Hei, mitenkähän lain mukaan menee testamentin määräys. Kyse on siitä, että vainaja(yksinäinen mies, lapseton, vanhemmat kuolleet) määrää omaisuutensa kolmen(3) -sisaren jälkeläisille(joita yhteensä 5). Testamenti on sinänsä selvä ja aukoton, mutta jaetaanko vainajan varallisuus kolmeen(3) ns. sisar -osaan ts. kolmeen "suuntaan" tasa-summin(sisarten jälkeläisten määrästä riippumatta), vaiko viiteen(5) -osaan eli siten mikä on perinnön saajien(5) lopullinen määrä?
Läheltä, mutta sivusta seuraaja
ova-l
8164
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jaetaan tasan viiteen osaan eli niin moneen kuin on testamentin saajiakin.
Tuollainen jako kolmeen osaan tehtäisiin vain jos ei olisi testamenttia ja kaikki sisaret olisivat kuolleet; silloin sisarten lapset tulisivat perimään äitinsä sijaan. Eli yksi sisaren lapsi voisi periä kolmasosan, jos on ainoa lapsi. Toisen sisaren kaksi lasta jakaisivat kolmanneksen keskenään, ja niin edelleen.
Mikäli testamentin sanamuodoista ei muuta johdu, niin 5 yhtä suurta osaa. Mikäli testamenttia ei olisi, niin perintö sen sijaan menisi sukuhaaroittain yhtä suuriin osiin (ja vainajan sisaret perisivät, jos he ovat elossa).
>>Testamenti on sinänsä selvä ja aukoton, mutta jaetaanko vainajan varallisuus kolmeen(3) ns. sisar -osaan ts. kolmeen "suuntaan" tasa-summin(sisarten jälkeläisten määrästä riippumatta), vaiko viiteen(5) -osaan eli siten mikä on perinnön saajien(5) lopullinen määrä?
Niin, jos hieman tarkennan sisältöä.. Sanamuoto on "Määrään kaiken omaisuuteni jaettavaksi sisarteni: X.X:n -jälkeläisille, X.Y:n -jälkeläislle, X.Z:n -jälkeläisille". Erikseenhän ei sisarten lukumäärää eikä -jälkeläisten nimiä mainita, eikä niin-ikään lukumäärää.
Jos perillisiä on 5 ja testamentissa sanotaan, että, pesä jaetaan viiden kesken tietysti se menee tasan viiteen osaan. Ei siinä tarvitse alkaa etsimään kiemuroita jotka vain hankaloittaa ja pitkittää asiaa. Yleensä testamentit ovat lyhyitä ja ytimekkäitä kun niitä laatii lakimiehet ja tietävät mitä sanamuotoa on käytettävä että asia olisi yksinkertaisemmallekin selvä.
Jollei testamentista muuta ilmene, omaisuus jaetaan pääluvun mukaan.
Jos määräys olisi vaikkapa: "Kaikki omaisuuteni menee sisarusteni lapsille", olisi lopputulos tasajako pääluvun mukaan, vaikka lapset eivät olisikaan jakautuneet tasan sukuhaaroittain.
Jos vainaja eläessään olisi halunnut jonkun perillisistään saavan suuremman osan kuin toiset, hän varmasti merkitsisi sen testamenttiin. Jos perillisiä on 5 ja yksi tai kaksi heistä hyötyisi suuremmalla määrällä toisiin nähden, pitäisi esillä olla syy miksi niin on. Olisi epäoikeudenmukaista jättää vähemmälle ne jotka ovat esim. 3 sisarusta yhdessä perheessä ja yksi kahdessa muussa, ikäänkuin rangaistuksena siitä, että yhdellä lapsia on enemmän. Testamentissa jos ei eritellä mitään vaan sanotaan, että omaisuus jaetaan sisarusten lasten kesken niin se on tasajako. Turhaa jonkun ahneen alkaa etsimään porsaanreikiä millä saisi enemmän itselleen! Kunpa ihmiset kerrankin osoittaisivat kiitollisuutta siitä mitä saavat ja jakaisivat nurisematta keskenään sen mikä heille on jätetty ilman, että joka kerta on alettava halkomaan hiuksia ja pyörittelemään tulkintoja elävien aivoilla. Kun jokainen saa tasasumman, ei synny riitojakaan.
Näissä perintöriidoissa tulee aina esille jälkeenjääneiden todellinen minä! Ahneimmat unohtaa vainajan ja hänen muistonsa. Omaan taskuun vedetään vaan niin paljon kun pystyy ja jos mahdollista, toisille annetaan rippeet ja ja vedotaan lakiin vaikka lakimiehiä ei joka kerta ole edes välissä selvittämässä asioita.
En nyt tarkoita aloittajaa ja hänen perhettään vaan noin yleisesti kun lukee näitä juttuja.
JAETAANN TASAN