Luin wikipediasta suklaasta ja makeisista. Huomasin, että kaikilla muilla kielillä sitä, mitä suomen kielessä ymmärretään konvehdiksi, kutsutaan pralineksi tai jollain sen muunnelmalla. Mikä mahtaa olla syynä tuohon suomen kielen poikkeavaan termiin?
Konvehti?
suklaakonflikti
8375
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Syynä on latina joko ruotsin tai venäjän tai molempien kautta: konfekt, конфета. Tosin on englannissakin sana confection yms. (ja vanhentunut sana confect).
Suomen sana ”konvehti” on peräisin ruotsin sanasta ”konfekt”, joka on tullut saksan (Konfekt) kautta italiasta (confetti). Erikoista asiassa on lähinnä se, että suomessa sana on erikoistunut merkitsemään suklaapäällysteistä makeista, kun taas muunkieliset vastineet viittaavat myös (ja useammin) sokeripäällysteisiin.
Vielä Nykysuomen sivistyssanakirja kuvaa sanan laaja-alaisena ”sokeri-, suklaamakeinen”. Samansuuntaista saattaa esiintyä uudemmissakin hakuteoksissa; hakuteokset ovat luonteeltaan vanhoillisia. Ja saattaahan sokerimakeisen merkityskin vielä jossain elää.
Muistelen jostain lukeneeni, että sana confectum olisi aluksi tarkoittanut jotakin apteekissa valmistettavaa, mutten viitsi ruveta tarkistelemaan.
Konvehtionaaliset kamppeet pukeneiston edustajille?
konfektionieren, valmistaa, viimeistellä, jälkikäsitellä
Konfektionsartikel, Konfektionsgegenstände, valmiit vaatteet
Konfektionsfabrik, pukinetehdas
Konfektionsgeschäft, valmisvaatekauppa
Konfektionsindustrie, ompeluteollisuus
Konfektpapier, makeistuotepaperi
(MOT Sateka 2.1a saksa-suomi)
Olet ymmärtänyt väärin käsiteltävän sanan. Tässä on puhe makeisesta eikä sanan rinnakkaismerkityksestä.
Kiitos kun kerroit!
Rinnakkaismerkitykset ja sanalliset syrjäpolut kiinnostavat minua monesti puheena olevaa merkitystä enemmän. Ja vain vähän yli viikon kuluttuahan meillä on taas Suomen pukeneiston suurkatselmus, jota miljoonainen rahvas tuijottaa töllöttimistään!
En ole niin hirveästi konvehtien sun muiden makeisten perään. Niitäkin maanisän kahvipöydistä löytynee, vaikkei mikään namusedän perikuva lienekään.
Maanisä? Kuvassa
http://irmako.files.wordpress.com/2009/07/nattaset.jpg
maankuoresta yli 500 metriin kohoavia nisiä näkyy oikein kaksin kappalein.
Joo mutta eikös rinnakkaismerkitykset auta ymmärtämään myös sanan alkuperää? Tässä kovehtitapauksessa saksan käyttö viittaa mielestäni siihen, että sana olisi tarkoittanut valmismakeista siis vastakohtana itse tehdylle.
Praliini näyttäisi sanakirjan mukaan olevan pähkinä- tai mantelitäytteinen suklaa- tai karamellipäällysteinen makeinen. Pähkinä- tai mantelikonvehti siis.