,
väisty, huoli maallinen.
Kristus täyttää kunniallaan
ääret maan ja taivasten."

Eli kristillisessä yhteydessä palvonnalla on tarkoitettu ennen kaikkea Pyhän Jumalan palvovaa ylistämistä, Pyhän salaisuuden äärellä tunnettua jopa mystistä syvää kunnioitusta.

Aina kun jostakin ihmisestä tulee ns. palvonnan kohde, ollaan kenties vaarallisilla vesillä. Kukaan ihminen ei ole pyhä, virheetön, erehtymätön eikä ihmistä pidä palvoa. Ihailla voi kyllä.

Emilia (toimittaja)

Äänestä
  • Palvonnan vielä jotenkuten tajuaa, mutta mitä ´sisältää ´ kiitosuhri? Onko se käsitteellinen sekasikiö?

    Äänestä

  • Aloittaja

    Näin se taitaa olla. Taitaa olla aika pelottavaa palvoa Jumalaa?

    Jostain syystä on syntynyt jonkinmoinen pelko siitä, että jos sittenkin tulee vahingossa palvoneeksi jotain väärää?

    Ehkä sekin pelottaa että jos jostain välittää todella paljon, että se tulkitaan palvomiseksi. Miten oikeastaan voi palvoa ihmistä?

    Äänestä

Hieno kysymys, olisi kyllä ansainnut sen kymmenen plussaa.. (Ei ymmärrä ollenkaan mistä miinukset...)

Ajatusta voi palvoa taikka asiaa. (mielestäni) Olisiko se henkinen tila, missä jollain tapaa sydämessä haudotaan, pyhitetään jokin asia tai esine. Palvonta on siis sitsestä lähtöisin ja sitä voi harjoittaa ulkoisesti. Ulkoisesti harjoittaminen ei välttämättä ole siis palvontaa, jos asiaa ei tapahdu sisäisesti? Se voisi olla wanna-palvontaa:D

Wannabe kulttuuri on sitten yleistä nuorisolla, eli vaikka ihannoidaan tai jopa palvotaan jotain, niin se on lähinnä kiinni hormoneista, mikä kyllä laimentuu ajan myötä. Onko henkilöpalvonta sitten nuorisolla syntistä... Vaikea dilemma. En usko, että on, sillä se on jotenkin niin ihmisen sisäänrakennettu ominaisuus (heh, niinkuin perisyntikin). Mutta tekeekö nuori ihannoinninsa kohteesta jumalan vai jumalan kaltaisen.. Ja onko kristillisessä mielessä näillä kahdella asialla eroa ollenkaan? Mutta jos palvonta on geeneistä kiinni, niin ei sitä voi kovin syntiseksi mielestäni ajatella, sillä eihän sisäänrakennettu tyhmyyskään voi olla syntiä..

Pyhä kuva seinällä ei välttämättä ole palvontaa, jos asiaa ei ajattele niin. Ajatteles vaikka muotiin tulleita buddhapatsaita, voi kai ne olla ihan muodinkin vuoksi. Tietenkin buddhalaisten mielestä voi olla raakaa muotia, (jos ajattelisi, että Jeesuskuva on seinällä muodin vuoksi kristityn näkökulmasta).

Jos taas heittää ahdille yhtään mitään, viiniä tai vaikka pikkukiviä, niin on se eräänlaista palvontaa, jos sen tekee palvonnan ajatuksissa.

Äänestä
  • Aloittaja

    Olen taipuvainen ajattelen hiukan samoin. Nuorten idolin ”palvominen” ei ehkä ole palvomista siinä mielessä kuin mitä Jumalan palvominen on. Nuoret harjoittelevat aikuiseksi tulemista ja sitä ihastumisen sekä rakastumisen taikaa ja kohde on yleensä hyvin kaukainen. Se menee ajallaan ohi.

    ”Olisiko se henkinen tila, missä jollain tapaa sydämessä haudotaan, pyhitetään jokin asia tai esine.”

    Osasitpa sanoa tuon aika hyvin! Kun pyhitetään joku esine tai asia, se todellakin muuttuu palvonnan kohteeksi. Pyhä on jotain mitä ei arvostella, ei aseteta kyseenalaisteta tai vähätellä. Hmm. tätä pitää ihan miettiä lisää!

    Äänestä

  • raunielisa kirjoitti:

    Olen taipuvainen ajattelen hiukan samoin. Nuorten idolin ”palvominen” ei ehkä ole palvomista siinä mielessä kuin mitä Jumalan palvominen on. Nuoret harjoittelevat aikuiseksi tulemista ja sitä ihastumisen sekä rakastumisen taikaa ja kohde on yleensä hyvin kaukainen. Se menee ajallaan ohi.

    ”Olisiko se henkinen tila, missä jollain tapaa sydämessä haudotaan, pyhitetään jokin asia tai esine.”

    Osasitpa sanoa tuon aika hyvin! Kun pyhitetään joku esine tai asia, se todellakin muuttuu palvonnan kohteeksi. Pyhä on jotain mitä ei arvostella, ei aseteta kyseenalaisteta tai vähätellä. Hmm. tätä pitää ihan miettiä lisää!

    Alipaineoktaavi sanoi hyvin että voi niitä esineitä, kuten ristiä tai budhapatsasta pitää sisustusmuodin vuoksi esillä. Nehän ovat taidetta.

    Palvonta on aika harvinaista aikuisilla.

    Äänestä

  • raunielisa kirjoitti:

    Olen taipuvainen ajattelen hiukan samoin. Nuorten idolin ”palvominen” ei ehkä ole palvomista siinä mielessä kuin mitä Jumalan palvominen on. Nuoret harjoittelevat aikuiseksi tulemista ja sitä ihastumisen sekä rakastumisen taikaa ja kohde on yleensä hyvin kaukainen. Se menee ajallaan ohi.

    ”Olisiko se henkinen tila, missä jollain tapaa sydämessä haudotaan, pyhitetään jokin asia tai esine.”

    Osasitpa sanoa tuon aika hyvin! Kun pyhitetään joku esine tai asia, se todellakin muuttuu palvonnan kohteeksi. Pyhä on jotain mitä ei arvostella, ei aseteta kyseenalaisteta tai vähätellä. Hmm. tätä pitää ihan miettiä lisää!

    Minäkään en ymmärrä aloituksen miinuksia, mielestäni kysymyksesi on mielenkiintoinen.

    Sanoit mielestäni hyvin että "Pyhä on jotain mitä ei arvostella, ei aseteta kyseenalaiseksi tai vähätellä." Noinhan se varmaan useille ihmisille on.

    Ateistina minua hämmästyttää se että usein sanotaan niiden jotka eivät usko jumaliin palvovan esimerkiksi rahaa, tavaraa tai nautintoja.

    Jos joku seuraisi minun päivittäistä elämääni niin hän ei varmaan huomaisi mitään eroa rahankäyttötavoissani vastaavassa elämäntilanteessa oleviin uskoviin verrattuna. Kaipa hekin käyvät töissä, ostavat ruokaa ja tavaroita ja joskus jotakin ylimääräistäkin, herkkuja tai jopa kylpylämatkoja (joita en tosin itse harrasta). Miksi siis se että ateisti tekee niin on palvomista? Tätä en millään ymmärrä.

    Yritän miettiä palvonko minä jotakin mutta ei kyllä tule mitään mieleen vaikka kuinka tutkiskelen sydäntäni. Jotkin asiat kyllä ovat minulle tietyssä mielessä pyhiä - esimerkiksi iloinen nauru tai yhteisen aterian ääressä oleminen.

    Luulen että juuri palvomistaipumuksen puute on usein syynä myös ateismiin - täällä tai ateistipalstalla oli aikoinaan ketju jossa kävi ilmi että aika harvalla ateistilla oli ollut nuorena idoleita eli maallisiakaan palvonnan kohteita.

    Äänestä

  • Thronos kirjoitti:

    Minäkään en ymmärrä aloituksen miinuksia, mielestäni kysymyksesi on mielenkiintoinen.

    Sanoit mielestäni hyvin että "Pyhä on jotain mitä ei arvostella, ei aseteta kyseenalaiseksi tai vähätellä." Noinhan se varmaan useille ihmisille on.

    Ateistina minua hämmästyttää se että usein sanotaan niiden jotka eivät usko jumaliin palvovan esimerkiksi rahaa, tavaraa tai nautintoja.

    Jos joku seuraisi minun päivittäistä elämääni niin hän ei varmaan huomaisi mitään eroa rahankäyttötavoissani vastaavassa elämäntilanteessa oleviin uskoviin verrattuna. Kaipa hekin käyvät töissä, ostavat ruokaa ja tavaroita ja joskus jotakin ylimääräistäkin, herkkuja tai jopa kylpylämatkoja (joita en tosin itse harrasta). Miksi siis se että ateisti tekee niin on palvomista? Tätä en millään ymmärrä.

    Yritän miettiä palvonko minä jotakin mutta ei kyllä tule mitään mieleen vaikka kuinka tutkiskelen sydäntäni. Jotkin asiat kyllä ovat minulle tietyssä mielessä pyhiä - esimerkiksi iloinen nauru tai yhteisen aterian ääressä oleminen.

    Luulen että juuri palvomistaipumuksen puute on usein syynä myös ateismiin - täällä tai ateistipalstalla oli aikoinaan ketju jossa kävi ilmi että aika harvalla ateistilla oli ollut nuorena idoleita eli maallisiakaan palvonnan kohteita.

    "Minäkään en ymmärrä aloituksen miinuksia¤

    Palvotko sinä mummoa? Heh-heh. Palvo vain, en minä sinua estä. Annoin yhden miinuksen, loput 8 ovat toisilta ihmisiltä.

    Annoin miinuksen koska en palvo mummomuoria.

    Äänestä

  • leikki leikkinä kirjoitti:

    "Minäkään en ymmärrä aloituksen miinuksia¤

    Palvotko sinä mummoa? Heh-heh. Palvo vain, en minä sinua estä. Annoin yhden miinuksen, loput 8 ovat toisilta ihmisiltä.

    Annoin miinuksen koska en palvo mummomuoria.

    Juurihan sanoin etten palvo mitään mutta sananvapautta pidän suuressa arvossa ja siksi en ymmärrä yleensäkään sitä että jonkun mielipide tai kysymykset "miinustetaan". Mitä se oikein tarkoittaa? Että sitä ei olisi saanut sanoa vai että se oli tyhmää? Vai että on itse eri mieltä?

    Eikö noita asioita voi kirjoittaa auki ja siten parantaa yhteisymmärrystä? Mitä se puskasta miinustaminen mihinkään auttaa?

    Minusta kaikki mielipiteet ovat kiinnostavia olinpa itse samaa mieltä tai en. Kaikkien mielipiteiden lukeminen parantaa ymmärrystäni ihmisistä ja maailmasta.

    Äänestä

  • Thronos kirjoitti:

    Juurihan sanoin etten palvo mitään mutta sananvapautta pidän suuressa arvossa ja siksi en ymmärrä yleensäkään sitä että jonkun mielipide tai kysymykset "miinustetaan". Mitä se oikein tarkoittaa? Että sitä ei olisi saanut sanoa vai että se oli tyhmää? Vai että on itse eri mieltä?

    Eikö noita asioita voi kirjoittaa auki ja siten parantaa yhteisymmärrystä? Mitä se puskasta miinustaminen mihinkään auttaa?

    Minusta kaikki mielipiteet ovat kiinnostavia olinpa itse samaa mieltä tai en. Kaikkien mielipiteiden lukeminen parantaa ymmärrystäni ihmisistä ja maailmasta.

    Thronos siis kannustaa mielipiteen ilmaukseen mutta samalla kieltää miinustajilta oikeuden ilmaista negatiivinen mielipide?

    Äänestä

  • Thronos kirjoitti:

    Minäkään en ymmärrä aloituksen miinuksia, mielestäni kysymyksesi on mielenkiintoinen.

    Sanoit mielestäni hyvin että "Pyhä on jotain mitä ei arvostella, ei aseteta kyseenalaiseksi tai vähätellä." Noinhan se varmaan useille ihmisille on.

    Ateistina minua hämmästyttää se että usein sanotaan niiden jotka eivät usko jumaliin palvovan esimerkiksi rahaa, tavaraa tai nautintoja.

    Jos joku seuraisi minun päivittäistä elämääni niin hän ei varmaan huomaisi mitään eroa rahankäyttötavoissani vastaavassa elämäntilanteessa oleviin uskoviin verrattuna. Kaipa hekin käyvät töissä, ostavat ruokaa ja tavaroita ja joskus jotakin ylimääräistäkin, herkkuja tai jopa kylpylämatkoja (joita en tosin itse harrasta). Miksi siis se että ateisti tekee niin on palvomista? Tätä en millään ymmärrä.

    Yritän miettiä palvonko minä jotakin mutta ei kyllä tule mitään mieleen vaikka kuinka tutkiskelen sydäntäni. Jotkin asiat kyllä ovat minulle tietyssä mielessä pyhiä - esimerkiksi iloinen nauru tai yhteisen aterian ääressä oleminen.

    Luulen että juuri palvomistaipumuksen puute on usein syynä myös ateismiin - täällä tai ateistipalstalla oli aikoinaan ketju jossa kävi ilmi että aika harvalla ateistilla oli ollut nuorena idoleita eli maallisiakaan palvonnan kohteita.

    Ateismi varmaan liitetään maallisen mammonan palvomiseen useista eri syitstä. Se jokin täkeä asia jos ei voi olla hengellinen niin se on sitten maallinen. En sano, että automaattisesti palvoo mammonaa, enkä sano, että uskovainenkaan automaattisesti palvoisi Jumalaa. Se on henkinen juttu.. Ei ole pakko palvoa, vaikka johonkin uskoisikin.

    Tavallaan Jumala antaa ihmiselle (niinkuin ei pikkulintujenkaan tarvi miettiä, mitä huomanna söisi) mitä tarvitsee, mutta ateisti joutuu hankkimaan sen itse. Tämä nyt enemmän filosofista pohdiskelua, en väitä, että Jumala tuo leivän uskovan pöytään lähimarketista kotiin kannettuna.

    En usko, että palvomisen puute on syynä ateismiin, itsellänikään ei ole ollut idoleita, mikä on hiukan hankalaa nuorena. Kun moni muu ihannoi jotain ja puhuu jostain ja on itse aivan pihalla eikä voi oikein osallistua keskusteluun. Yritin kyllä fanittaa sen ajan erästä bändiä, mutta ei siitä oikein tullut mitään. En päässyt siihen käsiksi. No, sitten kaveripiirikin vaihtui ja siellä kyllä oli uskoviakin, eikä nekään ketään ikinä oikein palvoneet tai edes ihannoineet. Tämä nyt ei oikein voinut johtua aikuistumisestakaan, kun piiri vaihtui juuri ennen teini- ikää.

    Äänestä

  • wpgihij kirjoitti:

    Thronos siis kannustaa mielipiteen ilmaukseen mutta samalla kieltää miinustajilta oikeuden ilmaista negatiivinen mielipide?

    Saa miinustaa tai plussaa, mutta en minäkään tajua mikä siinä on takana. Mitä sillä halutaan viestiä.

    Äänestä

  • alipaineoktaavi kirjoitti:

    Ateismi varmaan liitetään maallisen mammonan palvomiseen useista eri syitstä. Se jokin täkeä asia jos ei voi olla hengellinen niin se on sitten maallinen. En sano, että automaattisesti palvoo mammonaa, enkä sano, että uskovainenkaan automaattisesti palvoisi Jumalaa. Se on henkinen juttu.. Ei ole pakko palvoa, vaikka johonkin uskoisikin.

    Tavallaan Jumala antaa ihmiselle (niinkuin ei pikkulintujenkaan tarvi miettiä, mitä huomanna söisi) mitä tarvitsee, mutta ateisti joutuu hankkimaan sen itse. Tämä nyt enemmän filosofista pohdiskelua, en väitä, että Jumala tuo leivän uskovan pöytään lähimarketista kotiin kannettuna.

    En usko, että palvomisen puute on syynä ateismiin, itsellänikään ei ole ollut idoleita, mikä on hiukan hankalaa nuorena. Kun moni muu ihannoi jotain ja puhuu jostain ja on itse aivan pihalla eikä voi oikein osallistua keskusteluun. Yritin kyllä fanittaa sen ajan erästä bändiä, mutta ei siitä oikein tullut mitään. En päässyt siihen käsiksi. No, sitten kaveripiirikin vaihtui ja siellä kyllä oli uskoviakin, eikä nekään ketään ikinä oikein palvoneet tai edes ihannoineet. Tämä nyt ei oikein voinut johtua aikuistumisestakaan, kun piiri vaihtui juuri ennen teini- ikää.

    Minä taas ihmettelen tuota kun mummo kirjoitti että idolien palvonta on sitä että ihaillaan kaukaista kohdetta siksi että se on "harjoittelua"tulevaa rakastumista varten.

    Minulla oli yksi idoli mutta se oli samaa sukupuolta kuin itsekkin olen. Eli ainakaaan minun kohdalla se ei ollut kuten mummo sen sanoi.

    Äänestä

  • alipaineoktaavi kirjoitti:

    Saa miinustaa tai plussaa, mutta en minäkään tajua mikä siinä on takana. Mitä sillä halutaan viestiä.

    Paha mennä muiden puolesta sanomaan. Saattaa olla pelkästään se että ollaan kyllästytty mummoon, mutta onhan edesakin saanut paljon miinuksia.

    Äänestä

  • wpgihij kirjoitti:

    Thronos siis kannustaa mielipiteen ilmaukseen mutta samalla kieltää miinustajilta oikeuden ilmaista negatiivinen mielipide?

    Kiellänkö?

    Kannattaa ehkä lukea viestini uudestaan. Lähes kaikki miinustamiseen liittyvät lauseeni olivat kysymyksiä.

    Tämä lause ei ollut kysymys: "...en ymmärrä sitä että jonkun mielipide tai kysymykset "miinustetaan"".

    Onko oman ymmärryksen puutteen myöntäminen kieltämistä?

    Äänestä

  • pwoejgf kirjoitti:

    Paha mennä muiden puolesta sanomaan. Saattaa olla pelkästään se että ollaan kyllästytty mummoon, mutta onhan edesakin saanut paljon miinuksia.

    Mummo on hieno piristys tällä palstalla. Ainoa oikeasti selväjärkinen. Suhteellisen kiltti ja sallii muutkin mielipiteet kuin omansa... Niin, no eihän sellaisista ihmisistä yleensä tykätä.. kaiken pitäisi olla niin mustavalkoista.. huoh.

    Äänestä

  • Thronos kirjoitti:

    Kiellänkö?

    Kannattaa ehkä lukea viestini uudestaan. Lähes kaikki miinustamiseen liittyvät lauseeni olivat kysymyksiä.

    Tämä lause ei ollut kysymys: "...en ymmärrä sitä että jonkun mielipide tai kysymykset "miinustetaan"".

    Onko oman ymmärryksen puutteen myöntäminen kieltämistä?

    "Onko oman ymmärryksen puutteen myöntäminen kieltämistä?"
    Periaatteessa, sillä kaikkihan kielletään, mitä ei ymmärretä. Peruspsykologiaa. Mutta niin, miksei sitten voi vain kysyä.. Mitä se ketään auttaa se miinus siellä, kun se voi tarkoittaa mitä vain, vaikka sitten huonoa henkilökemiaa..

    Äänestä

  • alipaineoktaavi kirjoitti:

    Ateismi varmaan liitetään maallisen mammonan palvomiseen useista eri syitstä. Se jokin täkeä asia jos ei voi olla hengellinen niin se on sitten maallinen. En sano, että automaattisesti palvoo mammonaa, enkä sano, että uskovainenkaan automaattisesti palvoisi Jumalaa. Se on henkinen juttu.. Ei ole pakko palvoa, vaikka johonkin uskoisikin.

    Tavallaan Jumala antaa ihmiselle (niinkuin ei pikkulintujenkaan tarvi miettiä, mitä huomanna söisi) mitä tarvitsee, mutta ateisti joutuu hankkimaan sen itse. Tämä nyt enemmän filosofista pohdiskelua, en väitä, että Jumala tuo leivän uskovan pöytään lähimarketista kotiin kannettuna.

    En usko, että palvomisen puute on syynä ateismiin, itsellänikään ei ole ollut idoleita, mikä on hiukan hankalaa nuorena. Kun moni muu ihannoi jotain ja puhuu jostain ja on itse aivan pihalla eikä voi oikein osallistua keskusteluun. Yritin kyllä fanittaa sen ajan erästä bändiä, mutta ei siitä oikein tullut mitään. En päässyt siihen käsiksi. No, sitten kaveripiirikin vaihtui ja siellä kyllä oli uskoviakin, eikä nekään ketään ikinä oikein palvoneet tai edes ihannoineet. Tämä nyt ei oikein voinut johtua aikuistumisestakaan, kun piiri vaihtui juuri ennen teini- ikää.

    "Se jokin täkeä asia jos ei voi olla hengellinen niin se on sitten maallinen."

    Uskovaiset taitavat usein luulla että ateisteilla on jotakin *muuta* sen jumaluskon tilalla, niin kai sinäkin tuossa annat ymmärtää.

    Mutta kun niin ei välttämättä ole. Ja siksi se mammonanpalvominen kuulostaa niin kummalliselta.

    Äänestä

  • waäghj kirjoitti:

    Minä taas ihmettelen tuota kun mummo kirjoitti että idolien palvonta on sitä että ihaillaan kaukaista kohdetta siksi että se on "harjoittelua"tulevaa rakastumista varten.

    Minulla oli yksi idoli mutta se oli samaa sukupuolta kuin itsekkin olen. Eli ainakaaan minun kohdalla se ei ollut kuten mummo sen sanoi.

    Taas psykologian perusteita. Muistaakseni fanitttaminen ja juuri nuiden kaukaisten kohteiden palvonta ja ihastuminen on sitä, että käsitellään rakastumisen tunteita jo ennen kuin rakastutaan vaikka naapurin lilliin. Tai ensin rakastutaan naapurin lilliin ja sitten aletaan miettiä, mitä se oikea "rakkaus" on. Hormonit kierrättävät kovasti intohimon tunteita, ja niitä sitten puretaan.
    Toinen on sitten se, kun haetaan "malleja" eli tyyli ja käyttäytymis- rooleja ja kokeillaan, millainen on, jos on samankaltainen kuin tuo. Tai hakee sitä omaa tyyliään. (ensin sitä haetaan vanhemmista, sitten jostain muista kohteista.)

    Äänestä

  • alipaineoktaavi kirjoitti:

    "Onko oman ymmärryksen puutteen myöntäminen kieltämistä?"
    Periaatteessa, sillä kaikkihan kielletään, mitä ei ymmärretä. Peruspsykologiaa. Mutta niin, miksei sitten voi vain kysyä.. Mitä se ketään auttaa se miinus siellä, kun se voi tarkoittaa mitä vain, vaikka sitten huonoa henkilökemiaa..

    "Periaatteessa, sillä kaikkihan kielletään, mitä ei ymmärretä."

    No nyt en sitten ymmärrä tätä. Mitä tarkoitat?

    Äänestä

  • alipaineoktaavi kirjoitti:

    Mummo on hieno piristys tällä palstalla. Ainoa oikeasti selväjärkinen. Suhteellisen kiltti ja sallii muutkin mielipiteet kuin omansa... Niin, no eihän sellaisista ihmisistä yleensä tykätä.. kaiken pitäisi olla niin mustavalkoista.. huoh.

    Mummo on sellainen joka luulee tietävänsä kaikesta kaiken ja siten saa toisetkin uskomaan tahattomiin valheisiinsa, jotka johtuvat hänen tietämättömyydestään ja typeryydestään.

    Siksi miinus. Kiva että muutkin on tajunneet sen.

    No alipaineoktaavi uskossaan ja Thronos ateistina jatkaa sitä mummon palvomista.

    Muistakaa vain ettette kyseenalaista hänen juttujaan, sen jälkeen mummosta on nimittäin kiltteys kaukana.,

    Mutta niin kauan kun kehutte häntä ja olette samaa mieltä niin se lipevä jaarittelu jatkuu hänen taholtaan.

    Kaikki on siis teilä hyvin. Hyvät jatkot.

    Terkuin yhden miinuksen antanut.

    Äänestä

  • alipaineoktaavi kirjoitti:

    Taas psykologian perusteita. Muistaakseni fanitttaminen ja juuri nuiden kaukaisten kohteiden palvonta ja ihastuminen on sitä, että käsitellään rakastumisen tunteita jo ennen kuin rakastutaan vaikka naapurin lilliin. Tai ensin rakastutaan naapurin lilliin ja sitten aletaan miettiä, mitä se oikea "rakkaus" on. Hormonit kierrättävät kovasti intohimon tunteita, ja niitä sitten puretaan.
    Toinen on sitten se, kun haetaan "malleja" eli tyyli ja käyttäytymis- rooleja ja kokeillaan, millainen on, jos on samankaltainen kuin tuo. Tai hakee sitä omaa tyyliään. (ensin sitä haetaan vanhemmista, sitten jostain muista kohteista.)

    Niin, voi olla että ennemminkin sitä mallia hain. 80-luvun seksipommista Samantha Foxista. Hehheh.

    Äänestä

  • Thronos kirjoitti:

    "Se jokin täkeä asia jos ei voi olla hengellinen niin se on sitten maallinen."

    Uskovaiset taitavat usein luulla että ateisteilla on jotakin *muuta* sen jumaluskon tilalla, niin kai sinäkin tuossa annat ymmärtää.

    Mutta kun niin ei välttämättä ole. Ja siksi se mammonanpalvominen kuulostaa niin kummalliselta.

    No kai nyt ateisteilläkin on tärkeitä asioita.
    Lue teksti vähän avarammin, en tarkoita, että kellään pitäisi olla palvonnan kohde, uskoi tai ei.

    Äänestä

  • Aloittaja

    alipaineoktaavi kirjoitti:

    Taas psykologian perusteita. Muistaakseni fanitttaminen ja juuri nuiden kaukaisten kohteiden palvonta ja ihastuminen on sitä, että käsitellään rakastumisen tunteita jo ennen kuin rakastutaan vaikka naapurin lilliin. Tai ensin rakastutaan naapurin lilliin ja sitten aletaan miettiä, mitä se oikea "rakkaus" on. Hormonit kierrättävät kovasti intohimon tunteita, ja niitä sitten puretaan.
    Toinen on sitten se, kun haetaan "malleja" eli tyyli ja käyttäytymis- rooleja ja kokeillaan, millainen on, jos on samankaltainen kuin tuo. Tai hakee sitä omaa tyyliään. (ensin sitä haetaan vanhemmista, sitten jostain muista kohteista.)

    Tuo on aivan totta, että se idoli voi olla myös esikuva. Sillä haetaan etäisyyttä niihin omiin vanhempiin ja koetellaan sitä, mikä onkaan se oma tapa olla ja elää.

    Äänestä

  • alipaineoktaavi kirjoitti:

    No kai nyt ateisteilläkin on tärkeitä asioita.
    Lue teksti vähän avarammin, en tarkoita, että kellään pitäisi olla palvonnan kohde, uskoi tai ei.

    Mitä sitten tarkoitit tällä: "se jokin tärkeä asia jos ei voi olla hengellinen niin se on sitten maallinen "

    Mikä asia olisi minulle niin tärkeä kuin uskovalle Jumala - joka määräisi koko elämäni ja olisi syy olemassaolooni, joka määrittäisi moraalini ja olisi koko maailmankaikkeuden alku ja perusta mutta silti minun henkilökohtainen ystäväni? En kyllä keksi mitään sellaista.

    Jos taas tarkoitat niitä monia elämän tärkeitä asioita kuten läheiset, vapaus, terveys, kiinnostuksen kohteet, luonto ja sen sellaiset niin tuskin ne poikkeavat uskovaisten vastaavista.

    Äänestä

  • raunielisa kirjoitti:

    Tuo on aivan totta, että se idoli voi olla myös esikuva. Sillä haetaan etäisyyttä niihin omiin vanhempiin ja koetellaan sitä, mikä onkaan se oma tapa olla ja elää.

    Minä pidän esikuvinani pappeja, siksi olen itsekkin pappi.

    Äänestä

  • Aloittaja

    yksi miinus vain kirjoitti:

    Mummo on sellainen joka luulee tietävänsä kaikesta kaiken ja siten saa toisetkin uskomaan tahattomiin valheisiinsa, jotka johtuvat hänen tietämättömyydestään ja typeryydestään.

    Siksi miinus. Kiva että muutkin on tajunneet sen.

    No alipaineoktaavi uskossaan ja Thronos ateistina jatkaa sitä mummon palvomista.

    Muistakaa vain ettette kyseenalaista hänen juttujaan, sen jälkeen mummosta on nimittäin kiltteys kaukana.,

    Mutta niin kauan kun kehutte häntä ja olette samaa mieltä niin se lipevä jaarittelu jatkuu hänen taholtaan.

    Kaikki on siis teilä hyvin. Hyvät jatkot.

    Terkuin yhden miinuksen antanut.

    Juu, minulle miinukset tai plussat eivät merkitse juuri mitään. Ehkä niistä voi jotain päätellä, mutta aina parempi kun kirjoittaa reilusti mielipiteensä.

    Ei kyse ole siitä että luulen tietäväni kaiken, eihän sellaiseen kukaan pysty. Jos koet että en tiedä jotain, niin eikö silloin voi ilmaista sen? Eikä samaa mieltä oleminen millään tavalla laske kenenkään arvoa – eikä erimieltä oleminen nosta sitä.

    Minusta on hienoa kun kyseenalaistetaan ja perustellaan se, miksi ei olla samaa mieltä. Eikö se opeta kaikkein eniten?

    Se, mitä kutsut jaaritteluksi, on vähän outoa. Voisitko esittää sen, mikä ei ole jaarittelua?

    Äänestä

  • raunielisa kirjoitti:

    Juu, minulle miinukset tai plussat eivät merkitse juuri mitään. Ehkä niistä voi jotain päätellä, mutta aina parempi kun kirjoittaa reilusti mielipiteensä.

    Ei kyse ole siitä että luulen tietäväni kaiken, eihän sellaiseen kukaan pysty. Jos koet että en tiedä jotain, niin eikö silloin voi ilmaista sen? Eikä samaa mieltä oleminen millään tavalla laske kenenkään arvoa – eikä erimieltä oleminen nosta sitä.

    Minusta on hienoa kun kyseenalaistetaan ja perustellaan se, miksi ei olla samaa mieltä. Eikö se opeta kaikkein eniten?

    Se, mitä kutsut jaaritteluksi, on vähän outoa. Voisitko esittää sen, mikä ei ole jaarittelua?

    En ala kanssasi riitelemään.

    Äänestä

  • Aloittaja

    iloinen seksipappi kirjoitti:

    Minä pidän esikuvinani pappeja, siksi olen itsekkin pappi.

    No, sehän hyvä.

    Itselläni oli nuorena vain kaksi idolia. Jimi Hendrix sekä Che Guevara. Siksi että siinä oli kaksi ihmistä, jotka uskalsivat rikkoa rajoja sekä ylittää kaikki osaamisensa. He tekivät asioita sydämensä mukaan. Aikuisena niitä ei enää ollut. Ainoa mikä jäi, oli jonkinlainen arvotus intiaani kulttuureja johtaa sekä alkuseurakuntaa kohtaan. Niihin kyllä sekoittui se tieto, mikä niistä on.

    Myöhemmin kun tutustuin Jeesuksen elämään, Hänestä tuli idolini. Kuinka Hän koetti opettaa ihmisiä rakkaudessa ja rakkauteen. Se ei todellakaan ole mitään imelää tai lällyä. Se oli väkevää asiaa.

    Äänestä

  • raunielisa kirjoitti:

    No, sehän hyvä.

    Itselläni oli nuorena vain kaksi idolia. Jimi Hendrix sekä Che Guevara. Siksi että siinä oli kaksi ihmistä, jotka uskalsivat rikkoa rajoja sekä ylittää kaikki osaamisensa. He tekivät asioita sydämensä mukaan. Aikuisena niitä ei enää ollut. Ainoa mikä jäi, oli jonkinlainen arvotus intiaani kulttuureja johtaa sekä alkuseurakuntaa kohtaan. Niihin kyllä sekoittui se tieto, mikä niistä on.

    Myöhemmin kun tutustuin Jeesuksen elämään, Hänestä tuli idolini. Kuinka Hän koetti opettaa ihmisiä rakkaudessa ja rakkauteen. Se ei todellakaan ole mitään imelää tai lällyä. Se oli väkevää asiaa.

    "Rakkaudesta ja rakkauteen."

    Täällä papit eivät hyväksyneet kun halusin puhua palstalaisten kanssa rakkauden käskyistä vaan poistivat kaikki viestini.

    Äänestä

  • Aloittaja

    siitäonkokemusta kirjoitti:

    En ala kanssasi riitelemään.

    No, jos olet riita mielessä, se voi olla ihan hyväkin, ettet niin tee. Ei minuakaan riita innosta.

    Eivät kaikki osaa keskustella ja vaihtaa mielipiteitä kun toinen ei ole samaa mieltä!

    Ihan hyvä että tiedät rajasi.

    Äänestä

  • raunielisa kirjoitti:

    No, jos olet riita mielessä, se voi olla ihan hyväkin, ettet niin tee. Ei minuakaan riita innosta.

    Eivät kaikki osaa keskustella ja vaihtaa mielipiteitä kun toinen ei ole samaa mieltä!

    Ihan hyvä että tiedät rajasi.

    Taas aloitit valehtelun ja mustamaalaamisen.

    Äänestä

  • Aloittaja

    lopeta heti kirjoitti:

    Taas aloitit valehtelun ja mustamaalaamisen.

    Olipas varsin hämmentävä vastaus. Jos sinä pelkäät riitaa, niin miksi minua siitä syytät? En riitele. Etkös itse sanonut, ettet halua riidellä?

    Et kuitenkaan perustellut mielipidettäsi. Miksi koet niin kuin koet?

    Et vastannut....

    Äänestä

  • Aloittaja

    iloinenseksipappi kirjoitti:

    "Rakkaudesta ja rakkauteen."

    Täällä papit eivät hyväksyneet kun halusin puhua palstalaisten kanssa rakkauden käskyistä vaan poistivat kaikki viestini.

    Niinkö? Ehkä mietit sitten parempaa ilmaisutapaa?

    Äänestä

  • raunielisa kirjoitti:

    Olipas varsin hämmentävä vastaus. Jos sinä pelkäät riitaa, niin miksi minua siitä syytät? En riitele. Etkös itse sanonut, ettet halua riidellä?

    Et kuitenkaan perustellut mielipidettäsi. Miksi koet niin kuin koet?

    Et vastannut....

    Kyllä sinä vain koko ajan riitelet. Lopeta heti!

    Tarkoitin etten tahdo keskustella koska sinä olet niin älömölötuulella taas.

    Jos vielä vastaat se on vain varmistus sille että tahdot jatkaa valheitasi ja mustamaalaamista.

    Sait 9 miinusta. Kysyin mistä se johtuu. Jos et osaa kommentoida ole sitten hiljaa

    Äänestä

  • pswdjfasjg kirjoitti:

    Kyllä sinä vain koko ajan riitelet. Lopeta heti!

    Tarkoitin etten tahdo keskustella koska sinä olet niin älömölötuulella taas.

    Jos vielä vastaat se on vain varmistus sille että tahdot jatkaa valheitasi ja mustamaalaamista.

    Sait 9 miinusta. Kysyin mistä se johtuu. Jos et osaa kommentoida ole sitten hiljaa

    pswdfasjg ! ....mistäkö miinukset ! ... no yhdeksältä aikuiselta naiseltapa, tietysti!

    Äänestä

  • slava bogu kirjoitti:

    pswdfasjg ! ....mistäkö miinukset ! ... no yhdeksältä aikuiselta naiseltapa, tietysti!

    Kuule sinä viron poika. 10 miinusta ja olen yhden miinuksen antanut. Jatka riitaa yksikses.

    Äänestä

  • yksi miinus vain kirjoitti:

    Mummo on sellainen joka luulee tietävänsä kaikesta kaiken ja siten saa toisetkin uskomaan tahattomiin valheisiinsa, jotka johtuvat hänen tietämättömyydestään ja typeryydestään.

    Siksi miinus. Kiva että muutkin on tajunneet sen.

    No alipaineoktaavi uskossaan ja Thronos ateistina jatkaa sitä mummon palvomista.

    Muistakaa vain ettette kyseenalaista hänen juttujaan, sen jälkeen mummosta on nimittäin kiltteys kaukana.,

    Mutta niin kauan kun kehutte häntä ja olette samaa mieltä niin se lipevä jaarittelu jatkuu hänen taholtaan.

    Kaikki on siis teilä hyvin. Hyvät jatkot.

    Terkuin yhden miinuksen antanut.

    Ai että, kunhan en ole eri mieltä hänen kanssaan... Jaa mites sinä reagoit, kun olet eri mieltä.. Miinuksia satelee niin penteleesti, että jalat pois alta, ehkä en uskallakkaan olla eri mieltä sinun kanssasi..

    Äänestä

  • Thronos kirjoitti:

    "Periaatteessa, sillä kaikkihan kielletään, mitä ei ymmärretä."

    No nyt en sitten ymmärrä tätä. Mitä tarkoitat?

    Jepulis. Eli kaikki mitä ei ymmärretä on outoa, pelottavaa, ja sen olemassolo suorastaan kielletään niin kauan kun se ei kosketa omaa elämää, eikövain?:)

    Äänestä

  • Thronos kirjoitti:

    Mitä sitten tarkoitit tällä: "se jokin tärkeä asia jos ei voi olla hengellinen niin se on sitten maallinen "

    Mikä asia olisi minulle niin tärkeä kuin uskovalle Jumala - joka määräisi koko elämäni ja olisi syy olemassaolooni, joka määrittäisi moraalini ja olisi koko maailmankaikkeuden alku ja perusta mutta silti minun henkilökohtainen ystäväni? En kyllä keksi mitään sellaista.

    Jos taas tarkoitat niitä monia elämän tärkeitä asioita kuten läheiset, vapaus, terveys, kiinnostuksen kohteet, luonto ja sen sellaiset niin tuskin ne poikkeavat uskovaisten vastaavista.

    Eihän sen jutun tarvitse olla niin tärkeä kuin Jumala uskovalle. Enkä muuten usko, että uskoville Jumala on aina se ylin ystävä tai edes puolia nuista mainitsemistasia asioista.
    uskon, että uskovaisilla on ihan samanlaiset ajatukset kuin sinulla, paitsi, että he vain uskovat yliluonnolliseen ja sinä et.
    Mutta yritin vain hakea vastausta kysymykseesi, en oikein keksi mitään muuta. Jos Jumala on uskovalle tärkeä ja se ei vvoi (tietenkään) olla sitä ateistille, niin minkä ateisti ottaa elämänsä ohjenuoraksi? Sen täytyy olla jotain fyysistä ja konkreettista niinkuin vaikka se mammona.. Tässä yhteiskunnassa kun sitä niin kovasti palvotaan, niin se on luonnollinen ajatus? Vaikka ei siinä, kyllä moni uskovakin panee rahan tärkeään rooliin. No, se ei kuitenkaan voi olla mitään hengellistä tai yliluonnollista.

    Äänestä

  • alipaineoktaavi kirjoitti:

    Jepulis. Eli kaikki mitä ei ymmärretä on outoa, pelottavaa, ja sen olemassolo suorastaan kielletään niin kauan kun se ei kosketa omaa elämää, eikövain?:)

    Kirjoitat passiivissa. Tarkoitatko siis että niin mielestäsi yleensä tehdään vain onko tuo jotakin sarkasmia jota en sellaiseksi ymmärrä.

    On paljon asioita joita en ymmärrä mutta en ole silti niitä kieltämässä joten en jaa näkemystäsi tässä asiassa. Vai tarkoitatko nyt "kieltämistä" eli tuota klassista epäuskoa tarkoittavaa vihamielistä mukasynonyymia jonka käyttöön uskovaiset ovat erikoistuneet? Viittaatko siis nyt jumaluskoon?

    Minä en "kiellä" jumalia, en vain usko yhteenkään jumalaan ja ne eivät toden totta kosketa elämääni ainakaan niin että huomaisin. Jumalaan uskominen kyllä koskettaa elämääni monella tavalla, muunmuassa siten että jumaluskovaiset esittävät minusta ja muista jumaliin uskomattomista vääriä todistuksia.

    Ja mitä hymiö viestisi lopussa tarkoittaa?

    Yrität nyt saada minut olemaan samaa mieltä kanssasi asiassa josta en taida ole samaa mieltä.

    Minua ei pelota ajatella asioita joten pidä vain pääsi pensaassa ihan itseksesi. Minä yritän ottaa asioista selvää.

    Tämä keskustelu alkoi miinustamisen ihmettelystä, joten oletko nyt sanomassa että koska miinustaminen pelottaa minua ja on mielestäni outoa ja ihmeellistä niin kiellän miinustamisen olemassaolon? Kummallista.

    Äänestä

  • alipaineoktaavi kirjoitti:

    Eihän sen jutun tarvitse olla niin tärkeä kuin Jumala uskovalle. Enkä muuten usko, että uskoville Jumala on aina se ylin ystävä tai edes puolia nuista mainitsemistasia asioista.
    uskon, että uskovaisilla on ihan samanlaiset ajatukset kuin sinulla, paitsi, että he vain uskovat yliluonnolliseen ja sinä et.
    Mutta yritin vain hakea vastausta kysymykseesi, en oikein keksi mitään muuta. Jos Jumala on uskovalle tärkeä ja se ei vvoi (tietenkään) olla sitä ateistille, niin minkä ateisti ottaa elämänsä ohjenuoraksi? Sen täytyy olla jotain fyysistä ja konkreettista niinkuin vaikka se mammona.. Tässä yhteiskunnassa kun sitä niin kovasti palvotaan, niin se on luonnollinen ajatus? Vaikka ei siinä, kyllä moni uskovakin panee rahan tärkeään rooliin. No, se ei kuitenkaan voi olla mitään hengellistä tai yliluonnollista.

    Miksi sen on oltava fyysistä ja konkreettista? Ja miksi ihmeessä juuri mammona?

    Jos uskovaiset erottuisivat selvästi muusta väestöstä siinä että he eläisivät hyvin vaatimattomasti ja askeettisesti niin tuossa ainaisessa mammonanpalvelujutussa voisi olla jotakin perääkin mutta niinhän ei ole.

    En oikein tiedä tuosta "ohjenuoran ottamisesta", ennemminkin ehkä elän niin että mietin ja pohdin asioita ja muutan käytöstäni jos koen sen aiheelliseksi. Yritän olla ystävällinen kaikille kohtaamilleni olennoille ja pyrin rehellisyyteen, etsin tietoa ja mietin miten uudet asiat suhtautuvat aikaisemmin kuulemiini, lukemiini ja kokemiiini. Kyseenalaistan asioita, niitäkin joita pidän itsestään selvinä.

    Jos minulla olisi ohjenuora niin kyseenalaistaisin senkin.

    Äänestä

  • Thronos kirjoitti:

    Miksi sen on oltava fyysistä ja konkreettista? Ja miksi ihmeessä juuri mammona?

    Jos uskovaiset erottuisivat selvästi muusta väestöstä siinä että he eläisivät hyvin vaatimattomasti ja askeettisesti niin tuossa ainaisessa mammonanpalvelujutussa voisi olla jotakin perääkin mutta niinhän ei ole.

    En oikein tiedä tuosta "ohjenuoran ottamisesta", ennemminkin ehkä elän niin että mietin ja pohdin asioita ja muutan käytöstäni jos koen sen aiheelliseksi. Yritän olla ystävällinen kaikille kohtaamilleni olennoille ja pyrin rehellisyyteen, etsin tietoa ja mietin miten uudet asiat suhtautuvat aikaisemmin kuulemiini, lukemiini ja kokemiiini. Kyseenalaistan asioita, niitäkin joita pidän itsestään selvinä.

    Jos minulla olisi ohjenuora niin kyseenalaistaisin senkin.

    Siksi fyysistä ja konkreettista, että ateisti ei usko hengelliseen.. Mammona nyt ehkä siksi, että se on ollut aina muodissa.

    Niin ja tuohon loppuun, puhutaan nyt niin, että minä yritän yleistää ja sinä puhut persoonassa. Niin useimmat uskovatkin, kaikki jotka ajatelevat yhtään, kyseenalaistavat juttuja. Ei se ole mikään ihme. Ihan samanlaisia ihmisiä tässä ollaan. Minäkin kyseenalaistan itsestäänselvyyksiä, mikäli huomaan että on niitä;)

    Äänestä

  • alipaineoktaavi kirjoitti:

    Siksi fyysistä ja konkreettista, että ateisti ei usko hengelliseen.. Mammona nyt ehkä siksi, että se on ollut aina muodissa.

    Niin ja tuohon loppuun, puhutaan nyt niin, että minä yritän yleistää ja sinä puhut persoonassa. Niin useimmat uskovatkin, kaikki jotka ajatelevat yhtään, kyseenalaistavat juttuja. Ei se ole mikään ihme. Ihan samanlaisia ihmisiä tässä ollaan. Minäkin kyseenalaistan itsestäänselvyyksiä, mikäli huomaan että on niitä;)

    En tiedä mitä tarkoitat hengellisellä mutta ateisti ei usko jumaliin, siinä kaikki. Muita johtopäätöksiä ei voi vetää siitä että joku on ateisti.

    Äänestä

  • Thronos kirjoitti:

    En tiedä mitä tarkoitat hengellisellä mutta ateisti ei usko jumaliin, siinä kaikki. Muita johtopäätöksiä ei voi vetää siitä että joku on ateisti.

    Voi, siitä nimenomaan voi vetää johtopäätöksiä. Samoin kuin siitä, että joku on uskovainen. Siitäkin vedetään ihan hirveä summa johtopäätöksiä. Mutta kuten varmasti tälläkin palstalla huomaat, on jokainen uskovainen erilainen.Yhtä varmasti jokainen on samanlainen, kuin jokainen näkee ja kokee keltaisen samalla tavalla. Mutta yleistyksiä voi aina tehdä ja niitä tuleekin tehdä. Muuten maailmassa vallitsisi jonkinmoinen anarkismi ja ihme yksilönvapausfilosofia. Mutta se on harhaa. Jos puoltaa toisen oikeuksia, pyllistää aina toiselle:)

    Äänestä

  • Thronos kirjoitti:

    Kirjoitat passiivissa. Tarkoitatko siis että niin mielestäsi yleensä tehdään vain onko tuo jotakin sarkasmia jota en sellaiseksi ymmärrä.

    On paljon asioita joita en ymmärrä mutta en ole silti niitä kieltämässä joten en jaa näkemystäsi tässä asiassa. Vai tarkoitatko nyt "kieltämistä" eli tuota klassista epäuskoa tarkoittavaa vihamielistä mukasynonyymia jonka käyttöön uskovaiset ovat erikoistuneet? Viittaatko siis nyt jumaluskoon?

    Minä en "kiellä" jumalia, en vain usko yhteenkään jumalaan ja ne eivät toden totta kosketa elämääni ainakaan niin että huomaisin. Jumalaan uskominen kyllä koskettaa elämääni monella tavalla, muunmuassa siten että jumaluskovaiset esittävät minusta ja muista jumaliin uskomattomista vääriä todistuksia.

    Ja mitä hymiö viestisi lopussa tarkoittaa?

    Yrität nyt saada minut olemaan samaa mieltä kanssasi asiassa josta en taida ole samaa mieltä.

    Minua ei pelota ajatella asioita joten pidä vain pääsi pensaassa ihan itseksesi. Minä yritän ottaa asioista selvää.

    Tämä keskustelu alkoi miinustamisen ihmettelystä, joten oletko nyt sanomassa että koska miinustaminen pelottaa minua ja on mielestäni outoa ja ihmeellistä niin kiellän miinustamisen olemassaolon? Kummallista.

    No ei. En tarkoita. Tarkoitan, että kun ei ymmärretty, miksi käärmeen puremaan kuolee, niin sitä pelätään, siitä tehtiin "olio". Kun ei ymmärretty salamaa, niin sitäkin pelättiin. Kun ei ymmärretty rock and rollia niin sitäkin pelättiin. Ihan vaan sitä. Kaikkea uutta ja ihmeellistä, mitä ei tajuta.

    Ja kyllä se olet sinä, jonka pää on pensaassa, kun et tajua, että maailmassa voi olla jotain muutakin kuin sinä ja sinun näkemäsi asiat. Mutta hyvä niin, elä vain onnellisena sen uskomuksesi kanssa.Moni tietää paremmin.

    Äänestä

  • alipaineoktaavi kirjoitti:

    No ei. En tarkoita. Tarkoitan, että kun ei ymmärretty, miksi käärmeen puremaan kuolee, niin sitä pelätään, siitä tehtiin "olio". Kun ei ymmärretty salamaa, niin sitäkin pelättiin. Kun ei ymmärretty rock and rollia niin sitäkin pelättiin. Ihan vaan sitä. Kaikkea uutta ja ihmeellistä, mitä ei tajuta.

    Ja kyllä se olet sinä, jonka pää on pensaassa, kun et tajua, että maailmassa voi olla jotain muutakin kuin sinä ja sinun näkemäsi asiat. Mutta hyvä niin, elä vain onnellisena sen uskomuksesi kanssa.Moni tietää paremmin.

    Tajuan erittäin hyvin että maailmassa on muutakin kuin minä ja ne asiat joita näen. En vain ole vakuuttunut minkään jumalan olemassaolosta sillä ei ainakaan toistaiseksi ole tullut mitään syytä uskoa sellaisiin. Jos tilanne joskus muuttuu niin katsotaan sitten, uskon tietysti jos jostakin jumalasta alkaa olla uskottavia todisteita. Mutta en siltikään välttämättä ala palvojaksi - esimerkiksi Raamatun kuvaama Jumala ei ole minusta palvonnan arvoinen vaan aika ikävä ja matalamielinen hahmo.

    Äänestä

  • alipaineoktaavi kirjoitti:

    Voi, siitä nimenomaan voi vetää johtopäätöksiä. Samoin kuin siitä, että joku on uskovainen. Siitäkin vedetään ihan hirveä summa johtopäätöksiä. Mutta kuten varmasti tälläkin palstalla huomaat, on jokainen uskovainen erilainen.Yhtä varmasti jokainen on samanlainen, kuin jokainen näkee ja kokee keltaisen samalla tavalla. Mutta yleistyksiä voi aina tehdä ja niitä tuleekin tehdä. Muuten maailmassa vallitsisi jonkinmoinen anarkismi ja ihme yksilönvapausfilosofia. Mutta se on harhaa. Jos puoltaa toisen oikeuksia, pyllistää aina toiselle:)

    Okei, olin epätarkka. Johtopäätöksiä voi vetää asiasta kuin toisestakin. Tarkoitin että se että joku on ateisti ei kerro hänestä mitään muuta kuin että hän ei usko jumaliin. Arvaillahan aina voi sitten muutakin.

    Sanoit että ateisti ei usko hengelliseen. En tiedä mitä hengellisellä tarkoitat mutta miksi et voi vain tyytyä siihen että ateisti ei usko jumaliin ja jättää muut "totuudet" ateisteista lausumatta?

    Äänestä

  • Thronos kirjoitti:

    Okei, olin epätarkka. Johtopäätöksiä voi vetää asiasta kuin toisestakin. Tarkoitin että se että joku on ateisti ei kerro hänestä mitään muuta kuin että hän ei usko jumaliin. Arvaillahan aina voi sitten muutakin.

    Sanoit että ateisti ei usko hengelliseen. En tiedä mitä hengellisellä tarkoitat mutta miksi et voi vain tyytyä siihen että ateisti ei usko jumaliin ja jättää muut "totuudet" ateisteista lausumatta?

    No voi sussiunakkoon tuonkin olisit voinut vain kuitata, että on toki hengellisiä asioita joihin ateisti voi suskoa, ja minä olisin voinut korjata, että tietenkin jumalallisiin hengellisiin, mutta kun on pitkä ja epäselvä sana niin jätin kirjoittamatta.

    Jos latelet täällä niin saat varmasti paljon totuuksia ateisteista. Ainakin yhtä paljon kuin mitä ateistit latelevat totuuksia uskovaisista. Koeta kestää, se ei muuksi ole muuttunut kesästä lähtien, niin tulee tuskin muuttumaankaan.

    Siivoa ensin oma takapihasi, ennenkuin alat opastaa muita... näinhän se menee.

    Äänestä

  • Thronos kirjoitti:

    Tajuan erittäin hyvin että maailmassa on muutakin kuin minä ja ne asiat joita näen. En vain ole vakuuttunut minkään jumalan olemassaolosta sillä ei ainakaan toistaiseksi ole tullut mitään syytä uskoa sellaisiin. Jos tilanne joskus muuttuu niin katsotaan sitten, uskon tietysti jos jostakin jumalasta alkaa olla uskottavia todisteita. Mutta en siltikään välttämättä ala palvojaksi - esimerkiksi Raamatun kuvaama Jumala ei ole minusta palvonnan arvoinen vaan aika ikävä ja matalamielinen hahmo.

    No jos muodostat kuvan sen mukaan, mitä täällä puhutaan, niin en yhtään ihmettele, miksi olet saanut sellaisen kuvan. Tosin, se ei ole pätevä syy olla uskomatta. Onhan sitä ikäviä ihmisiäkin, mutta eihän sillä perusteella voi olla uskomatta niihin. Ja jso se matalamielinen ikävä tyyppi sinua käskee palvoa, niin minkäs teet..

    Äänestä

  • alipaineoktaavi kirjoitti:

    No jos muodostat kuvan sen mukaan, mitä täällä puhutaan, niin en yhtään ihmettele, miksi olet saanut sellaisen kuvan. Tosin, se ei ole pätevä syy olla uskomatta. Onhan sitä ikäviä ihmisiäkin, mutta eihän sillä perusteella voi olla uskomatta niihin. Ja jso se matalamielinen ikävä tyyppi sinua käskee palvoa, niin minkäs teet..

    Minun maailmankuvani on alkanut muodostua jo kauan ennenkuin internetin keskustelupalstoista edes haaveiltiin eivätkä näkemykseni tietenkään nytkään rajoitu suomi24:n kirjoituksiin - miten kummallinen tilanne se olisikaan.

    Olin lakannut uskomasta Jumalaan jo silloin kun koulussa vielä laskettiin laskutikulla.

    Enhän sanonutkaan etten usko Raamatun kuvaamaan Jumalaan siksi että hän on ikävä tyyppi, sanoin että siksi en häntä voisi palvoa. En myöskään palvo ketään käskystä, arvonantoni ei ole kenenkään määräiltävissä. Raamatun Jumalan epäuskottavuus tulee mm. hahmon sisäisistä ristiriidoista ja mittasuhdemielettömyyksistä.

    Mikähän olisi pätevä syy uskoa epäuskottavaan? Sekö että on sattunut syntymään maahan jossa moni muu siihen uskoo? Eli minunko syntymäpaikkani määrää sen miten maailmankaikkeus on syntynyt. Aika epäuskottavaa, enpä luule olevani niin tärkeä. Luuletko sinä?

    Äänestä

  • edesalle kirjoitti:

    Kuule sinä viron poika. 10 miinusta ja olen yhden miinuksen antanut. Jatka riitaa yksikses.

    ...aikuinen nainen(?) .. ehkä haukut väärää puuta ! ..,´slava bogu ´ei ole ´edesa ´, eikä virolainen, vaikka harrastaakin venäjää ! ... kivat sulle!

    Äänestä

  • raunielisa kirjoitti:

    Niinkö? Ehkä mietit sitten parempaa ilmaisutapaa?

    Kuinka noin voit sanoa jos kerran et ole aloitutustani lukenutkaan.

    Olisin halunnut keskustella Jeesus-seksistä. Minulta kysyttiin olenko sama pappi joka on facebookissa ilmoittanut tykkäämisen kohteeksi rahan ja seksin.

    Sinähän olet aiemmin ollut innokas puhumaan seksistä.

    Äänestä

  • slava bogu kirjoitti:

    ...aikuinen nainen(?) .. ehkä haukut väärää puuta ! ..,´slava bogu ´ei ole ´edesa ´, eikä virolainen, vaikka harrastaakin venäjää ! ... kivat sulle!

    iaurwen ei koskaan kirjoittaisi kuin aikuinen nainen ja vastaavat mutta komppaa näitä. Mitä siitä pitäisi päätellä?

    Äänestä

  • joikh kirjoitti:

    iaurwen ei koskaan kirjoittaisi kuin aikuinen nainen ja vastaavat mutta komppaa näitä. Mitä siitä pitäisi päätellä?

    Miinuksia on tullut kymmenen. Aiotko jäljittää jokaisen miinustajan? Mistä moinen ajojahti? Ja jos joku haluaa pysyä piilossa ja puskassa miksi väkivalloin revitte häntä sieltä? Purraksenne.

    Anna aikuisen naisen ja iaurwenille rauha.

    Äänestä

  • mummofoobikko kirjoitti:

    Miinuksia on tullut kymmenen. Aiotko jäljittää jokaisen miinustajan? Mistä moinen ajojahti? Ja jos joku haluaa pysyä piilossa ja puskassa miksi väkivalloin revitte häntä sieltä? Purraksenne.

    Anna aikuisen naisen ja iaurwenille rauha.

    mummofoobikko muut !

    Purrakseniko ? ehei ollenkaan - vaan " silittäisin päätäsi ja pientä nöpönenää, enkä sua luovuttaisi kenellekään enää!" (Iskelmästä "Sokeripala" ) Ajojahdista puheenollen - ettekös te itse ole....!? Silti rauhaa teille eriomaisen paljon

    Slava Bogu!

    Äänestä

"Täällä vilahtelee termi "palvominen"aika usein. Syytetään milloin mikäkin palvomisesta.

Valhe se on pienikin valhe. Täällä ei ole kukaan puhunut palvomisesta mitään, paitsi sinä.

Sinun vain oli puserrettava tuollainen aasinsilta tekstiisi. Miksi valehtelet mummo?

Joka asiassa, johtuisiko siitä nuo sinun miinuksesi? Vai ollaanko sinuun kyllästyneitä muuten vain?

Äänestä
  • Aloittaja

    No, saa olla kyllästynyt. Ei siinä ole mitään väärää. Samalla tavalla itsekin on välillä kyllästynyt aina vain samoihin aiheisiin, joissa ei tunnuta pääsevän eteenpäin. Mutta kyllä se pitää niellä, ja miettiä, että vaikka itse kokee noin, voi olla monia, joille ne aiheet ovatkin uusia.

    Miksi koet sen valheena, että kyllä tämä ”palvominen” on tullut esiin todella monessa ketjussa? Itsekin olen sitä käyttänyt. Vielä useampi on sitä koettanut käyttää jopa syyllistämisen välineenä.

    Miten sinä esim. ajattelet ja koet mitä on mammonan palvominen?

    Äänestä

  • Kaikin mokomin - miinustakaa niin maan perusteellisesti! Sitä enemmän häntä luetaan ja syystä : hänellä on yleensä perusteltua asiaa.

    Äänestä

mummomuorille-- tuolla toisaalla kysyin...et ehka huomannut===mummo--Kyllä, syntiä pitää synniksi sanoa.
reippaasti tuon sanot.. sanotko siis homouden Raamatunvalossa synniksi vai et?

kiitos jos reippaasti vastaat

Äänestä
  • Hei ihan oikeasti, on menossa kaksi pitkää ketjua tuosta aiheesta, jos jätettäisiin se nyt tästä pois!!!!!!
    Mikä ttu siinä niin kiinnostaa kuka ajattelee ja mitä asiasta!

    Äänestä

  • alipaineoktaavi kirjoitti:

    Hei ihan oikeasti, on menossa kaksi pitkää ketjua tuosta aiheesta, jos jätettäisiin se nyt tästä pois!!!!!!
    Mikä ttu siinä niin kiinnostaa kuka ajattelee ja mitä asiasta!

    Alipaineoktaavi voisi siivota suutaan. Olet joka ketjussa rääkymässä.

    Äänestä

Jos ajatellaan käsitettä ´palvonta ´uskonnollisessa yhteydessä, niin se versoaa melko värikylläisestä maastosta. Voisi rakentaa ketjun : kiitos , ylistys , palvonta , hurmos - kaikki raamatullisia termejä. Mutta mikä on oikeaa palvontaa tässä mielessä? Ihastuin Balttiksen määrittelyyn kohteesta ja syystä palvontaan . (Onko tämä muuten se sama Balttis, jonka olemme oppineet tuntemaan?)

Kiinalainen kristitty Watchman Nee varoitti aikoinaan, että olisi tehtävä tarkka rajaus siitä, mikä on hengellistä ja mikä sielullista.. Hänestä äänekäs ja aisteihin vatoava ´hengennostatus ´ on väärin. Mithän hän nyt sanoisi? Ehkä pyörtyisi nykymenosta!


Mitä eroa psykologisesti on sillä, että idoliaan palvova faanisjoukko joutuu lähes ekstaasiin vaikka rokkonserteissa ja sama ilmiö toistuu psykologisesti yksyhteen Toronto ilmiön tilaisuuksissa. Ja ainahan voi harrastaa paljon pahempaakin kuin nostattaa henkeä mielestään oikeasta asiasta, joten siitä vaan , no problem!

Ongelma mutkistuu, kun väitetään, että Pyhä Henki toimii, vaikka asialla ovat puhtaasti sielulliset pyrkimykset. Väitetään, että sairaita paranee, vaikka niin ei todistettavasti tapahdu. Luvataan herätystä, vaikka sitä ei kuulu, ei näy. Silti palvotaan ja palvotaan, koskja sen katsotaan olevan uskovan arvoissa korkein aste.

Onko Elvis-messuilla ynnä muilla tarkoitus nostattaa henkeä palvonnan tasolle, tai ainakin askelmaksi siihen suuntaan?

Äänestä
  • Aloittaja

    Kyllä se taisi olla sitä vanhaa BAlttista minkä minä tunnen. Korukielistä, mutta kun tarkkaan lukee, löytää sen jyvänkin.
    ”…kiitollinen mieli Jumalan hyvyyttä kohtaan, lähtee sydämestä jonne Hän on kiitollisuuden asettanut, Kristuksen salaisuuden tuntemisessa. SE on JOPA ELÄMÄNASENNE…”
    Totta on että aihe on varsin värikylläistä. Porukassa kun on sellainen voima, että se ottaa mukaansa. Ajatellaan vaikka urheilukisoja! Tulee se voimakas yhteenkuuluvaisuuden tunne, joka voi nousta vaikka hurmoksen tasolle. Siihen kai nuo konsertin tai kokouksen aikana syntyvä tunne mielestäni perustuu.

    ”…kristitty Watchman Nee varoitti aikoinaan, että olisi tehtävä tarkka rajaus siitä, mikä on hengellistä ja mikä sielullista.. Hänestä äänekäs ja aisteihin vatoava ´hengennostatus ´ on väärin.”

    Niin, miten sitten voi olla varma hengellisyydestä? Mielestäni raja kulkee juuri tuossa psykologisessa mekanismissa, jolla joku ihminen ohjaa porukan tunteita. Jotenkin kytken hengellisyyteen rauhan ja levon tunteet sekä hartauden. Jumalaa voi palvoa ihan yksikin. Toki se porukassa on myös hyvä asia, kunhan siellä ei villiinnytä. No, tämä on vain minun mielipiteeni.

    Äänestä

On mielenkiintoista, että VT:ssä tunteiden nostattaminen on rajummin esitetty, kuin UT:ssä. Samoin niissä on usein sosiaalisen yhdessäolon luonne. Raamatun kääntäjät ovat näissä tilaisuuksissa vetäneet päälle sordiinon vaimentaakseen vaikutelmaa. Esim. vanhemmassa suomalaisessa käännöksessä puhutaan häveliäästi ´karkeloinnista ´kun taas uusin käännös, samoin kuin jo aiemmat ulkomaalaiset puhuvat avoimesti tanssimisesta!

Daavid villiintyi kansan edessä niin, että heitteli häränpyllyjä ja sai tietysti ankarat moitteet kevytmielisyydestään. Kuitenkin kuningas ja osa kansaa tunsi yhteisen, kollektiivisen riemun. Yleensäkin juhlinta Lähi- Idän maissa on eläväisempää ja ruumiillisempaa kuin täällä protestanttisen etiikan jäykistämässä Pohjolassa. Jokainen kulttuuri etsii tietysti oikeat urat tavoilleen ja niin on hyvä.

Liekö sitten testamenttien vaihtuminen tarkoittanut tapajen muuttumista. Jeesushan käski rukoilemaan " hengessä ja totuudessa" ja mieluummin yksin omassa kammiossaan.

Äänestä

Sinulla taitaa olla "slava blodu" asioden arviointi käynnissä, niin että se osoittaa sinun suorittavan, jopa henkien erottamiseksi tarkoitettua arvostelua sekä Jumalan sanan mukaista varovaisuutta näiden ilmiöden yhteydessä.

Watchman Nee pyrki opetuksellaa nimeomaan ohjaamaa terveeseen kriittisyyteen, joka ei ole suinkaan "mitään hengen sammuttamista", kuten usein jopa esitetään, vaan päinvastoin, toimimista näissäkin vaikeissa asiossa Hengen ohjaamassa kuuliaisuudessa, jossa on aina varaa koetella kaikki ja tulee pitää vain se mikä on hyvää, ja rakennukseksi sekä seurakunnille että sen jäsenten uskonelämälle "hengellisessä huoneessa". Veli Nee mainitsee myös "nauruherätyksen" kaltaisten ilmiöden esiintymisestä Kiinassa vuonna 1949, - ellen väärinmuista. Hän piti tällaisia ilmöitä epäterveenä ilmiönä.

Hän piti myös kaikkea "psyykkailua", eli itsensä psyykkistä kiihoittamista porttina henkivalloillle astua sisään, pettämään ihmisiä, - jopa Jumalan toimintaa jäljittelevinä ja "valehengellätäyttymisiä myöten", josta saata-na niitä antaessaan tekee ihmisen jopa riippuvaiseksi.

Tällaisista ilmiöstä varoitti myös Jeesus, joka kielsi opetuslapsiaan juoksemasta "kokemusten perässä", siinä merkityksessä kun niitä tulee esiintymään, erityisten lopunajan voideltujen, siis kristusten toiminnassa eli Hän sanoi älkää juosko heidän perässään, tai jos teille sanotaan, katso tuolla on (väkevä) "voideltu", älkää menkö heidän perässään. Itse asiassa nämä väärät voidellut ovat yksi lopunajan merkeistä, ennen Herran Jeesuksen Kristuksen paluuta, eksytyksenä joka tempaa mukaansa "monet": Luuk.21-luku.

Äänestä

Kävin kerran "Helsingin hengellisimmässä" seurakunnassa 70-luvun alussa, jota johti voimallinen saarnaaja, "joka ilmoitti että hänen käsiensä kautta kulki Jumalan voima". Kun menin tämän voidellun johtamaan seurakuntaan sisälle, sain kuulla satojen ihmisten ryhtyvän rukoilemaan "kielillä" yhtä-aikaan voimistuvalla voimalla. Vieressäni oleva vanha mummo ei "saanut heti kieliä", joten hän oli oppinut auttamaan Jumalaansa, ja taputteli poksiaan, ja toisti kiivaasti toistaen: "kiit, kiiit, kiiiit, dad, dad, dad, daa, kiit, kiit, kiit, ja silti "kielet eivät auenneet", joten hän koko varmaan myös jonkilaista alemmuutta tilenteessa jossa muilla ne toimivat ja kaikilla jopa samanaikaisesti.

Äänestä

....eipä ole tekstiisi mitään lisättävää, eikä poisotettavaa- ihmisiä tosiaan vedetään nenästä väittämällä, että Pyhä Henki tulee paikalle kuin taksi viheltämällä - meitä vähän viihdyttämään ja tekemään temppuja. Henki kuitenkin liikkuu vapaasti tuulen lailla ja valitsee itse tavan ja paikan.

Äänestä

Vihdoinkiin ydes yksi ihminen joka on perillä asiasta, niin ettei sitä tarvitse yrittää monisanaisesti perustella.

Kiitos Adonai Jesheualle sinusta slava bogu.

Äänestä

Kiitos tietysti Adonai Jeshuua´lle tästä ilonaiheesta.

Äänestä

Mistan palstalla olleen porua raamatun palvonnasta ja tänään löytyi hieno teksti päivän sana sivulta, joka aionkin nyt liittää tähän

Hän puhuu sinulle, ja niiden sanojen voimasta sinä pelastut, sinä ja koko perhekuntasi.
Ap.t. 11:14

lupaus-kantaaJumalan Pyhä Henki ja pelastava voima on sidottu Jumalan omaan sanaan. Sana, Raamattu, on voima, joka ei ainoastaan kerro pelastuksesta tai kuvaile Jumalan tekoja, vaan se myös kantaa pelastajan, Kristuksen, ihmisen sydämeen. Jumalan sanan muotoon maailma loukkaantuu. Sana on kuin halvalta näyttävät kapalot, mutta niiden sisällä on kallis aarre, Kristus, opetti Luther. Sanan voimalla voidaan tuhota ja lyödä. Sanan voimasta voidaan myös pelastua ja löytää elämä. Jumalan sana on erikoistunut nostamaan langenneita ja syntisiä Jumalan syliin. Sana herättää siunattuun levottomuuteen ja mielenmuutokseen. Sana saa kääntymään oikeaan suuntaan, kohti Jeesusta. Se kirkastaa armollisen Vapahtajan kasvot pelästyneelle ja murheelliselle. Sana lahjoittaa omantunnon rauhan,kun taistelu Jumalaa vastaan päättyy. Sana varjelee löytyneitä oikealla tiellä.

Teksti on Juha Vähäsarjan hartauskirjasta Joka päivä lupaus kantaa.
© Juha Vähäsarja & Perussanoma Oy

Äänestä

Kommentoi aloitusta


raunielisa kirjoitti:

Täällä vilahtelee termi ”palvominen” aika usein. Syytetään milloin mikäkin palvomisesta.

Milloin joku on palvomista ja milloin vain jollain tavalla tykkäämisestä?
Mitä käytännössä voi sanoa palvomiseksi? Miten se näkyy?
Wikipedia sanoo:
”Palvonnan tapoja ovat esimerkiksi palvontamenot eli rituaalit ja seremoniat ja sanalliset yhteydenotot yliluonnolliseen tahoon, kuten loitsut ja rukoukset. Hyvin yleinen palvontameno monissa uskonnoissa on uhraus.”
http://fi.wikipedia.org/wiki/Palvonta

Jos on vaikka ikoni, jossa on Marian kuva, mutta vain sisustuselementtinä, onko se palvontaa?

Jos heittää tilkan viinaa järveen tai avantoon, onko se muinaisjumala Ahdin palvontaa? Tai kun nuori ”palvoo” jotain idolia, eli ihannoi?

Olen itsekin käyttänyt tätä termiä, kun puhun mammonan palvonnasta. Tarkoitan sillä jollain tapaa aika abstraktia asiaa. Siitä voin kertoa tarkemminkin.

Mitä siis on palvonta?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu