ARI PAULOW

Tykkään, mutta lievästi häiritsee niissä käytetty murre.

Paulowissa on potentiaalia kuten monessa muussakin vähemmän tunnetussa dekkaristissa.

Ari Paulow laittaa mieleni sekaisin. Siis alkupään tuotannon kirjat olivat aivan priimaluokkaa, mutta viimeistään siinä vaiheessa kun Hackmannin kerronta muuttui ensimmäisestä persoonasta kolmanteen persoonaan, on jälkin ollut parhaimmillaankin vain siedettävää. Ensimmäisen persoonan kirjoistakin

"Viimeinen vartiomies" oli paikoitellen todella kiusallista tekstiä; kirjojen kun pitää mielestäni ainakin jollain tasolla perustua samaistuttavuuteen, ja kun useampi kohtaus siinä kirjassa oli pituuskuseksintaa päähenkilöiden kesken siitä, että kumpi pystyy harrastamaan seksiä useammin vuorokauden aikana, tai kumpi juo ja tunnistaa kalliimpia viinoja, niin niitä rivejä en vain mitenkään pystynyt lukemaan läpi kiemurtelematta myötähäpeässä. Jos kyseess ei olisi ollut Paulowin kirja, niin suurella todennäköisyydellä homma olisi jäänyt kesken.

Tuntuu että hän hän yliyrittää rakentaa juonta, joka kuitenkaan ei ole hänen kirjoissaan ole koskaan ollut Se Juttu. Mehevä kerronta oli omaan makuuni se, joka nosti hänen jalustalle. Nykyinen kirjoitustyyli, jossa Paulow "yrittää olla oikea kirjailija", ei vaan toimi.

Paulowille on tullut ajan mittaan väsymystä ja ote on päässyt lipeämään, mutta huonoimmillaankin hän on paljon parempi kuin Reijo Mäki. Vares-viritykset ovat ainakin meikäläisen makuun turhan täynnä väkinäistä huumoria.