Mitä vaneria pitäisi laittaa perälautaan?kyseessä on sisäperä moottorivene jossa ilmeni pehmeä perälauta,siis melkein kukkamultaa..Muutkin ohjeet ko.projektiin on toki tervetulleita.
Perälaudan vaneri
Multaa
3010144
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Ihan tavallinen filmivaneri käy. Paksuin saatavilla oleva taitaa olla 20-millistä; laita kaksi sellaista, liimaa ensin epoksilla ne tukevasti yhteen ja reunat peittoon, ettei vesi pääse millään vanerin sisään. Ja muista leikata perälaudan lujitemuovia auki tarpeeksi pitkältä, sinulla pitää olla kyllin leveälti tervettä laminaattia vaneria vasten.
Ei filmivaneria (eli sitä missä on viira tai kalvo pinnassa, halvempi versio siitä on nimeltään maatilavaneri). Siihen ei tartu mikään liima kunnolla. Tavallinen vanerikin on parempi. Havupuuvaneri kestää paremmin kuin koivu. Oikea venevaneri on paras vaneri tuohon. Se on tehty siten, että siinä ei ole sisällä ilmataskuja, jotka huonontavat kestävyyttä. Nykyisin lähes kaikissa vanereissa on käytetty kosteutta kestävää liimaa (joskus muinoin oli vain erikoisvanereissa). Useampikerroksinen on kestävämpää kuin muutamalla kerroksella tehty. Kalliimmissa veneissä ei käytetä perälaudassa vaneria, vaan erikoismuovilevyä. Saatavuus Suomessa huono.
Kuitu auki sisäpuolelta ei ulkopuolelta, niin kestää vene paremmin vaikka onkin työläämpi. Jää yhtenäinen ulkolaminaatti veneeseen. Kaikki vanha vaneri pois. Lähtee ehkä vain paloina. Laminaattipinnan hionta puhtaaksi vanerin jätteistä. 2-k epoksia ja lasikuitumatolla kiinni. Riittävän monta kerrosta ja ilma pois välistä. Riittävä ilmanvaihto, kunnon hengityssuojat ja kemikaalihanskat.
Aika hattumainen homma, mutta itse tekemällä säästää.
Ok,eli havuvaneria ja useampi kerros laminoituna yhteen.Mutta miksi se pitäisi liimata epoksilla veneeseen?eikö se onnistusi laminoimalla parikerrosta mattoa ja sitten uusi perälauta siihen ja muutamia kerroksi mattoa päälle?Oli muuten aika veemäinen purkaa vanha,mutta käsisirkkeli nopeutti hommaa.
Kaupasta saa ostaa valmiiksi paksua vaneria, joten sitä on turha lähteä itse liimaamaan ohuemmista kerroksista. Viistä vanerin laminoitavat reunat noin 15 cm matkalta melkein teräviksi. Tämä sen takia että voit laittaa nurkkaan usemman kerroksen kapeita maton suikaleita niin ulkopinnasta tulee kuitenkin suora eikä nurkkaan tule isoa paksunnosta!
Karhenna kaikki laminoitavat pinnat numeron 80 hiekkapaperilla tai vieläkin karkeammalla. Siis laminoitavat pinnat rungosta ja myös koko peräpeili.
Peräpeilin voi liimata epoksilla paikalleen kuten tällä palstalla on neuvottu, mutta voit myös kiinnittä sen paikalleen suoraan laminoimalla matoilla sen kiinni. Nurkkiin siis usea kerros kapeampia suikaleita jotka ulottuvat 10-20 cm molemmille laminoitaville pinnoille.
Käytä lasikuituna suunnaattua kangasta, se taipuu kaikkein parhaiten mitä erikoisimpiin muotoihin ja on lujuusarvoiltaan kaikkein parasta.
Mistähän saa paksumpaa kuin 20 mm vaneria???
Se vaneri pitää olla kunnolla kiinni vanhassa laminaatissa. Muuten ei sandwich-rakenne ole luja. Se perälaudan lujuus ei perustu vanerin lujuuteen vaan koko rakenteen lujuuteen ja se edellyttää, että koko paketti on kuin yhtä ainesta. Näin lopputulos on useita kertoja vanerin lujuutta suurempi.
Ja ihan oikein, laita vanhaan laminaattiin epoksilla muutama kerros lasikuitumattoa (tasoittaa vanhat epätasaisuudet ja jää riittävästi epoksia väliin), sitten vaneri paikalleen ja tasaiseen puristukseen päiväksi (tämä on helpommin sanottu kuin tehty). Katso, että ilma poistuu, eli purista pikkuhiljaa tiukemmalle niin, että epoksi pursuu kaikilta reunoilta. Täytä rako vanerin ja laidan välistä epoksitahnalla ja tee sillä nurkkaan pyöristys, että saat pintamaton kiinni myös nurkkaan, se ei taivu 90 asteen kulmaan kunnolla (jää ilmaa väliin ja siitä seuraa huonompi kestävyys).
Sitten vaan uutta mattoa riittävästi vanerin päälle. Kannattaa käyttää joitakin kudottua eikä katkokuitua, suurempi lujuus. Katkokuidulla saa helpommin sileän pinnan, joten viimeinen kerros sillä (jos jää näkyviin). Itse laitoin myös ensimmäisen kerroksen, eli laitoin kudottua väliin.
Epoksi sen vuoksi, että vain se tarttuu kunnolla vanhaan laminaattiin. Hinta ei ole sen kalliimpi ja mukavampi käsitelläkin.
Ok,kiitos.
> Se perälaudan lujuus ei perustu vanerin lujuuteen vaan koko rakenteen lujuuteen ...
Niin, ja leikkausmuodonmuutos on kaikissa materiaaleissa sama, joten heikoin lenkki ratkaisee koko rakenteen leikkausmuodonmuutosten (työntymän) keston.
Siksi vanerin käyttö väliaineena heikentää koko rakennetta huomattavasti verrattuna umpilaminaattiin, jolla on sama paino, aina kun leikkauskuormat ovat mitoittavana tekijänä.
Vanerihan on heikkoa tuossa asiassa, koska kaikki syyt ovat poikittain ulkoiseen voimaan nähden, eikä yksikään 45 asteen kulmassa mikä olisi ideaalista.
Tämä johtaa siihen, että jokaisen viilun leikkauskuorman kesto määräytyy sen heikomman suunnan mukaisena, eikä vahvimman kuten taivutusjännitystä tarkasteltaessa. Eli esim pystysuoran syyrakenteen omaava viilu vanerissa joutuu kantamaan vaakasuorassa taivutuksessa syntyvät leikkauskuormat, ja tuossa suunnassa puun lujuus on vain murto-osa toisensuuntaisen kuormituksen kestosta.
Miksi laitat vaneria sinne uudelleen lahoamaan? Laminoi 10 * 900 grammaista lasikuitumattoa (paksuus noin 20 mm). Eipähän lahoa enää.
Onko durapilillä mitään hajua perälaudan paksuudesta?No voin kertoa;sen pitäisi olla n.53mm ei ainakaan yli 55 mm jos haluaa mercruiserin kilven pulttien ylettävän kunnolla läpi.
on täällä ammattilaisia, hui.
Laita vaan rohkeasti tänne oma "oikea" ideasi peräpeilin tekemisestä, se olisi hieman rakentavampaa kuin tuo edellinen kommentti!
( näyttää olevan yhteenlaskutehtävissä niin pieniä numeroita että aivan kaikki saa äänensä kuuluviin koulutustaustasta riippumatta)
Paljonko voimaa vetolaitteesta sen pitäisi kestää ?
(teho, potkurin halkaisija ja nousu, ym tietoja että saadaan työntövoima lasketuksi, ja sitten vielä vipuvarsien pituudet, että niistä saadaan perälautaan kohdistuvat tukivoimat)
Ota nimittäin huomioon, että kun vanerin paksuus tuplataan, kasvaa sen taivutuslujuus 4-kertaiseksi, mutta leikkauslujuus vain ja ainoastaan 2-kertaiseksi !
Koska vanerin leikkauslujuus suhteessa painoon on varsin heikko muihin materiaaleihin verrattuna uutena ja kuivanakin, ei sitä kannata käyttää ollenkaan mikäli kuormat on niin suuria, että leikkauslujuudesta tulee mitoittava tekijä taivutuksen keston sijasta. Tällöin vaneri ei kelpaa edes väliaineena laminaattien välissä, ellei nimenomaan halua painavaa lopputulosta samalla lujuudella.
Ja noin saattaa kyllä käydä sisäperämoottoreillakin.
Kannattaisiko harkita umpilaminaattia, ja tarvittaessa erillisten jäykisteiden käyttöä sisäpuolella.
Jos edellinen vanerivahvisteinen laminaatti kesti voimat jopa mullaksi osittain muuttuneena, kestää uusi vastaavakin sen.
Katos ei kaikkea tarvitse aina atomitasonmallinnuksella laskea. Kenttäkoe on pätevä keino.
Jos haluat taas mallintaa jäykisteisen single skin laminaatin käyttäytymistä, niin lue vaikka ensin netistä "Framed Single Skin Laminate Transoms - ACMA" ja käytä omassa mallinnuksessasi vaikka " The finite element program, COSMOS/M, is a commercial adaptation of NASTRAN (NASA Structural Analysis)."
" Jos edellinen vanerivahvisteinen laminaatti kesti voimat jopa mullaksi osittain muuttuneena, "
Mutta kun ei kestänyt, siksihän se juuri mullaksi muuttuikin, kun leikkausvoimien kesto ylittyi, jolloin syntyviin halkeamiin pääsi vettä.
> Katos ei kaikkea tarvitse aina atomitasonmallinnuksella laskea. Kenttäkoe on pätevä keino.
Ei tartte ei, eikä kukaan niin ole tehnytkään, miksi sellaista siis oletat ?
http://www.plumcreek.com/Portals/0/downloads/productInfo/Y510.pdf
kohta 4.1.2 sivulta 23 on tässä perälaudan mitoituksessa käytännössä eniten relevantti.
Ratkaisevaa on siis nimenomaan tuo rolling shear, mikä on vanereilla se kaikkein heikoin leikkauslujuusarvo mitä löytyy.
Siis noille tiheistä 1-luokan viiluista malla marineply tehdyille vanereille sivulta 16 taulukon 3 mukaisesti 75 psi kuivana ja 63 psi kosteana.
63 psi on vain 0.434 MPa eikä tuo 75 psi:kään ole kuin 0.517 MPa.
Niille havuvanereille 44 psi, mikä on ainoastaan 0.3 MPa.
Vertaapa noita arvoja tiheydeltään kolminkertaiseen umpilaminaattiin, niin huomaat miten paljon parempi se olisi leikkauslujuudeltaan saman painoiseen vaneriin verrattuna.
Se on niin selkeästi ylivoimainen, ettei tartte hukata aikaansa tarkassa mallintamisessa.
> kohta 4.1.2 sivulta 23 on tässä perälaudan mitoituksessa käytännössä eniten relevantti.
Niin siis tarkoitan tietenkin materiaaliarvojen kannalta, toki noilla kaavoilla ei tee sellaisenaan mitään, kun nyt on kyse pistekuormasta eikä tasaisesti jakautuneesta kuormasta.
Mutta tuo materiaalin epähomogeenisuus tulee juuri samalla tavalla esiin kuin tuossa kohdassa, eli samat materiaaliarvot ratkaisevat.
Noissa tutkimuksissa ei kuitenkaan löytynyt käytettyjä voimia tai momentteja. FEM-mallinnus on käytännössä aika turhaa, jos ei tunneta rakenteeseen vaikuttavia voimia. Johtuvatko voimat enimmäkseen aallokosta vai potkurin työnnöstä, vai kumpaisestakin?
Pääosin potkurin työnnöstä sekä ennenkaikkea sen työnnön vipuvarresta.
Noihin verrattuna aallokosta peräpeiliin aiheutuvat voimat ovat mitättömiä, eikä vetolaitteen hitausvoimiakaan ole pakko ottaa huomioon, vaikka edellisiä suurempia ovatkin.
Keulaan ja pohjaan aallokossa rytyyttämisestä kyllä tulee merkittävää suuruusluokkaa olevia voimia, mutta niistä ei tässä ketjussa ollut kyse.
En jaksa lukea kaikkia viestejä mutta aloittajalle:
Älä laita mitään vaneria, vaan tee tai teetä uusi perälauta. Vanerisepitykset ovat laastarointia ja vaarallisia. Perälautaan kohdistuu suuria voimia, älä leiki turvallisuuden kanssa!
Terveisin: Useita puuveneremontteja tehnyt ja puuveneen rakentanutkin.
https://www.youtube.com/watch?v=xLNsQFhas4Y
Katsoppa kohta 1:05. Rytkähtääkö kone potkurityönnöstä vai aallon aiheuttamasta jytkystä?
Katsottu on.
Mitä mahdat tarkoittaa rytkähtämisellä ?
Hyvin näyttää kone pysyvän kiinni ilman rakenteellisia vaurioita missään.
Ja mistäköhän se ammattimies sen perälaudan tekee?Kivestä vai? Kyllä ne on uusissakin veneissä vaneria,muutamaa poikkeusta lukuunottamata.Nyt puhutaan sisäperä veneistä.Mistä se muka pitäisi tehdä?Olikohan se Scout vai mikä jossa se on lasikuitua.Muuten varmaan hyvä idea mutta sellainen painaa n.3 kertaa enemmän ja maksaa ainakin kymmenen kertaa mitä vaneri sandwich perälauta.Ihme laastari juttuja,no ei kai 13v maakravulta voi muuta odottaa..
Soita Kevra aan ja kysy vanerin sopivaa/korvaavaa matskua perälautaasi. Ei lahoa ikinä.
NO tämähän viestin aloittaja tahtoo välttää perälaudan uusimisen ja laastaroida kukkamullan päälle vaneria kuten hän ilmaisi. Sitäpaitsi puurakentaisessa veneessä perälauta on syytä tehdä suunnilleen samassa tahdissa elävästä puulajista kuin mihin se kiinnitetäänkin eli kölitukkiin/peräpolvioon ja kylkilautoihin. Usein käytetään mahonkia vaikka vene muutenolisi esim. mäntyä mutta missään tapauksessa ei kannata mennä laittamaan lähes elämätöntä laminoimalla valmistettua vaneria. Menee sekinjoitain vuosia vaan ei kauan.
Juuri niin, mutta eräs amatööri ymmärrä veneeseen kohdistuvia voimia, mutta jaksaa teoretisoida osa-aluetta jota ei ymmärrä.
Itseäsikö tarkoitat ?
Veneeseen kohdistuvilla voimilla ei ole mitään merkitystä perälaudan mitoittamiselle oikein ja järkevästi vetolaitteesta tuleville suurille pistekuormille.
Oikein mitoitettu lujitemuoviperälauta painaa selvästi vähemmän kuin vanerista tehty yhtä luja, sillä laminaatin ominaislujuus on leikkauskuormille yli kymmenkertainen.
Taivutuslujuus hoituu jäykisteillä, eikä koko perälautaa tolkuttomasti paksuntamalla.
Sillä tavalla kaikki kuidut eivät ole poikittain, mikä mahdollistaa sekä jäykemmän että lujemman rakenteen samalla kun tulee huomattavsti kevyempi, eikä lujitemuovi lahoa.
> Usein käytetään mahonkia vaikka vene muuten olisi esim. mäntyä
Mahongissa syyt ovat ristissä, eli niillä on komponentti myös laudan paksuussuunnassa.
Se tekee siitä huomattavasti mäntyä paremman perälautaan, jossa leikkauslujuus on mitoittava tekijä. Tämä tietysti pätee sahatavaralle, eikä vanerille.
Googlaappa kuule vaikka "Peräpeilivoimat".