Leski L kuoli 2011, puolisonsa P jo 1975. Heillä oli avio-oikeus, ositusta tai jakoa ei ole tehty. P:n pesässä ei ollut muuta kuin vähäinen määrä irtaimistoa, L omistaa maatilat X, Y ja Z sekä pörssiosakkeita ja rahaa. Osa omaisuudesta kertynyt avioliiton aikana, osa P:n kuoleman jälkeen. Heillä on yhteiset rintaperilliset A, B ja C. P:ltä ei jäänyt testamenttia, L testamenttasi A:lle ja B:lle tilan Y sekä kaiken muun omaisuutensa lapselle C.
Ongelma: Y on arvoltaan vain noin 1/20 X:stä (Z on noin 1/50 X:stä), joten se ei riitä lakiosien maksuun. X on suurin yksittäinen omistus ja sillä on useita rakennuksia ja kaavoitettuja tontteja niin paljon, että niitä riittäisi aivan hyvin kaikille kolmelle, kuitenkin ne on haluttu antaa yhden rohmuta?!? Y:n pystyy kyllä jakamaan kahteen osaan, mutta siellä ei ole tontteja, vain vähän kitukasvuista männikköä ja vanhaa peltoa jossain korvessa. Kuka päättää, miten ja mistä omaisuudessa lakiosat maksetaan?
X:n päärakennus on ollut L:n ja P:n yhteinen koti, saako L testamentata sen siis ketään muuta kuulematta? Eikö ositus pidä tehdä ensin? Saako C lainhuudon tuosta noin vain jos hänellä on esittää testamentti? A ja B haluaisivat perintönsä juuri tuolta rakkaalta kotitilaltaan. Voiko C estää tämän maksamalla lakiosat rahana? Ahne ei haluaisi edes sitä tehdä... Maatalous tiloilla on lopetettu jo joskus 1970-luvulla.
Ongelma: Y on arvoltaan vain noin 1/20 X:stä (Z on noin 1/50 X:stä), joten se ei riitä lakiosien maksuun. X on suurin yksittäinen omistus ja sillä on useita rakennuksia ja kaavoitettuja tontteja niin paljon, että niitä riittäisi aivan hyvin kaikille kolmelle, kuitenkin ne on haluttu antaa yhden rohmuta?!? Y:n pystyy kyllä jakamaan kahteen osaan, mutta siellä ei ole tontteja, vain vähän kitukasvuista männikköä ja vanhaa peltoa jossain korvessa. Kuka päättää, miten ja mistä omaisuudessa lakiosat maksetaan?
X:n päärakennus on ollut L:n ja P:n yhteinen koti, saako L testamentata sen siis ketään muuta kuulematta? Eikö ositus pidä tehdä ensin? Saako C lainhuudon tuosta noin vain jos hänellä on esittää testamentti? A ja B haluaisivat perintönsä juuri tuolta rakkaalta kotitilaltaan. Voiko C estää tämän maksamalla lakiosat rahana? Ahne ei haluaisi edes sitä tehdä... Maatalous tiloilla on lopetettu jo joskus 1970-luvulla.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Edellyttäen, että X:n tilaan ei sovelleta PK 25 lukua, joka koskee jäämistöön kuuluvan maatilan jakamista (ks. linkki)
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#e-24 , vastaan:
>>Eikö ositus pidä tehdä ensin?>X:n päärakennus on ollut L:n ja P:n yhteinen koti, saako L testamentata sen siis ketään muuta kuulematta?>Kuka päättää, miten ja mistä omaisuudessa lakiosat maksetaan?>Saako C lainhuudon tuosta noin vain jos hänellä on esittää testamentti?
Puolisoilla ei ollut avioehtoa, joten heillä lähtökohtaisesti oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Kun kysymys on L:n perintötiloista, perillisen puolison (P) avio-oikeus on saatettu sulkea pois myös L:n vanhempien testamentissa. Jollei tällaista testamenttimääräystäkään ole ollut, tilat kuolinpesien välisessä osituksessa siis lähtökohtaisesti puolitetaan kuolinpesien kesken.
Aika suuri ongelma tässä tapauksessa taitaa olla se, millä omaisuudella tasinko maksetaan. Onko pörssiosakkeita ja rahaa niin paljon, että ne riittävät tasingon maksamiseen?
Avio-oikeudesta vapaan omaisuuden osalta ei tosiaan toimiteta ositusta vaan omaisuuden erottelu. Se tapahtuu kuitenkin samassa määrämuodossa kuin ositus ja tehdään yleensä samalla asiakirjallakin. Käytännössä tuon omaisuuden osalta vain todetaan, että se on avio-oikeudesta vapaata ja kuuluu L:n kuolinpesälle/perillisille.
Kiitos asiantuntevista ja hyödyllisistä vastauksista!
Ei tuo 25 luku voine tulla kyseeseen kun pellot on metsitetty ja maatalous lopetettu niin kauan aikaa sitten.
Tilat ovat kaikki L:n perintötiloja, ja L:n vanhemmat eivät ole kumpikaan tehneet mitään testamentteja. Eikä lahjakirjoja. Mutta nämä tilat on saatu niin että on tehty osittaista perinnönjakoa, jaon korjausta, uusjakoa, halkomista, osuuksien lunastuksia ym. niin paljon että aivan mahdotan saada tietoa kuka on omistanut mitäkin ja milloin! L:n sisarukset on kyllä jo lunastettu pois. Toinen L:n vanhemmista LP kuoli joskus 1960-luvun alussa, toinen LL vasta P:n kuoleman jälkeen (mutta ennen L:än kuolemaa). Onko tällä mitään merkitystä, kun heidän ns. "vanha" avioliitto oli solmittu ennen 1930 ja ositus ja jako tehtiin vasta P:n kuoleman jälkeen, eli P.n kuollessa L omisti osuuden LP:n kuolinpesään? Ja LP:n pesässä oli tällöin sangen erilainen joukko tiloja ja nykyiset X,Y,Z ovat tästä "mutatoituneet" kymmenissä eri toimituksissa! esim. LL oli saanut määräosan erääseen tilaan testamentilla ennen LP:n kuolemaa mutta heidän avioliittonsa aikana ja tämä sitten myöhemmin liitettiin tilaan X ja L sai tätä vastaavan osuuden perintönä LL:ltä. Menikö tämä siis ohi P:n avio-oikeuden kokonaan, vaikka avio-oikeus kohdistui P:n kuolinhetkellä jakamattomaan kuolinpesään johon ilmeisesti silloin sisältyi LP:n naima-osa silloin elossa olleen LL:n omaisuuteen? Osa näistä vanhoista perukirjoista on lisäksi väärin laadittu ja niitä on jälkeenpäin korjailtu, osa papereista puuttuu, lainhuutoja on jouduttu oikomaan jne. Osaakohan tätä edes kukaan asianajaja purkaa läpi?
Vai onko siis niin että vain ne nykyiset tilat puolitetaan kuolinpesien kesken osituksessa riippumatta niiden historiasta? Sellainen kaavamainen ositushan olisi oikein hyvä, voiko C sen jotenkin estää? Kiitos vielä kerran avusta.
Kyllä sitä omaisuutta on pesässäkin tarpeeksi, mutta C ei halua antaa niitä osakkeitakaan! A ja B haluaisivat nimenomaan osuuden X:stä kun sillä on tunnearvoa.
No huhhuh, onpas siellä sotkua! Jälleen hyvä esimerkki siitä, miksi ositukset ja perinnönjaot olisi syytä tehdä mahdollisimman pian. Historia pitää ilman muuta ottaa huomioon, mutta pystyykö kukaan sitä enää tekemään näin monien muutosten jälkeen onkin sitten toinen juttu. Ehkä järkevää on vain todeta, että aineellista totuutta ei pystytä löytämään ja yrittää hakea jonkinlainen sovintoratkaisu.
Itse en tunne kovin hyvin vanhaa avioliittolakia naimaosineen. Mutta sanoisin, että L on kuitenkin perinyt LP:n ennen P:n kuolemaa eli tuo perintöosuus on avio-oikeuden alaista omaisuutta. LL:n perinnön hän on saanut P:n kuoleman jälkeen eli se taas on avio-oikeudesta vapaata. Jos joitain omaisuuksia on vaihdeltu tilojen yhdistelyprojekteissa, niin silloin täytyy selvittää mikä omaisuus on minkäkin perintöomaisuuden sijaan tullutta omaisuutta eli surrogaattia. Sen luonne avio-oikeudesta vapaana tai avio-oikeuden alaisena omaisuutena on sama kuin alkuperäisen omaisuuden.
"Mutta sanoisin, että L on kuitenkin perinyt LP:n ennen P:n kuolemaa eli tuo perintöosuus on avio-oikeuden alaista omaisuutta."
Kyllä näin on, mutta eikö lisäksi L:n ja P:n välisessä osituksessa pitäisi arvostaa LP:n kuolinpesään kuuluvaksi se naimaosa, jonka hän oli eläessään kerennyt saavuttaa LL:n omaisuuteen? Olettaen että LL oli varakkaampi kuin LP. Näin siitä huolimatta vaikka LL:n perintö olisi saatu myöhemmin ja jaettu jossain toisessa suhteessa LL:n ja LP:n todellisessa osituksessa (onko sen toimituksen nimi edes ositus vanhassa laissa?)
Ei näin monimutkaisiin osaa kukaan vastata, ei ainakaan suomi24:n "lakitoimistossa". Ap:n kannattaisi vain ryhtyä hankalaksi ja lykätä ositusta ja sen aikana estää C:tä itseään käyttämästä omaisuutta, valittaa joka asiasta, estää yhteishallinto ym.