yhdelle sisarusparvesta asunto-osakkeen,joka on ollut ainoa asunto, pitääkö muille sisaruksille maksaa heidän osuutensa (siis se osuus, mikä tulee jäämään leskeltä jälkeen) vai vain mahdollinen jo aiemmin kuolleen vanhemman osuus, sikäli mikäli tämä yksi sisarus ei sitte ole sitä jo aiemmin itselleen hankkinut. Osaketta aikaisempi kiinteistö myyty jo aiemmin ja sillä leskelle ostettu osake.
Siis leski itse siinä kunnossa, että tulee jäämään laitoshoitoon...
Siis leski itse siinä kunnossa, että tulee jäämään laitoshoitoon...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kirjastossa löytyy kirja: Kuolinpesän osakkaan opas, Juha Koponen.
Sisällysluettelon mukaan vaikuttaisi selvittävän ehkä montakin asiaa.
Verohallinto suosittelee tätä kirjaa.
Ilmaista opastusta ehkä siitä.
Tuo on hyvä kirja.
Asunnon myynnistä toteaisin, että leski voi myydä vain omaa omaisuuttaan. Jos asunto on osaksikin ensiksi kuolleen puolison omistuksessa ja kuolinpesä on jakamatta, ovat myyjinä sen osalta kuolinpesän osakkaat.
Leski tekee oman omaisuutensa kanssa mitä lystää ja kuolinpesän osakkaat päättävät kuolinpesän omaisuudesta.
Mutta jos ositus on tehty asunto on tullut yksin lesken nimiin, niin onko kuolinpesällä enää mitään omaisuuttakaan? Saivatko perilliset silloin osituksessa (ja mahdollisessa perinnönjaossa) vastaavan määrän omaisuutta kuin leski?
No, jaa, toisen vanhemman kuoltua, osa lapsista alaikäisiä, joten eikö siinä tapauksessa aina jää jakamatta.
Yksi sisaruksista sitten aikaa myöten ostellut toisilta kuolinpesästä osuuksia pois. Niin, että ei taida olla enää kuin yksi osuus ostamatta.
Tässä välissä siis kiinteistö myyty, ja ostettu se asunto-osake, jossa leski asunut.
Mutta nämä ovat vähän vaikeita asioita.
Suositellussa kirjassa näytti olevan se lesken pitkäaikaishoitoon joutuminenkin otsikoituna asiana.
Ei osakkaiden alaikäisyys ole millään tavalla este perinnönjaolle - miksi ihmeessä olisi? Ositus ja perinnönjako on yleensä AINA hyvä hoitaa mahdollisimman pian.
Kun pesät jätetään jakamatta pitkäksi aikaa asiat vain menevät sekaisin ja selvittely on hankalampaa - varsinkin jos omaisuutta on ostettu ja myyty ja lainoja makseltu yms. Ihmisillä on vain jokin ihme tarve jättää kuolinpesät jakamattomina roikkumaan ja sitten ihmetellään kun lisää ihmisiä on kuollut ja on kahdeksan kuolinpesää sisäkkäin ja vierekkäin ja osittaisia jakoja tehty, eikä kukaan enää pysty varmuudella selvittämään, mitä kenenkin kuuluisi saada.
Näitä asioita työkseen hoitavien hyvin yksimielinen kanta onkin, että meillä pitäisi olla jakopakko! Asioiden hoitaminen kuntoon on yleensä kaikkien osapuolten edun mukaista.
>>Leski tekee oman omaisuutensa kanssa mitä lystää ja kuolinpesän osakkaat päättävät kuolinpesän omaisuudesta.
No, alaikäisten kyseessä ollen, siinä varmaankin on heidän etunsa mukaista, että on jakamatta ja heidän osuutensa edut ovat valvottuja?
Tai joskus tietysti se, että jos jaetaan, niin leski alaikäisine lapsineen menettää kotinsa?
Asioiden hoitaminen kuntoon? Siis kuntoon hoitaminen on sitä, että pistetään rahoiksi heti ja saman tien? Voihan sen kuolinpesänkin hoitaa kunnolla.