Ikäihminen?

Työelämässä käytetään termejä ikääntyvä ja ikääntynyt. En muista mitään rajoja, opetin mm. työsuojelua. Varmaan monen mielestä koko palstamme porukka koostuu ikäihmisistä. Aukaisin radion tänään ennen kello 11 ja siellä oli meneillään ikäihmisiä koskeva ohjelma. Sivuttiin mm. tätä, miksi meitä pitäisi tituleerata. Joskus osallistuin täällä johonkin keskusteluun ja halusin olla seniorinna. Myös eternelli olisi hyvä termi. Vaan eipä tuo haittaa, miksi kutsutaan, Voihan joku täällä lähistöllä vaikka puhua siitä vanhasta akasta, joka asuu siinä ja siinä.

Eipä siinä taida tarkkaa rajaa olla, kuka on ikäihminen, kuka keski-ikäinen ja kuka vielä nuori. Parikymppisen silmissä 40-vuotias on ikäloppu vanhus, kahdeksankymppisestä 60-vuotias näyttää nuorelta.

Itse olen 63-vuotias ja mielelläni ikä-ihminen, varsinkin silloin, kun menen bussissa istumaan invapaikalle. Monessa suhteessa olen silti nuori. Hiukan kirpaisee kuitenkin tulla luokitelluksi vaikka sanomalehdessä ikä-ihmiseksi. Semmoista se vain on, jokainen haluaa elää kauan, mutta ei halua tulla vanhaksi.

Mitään typeriä kiertoilmauksia vanhemmille ihmisille, ainakaan itselleni, en silti todellakaan halua. Ne vain pahentavat luonnollista asiaa.

Voi jumpe! On se vaan hienoa, että tollanen vanhakin jaksaa harrastaa!

Toteamus tuli pari viikkoa sitten nuoren, naispuolisen lääketieteen opiskelijan suusta tähystykseni jälkeen.
Tyttö reagoi spontaanisti vastaukseeni lekurin kysymykseen koskien leikkausten jälkeistä olotilaani.

Mainitsin revityn vatsani häiritsevän kuntoiluani mutta päässeeni nyt puolitehoisesti kiinni 6krt / viikko rytmiin.

Otin sen myönteisenä toteamuksena ja jatkoin omalla kehullani "kyrväkkäästä" olotilasta.

Mitäpä nimityksellä on väliä?
Vanhus, vanha, ikäihminen, ikäri ( käytän itse )?

Ikälisät, ikänäkö, ikäsyrjintä, vanhojen tanssit, eläkeläisten humppa, ryhmämatkat, ikäalennus....

Niin kauan kuin ihminen näkee maailman laseilla tai laseitta ja sokeri sulaa suussa, on elävä. Iällä ei väliä.

Itse en ole viettänyt enkä aio tulevassakaan viettää mitään tasarahasynttäreitä. Se on vain siirto seuraavalle vuosikymmenelle ja ihminenhän vanhenee tasaiseen tahtiin kuten on evoluutio sen määräävä.

Onhan sinulla jo tuota ikää aika paljon, niin kuin minullakin.
Ikäihminen sanana tuntuu teennäiseltä, vaikka sitä sellaisia ollaan.

Kuulostaa niin sointuvalta ja pehmeältä kun kuulen, että ...hei, vanha nainen siellä ... aika tympeältä tuntuisi jos joku kutsuisi, että ..hei ikäihminen siellä...

Pahimmalta kuulostaisi jos kuvittelisi olevansa kotona ja kutsuttaisiin asiakkaaksi,
koska silloin sitä varmasti olisi jo palvelutalossa rollaattoreineen...

Kyllä , kansaneläkeikäisestä käytetään tuota termiä. Haittaakse?
Nuoremmat sanovat jopa vanhukseksi, kumpi kuulostaa pahemmalta... vai eikö kumpikaan?

Ohjasin vuosikausia Ikinuorten kerhoa, keski-ikä n.80v.

Minulla ei ole ongelmaa kuulua ikäihmisiin. Olen kyseiseen ikäryhmään kuuluva.

On kuitenkin kaikista ikäihmisitä itsestään kiinni haluavatko he ulkoisen olemusen viestittävän muille, että kuulun ikäihmisiin tai käyttäytymisellellä tukea olevansa ikäihminen.

Ihan on itsestäsi kiinni millaiseksi itsesi koet.

En tykkää jos kehutaan nuorekkaaksi. Ihan kuin pelkällä nuoruudella olisi jotain arvoa. Minua saa huoleti kutsua kaikilla nimityksillä joita iäkkäistä käytetään.
Olen alkanut aina vain enemmän arvostaa terveyttä, ulkokuori muuttuu vääjäämättä vuosien mittaan.
Uskoisin että silloin kun alkaa saada vanhuuseläkettä on ikää aika paljon.
Ei kaikki vanhene samaan tahtiin, päälle kuusikymppisenä sen huomaa hyvin.

Ikä-ihminen on täyttänyt 40v.
Jälkipoltin syttyy 50V. ja Bensa alkaa palamaan loppuun, koska silloin on sitä yleensä jäljellä vähemmän kuin sitä ennen.
70V. silloin vasta voi ihmisestä sanoa että hän on nuorekkaan näköinen.
80V. ihmisestä voi sit käyttää sanontaa: Uskomaton.
90V. Ihmisestä voi sanoa: Vielä sillä piisi pihisee, vaikka liekki jo lähellä leimuaa.
100V. Ihminen on sit jo tavoittamattomissa: Iso-ihminen, paljon isompi kuin Arvo Ylppö!?

H.

ET OLE

Viime kesänä poikani joutui moottoripyörä onnettomuuteen ja lehdessä luki että keski-ikäinen mieshenkilö, voi huh, olin pitänyt itseäni keski-ikäisenä ja poikaani nuorena miehenä. :(

En tiedä..., mutta joskun säikähän että näin vanhako mie jo olen, ja että pitäisikö miun nyt jotenkin olla erilainen, olen ikäiseni näköinen mutta pää ja kroppa ei ole balanssissa :/

Raumalainen paikallisläpyskä uutisoi takavuosina " 62 vuotias vanhus jäi auton alle".
Siitäkös otsikosta äläkkä syntyi.
Sai Kesä-toimittajatyttönen huutia mammoilta tuutin täydeltä
Muistaa, takuuvarmasti, lopun elämäänsä tarkentaa meikäläisen ikäluokan tituleerauksia.
Jos sanotaan ikäihmiseksi, on se mielestäni jonkin sortin kunnioituksen osoitus puhuttavan elämänkokemuksen takia. Miksi vältellä tosiasiaa. Ikää on kertynyt ja kalkkiviivoilla kiritään.
Parempi kun jokin seniori, joka ei aseta selkeästi ihmistä oikein mihinkään ikäkastiin. Ainakin minulle tulee mielikuva todella Vanhasta Herrasta, jota ei haluta ikänsä vuoksi loukata.

Olet sinä ikäihminen. Totta mooses kaikki yli kuuskymppiset ovat ikäihmisiä.

Miltä sinusta itsestä tuntuu? Ikäihminen vai ikinuori?

Hampaat irvessä -nuori on paljon pahempi juttu. Sellaisiakin on, ja ainakin minä myös nimitän koti- ja ystäväpiirissä heitä sellaisiksi. En viitsi kuvailla tyyppiä, mutta varmaan jokainen on sellaisia tavannut jollei ole itse - nojoo, silloin asiaa ei ehkä huomaakaan...

' Vanha' on ihan hyvä nimike - siinä voi iän päätellä aivan itse.

Minä ainakin olen vanha ihminen ja arvelen kaikkien tällä palstalla kirjoittavienkin olevan - ihan jo tekstien sisällöstä päätellen.

hyvä et on ikäisensä näköinen ja oloinen näin kun jää työttömäksi kuuskymppisenä, kukaan ei ihmettele kun ei lähde aamulla töihin :)