milloin voidaan puhua huonosta näöstä?

Likitaitteisuus ei ole "huono näkö". Likitaitteisuus on taittovirhe, joka on lähes poikkeuksetta TÄYSIN korjattavissa esim. laseilla. Sopivilla laseilla näkösi on todennäköisesti loistava.

Huono näkö on sitä, ettei laseillakaan näe hyvin. Jokainen heikkonäköinen ottaisi kiljuen silmälasit, jos sellaisilla saisi huonon näön korjattua.

Tämä on tärkeä ero.

Ei näin. kirjoitti:

Likitaitteisuus ei ole "huono näkö". Likitaitteisuus on taittovirhe, joka on lähes poikkeuksetta TÄYSIN korjattavissa esim. laseilla. Sopivilla laseilla näkösi on todennäköisesti loistava.

Huono näkö on sitä, ettei laseillakaan näe hyvin. Jokainen heikkonäköinen ottaisi kiljuen silmälasit, jos sellaisilla saisi huonon näön korjattua.

Tämä on tärkeä ero.

Lue lisää

Näkövammaisuus ja huono näkö taittovirheen takia ovat eri asioita. Kyllä sanon, että henkilöllä, joka on esim. -5 D on huono näkö. Korjattavissahan se toki on, mutta ei se siitä miksikään muutu että näkö on huono ilman laseja tai piilolinssejä.

Piilolinssit tarjoavat paremman näönlaadun kuin lasit, sillä lasit vääristävät aina jonkin verran. Kuva ei ole tarkka koko silmälasin linssin alueella ja päätä joutuu kääntämään nähdäkseen tarkasti tietyn kohteen. Laserleikkauksella on mahdollista päästä vielä piilolinssejäkin parempaan näönlaatuun.

DI12 kirjoitti:

Näkövammaisuus ja huono näkö taittovirheen takia ovat eri asioita. Kyllä sanon, että henkilöllä, joka on esim. -5 D on huono näkö. Korjattavissahan se toki on, mutta ei se siitä miksikään muutu että näkö on huono ilman laseja tai piilolinssejä.

Piilolinssit tarjoavat paremman näönlaadun kuin lasit, sillä lasit vääristävät aina jonkin verran. Kuva ei ole tarkka koko silmälasin linssin alueella ja päätä joutuu kääntämään nähdäkseen tarkasti tietyn kohteen. Laserleikkauksella on mahdollista päästä vielä piilolinssejäkin parempaan näönlaatuun.

Lue lisää

-5 D henkilöllä on ilman laseja aivan erinomainen näkö lähelle, kerrassaan kadehdittava.

Miksi asiat pitää tahallaan sotkea? Huono näkö tarkoittaa, ettei sitä saa laseilla korjattua. Pitääkö tänne saada oikeita huonosti näkeviä kirjoittelemaan referenssiksi. Jotta terävästi näkevä -5 D ymmärtäisi mitä huonosti näkeminen todellisuudessa on.

20 cm on lähellä ja siihen tuo on täydellinen. Meikkaaminen tai parranajo 40 ikäisenä ongelmitta, kynnet, hammaslanka, sängyssä lukeminen, kännykkä jne.

Lasi voi olla puoliksi jotain.

Dioptria on taittovoiman yksikkö eikä mikään näköyksikkö. Jos -5 D tai -10 D henkilö käyttää laseja, niin hän pärjää elämässään hyvin eli hänellä ei ole huono näkö. Ja lähinäkö sopivalta etäisyydeltä on loistava.

Lasikorjausta vaativa taittovirhe ei ole huono näkö. Jos jatkatte first world probleminne kanssa vänkäämistä niin kutsutte likitaitteiseen silmäänne verkkokalvoirtaumaa ja sitten saatte mahdollisesti kokea valittamaanne huonoa näköä.

Jo riittää kirjoitti:

Dioptria on taittovoiman yksikkö eikä mikään näköyksikkö. Jos -5 D tai -10 D henkilö käyttää laseja, niin hän pärjää elämässään hyvin eli hänellä ei ole huono näkö. Ja lähinäkö sopivalta etäisyydeltä on loistava.

Lasikorjausta vaativa taittovirhe ei ole huono näkö. Jos jatkatte first world probleminne kanssa vänkäämistä niin kutsutte likitaitteiseen silmäänne verkkokalvoirtaumaa ja sitten saatte mahdollisesti kokea valittamaanne huonoa näköä.

Lue lisää

Ikävimpiä asioita isoissa miinuksissa on, että jos ei muista, mihin on laittanut lasit otettuaan ne päästä, ei ole toivoakaan löytää niitä kuin käsikopelolla. Vieraassa paikassa suihkussa ja saunassa käynti on hankalaa. Joten kyllä iso taittovirhe on paljonkin elämää haittaava asia, siitäkin huolimatta että pahemminkin voisi olla.

Aiempaan kommentiin "Likitaitteisuus on taittovirhe, joka on lähes poikkeuksetta TÄYSIN korjattavissa esim. laseilla" : Itselläni ei ole koskaan ollut hyviä laseja. Luentotilaisuuksissa ym. olen aina joutunut istumaan eturivissä, koska en nähnyt kauempaa uusillakaan laseilla. Netin kautta on selvinnyt, että syy ilmeisesti oli suuri eriparisuus. -2 eroavuus tuli jo tokaluokkalaisena ja on kasvanut koko ajan siitä saakka kunnes tuli ikänäköä ja miinuksien lisääntyminen yleensäkin loppui. Kun muistelen, toisen silmän sulkeminen on auttanut tarkentamisessa, kukaan optikko/silmälääkäri ei vain ottanut koskaan asiaa puheeksi. Sopiikos minun puhua huonosta näöstä ?;) Tosi ainakin on, ettei silloin näe yhtä hyvin kuin ne muut jotka on takarivissä.

Puhun mennessä aikamuodossa, koska nyt silmissä on tekomykiöt. Ensimmäinen kesä uusilla silmillä oli hämmentävä: näin puiden lehtien muodotkin kävelytien varrella, eikä vain vihreää massaa. Näinkö hyvin te lasittomat aina näette?? Voin alkaa seuraavaksi opiskelemaan lintujen tunnistusta, kun näen nekin nyt ilman kiikaria. Tarvitsen lasit mm. langan laittamiseen neulan silmään ja kynsien leikaamiseen, mutta se on paljon pienempi haitta kuin kaukonäön heikkous.

Aloittaja voi olla kuitenkin tyytyväinen, ettei ole ihan eksyksissä laseittakaan ja silmälasien kehyksissä on valinnanvaraa enemmän kuin pullonpohjapaksuuksia tarvitsevat. Laseihin kyllä tottuu (joskus) ja hyväksyy ne osana pukeutumistaan. Joillakin oikein valitut kehykset on jopa hyvännäköiset.

ollut -12 D kirjoitti:

Ikävimpiä asioita isoissa miinuksissa on, että jos ei muista, mihin on laittanut lasit otettuaan ne päästä, ei ole toivoakaan löytää niitä kuin käsikopelolla. Vieraassa paikassa suihkussa ja saunassa käynti on hankalaa. Joten kyllä iso taittovirhe on paljonkin elämää haittaava asia, siitäkin huolimatta että pahemminkin voisi olla.

Aiempaan kommentiin "Likitaitteisuus on taittovirhe, joka on lähes poikkeuksetta TÄYSIN korjattavissa esim. laseilla" : Itselläni ei ole koskaan ollut hyviä laseja. Luentotilaisuuksissa ym. olen aina joutunut istumaan eturivissä, koska en nähnyt kauempaa uusillakaan laseilla. Netin kautta on selvinnyt, että syy ilmeisesti oli suuri eriparisuus. -2 eroavuus tuli jo tokaluokkalaisena ja on kasvanut koko ajan siitä saakka kunnes tuli ikänäköä ja miinuksien lisääntyminen yleensäkin loppui. Kun muistelen, toisen silmän sulkeminen on auttanut tarkentamisessa, kukaan optikko/silmälääkäri ei vain ottanut koskaan asiaa puheeksi. Sopiikos minun puhua huonosta näöstä ?;) Tosi ainakin on, ettei silloin näe yhtä hyvin kuin ne muut jotka on takarivissä.

Puhun mennessä aikamuodossa, koska nyt silmissä on tekomykiöt. Ensimmäinen kesä uusilla silmillä oli hämmentävä: näin puiden lehtien muodotkin kävelytien varrella, eikä vain vihreää massaa. Näinkö hyvin te lasittomat aina näette?? Voin alkaa seuraavaksi opiskelemaan lintujen tunnistusta, kun näen nekin nyt ilman kiikaria. Tarvitsen lasit mm. langan laittamiseen neulan silmään ja kynsien leikaamiseen, mutta se on paljon pienempi haitta kuin kaukonäön heikkous.

Aloittaja voi olla kuitenkin tyytyväinen, ettei ole ihan eksyksissä laseittakaan ja silmälasien kehyksissä on valinnanvaraa enemmän kuin pullonpohjapaksuuksia tarvitsevat. Laseihin kyllä tottuu (joskus) ja hyväksyy ne osana pukeutumistaan. Joillakin oikein valitut kehykset on jopa hyvännäköiset.

Lue lisää

Niin. Sinulla on siis ollut eriparisuus. Eri juttu. Lyhyillä tai pitkillä jaloillakin pärjää, mutta ei erimittaisilla.

Eri ongelma kirjoitti:

Niin. Sinulla on siis ollut eriparisuus. Eri juttu. Lyhyillä tai pitkillä jaloillakin pärjää, mutta ei erimittaisilla.

Olennaisinta kirjoituksessani oli eka kappale. Silloin, kun arvot oli n. -1,5/-3,5, olin vielä koulun välitunnit ilman laseja eikä tavaroiden löytämisessä pöydältä ollut vaikeuksia. En käyttänyt laseja kuin koulutunneilla, lukeakin näin. Jos arvot olisi jääneet tuohon, ei olisi ollut ongelmia.

Miksi aina ollaan tuomitsemassa? Jos joku ei tykkää lasista ja pitää taittovirhettä haittana, niin miksi siitä nousee aina meteli? Huonokuuloisuudesta puhumisesta ei koskaan tulla julistamaan että ei sinulla ole huono kuulo, sinähän kuulet kun tykillä ammutaan vieressä. Sitäkin voi korjata kuulolaitteella, ja silti saa sanoa olevansa huonokuuloinen.

Muuten, tunnen monta, joilla on aivan näkyvästi erimittaiset jalat. Kyllä he pärjää loistavasti, vaikkeivat korotettua kenkää käytäkään. Toisille taas senttikin on liikaa. Ei voi yleistää.

ollut -12 D kirjoitti:

Olennaisinta kirjoituksessani oli eka kappale. Silloin, kun arvot oli n. -1,5/-3,5, olin vielä koulun välitunnit ilman laseja eikä tavaroiden löytämisessä pöydältä ollut vaikeuksia. En käyttänyt laseja kuin koulutunneilla, lukeakin näin. Jos arvot olisi jääneet tuohon, ei olisi ollut ongelmia.

Miksi aina ollaan tuomitsemassa? Jos joku ei tykkää lasista ja pitää taittovirhettä haittana, niin miksi siitä nousee aina meteli? Huonokuuloisuudesta puhumisesta ei koskaan tulla julistamaan että ei sinulla ole huono kuulo, sinähän kuulet kun tykillä ammutaan vieressä. Sitäkin voi korjata kuulolaitteella, ja silti saa sanoa olevansa huonokuuloinen.

Muuten, tunnen monta, joilla on aivan näkyvästi erimittaiset jalat. Kyllä he pärjää loistavasti, vaikkeivat korotettua kenkää käytäkään. Toisille taas senttikin on liikaa. Ei voi yleistää.

Lue lisää

Dioptria on taittovoiman yksikkö. Ei "näön" yksikkö. -3 D tai 5 D ei ole hyvää tai huonoa näköä.

-0 D on sitten huippunäkö? Myös 60-vuotiaalla? Joka ei sitten näe lukea mitään käsietäisyydeltä. "Huippunäöllään".

Pidetään faktat faktoina.

Jo riittää kirjoitti:

Dioptria on taittovoiman yksikkö eikä mikään näköyksikkö. Jos -5 D tai -10 D henkilö käyttää laseja, niin hän pärjää elämässään hyvin eli hänellä ei ole huono näkö. Ja lähinäkö sopivalta etäisyydeltä on loistava.

Lasikorjausta vaativa taittovirhe ei ole huono näkö. Jos jatkatte first world probleminne kanssa vänkäämistä niin kutsutte likitaitteiseen silmäänne verkkokalvoirtaumaa ja sitten saatte mahdollisesti kokea valittamaanne huonoa näköä.

Lue lisää

Tuo nyt on kyllä silkkaa saivartelua. Tottakai vikoja voidaan korjata apuvälineillä niin että ne eivät haittaa niin paljoa mutta ei se ihmisen terveydellistä kuntoa miksikään muuta. Huono mikä huono. Sinun mielestäsi varmaan ihminen ei ole kuulovammainen jos hän kuulee kuulolaitteella ja jalkapuolikaan ei ole invalidi jos hän pystyy kävelemään proteesin avulla.

Mä menin kerran junaan ilman vaatteita, en saanut matkustaa kuin yhden pysäkinvälin!