Kreationisteilla vastausvuoro, vaikka aihe ei käsittelekkään luomista mutta anyway. jos lähetät valonsäteen liikesuuntaan nähden eteenpäin, toisen taaksepäin. Kumpiko valonsäde saavuttaa ensin 10 kilometrin päässä olevan havaitsian?
valoa kansalle
16
126
Vastaukset
- kreationisti
"Ei hyvältä näytä!"
Ei todellakaan näytä hyvältä, jos tuo homolinkkisi on paras vastaus, minkä pystyt antamaan valon nopeutta koskevaan kysymykseen. Toivottavasti et sano itseäsi enempää kreationistiksi kuin evokiksikaan, vaan tyydyt mustaamaan vain oman uskottavuutesi. - tutkia4
kreationisti kirjoitti:
"Ei hyvältä näytä!"
Ei todellakaan näytä hyvältä, jos tuo homolinkkisi on paras vastaus, minkä pystyt antamaan valon nopeutta koskevaan kysymykseen. Toivottavasti et sano itseäsi enempää kreationistiksi kuin evokiksikaan, vaan tyydyt mustaamaan vain oman uskottavuutesi.Tiedettä kehiin.
- *JC
"...jos lähetät valonsäteen liikesuuntaan nähden eteenpäin, toisen taaksepäin. Kumpiko valonsäde saavuttaa ensin 10 kilometrin päässä olevan havaitsian?"
Se, joka suuntautuu havaitsijaa kohden.
Ilmeisesti kuitenkin tarkoitat, että havaitsijat ovat sekä oman liikesuuntasi etu- ja takapuolella, 10km etäisyydellä. On vain yksi äärettömän lyhyt hetki, jolloin etäisyys on sama havaitsijaan molemmissa suunnissa. Näin ollen voi ajatella, että valonsäteen lähetys tapahtuu kuitenkin levosta ja saavuttaa havaitsijat samaan aikaan.- tieteenharrastaja
Hyvä JC; sanoisin taitavaksi vastaukseksi. Perustelulause on aika omaperäinen, mutta omalla tavallaan johdonmukainen.
- T 7
Jos ajat autolla valonnopeutta pimeässä ja pistät ajovalot päälle niin tie on edessäsi on edelleen pimeä.
Kysyisinkin tässä valonnopeutta koskien mieltäni askarruttaneen asian. Elektronejahan törmäytetään toisiinsa lähes valon nopeudella hiukkaskiihdyttimissä . Olenko ymmärtänyt oikein? Jos nyt rakennettaisiin vastaava hiukkaskiihdytin avaruuteen lähelle massiivista mustaa aukkoa ja lähetettäisiin tuo lähes valon nopeutta liitävä elektroniparvi kohti aukkoa, ylittäisikö elektroniparvi valon nopeuden? Jos ei niin mikä voima jarruttaa elektronin kiihtymistä?- Apo-Calypso
"Jos nyt rakennettaisiin vastaava hiukkaskiihdytin avaruuteen lähelle massiivista mustaa aukkoa ja lähetettäisiin tuo lähes valon nopeutta liitävä elektroniparvi kohti aukkoa, ylittäisikö elektroniparvi valon nopeuden?"
Ei ylitä, eikä edes saavuta valonnopeutta. Massalliset kappaleet eivät voi liikkua valonnopeudella, syynä Einsteinin Erityinen Suhteellisuusteorian ennustama massallisen hiukkasen massan kasvaminen äärettömäksi valonnopeutta lähestyttäessä.
Teoria on vahvistettu kokeellisesti hiukkaskiihdyttimissä. - tieteenharrastaja
Apo-Calypso kirjoitti:
"Jos nyt rakennettaisiin vastaava hiukkaskiihdytin avaruuteen lähelle massiivista mustaa aukkoa ja lähetettäisiin tuo lähes valon nopeutta liitävä elektroniparvi kohti aukkoa, ylittäisikö elektroniparvi valon nopeuden?"
Ei ylitä, eikä edes saavuta valonnopeutta. Massalliset kappaleet eivät voi liikkua valonnopeudella, syynä Einsteinin Erityinen Suhteellisuusteorian ennustama massallisen hiukkasen massan kasvaminen äärettömäksi valonnopeutta lähestyttäessä.
Teoria on vahvistettu kokeellisesti hiukkaskiihdyttimissä.Siis kysyjälle tarkentaen; jos npeasti liikkuvaan elektroniin voidaan syöttää lisää energiaa, yhä suurempi osa siitä muuttuu massaksi nopeutta kasvattamatta.
- Apo-Calypso
Apo-Calypso kirjoitti:
"Jos nyt rakennettaisiin vastaava hiukkaskiihdytin avaruuteen lähelle massiivista mustaa aukkoa ja lähetettäisiin tuo lähes valon nopeutta liitävä elektroniparvi kohti aukkoa, ylittäisikö elektroniparvi valon nopeuden?"
Ei ylitä, eikä edes saavuta valonnopeutta. Massalliset kappaleet eivät voi liikkua valonnopeudella, syynä Einsteinin Erityinen Suhteellisuusteorian ennustama massallisen hiukkasen massan kasvaminen äärettömäksi valonnopeutta lähestyttäessä.
Teoria on vahvistettu kokeellisesti hiukkaskiihdyttimissä.Muokataan alkuperäistä kysymystä hieman:
Oletetnan, että meillä on liikkumaton piste A, ja siitä yhden valovuoden päässä toinen liikkumaton piste B.
Täsmälleen pisteiden A ja B puolivälissä on kohti B:tä 0.5 c:n nopeudella liikkuva valonlähde S, joka lähettää sekä A:n ja B:n suuntaan täsmälleen samanaikaisesti valonsäteen.
Kumassa pisteessä (A vai B) havaitaan S:n lähettämä valonsäde aikaisemmin? - tieteenharrastaja
tieteenharrastaja kirjoitti:
Siis kysyjälle tarkentaen; jos npeasti liikkuvaan elektroniin voidaan syöttää lisää energiaa, yhä suurempi osa siitä muuttuu massaksi nopeutta kasvattamatta.
PS Tämä pätee myös autoon, jotenv tie pysyy valoisana.
- T 7
tieteenharrastaja kirjoitti:
Siis kysyjälle tarkentaen; jos npeasti liikkuvaan elektroniin voidaan syöttää lisää energiaa, yhä suurempi osa siitä muuttuu massaksi nopeutta kasvattamatta.
Tämä on varsin mielenkiintoinen asia. Muuttuuko siis kyseisen esimerkkini elektroniparveen kohdistuva mustan aukon vetovoima massaksi elektroniparveen? Mitä ainetta se massa on joka lisääntyy?
Tai vielä yksinkertaistaen . Otetaan kappale, vaikka kilon rautapunnus johon kohdistuu 1 G:n, maan vetovoima. Nyt jos tuo kiihtyvyys ei lopukkaan koskaan eli punnus jatkaa nopeuden lisäämistään, mitä käytännössä tapahtuu? Tuleeko punnukseen lisää rautaa jostain? - tieteenharrastaja
T 7 kirjoitti:
Tämä on varsin mielenkiintoinen asia. Muuttuuko siis kyseisen esimerkkini elektroniparveen kohdistuva mustan aukon vetovoima massaksi elektroniparveen? Mitä ainetta se massa on joka lisääntyy?
Tai vielä yksinkertaistaen . Otetaan kappale, vaikka kilon rautapunnus johon kohdistuu 1 G:n, maan vetovoima. Nyt jos tuo kiihtyvyys ei lopukkaan koskaan eli punnus jatkaa nopeuden lisäämistään, mitä käytännössä tapahtuu? Tuleeko punnukseen lisää rautaa jostain?Aineellisen kappaleen liikemassaksi on vanhastaan sanottu nopeuden tuottamaa liike-energiaa, jonka massa lasketaan suhteellisuusteorian yhtälöllä. Se ei siis ole mitään ainetta. ja sanasta massa sen kuvaajana ollaan tarkassa kielenkäytössä luovuttu.
Rautapunnuksen ja Maan välisessä vuorovaikutuksessa kiihtyvyys loppuu kappaleen kohdatessa maanpinnan, jolloin liikemassa on vielä hyvin pieni. Myös mustaan vaukkoon pudottaessa loppunopeudella on aukon massasta riippuva raja, joka on paljon valonnopeutta pienempi.
Wikistä ja fysiikan kirjoista voit lukea lisää:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Valonnopeus
"Kappaletta, jolla on massa ei ole mahdollista kiihdyttää valonnopeuteen keinotekoisesti, sillä erityisen suhteellisuusteorian mukaan siihen tarvittaisiin ääretön määrä energiaa." - no joo
Apo-Calypso kirjoitti:
Muokataan alkuperäistä kysymystä hieman:
Oletetnan, että meillä on liikkumaton piste A, ja siitä yhden valovuoden päässä toinen liikkumaton piste B.
Täsmälleen pisteiden A ja B puolivälissä on kohti B:tä 0.5 c:n nopeudella liikkuva valonlähde S, joka lähettää sekä A:n ja B:n suuntaan täsmälleen samanaikaisesti valonsäteen.
Kumassa pisteessä (A vai B) havaitaan S:n lähettämä valonsäde aikaisemmin?#Kumassa pisteessä (A vai B) havaitaan S:n lähettämä valonsäde aikaisemmin? #
Riippuu siitäkin, missä kummassa pisteessä on elämää!
- T 7
Ilta Sanomissa taisi olla tästä juttu. Valtava musta aukko löydetty jonka massa on 17 miljardia aurinkoa. Kokoa on sen verran että valolta kestäisi mennä sen läpi 4 päivää. Nimi oli NGC 1277.
Kuinka suuri on painovoima tämän kappaleen läheisyydessä? Maalla se on 9,81 ms2 voisiko se tämän kokoisessa kappaleessa ylittää c ms2 ? Siis saavuttaa sekunnissa valonnopeuden . Ainakin massaa on siihen. Kappaleen joka tippuu tuohon kohteeseen massallahan ei ole väliä. Kiihtyvyys on aina sama.- tieteenharrastaja
Koettaisit nyt muistaa edes sen, mitä samassa ketjussa on jo kerrottu.
"Siis saavuttaa sekunnissa valonnopeuden."
Tuon suuren aukon tapahtumahorisontti on uutisen mukaan samalla etäisyydellä sen singulariteetista kuin Neptunus Auringosta, ja siinä kohtaa pakonopeus aukon lähistöltä saavuttaa valonnopeuden. Kiihtyvyyksiä ja nopeuksia ei noissa olosuhteissa enää lasketa tavallisella kaavalla, vaan relativistisista yhtälöistä, joiden mukaan valonnopeutta ei voida massallisilla kappaleilla saavuttaa missään ajassa:
"..voisiko se tämän kokoisessa kappaleessa ylittää c ms2"
Suure c ms2 on mieletön muutenkin kuin yksiköstään (oikea on m/s2), koska yrität tuossa rinnastaa nopeuden ja kiihtyvyyen.
Tapahtumahorisontin sisälläkään musta aukko ei ole "kappale", vaan alue avaruutta ja sen keskellä singulariteetti. Millaisia ne ovat, ei voida tietää, mutta avaruus oletetaan jokseenkin normaaliksi, aukon aiheuttamien valtavien vetovoimien vaikutuksia lukuunottamatta.
- txt()
Alkuperäiseen kysymykseen vastaan, että valo saavuttaa molemmat pisteet samaan aikaan. Valolähde liikkeen vuoksi edessä oleva havainnoitsija näkee valon allonpituuden lyhyempänä kuin takana oleva havainnoitsija.
Tähän perustuu myös punasiirtymä, joka osoittaa avaruuden laajenevan vieläpä kiihtyvällä tahdilla. Meistä poispäin liikkuvasta kohteesta tulevan valonsäteen aallonpituus on pitentynyt. Valonnopeus ei jousta, mutta aallonpituus joustaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin
Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http2434203Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi
se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?1172659Miten löydän sinut
Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit412412Vaikea tilanne
Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te1161446Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla
Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?811446- 481189
- 781107
- 59973
- 45966
Emme koskaan keskustelleet kasvotusten syistä välirikollemme
Enkä voisi kertoa perimmäistä rehellistä syytä. Kerroin sinulle pintapuolisen ”paketin” ja otin tavallaan omalle vastuu58941