Suomalaisena Italiassa?

Moikka.

Asuin vuosia Espanjassa ja sama homma. Ihmiset olivat todella tekopirteitä, tekopyhiä, töykeitä ja todella rasistisia. Ihmettelin aluksi miksi kaikki ulkomaalaiset Espanjassa olivat keskenään, mutta vähitellen se alkoi selviämään. Koin ylenkatsomista kaikkialla kuten monet ystävänikin: kaupassa, kadulla, duunissa. Kauhea maa. Espnaja olisi mahtava paikka ilman äänekkäitä, sivistymättömiä ja rasistisia espanjalaisia. Onneksi palasin Suomeen.

Ala yleista roomalaisia italialaisiksi ;-) Minakaan, eika italialainen mieheni pida roomalaisista, he ja juuri liikenne olivat mielestani Rooman epakohdat ja yksi syy meidan poismuuttoon. Muualla italiassa sinulla voi olla ihan toisenlaisia kokemuksia italialaisista. Muista myos etta kaikkea ei pida ottaa niin vakavasti siella, ei siella muuten suomalainen parjaa. Pitaa tuntea kieli ja kulttuuri paremmin osatakseen loytaa ne helmet

olen asunut Italiassa vuosina 80-91 Toscanassa. Avioeron ja koti-ikävän ja äidin sairauden vuoksi palasin Suomeen.
Löysin italiasta aivan uskomattomia ystäviä jotka vielä tänä päivänä ovat elämässäni. Anoppini oli ja on paras ystäväni. Ehkä tuo rooma on erinlainen, suukaupunki ja ihmiset sen mukaisia. Italialaiset on pääosin ystävällistä ja mukavaa kansaa, tottakai poikkeuksiakin on , onhan siellä ihmisiäkin enemmän kuin suomessa. Kielitaito on erityisen tärkeä, silloin ei tunne itseään ulkopuoliseksi, löytyy jutunaiheita, ja tietysti on itsestä kiinni kuinka avoin on.
Suomeen paluu oli minulle aika kulttuurisokki pari vuotta, mutta sujuu nykyään mainiosti. Kesällä taas lähden tapaamaan ystäviä ja sukulaisia.
Vuodessa ei ehkä ehdi tutustumaan ihmisiin ja solmimaan ystävyyssuhteita. tietysti paras palata jos siltä tuntuu..

Toivotan sinulle kuitenkin Hyvää Uutta Vuotta ja älä tee äkkipäätöksi, kuten minä aikanaan ja palasin hetken mielijohteesta., Ehkä muutan kesäajoiksi takaisin Toscanan ihaniin maisemiin.!!!

Rooman keskustassa en viihtynyt, liikaa kaikkea ja liikaa autojen saasteita, hyvä paikka vain nähtävyyksien näkemiseen ja ostoksille. Ihmiset aseman seudulla levottomia, muualla ei. Rooman rannikolla osa ihmisistä todella mukavia, osa taas tympeitä valehtelijoita. Asuntojen kanssa pitää olla tarkkana, ilkeimmät asuntojen omistajat heittää ulos ennen aikoja jos valittaa asunnon vioista (maaseudulla lämmintä vettä ei aina tule ja jos sähkösopimus on halvin niin sähköt katkeaa jos lämmitys päällä ja sitä rataa). Myös sää on ollut sateinen koko kevään, italialaisilla ei olisi varaa yhtään haukkua Englantia tai muita "kylmiä" sateisia maita, ilmeisesti Italiassa on lämmin ja hyvä sää vain 3-4kk kesällä. Työnsaanti laman takia lähes mahdotonta, jos ei tunne oikeita ihmisiä.

Minäkin olen asunut kuukauden ajan Espanjassa Granadassa vuonna 1996 heinäkuussa. Kaupunki oli ihanan kaunis ja mukavan pieni, sää oli todella lämmin ja helteinen. Erityisesti mieleen jäi aamupäivän myöhäinen aamiainen paikallisissa ravintoloissa, jossa paahdetun leivän päälle ei laitettu muuta kuin tomaattimurskaa ja mausteita ja sitten kuppi kahvia. Ja sitten Mangon vaatteita ostin kanssa aika paljon, kun niitä ei silloin Suomesta vielä saanut.

Myös Espanjan luonto oli hieno ja kävin Sierra Nevadalla vaelluksella. Ja Granadasta oli lyhyt linja-automatka rannikon kaupunkeihin, joissa oli hiekkarantoja. Kävin myös Torremoliksessa. Että oli kivaa ja hienoa ja ehkä pieni pala Espanjaa jäi sydämeen... vaikka sieluni jäikin ikävöimään Espanjaan. Flamencoa ja salsaa ehkä tai sitten sitä aurinkoa!

Ei italialaiset ole ystävällisiä. Ainoat ystävälliset ja iloiset ihmiset löytyy Firenzestä, jossa itse olen .. (kokemsuta myös Espanjasta, jossa ihmiset ei ole ystävällisiä.) Olenkin kuullut radiossa ja ympärilläni Italiassa sanottavan, että jos halaut olla ystävällsiten Italialaisten ympäröimänä, mene Firenzeen! Ja vakuutan että se on totta. Koirilla on ihan erityisasema Firenzessä, siitä voisi kirjoittaa ihan oman tarinansa. Sanonkin aina opskelija kavereilleni Firenzessä, kun kysyvät mitä pidän firenzeläisistä, että firenzeläiset on ihania ja jopa koirat heillä on ihania.

Itse oon asustellut reilun vuoden Firenzessä ja matkustellut paljon ympäri Italiaa noin muutenkin ja ei kyllä ole juuri poikkipuolista sanottavaa Italialaisista... Samanlaiseen avuliaisuuden ja auttamisen halun määrään en ole kyllä koskaan törmännyt muualla. Kielen opettelu on erittäin kannustavaa, kun riittää että sanoo ciao niin italialainen alkaa jo kehumaan kielitaitoa... (Taustalla lienee se, ettei vasta puoli ymmärrä sanaakaan englantia...)

Äärimmäisin tapaus lienee Milanosta:
muistaisin jonkin kerran sattuneen siten, että olimme matkalla perheeni kanssa paikallisen ystävän luokse, mutta eksyimme tai emme vain löytäneet kohdetta. Äitini, joka oli kuskina kysäisi eräältä mopokuskilta missä paikka sijaitsee... neuvojen sijaan kaveri lähti opastamaan meitä Milanon halki liki 5 km matkan joitain pikkuteitä mopollaan oikeaan kohteeseen...

Luulen, että ennen kaikkea italiankielen taito on avain onneen.

Ainoat negatiiviset kokemukset löytynevät Pulian maakunnasta, jossa parin ravintolan epärehellisyys oli pikkasen erikoista. Toisaalta oli meillä yksi paikallinen ystävä, jonka kaverilla oli tapana lähteä Napoliin lomalle, jotta pääsee kokemaan paikallisten huiputusyritykset: kutsui sitä taiteeksi. :)

Olipa mukavaa lukea asiallisia tekstejä ja kommentteja, kerrankin!

Olen itse asunut Italiassa vuosia ja tykkäsin olla siellä.(Siciliassa)
Muutin takaisin,koska halusin työhön ja siellä ei ollut minulle sopivaa työtä.
Olin silloin aviossa italialaisen kanssa,joka kesti 27 vuotta miehen kuolemaan asti.

Hyvät ihmiset,älkää arvioiko lyhyen tuntemuksen perusteella italilaisia!!Minun mielestä juuri Etelä-Italia on kaikkein ystävällisin alue.Tosin olen kokenut heidät.

Kävin viime keväänä muistelemassa rakkaita paikkoja siellä.Katsokaa suomalaiset itseänne,ennenkuin aloitatte arvostelemaan.On sanottu,että suomalaiset ovat maailman huonoin kanssa kommunikoinnissa.
Rakastan Italiaa ja italialaisia.Tutto bene.

johtuu joillain se ä ja ö-kirjainten käyttämättä jättäminen?????!!!!!
"Joo paasiaisena soin mammia niin paljon, etta maha meinasi rajahtaa xD..."
Vatipäisin netti-ilmiö perkele!!!!!

Te kaikki menette sinne vain samaan tummaa kyrpää! Häpeäisitte!!!! Kun sinne on kaadettu miljradeja sotaorvoille kuuluvie rahoja, niin jokaisen kunniansa tuntevan Suoemlaisen on suljettävä namaan mokomia!!!

Jos olet muualta Suomesta kotoisin ja muutat Helsinkiin se on kuin jääkaappi lähes pakastin kylmyydessään. Kokemusta on.
Samahan se on muuallakin maailmassa, suurkaupungeissa ihmiset ovat tylyjä. Jos sinulla on mahdollisuus muuta pikkupaikkakunnalle siellä Italiassa voit yllättyä miten erilaisia ihmiset ovat. Sekä opettele se kieli. Noin 5 vuotta kun asut puhut kieltä ja sisäistät jo kulttuurinkin.
Itse asuin vuosia Kreikassa ja siellä ihmiset olivat aika ystävällisiä niin pääkaupungissa vaikka asuinkin. Jossain kauempana ehkä vielä mukavampia.
Olin kyllä aika paljon tekemisissä miehen suvun kanssa.
Kreikasta käsin kävin joskus Italiassa ja täytyy sanoa että eroa oli kyllä roomalaiset olivat tylympiä. Mutten kyllä osannut kieltäkäään.
Mutta älä lannistu, tee mitä pystyt ja anna italialaisille mahdollisuus.

Kaverini asui 15v putkeen Italiassa.Kun hän palasi pysyvästi Suomeen, ettei voi tulla miljoonien mustalaisen kanssa toimeen kun ei meinaa pärjätä nykyisessäkään kotikaupungissa vaikka mustalaisia on siellä vaan sadoittain. Kenenkään puheisiin ei voi luotta eikä kukaan ole täysin rehti Italiassa kuulemma.

fsfvfgvegfbe

Risteykset ovat lelumaassa kuin lasten automatosta tempaistuja. Apinoita on mukavampi katsella eläintarhassa kuin autonratissa. Kun Italiassa ajelee autolla niinei jää epäselväksi miksi Italialaiset maksavat Suomalaisille miljoonia kilpa-auton ajamisesta. Junakyyti on Italiassa hyvin järkevä valinta.

Itse asustelin vuoden Torinossa ja voin sanoa että ihmiset olivat todella ystävällisiä. Paikkahan ei ole kovin turistinen ja englantia ei paljoa puhuttu. Alkuun en puhunut sanaakaan italiaa mutta esim. kaupoissa ja ravintoloissa asioidessa paikalliset jaksoivat selittää minulle Italiaksi useita kertoja (tämä auttoi asiointisanaston kehittämisessä huomattavasti) eivätkä oikeastaan koskaan nyrpistyneet siitä etten ymmärtänyt ja jos muuten ei tullut selvyyttä niin elekielellä asiointi onnistui viimeistään. Liikennekkin on leppoisaa kun saa ja tarvii silloin tällöin hieman "impovisoida". Sehän tuo vaan mukavaa vaihtelua autolla ajoon. :)

En ole yllättynyt. Kaverini asui Italian suurkaupungeissa 20 vuotta ja hän aina puhui, kuinka Italialaiset ovat rasistisia. Ei saanut yhtään italialaista ystävää, asui kyllä italialaisen miehen kanssa. Itse olen matkustellut paljon Italiassa ja olen viihtynyt, mutta en kyllä itse muuttaisi Italiaan kaverin kokemusten takia. Siellä on niin pirun kylmäkin talvella!

Roomassa käy joka vuosi noin 6 miljoonaa turistia suhteellisen pienellä alueella. Historiallisten monumenttien takia metroa ei voi rakentaa, joten liikenne on hankala ja hidas. Tiber -joki vielä jakaa kaupungin kahtia, mikä entisestään hankaloittaa kulkemista.

Uskoisin, että roomalaiset ovat melkoisen kyllästyneitä kaikkialla parveileviin, kaupat, ravintolat, bussit, kadut ja torit täyttäviin kieltä osaamattomiin ulkomaalaisiin.

Turistit eivät välitä roomalaisista. He ovat lomalla kun roomalaiset käyvät töissä ja yrittävät elää arkielämäänsä. Kyllä sinäkin olisit, jos seisoisit joka päivä tulikuumassa työmatkabussissa jonkun matkalaukut varpaillasi, odottaisit lounastasi 25 minuuttia puolen tunnin ruokatauosta ja kotimatkalla yrittäisit vastailla huonolla englannilla ainakin sadannen pariskunnan kysymyksiin, miten pääsee Pietarin kirkolle, minä päivinä se on auki ja mihin aikaan jne jne jne. Viikolla kuuntelisit yöt kun turistit huutavat kaduilla kännissä aamuöille.

Ulkomaalaisena samastut turistiksi niin kauan kun opit kielen kunnolla. Itse osasin vain vähän italiaa, mutta yritin puhua ja minuun suhtauduttiin erittäin myönteisesti Roomassa.

Arvostelemalla roomalaisia et ainakaan pääse tavoitteeseen.

"Arvosta toisia":lle

Sinänsä ihan kiintoisia pointteja ja realistista näkökulmaa. Toisaalta Roomassa turisteilee myös paljon italialaisia ja mitä tulee metelin pitoon, niin matkailevat italilaiset ovat kyllä yksiä äänekkäimpiä eri majapaikoissa.

Itsellä italialaisita pääsääntöisesti myönteisiä kokemuksia, niin matkoilla kuin kollegoina Suomessa. Karrostalonaapureina ja varsinkin vaatimattomammin eritetyssä talossa tosin riskeeraisi olla haasteellista asua italialaisten keskellä.

"La dolce vita":lle. Ystäväsi kokemus on hänen omakohtainen kokemus josta ei voi eikä tule vetään yleistäviä johtopäätöksiä.

Italialian kulttuuri ja mentaliteetti poikkeaa niin paljon suomalaisesta, että osalla suomalaisista voi hyvinkin tulla vakavia sopeutumisvaikeuksia. Mitä sitten olisi sanottava niistä suomalaisista, jotka ovat kotiutneet hyvin Italiaan ja ajan kanssa myös rakentaneet hyviä ja kestäviä imissuhteita? Osalla nuo ystävyyssuhteet pitävät edelleen vaikka ovat muuttaneet takaisin Suomeen, eli kestävät myös etäisyyttä.

Ylipäätään ihmissuhdetaidot ovat yksilöllisiä, joskin en luonnollista miten joku omasta persoonastaan lähtien voi sopeutua paremmin ja luontevammin yhteen maahan / kulttuuriin kuin johonkin toiseen.

On tietekin harmillista viettää 20-vuotta elämästään maassa jossa ei ole ystävyyssuhteita saanut luotua ja voimatta kantaa tuosta ajasta ihmissuhteiltaan positiivisiä muistoja. Valitettavasti monikin lähtee latinomaihin romanssien perässä aivan liian nuorina ja henkis-tunneperäisestikin liian keskenkasvuisina.

Tosin osa suomalaisista on hyvin yksinäisiä kotimaassaan Suomessakin omaamatta hyviä ja aitoja ystävyyssuheita. Monikin asia on hyvin yksilöllistä elämänkokemukseltaan.