Myyttejä ja luuloja murtuu ikkunavaihdosta ja tiivistyksestä

kerrankin hyvää asiaa ikkunoiden ja ovien vaihdosta. Uudet ikkunat ja ovet pudottavat noin 25% energian kulutusta ja parantavat ääni eristystä.

kyse on harvoin ikkuna/oven vaihdosta uusiin vaan vanhojen oikeaoppiseta tiivistyksestä.ikkunoiden/ovie pitää olla todella huonossa kunnossa jotta niiden vaihto uusiin kannattaa.pääsääntöisesti esim. uudet ikkunat lämmityskuluissa laskettuna eivät maksa itseään takaisin koskaan.

Ikkuna ja ovista aiheutuva veto ja vedontunne johtuu pääsäntöisesti kuoleentuneista tai liian ohkaisista tiivisteistä.
Vaihtamalla ikkunat, on kallis tapa uusia ikkunoiden tiivisteet.
Lisäksi uudet korvausilmaventtiileillä varustetut ikkunat nostavat kiinteistön lämmityskustannuksia n 10 %.
Ikkunoiden ja ovien tiivistäminen on edullisin sekä tehokkain tapaa poistaa vedontunnetta ja vähentää lämmityskustannuksia.

KOKEILITKO TIIVISTÄÄ VANHOJA IKKUNOITA?
Ikkunoissa ei taida olla korvausilmaventtiilejä?
Onko korvausilmalle joku muu tulokanava?

aloitaja puhuu vanhojen ikkunoiden oikeasta tiivistämisestä.ei suinkaan ikkunoiden vaihtamisesta uusiin.

Vanhat ikkunat saa yhtä tiiviiksi kuin uudet ikkunat.
Ikkunarakenteesta riippumatta, ulko- ja sisäpuolen tiivisteet on vaihdettava 1-15 vuoden välein.
Ikkunarakenteiden ja lämpöeristeiden tiiveys on jotain aivan muuta kuin lasin U-arvo.
Ikkunavalmistajan omilla www sivuilla lukee... meidän sisäikkunat eivät ole tiiviitä..

Missä kohtaa tiivistysasia on noin vaikea ymmärtää?
Liitosrakojen tiivistys selviäisi sinullekkin jos vain vaivautuisit lukemaan aloitusviestin ilmoittamat lähdesivut.
Lasipinta on lasipinta eikä siinä ole liitosvuotoja.
Lasiosan lämmönhukka on säteilyä sekä osa tapahtuu konvektion ja johtumisen välityksellä. Säteilylämmönsiirron pienentäminen parantaa lasin LÄMPÖERISTÄVYYTTÄ. Tähän lämmönhukkaan vaikuttaa lasien määrä ja umpiolasien väliosassa olevat jalokaasut.

Miksi jääräpäisesti sekoitat kahta eri asiaa: tiiveyden ja lasin U-arvon.
Ikkunan rakenneliitosten, lämpöeristeiden ja tiivisteiden ilmatiiveys on erillinen asia.
Näiden epätiiveys aiheuttaa vetoa, estää hallitun ilmanvaihdon sekä lisää lämmityskustannuksia ja hiilidioksiidipäästöjä 10- jopa 20 %.
Edellä mainittu asia koskee käytännössä melkein jokaista maamme kiinteistöä.
Kaiken lisäksi uusien tai vanhojen (kaksilasisten) ikkunoiden tiivisteet on uusittava 1-15 vuoden välein. Heikkolaatuiset tiivisteet uusittava jopa vuoden välein.
Näitä huonossa tiiveydessä olevia uusia ja vanhoja ikkunoita on maassamme miljoonia yksiköitä.

Uudisrakennuksiin ja vanhoja ikkunoita uusittaessa kannattaa aina laittaa sisäpuitteisiin ns lämpölasit. Mutta tiivisteet niihinkin on vaihdettava aika ajoin.

TTY:n tutkimus osoitti että nykyisissä kerrostaloissa 72% ikkunoista vuoti kylmää ilmaa sisätiloihin ja huonelämpöä ulos.
Tiivistämällä oikein ikkunat ja ovet, niin huoneen lämpötila nousee 2 - jopa 4 astetta.
Tiivistämällä kiinteistön kaikki ikkunat sekä ovet ja niiden rakenneliitokset niin lämmityskustannukset laskevat 5- jopa 20%.
Netistä löytyy useampia- sekä yhdet viralliset tiivistysohjeet.
Hyvilläkään ohjeilla ei ole merkitystä, jos tiivistystyöt jätetään tekemättä.
Kansalaisten tiivistystaito on luulotietoa ja harhainen myytti.

Mitkä mahtaa olla nämä yhdet viralliset ohjeet?
Eristystä ja tiivistystä toteuttaessa tulee huomioida rungon materiaali ja yhtälailla myös ikkunankarmin materiaali.
Siinä olet oikeassa että suurin ongelma on karmin ja rakennuksen rungon välisen sauman vuotaminen.
Pelkkä villalla tai PU-vaahdolla ei saa aikaan ilmatiivistä liitosta.

TM Rakennusmaailman kesän messunumerossa oli aika mielenkiintoinen juttu paivuvista saumanauhoista.
Olen vertaillut niitä ja niissäkin on eroja, rakennusprojektissa olisi tavoitteena tehdä kerralla kunnollista.

Vaikuttivat aika älykkäiltä koska päästävät rakenteen kuivumaan ulospäin mutta kuitenkin sisäpuolelta ovat tiiviitä, jos nauha on varustettu kiinteällä höyrynsulkukalvolla sisäpuolella tai kun sauma on tiivistetty oikeaoppisesti sisäpuolelta.
Mikä noissa eniten kiehtoo on se nauhan kyky elää.
Ei pitäisi aiheuttaa ikkunakarmille jännitteitä samalla tavalla kuin uretaanivaahdot. Pitkässä juoksussa karmin nurkkien pitäisi pysyä tiiviimpinä. Aika näyttää.

No taas luettu, kuten itse on tahdottu. Kuten sanoit niin vaipan ja karmin välinen liitos on yksi epätiivis rakenneliitos. Nykyisissä rakennuksissa niissä on suuriakin lämpövuotokohtia.
Metrimääräisesti ylivoimaisesti suurimmat lämpövuotokohdat ovat ikkunoiden perinteiset ikkuna- ja ovitiivisteet.
Ala-arvoiset sekä väärin asennetut tiivisteet vaurioittavat myös eniten uusien sekä vanhojen ikkunoiden maalipintoja ja puurakenteita.
Seuraavaksi suurimmat ja vaurioita aiheuttavat vuotokohdat ovat karmikappaleiden liitoskohdat.
Heikossa tiiveydessä ovat myöskin puitteen (pokan) sekä lasin liitoskohdat.
Ulkopuolen puupuitteissa on useampia vaurioita aiheuttavia epätiiveyksiä: ikkunakitit, epätiiviit lasituslistat, puitteiden liitoskohdat ja huonot maalipinnat.
Lisäksi kerrostaloissa tuulisilla ilmoilla sadevedet pääsevät esteettä vesipeltien alta lämpöeristeisiin

Miten "huollat" ovilevyä joka ei ole enää suora? Käytännössä kaikissa vanhoissa ovilevyissä on se vika että on tiukasti kiinni esim karmia vasten ylhäällä mutta fuskaan pahasti alhaalta. Sen jälkeen joudut laittamaan aina tiivistettä sekä karmiin että ovilevyyn ja kuitenkin usein käy niin ettei edes sekään auta. Tulee vastaan lopulta tilanne että ainoa järkevä keino on vaihtaa koko ovilevy karmeineen.