Olen pikkuhiljaa tulllut siihen uskoon että itselläni on menossa premenopaussi (oireita mm. muutamilla päivillä sinne tänne heittelehtivät kuukautiset, lihaskipuja, tosi kipeä rinnat nykyisin ennen kuukautisia, aamuhikoilu). Nyt viime ajat olen ollut myös järjettömän itkuherkkä. Toki aika raskaita juttuja on tapahtunut vuoden sisään, mutta mietin millaisia mielialaoireet muilla on? Itse saatan pillahtaa itkuun kun kuuntelen jotain laulua esim. jossa koskettavat sanat (ei yhtään normaalia minua!) ja muutenkin itkeskelen joinain päivinä tosi herkästi, elämä tuntuu raskaalta. Mietin, pitääkö tässä lähteä hakemaan jo jotain mielialalääkettä vai voiko tällainen johtua hormoneista, premenopaussista, voiko tässä vaiheessa vaihdevuosia mielialaoireet olla näin voimakkaat?
Vaihdevuodet ja masennus
kagdaereawr
9805
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tuskaisuus, hikoilu, tulevaisuuden pelko, ärtyneisyys
Tässä näitä omakohtaisesti koettuna.
Mielialan vaihtelu on tyypillistä, aamulla eri fiilis kuin illalla.
Itkuherkkyys väheni loppua kohti, kärsin melkein 10 vuotta.
Pahimmassa vaiheessa on paras käyttää hormoneja.
Mielialalääkkeitä otin vain kun siltä tuntui, silloinkin vain puolet annostuksesta.
Kuulostaa täysin samalta, tulevaisuuden pelko pahin..ahdistus. Alkoiko sinulla nämä jo siinä vaiheessa kun vielä oli kuukautisia vai vasta kun olivat loppuneet?
Ensin tulivat oudot kivut, puristava tunne rintalastan alla. Kuukautisissa ei ollut aluksi mitään poikkeavaa.
Paitsi yhtenä kesänä oli välivuotoja, joskus 43-vuotiaana.
Elämän aikana patoutuneet tunteet tulivat esille itkemisenä, kun aina oli kielletty tunteiden ilmaisu.
Sitten ärtyneisyys, väsymys, hikoilu.
Kaksi viimeistä vuotta kuukautishäiriöitä, nyt ovat loppuneet, hikoilua on vielä.
"Elämän aikana patoutuneet tunteet tulivat esille itkemisenä, kun aina oli kielletty tunteiden ilmaisu" Osut asian ytimeen, juurikin tätä mietin itsekkin. Nyt sitä vissiin sitten märistään kaikkien itkuttomien vuosien itkut putkeen :(. No, pitää nyt koitella kaikki "lempeet keinot" ennenkuin käännyt hormonitohtorin puoleen.
Käännyn..tarkoitin
Minusta entisestä touhulaisesta on tullut "tulehen tuijottaja".......pitäis tehdä sitä ja tätä mutta kun ei saa aikaiseksi kuin vain ne pakolliset kuviot.....
Nyt ainakin ollut aika pahana masennus,aikaansaamatomuus,ahdistuneisuus ym.....vaikka käytän estrenageeliä enkä saanut tänä syksynä kuin 1 menkat aikaseksi terolutilla vaikka 10 pv kk käytän sitä.Täytyypi kait vaihtaa vanhempaa hormonihoitoon tai muuten alan kuolla tässä jo pystyyn........
Olen 50v ja mulla on menkat vielä ihan normaalisti tai normaalisti ja normaalisti, mutta suurin piirtein kolmen viikon aikajanalla tulevat.
Mitään kuumia aaltoja en ole kokenut paitsi henkisesti. Välillä kilahtaa niin raivon ja räyhän puolelle ja välillä heittää taas niin masikselle ettei mitään rajaa.
Monesti siinä ennen menkkoja särkee joka paikkaa, on kauhee kipee olo ja masentaa ihan hurjasti. Sitten kun menkat tulee ja menee niin elämä kirkastuu jälleen.
En ymmärrä tätä tunteitten myrskyä? Gynekologi oli sitä mieltä, ettei vielä kannattais aloittaa mitään estrogeenihoitoa.
Söin hormoneja varhaisiin vaihdevuosiin; vaihdoin pillereistä laastareihin, kierukkaan. Tulos vain 4 vuoden päästä: hormoniriippuvainen rintasyöpä.
Itkeskely estrogeenin laskun oire, samoin alakulo ja kiukkuisuus.