Raija katsoi kameraan ja otti kasvoilleen tavallisen ankaran huolestuneen ilmeensä. ”Ja tämä mies jonka kuvia näitte turvakameran tallentamana on epäilty paitsi tästä pankkiryöstöstä myöskin kidnappauksista täällä Tampereen alueella. Hän on kaapannut naisia mukaansa tummaan jenkki-tyyppiseen isoon pakettiautoon!” Raija kääntyi toiseen kameraan ja hymyili sitten. ”Tässä nämä kaikki tältä kerralta, näkemiin ensiviikkoon, jolloin käsittelemme kaivinkonevarkauksien sarjaa Pyhtäällä.”
”Ja poikki!”, ohjaajan ääni kuului studiossa. ”Puuh!”, Raija huokaisi, vetäen sormillaan lyhyet punertavat hiuksensa otsaltaan. ”Menikö se hyvin, vähän sönkötin sen yhden somalin sukunimen kanssa aikaisemmin. Pitäiskö ottaa uusiksi?” ”Ihan okei se oli, kuka tahansa sönköttäisi niitten nimien kanssa! Pannaan purkkiin!” ”Hyvä on, nyt tämä tyttö lähtee bisselle, tuleeko kukaan mukaan?”
Ainahan sitä vapaaehtoisia löytyi, joukko iloisesti rupattelevia tv-ihmisiä tunkeutui taksiin hetken kuluttua. Kova-äänisesti puliseva joukko ei ollenkaan huomannut että heitä seurattiin. Kun taksi pysähtyi pubin ovelle ja pyylevä ovimikko piti raskasta puuovea auki seurueelle, kukaan ei kiinnittänyt huomiota suureen tummaan pakettiautoon joka pysähtyi puun varjoon vähän kauempana.
Oli myöhäinen iltapäivä, pubi oli jo pullollaan janoista tuulipukukansaa. Julkkiksen oikeudella Raija järjesti nopeasti istumapaikat kaikille seurueessa. Lämmin kesäpäivä oli saanut porukan janoiseksi, muutama ylivirkistynyt ihailija kävi välillä sössöttämässä jotain, mutta ohjattiin hienotuneisesti sivuun muitten toimesta. Kylläpä se kylmä kalja sitten maistuikin! Raija hörppäsi jo kolmattaan ennenkuin itsekään huomasi.
Hän huomasi miesten ihailevan tuijotuksen, hänen hoikat, tummien sukkien verhoamat säärensä pääsivät hyvin oikeuksiinsa lyhyessä hameessa. Hän vilkuili salaa puoliksisuljettujen luomien alta kuinka häntä katseltiin, heilautti säärtään toisen päälle ja seurasi yleisön reaktiota, stay-upsien reuna oli melkein näkösällä…
Raija häpsähti hereille ajatuksistaan, joku seurueesta oli kysynyt häneltä jotain. ”Siis tämä pankkiryöstäjä ja kidnappaaja, eikö hänestä tosiaan ole mitään tuntomerkkejä?”, joku toimittaja kyseli. ”Hän on ollut naamioitunut koko ajan, sekä pankissa että naisia napatessaan. Nämä naiset eivät ole pystyneet antamaan muita tuntomerkkejä kuin että hän on ollut erittäin hyvin treenattu ja…” Raija kumartui pöydän ylle alentaen ääntänsä : ”…sitäpaitsi hänellä on erittäin suuri kalu!”.
Seurue remahti nauruun, uteli lisää. Raija nauroi heleästi: ”Juu, naiset ovat kaikki kertoneet että miehellä oli tosiaan mahtikanki. Kukaan kidnapatuista ei oikeastaan ollut halunnut tehdä poliisi-ilmoitusta jälkeenpäin, kaikki olivat olleet yhtä mieltä siitä että heitä oli kohdeltu erittäin hyvin…” ”Tämä sana: ”Kohtelu” on just nyt saanut aivan uuden merkityksen!”, eräs joukon naisista kikatti. Tilattiin uusi kierros bisseä pöytään, Raija nousi ja käveli hiukan horjuen naisten vessaa kohti.
Hame lanteilla ja tangat nilkoissa hän sitten istui pytyllä ja hihitteli hiukan itsekseen. ”Kohtelu, jaa-a, niinkin sen voi sanoa…! Mistäs sitä saisi itselleen vähän suurta ja kovaa, kerrankin …”
Ilta oli jo myöhä kun seurue kovaäänisenä purkautui ulos pubin ovesta. Sinnä sitä sitten annettiin poskisuudelmia puolelle sun toiselle, tilailtiin taksia ja metelöitiin. Raija huikkasi muille että kävelisi, täytyi saada vähän happea…Hänen korkeat korkonsa kopisivat asfaltilla, hän huojahteli vähän sinne sun tänne, taisi tulla ainakin yksi bisse liikaa! Hirveä pissahätä sitäpaitsi…Raija vilkaisi vaivihkaa ympärilleen.
Ketään ei näyttänyt olevan lähimailla. Hän käveli nopeasti viereisen puistikon hämyyn, kahden pensaan väliin ja nosti hameensa ylös. Pikkutangat pois, hän työnsi ne käsilaukkuunsa. Helpottuneesti ähkäisten hän antoi lorottaa, tasapainoillen kyykyssä kengän korkojen painuessa pehmeään nurmikkoon. ”Kusta tulee kuin olis osia pois!”, hän hihitteli itsekseen.
Pensaissa räsähti jotain, hän käännähti nopeasti kaatuen selälleen nurmikolle. Silmissä musteni, joku oli painanut jonkun vaatteen hänen päähänsä. Raijan kädet sidottiin nopeasti ja hänet kannettiin pois. Kaikki tämä tapahtui niin nopeasti ettei hän ehtinyt edes kirkaista. Hänet laskettiin pehmeälle alustalle ja sitten lyötiin auton ovi kiinni. Kuului suuren vahvan moottorin ääntä.
Raija huusi pakokauhun vallassa, mutta ketään ei ollut häntä kuulemassa. Herrajumala, sen täytyi olla juuri se kidnappaaja josta oli tänään puhuttu…Kauhusta väristen Raija vetäytyi kerälle auton lattialle. Pitkän ajan päästä auto pysähtyi, hänet nostettiin ulos, kannettiin vähän matkaa. Hän yritti huutaa, matala miesääni tokaisi: ”Huuda vain, kukaan ei kuule!”
Hänet laskettiin pehmeälle alustalle, hänen vastustelevat kätensä ja jalkansa vedettiin erilleen ja sidottiin. Vaate hänen kasvoiltaan vedettiin pois. Raija makasi leveällä sängyllä, kirkkaassa lampunpaisteessa, raajat sidottuina sängyntolppiin. Hän nosti päätään, katseli ympärilleen silmiään räpytellen, lyhyt tukka pörrössä. ”Hei, päästä minut, niin ei sitten tule juttua, jooko?” Mies tuli lähemmäksi, tumma tuulipuku päällä, musta hiihtonaamio kasvoilla. Silmät naamion aukoissa välähtelivät, suu vetäytyi hymyyn, valkoiset hampaat välähtelivät. ”Luulenpa ettei juttua tule kumminkaan!” Raija yritti nähdä kirkkaan lampun valopiirin ulkopuolelle, mutta kaikki peittyi mustuuteen, he olivat jossain suuressa huoneessa, ehkä autotallissa.
Mies istuutui sängylle Raijan viereen, ojensi kätensä ja alkoi avata tämän puseron nappeja. ”Ei,älä, eikö me voida sopia, jooko?”, nainen sopotti, yrittäen vääntäytyä pois. Miehen sormet aukaisivat puseronnapit, pienet pystyt rinnat liivien peitossa tulivat näkyviin. Mies veti kupinreunan alas ja otti pystyn nännin pienen pihan keskellä sormiensa väliin. Hän pyöritti kevyesti sormellaan ympäri ja se jäykistyi pieneksi rusinaksi. ”Eiiii…”, Raija valitti, kääntäen päätään pois. Mies hymyili ja veti myös toisen kupin alas, toinen nänneistä oli jo kova…
”Sinun rintasi ovat herkät, pitävät kosketuksesta…”, mies myhäili. Hän kumartui ja imaisi kovan rusinan suuhunsa, pyörittäen kieltään ympäri. Raija kamppaili vimmatusti vastaan, yrittäen pyörittää itseään pois miehen läheltä. ”Mutta mitä näenkään, sinullahan ei ole laisinkaan pikkuhousuja jalassa!”.
Raijan kamppaillessa oli hänen lyhyt hameensa noussut rullalle hänen lanteilleen, stay-upsien yllä paistoi valkoinen iho, sitten hänen synkeänmusta tuuhea häpytupsunsa. Herrajumala, hän oli ottanut pikkarit pois pissalla ollessaan..! Nainen punastui pioninpunaiseksi. Mies kumartui katsomaan lähempää. ”Hienoa, olet ajellut sitä…!” Raija oli ajanut karvat toissapäivänä, jättänyt vain kiharan mustan tupsun hävyn yläpuolelle, kuten aina…
Mies kumartui ja painoi suudelman Raijan hävylle. Tämä yritti vääntäytyä alta pois, mutta mies nousi ylös leveästi hymyillen. ”Mmmm…niin siloinen,ja pornotupsu vielä! Hyvännäköistä se on!”
Mies nousi ylös ja käveli Raijan jalkopäähän, seisoi siinä tovin katsellen häntä. Nainen yritti puristaa jalkojaan yhteen, peittää itseään miehen katseilta. ”Olet kiihoittavan näköinen...!” Mies nousi polvilleen sängylle Raijan jalkojen väliin, työnsi kätensä naisen takapuolen alle ja kumartui alas. ”Eiiii!”, Raija heitteli lanteitaan, yrittäen välttyä miehen aikeilta. Tukeva ote naisen pyllyllä mies nosti Raijan lantiot ylös ja painoi huulensa hävylle. Hän nuoli hitaasti, rauhalliseen tahtiin, pitkin paljaita huulia, antaen kielensä painua sisään vähän matkaa joka kerralla. Raija kamppaili vastaan, heiluttaen lanteitaan. Mies puristi suurilla kourillaan kiinni pyöreistä jännittyneistä pyllynposkista ja jatkoi rytmikästä hidasta syvää nuolemistaan.
Nainen taisteli vastaan lanteitaan heiluttaen, hän huusi: ”Ei,ei,ei..” Lanteet heiluivat nyt nykien, kuin miehen kielen tahdissa. Miehen kieli nuoli hitaasti painaen juuri tupsun alta ja nainen sulki silmänsä, huohotti ja jännittyi kaarelle, huutaen posket punaisena, silmät suurina, lyhyet hiukset pörrössä. ”Oh-oh-oh-ohhhhh!”, Raija huusi nytkyen, hitaasti herpautuen. Mies nosti huulensa naisen hävyltä. Se oli märkä, niljakas, häpyhuulet olivat turvonneet…
Raija makasi sängyllä henkeä haukkoen. Mies nousi ylös seisomaan ja veti housunsa pois. Nainen virkosi ja katsoi. Hän kirkaisi silmät pyöreinä. Miehen mela oli valtava, puoliseisokissakin. Kuin pienempi pesäpallomaila, suuri pyöreä tatti sen päässä kuin jouluomena. Mies tarttui suonikkaaseen varteen ja puristi, kalu nousi hitaasti sykkien seisontaan.
Raija tuijotti silmiään uskomatta. ”Ei voi olla totta!” Mies käveli sängyn pääpuoleen ja nousi polvilleen seisomaan Raijan kasvojen vierelle. Hän ohjasi turpean kalun pään naisen huulille, tämä pudisti päätään, silmät kuin pakotietä etsien. Miehen käsi nousi Raijan hiuksiiin ja painoi tämän pään sykkivälle kalulle. Raijan kuuma hengitys sai sen turpoamaan entisestään. Nainen nuolaisi varovasti kielensä päällä, mies murahti tyytyväisenä.
Mies ohjasi Raijan nuolevaa kieltä ympäri kaluaan, kunnes hän painoi paksun tatin suoraan naisen huulille ja työntyi vähän matkaa sisään. Raija pyöritti silmiään, ynisi nenän kautta ja levitti suutaan apposen avoimeksi. Koko valtava tatti oli hänen suussaan, pullistaen posket äärimmilleen. Miehen suuret sormet olivat hakeutuneet hänen litimärälle hävylleen, liukuivat liisteisen hävyn päällä, levittäen kosteutta joka puolelle.
Suuri sykkivä kalu Raijan suussa liukui vähän matkaa edestaas, miehen käsi ohjasi häntä nyökkivään tahtiin. Nainen imi posket lommolla. Miehen sormet liukkaassa hävyssä liukuivat nyt rytmikkäästi sisään ja ulos, Raijan lantiot nousivat aaltoillen niitä vastaanottamaan. Valtava tatti liukui Raijan nielussa, hän puuskutti kovaa nenän kautta. Mies vetäisi kalunsa Raijan hamuilevien huulten välistä, nousi ylös ja kaveli valtaisa kalu pystyssä keinuen sängyn jalkopäähän. Hän irrotti Raijan jalkoja pitelevät köydet ja nosti naisen jalat levälleen, taivuttean polvet taakse kohti rintakehää. Turvonnut häpy oli avoin miehen edessä, valkoiset pyöreät reidet tärisivät.
Mies ohjasi sykkivän kalunsa Raijan hävylle ja painoi itseään sisään hitaasti. Suonikas tanko painui litisevän märkään häpyyn sentti sentiltä. Nainen puuskutti ja huohotti, heitellen päätään puolelta toiselle. Mies nojautui eteenpäin käsiensä varaan ja lantioitaan heilauttaen tunkeutui syvälle, kahvaa myöten äärimmilleen venyneeseen häpyyn. Raija huusi, nytkyttäen lantioitaan, vetäen jalkojaan taaksepäin.
Mies alkoi rytmikkään liikunnan litisevässä hävyssä, Raija uikutti ja huohotti, mies kiihdytti tahtiaan. Painoi Raijan jalat kokonaan taakse ja alkoi polkea kuin tulpatonta mopoa, villiin tahtiin. Raijan silmät olivat appoisen auki, hän huusi…
Litisevä ääni täytti huoneen, Raijan huuto oli vaimennut kovaksi huohotukseksi, mies takoi itseään naiseen kuin pajavasara. Raija nikotteli: ”T-t-t-tulee, se tulee,tulee!” Hänen päänsä painui rintaa vasten ja sitten taas takaisin, hän nytkähteli lanteitaan miestä vasten nytkyttäen ja herpautui sitten aaltoillen. Mies työntyi syvälle naiseen vielä muutamia kertoja ja vetäisi sitten kalunsa lurpsahtaen naisesta. Se ruiskutti nesteensä kerta kerran jälkeen Raijan vatsalle, rinnoille ja kasvoille.
”Ja poikki!”, ohjaajan ääni kuului studiossa. ”Puuh!”, Raija huokaisi, vetäen sormillaan lyhyet punertavat hiuksensa otsaltaan. ”Menikö se hyvin, vähän sönkötin sen yhden somalin sukunimen kanssa aikaisemmin. Pitäiskö ottaa uusiksi?” ”Ihan okei se oli, kuka tahansa sönköttäisi niitten nimien kanssa! Pannaan purkkiin!” ”Hyvä on, nyt tämä tyttö lähtee bisselle, tuleeko kukaan mukaan?”
Ainahan sitä vapaaehtoisia löytyi, joukko iloisesti rupattelevia tv-ihmisiä tunkeutui taksiin hetken kuluttua. Kova-äänisesti puliseva joukko ei ollenkaan huomannut että heitä seurattiin. Kun taksi pysähtyi pubin ovelle ja pyylevä ovimikko piti raskasta puuovea auki seurueelle, kukaan ei kiinnittänyt huomiota suureen tummaan pakettiautoon joka pysähtyi puun varjoon vähän kauempana.
Oli myöhäinen iltapäivä, pubi oli jo pullollaan janoista tuulipukukansaa. Julkkiksen oikeudella Raija järjesti nopeasti istumapaikat kaikille seurueessa. Lämmin kesäpäivä oli saanut porukan janoiseksi, muutama ylivirkistynyt ihailija kävi välillä sössöttämässä jotain, mutta ohjattiin hienotuneisesti sivuun muitten toimesta. Kylläpä se kylmä kalja sitten maistuikin! Raija hörppäsi jo kolmattaan ennenkuin itsekään huomasi.
Hän huomasi miesten ihailevan tuijotuksen, hänen hoikat, tummien sukkien verhoamat säärensä pääsivät hyvin oikeuksiinsa lyhyessä hameessa. Hän vilkuili salaa puoliksisuljettujen luomien alta kuinka häntä katseltiin, heilautti säärtään toisen päälle ja seurasi yleisön reaktiota, stay-upsien reuna oli melkein näkösällä…
Raija häpsähti hereille ajatuksistaan, joku seurueesta oli kysynyt häneltä jotain. ”Siis tämä pankkiryöstäjä ja kidnappaaja, eikö hänestä tosiaan ole mitään tuntomerkkejä?”, joku toimittaja kyseli. ”Hän on ollut naamioitunut koko ajan, sekä pankissa että naisia napatessaan. Nämä naiset eivät ole pystyneet antamaan muita tuntomerkkejä kuin että hän on ollut erittäin hyvin treenattu ja…” Raija kumartui pöydän ylle alentaen ääntänsä : ”…sitäpaitsi hänellä on erittäin suuri kalu!”.
Seurue remahti nauruun, uteli lisää. Raija nauroi heleästi: ”Juu, naiset ovat kaikki kertoneet että miehellä oli tosiaan mahtikanki. Kukaan kidnapatuista ei oikeastaan ollut halunnut tehdä poliisi-ilmoitusta jälkeenpäin, kaikki olivat olleet yhtä mieltä siitä että heitä oli kohdeltu erittäin hyvin…” ”Tämä sana: ”Kohtelu” on just nyt saanut aivan uuden merkityksen!”, eräs joukon naisista kikatti. Tilattiin uusi kierros bisseä pöytään, Raija nousi ja käveli hiukan horjuen naisten vessaa kohti.
Hame lanteilla ja tangat nilkoissa hän sitten istui pytyllä ja hihitteli hiukan itsekseen. ”Kohtelu, jaa-a, niinkin sen voi sanoa…! Mistäs sitä saisi itselleen vähän suurta ja kovaa, kerrankin …”
Ilta oli jo myöhä kun seurue kovaäänisenä purkautui ulos pubin ovesta. Sinnä sitä sitten annettiin poskisuudelmia puolelle sun toiselle, tilailtiin taksia ja metelöitiin. Raija huikkasi muille että kävelisi, täytyi saada vähän happea…Hänen korkeat korkonsa kopisivat asfaltilla, hän huojahteli vähän sinne sun tänne, taisi tulla ainakin yksi bisse liikaa! Hirveä pissahätä sitäpaitsi…Raija vilkaisi vaivihkaa ympärilleen.
Ketään ei näyttänyt olevan lähimailla. Hän käveli nopeasti viereisen puistikon hämyyn, kahden pensaan väliin ja nosti hameensa ylös. Pikkutangat pois, hän työnsi ne käsilaukkuunsa. Helpottuneesti ähkäisten hän antoi lorottaa, tasapainoillen kyykyssä kengän korkojen painuessa pehmeään nurmikkoon. ”Kusta tulee kuin olis osia pois!”, hän hihitteli itsekseen.
Pensaissa räsähti jotain, hän käännähti nopeasti kaatuen selälleen nurmikolle. Silmissä musteni, joku oli painanut jonkun vaatteen hänen päähänsä. Raijan kädet sidottiin nopeasti ja hänet kannettiin pois. Kaikki tämä tapahtui niin nopeasti ettei hän ehtinyt edes kirkaista. Hänet laskettiin pehmeälle alustalle ja sitten lyötiin auton ovi kiinni. Kuului suuren vahvan moottorin ääntä.
Raija huusi pakokauhun vallassa, mutta ketään ei ollut häntä kuulemassa. Herrajumala, sen täytyi olla juuri se kidnappaaja josta oli tänään puhuttu…Kauhusta väristen Raija vetäytyi kerälle auton lattialle. Pitkän ajan päästä auto pysähtyi, hänet nostettiin ulos, kannettiin vähän matkaa. Hän yritti huutaa, matala miesääni tokaisi: ”Huuda vain, kukaan ei kuule!”
Hänet laskettiin pehmeälle alustalle, hänen vastustelevat kätensä ja jalkansa vedettiin erilleen ja sidottiin. Vaate hänen kasvoiltaan vedettiin pois. Raija makasi leveällä sängyllä, kirkkaassa lampunpaisteessa, raajat sidottuina sängyntolppiin. Hän nosti päätään, katseli ympärilleen silmiään räpytellen, lyhyt tukka pörrössä. ”Hei, päästä minut, niin ei sitten tule juttua, jooko?” Mies tuli lähemmäksi, tumma tuulipuku päällä, musta hiihtonaamio kasvoilla. Silmät naamion aukoissa välähtelivät, suu vetäytyi hymyyn, valkoiset hampaat välähtelivät. ”Luulenpa ettei juttua tule kumminkaan!” Raija yritti nähdä kirkkaan lampun valopiirin ulkopuolelle, mutta kaikki peittyi mustuuteen, he olivat jossain suuressa huoneessa, ehkä autotallissa.
Mies istuutui sängylle Raijan viereen, ojensi kätensä ja alkoi avata tämän puseron nappeja. ”Ei,älä, eikö me voida sopia, jooko?”, nainen sopotti, yrittäen vääntäytyä pois. Miehen sormet aukaisivat puseronnapit, pienet pystyt rinnat liivien peitossa tulivat näkyviin. Mies veti kupinreunan alas ja otti pystyn nännin pienen pihan keskellä sormiensa väliin. Hän pyöritti kevyesti sormellaan ympäri ja se jäykistyi pieneksi rusinaksi. ”Eiiii…”, Raija valitti, kääntäen päätään pois. Mies hymyili ja veti myös toisen kupin alas, toinen nänneistä oli jo kova…
”Sinun rintasi ovat herkät, pitävät kosketuksesta…”, mies myhäili. Hän kumartui ja imaisi kovan rusinan suuhunsa, pyörittäen kieltään ympäri. Raija kamppaili vimmatusti vastaan, yrittäen pyörittää itseään pois miehen läheltä. ”Mutta mitä näenkään, sinullahan ei ole laisinkaan pikkuhousuja jalassa!”.
Raijan kamppaillessa oli hänen lyhyt hameensa noussut rullalle hänen lanteilleen, stay-upsien yllä paistoi valkoinen iho, sitten hänen synkeänmusta tuuhea häpytupsunsa. Herrajumala, hän oli ottanut pikkarit pois pissalla ollessaan..! Nainen punastui pioninpunaiseksi. Mies kumartui katsomaan lähempää. ”Hienoa, olet ajellut sitä…!” Raija oli ajanut karvat toissapäivänä, jättänyt vain kiharan mustan tupsun hävyn yläpuolelle, kuten aina…
Mies kumartui ja painoi suudelman Raijan hävylle. Tämä yritti vääntäytyä alta pois, mutta mies nousi ylös leveästi hymyillen. ”Mmmm…niin siloinen,ja pornotupsu vielä! Hyvännäköistä se on!”
Mies nousi ylös ja käveli Raijan jalkopäähän, seisoi siinä tovin katsellen häntä. Nainen yritti puristaa jalkojaan yhteen, peittää itseään miehen katseilta. ”Olet kiihoittavan näköinen...!” Mies nousi polvilleen sängylle Raijan jalkojen väliin, työnsi kätensä naisen takapuolen alle ja kumartui alas. ”Eiiii!”, Raija heitteli lanteitaan, yrittäen välttyä miehen aikeilta. Tukeva ote naisen pyllyllä mies nosti Raijan lantiot ylös ja painoi huulensa hävylle. Hän nuoli hitaasti, rauhalliseen tahtiin, pitkin paljaita huulia, antaen kielensä painua sisään vähän matkaa joka kerralla. Raija kamppaili vastaan, heiluttaen lanteitaan. Mies puristi suurilla kourillaan kiinni pyöreistä jännittyneistä pyllynposkista ja jatkoi rytmikästä hidasta syvää nuolemistaan.
Nainen taisteli vastaan lanteitaan heiluttaen, hän huusi: ”Ei,ei,ei..” Lanteet heiluivat nyt nykien, kuin miehen kielen tahdissa. Miehen kieli nuoli hitaasti painaen juuri tupsun alta ja nainen sulki silmänsä, huohotti ja jännittyi kaarelle, huutaen posket punaisena, silmät suurina, lyhyet hiukset pörrössä. ”Oh-oh-oh-ohhhhh!”, Raija huusi nytkyen, hitaasti herpautuen. Mies nosti huulensa naisen hävyltä. Se oli märkä, niljakas, häpyhuulet olivat turvonneet…
Raija makasi sängyllä henkeä haukkoen. Mies nousi ylös seisomaan ja veti housunsa pois. Nainen virkosi ja katsoi. Hän kirkaisi silmät pyöreinä. Miehen mela oli valtava, puoliseisokissakin. Kuin pienempi pesäpallomaila, suuri pyöreä tatti sen päässä kuin jouluomena. Mies tarttui suonikkaaseen varteen ja puristi, kalu nousi hitaasti sykkien seisontaan.
Raija tuijotti silmiään uskomatta. ”Ei voi olla totta!” Mies käveli sängyn pääpuoleen ja nousi polvilleen seisomaan Raijan kasvojen vierelle. Hän ohjasi turpean kalun pään naisen huulille, tämä pudisti päätään, silmät kuin pakotietä etsien. Miehen käsi nousi Raijan hiuksiiin ja painoi tämän pään sykkivälle kalulle. Raijan kuuma hengitys sai sen turpoamaan entisestään. Nainen nuolaisi varovasti kielensä päällä, mies murahti tyytyväisenä.
Mies ohjasi Raijan nuolevaa kieltä ympäri kaluaan, kunnes hän painoi paksun tatin suoraan naisen huulille ja työntyi vähän matkaa sisään. Raija pyöritti silmiään, ynisi nenän kautta ja levitti suutaan apposen avoimeksi. Koko valtava tatti oli hänen suussaan, pullistaen posket äärimmilleen. Miehen suuret sormet olivat hakeutuneet hänen litimärälle hävylleen, liukuivat liisteisen hävyn päällä, levittäen kosteutta joka puolelle.
Suuri sykkivä kalu Raijan suussa liukui vähän matkaa edestaas, miehen käsi ohjasi häntä nyökkivään tahtiin. Nainen imi posket lommolla. Miehen sormet liukkaassa hävyssä liukuivat nyt rytmikkäästi sisään ja ulos, Raijan lantiot nousivat aaltoillen niitä vastaanottamaan. Valtava tatti liukui Raijan nielussa, hän puuskutti kovaa nenän kautta. Mies vetäisi kalunsa Raijan hamuilevien huulten välistä, nousi ylös ja kaveli valtaisa kalu pystyssä keinuen sängyn jalkopäähän. Hän irrotti Raijan jalkoja pitelevät köydet ja nosti naisen jalat levälleen, taivuttean polvet taakse kohti rintakehää. Turvonnut häpy oli avoin miehen edessä, valkoiset pyöreät reidet tärisivät.
Mies ohjasi sykkivän kalunsa Raijan hävylle ja painoi itseään sisään hitaasti. Suonikas tanko painui litisevän märkään häpyyn sentti sentiltä. Nainen puuskutti ja huohotti, heitellen päätään puolelta toiselle. Mies nojautui eteenpäin käsiensä varaan ja lantioitaan heilauttaen tunkeutui syvälle, kahvaa myöten äärimmilleen venyneeseen häpyyn. Raija huusi, nytkyttäen lantioitaan, vetäen jalkojaan taaksepäin.
Mies alkoi rytmikkään liikunnan litisevässä hävyssä, Raija uikutti ja huohotti, mies kiihdytti tahtiaan. Painoi Raijan jalat kokonaan taakse ja alkoi polkea kuin tulpatonta mopoa, villiin tahtiin. Raijan silmät olivat appoisen auki, hän huusi…
Litisevä ääni täytti huoneen, Raijan huuto oli vaimennut kovaksi huohotukseksi, mies takoi itseään naiseen kuin pajavasara. Raija nikotteli: ”T-t-t-tulee, se tulee,tulee!” Hänen päänsä painui rintaa vasten ja sitten taas takaisin, hän nytkähteli lanteitaan miestä vasten nytkyttäen ja herpautui sitten aaltoillen. Mies työntyi syvälle naiseen vielä muutamia kertoja ja vetäisi sitten kalunsa lurpsahtaen naisesta. Se ruiskutti nesteensä kerta kerran jälkeen Raijan vatsalle, rinnoille ja kasvoille.
Vastaukset 7
Vanhimmat
...Raijalle itselleen...heh heh.
Aika hyvä fantasia Raija Pöllistä kuten itse häntä kutsun. Toiset nimittävät häntä Raija Selliksi.
Ohjelman nimihän oli "Vasikka Tv".
Vasikoi sinäkin paras kaverisi meille...
No, on siinä hyvät puolensakin kun vaaralliset rikolliset saadaan kiinni...
Mielestäni tämä R. Pölli on aika vastenmielisen oloinen ja teennäinen tyyppi. Kaukana kauniista naisesta.
Emmanuel kirjoita jatkoa ja vaikka myöhemmin lisää naisjulkkiksista. Toimiiiiii!!!
Vaikkapa Päivi Räsäsestä ja Eija Riitta Korholasta.
Halutaan ME!
Emmanuelin tarinat eivät petä ikinä. Lisää, kiitos!!! :)
tässähän melkein punastuu kun niin suitsutetaan...lisää!:-)
Vaikka Sari Tamminen.
Loppui liian lyhyeen. Muuten aika hyvä