Miksei yliopiston käynyt nainen löydä miestä?

Koska he eivät voi mitään sillä, että heillä leikkaa. Toisin kuin diplomi-insinööreillä jotka keksivät työkseen ydinpommeja ja pilaavat maailman.

No kun ne odottavat sitä kaikkein täydellisintä tyyppiä, joka ei vielä ole tullut vastaan. Luoneet todellisuudesta irti olevan mielikuvan sellaisesta.

" noin yksi kolmestakymmenestä vastaa viestiini. "

-Nettitreffailussa kuva ratkaisee 90%..varsinkin alussa.

Koska he ovat se pieni osa yliopistolaisista, jotka ajattelevat, että yliopisto teki minusta viimein täydellisen enkä kelpuuta ketään muuta kuin jumalan, olenhan itse jumalatar.

Jos kolmekymppiseksi asti vain opiskelee ilman seurustelusuhteita, takuulla siinä tunnepuoli jämähtää. Nuorten ihmisten pitäisi rakastella säännöllisesti jotta vastakkainen sukupuoli tuntuu riittävän haluttavalta. Sanon tämän omasta kokemuksesta.

Suuri osa heistä tuntuu olevan jotain ihme koulutususkovaisia. He kuvittelevat että yliopiston käyminen tekee heistä niin erilaisia ja ylivertaisia ihmisiä, että alemmin koulutetun kanssa ei missään nimessä voisi olla hyvää suhdetta. Huvittavinta on se, että tuo muutos tapahtuu usein ennen kuin on ensimmäistäkään opintopistettä saatu suoritettua.

Se on jännää, miten miehiltä onnistuu edelleen "rahvaan" kanssa kaveeraaminen ja seurustelu, vaikka tuon jumalaisen yliopiston kävisivätkin.

korkeat vaatimukset ja paljon tarjokkaita

siinähän ne syyt ovat

Vaikea kysymys enkä usko tuon kokemuksesi olevan mitenkään paikkaansa pitävä jos kyseessä olisi laajempi otanta. Yliopistoon pääsee helposti opiskelemaan ja siitä syystä siellä on erittäin paljon erilaisia ihmisiä.

Kysymys kuuluisikin "Miksei yliopiston käynyt löydä HALUAMAANSA miestä?". Eli kaikille kai joku löytyisi. Vähäistä on ollut totaalialkoholisoituneiden pubiruusujen suosiokin palstan pahimpien hc-naisettomien joukossa. KAIKILLA ON VARA VALITA.

Dippainssi osannee tehdä kauniin vuokaavion aiheesta:

-nainen etsii haluamaansa miestä (ei siis mitä tahansa miestä)
-> nainen ei löydä haluamaansa miestä
-> nainen löytää ei-haluamiaan miehiä
-> 1. nainen pariutuu ei-haluamansa miehen kanssa ja menettää entisestä elämänlaadustaan 45%
- > 2. nainen jatkaa haluamansa miehen etsintää, ei menetystä elämänlaadussa

No ainakin jos se ns. kusi nousee päähän, että on käynyt kouluja enemmän kuin Jamppa 34.v. ja sitä myöden ihmisenä ajattelee olevansa jotenkin parempi, niin kyllähän se aika tavalla karsii potentiaalista väkeä pois.

Tämmönen tittelin kipeys ja sen ihmistä parantava vaikutus harhaluulo ehkä sokaisee jotkut ihmiset tyystin uskomaan, että ollaanhan tässä parempia kun noi muut?

Semmonen harhaluulo, että sä olet parempi kun muut koska sä olet saavuttanut elämässä jotain mitä toiset ei ole edes halunneet ehkä saavuttaa on rampauttavaa pidemmän päälle. Toki mä tajuan, että kaksi samanlaista lasta leikkii parhaiten keskenään. Kun on samoista asioista kiinnostuneet, mutta se muiden erilaisten ihmisien ylenkatsominen taas on sitten asia jolle vois jotain koittaa tehdä.

Avomieheni on amk-pohjainen it-alan yrittäjä, jonka vuositulot huitelee 200 000 e. Mies on hyvännäköinen, fiksu, kunnianhimoinen, aikaansaava ja elämässä hyvin pärjännyt. Tapasin hänet ravintolassa, mutta myöhemmin selvisi, että miehellä oli ollut profiili Suomi24-palvelussa. Kuinkahan monelta naiselta on mennyt ohi mieheni vain koulutuksen takia. Itse olen lakimies, eikä miehen akateemisuus ole ikinä ollut kriteerinä parisuhdeasioissa. Itseasiassa tuttavapariskunnissa on yrittäjiä, lentäjiä ja liikeyritysten johtajia, joilla ei myöskään akateemista taustaa, mutta talousasiat enemmän kuin mallillaan ja järki päässä.

Niinpä, täällä tuli käytyä sinkkuaikoina useasti ja vieläkin on mukava lueskella sinkkuihmisten elämänmenosta. Sitä elämää kun itsekin vietti monet vuodet. :) Sinkkuna jokainen päivä oli uusi mahdollisuus kohdata elämänkumppani ja oman kodin rauhassa ja "vapaudessa" oli oma hohtonsa.

Tuli tässä nyt vielä mieleen, että voithan sä tai kuka vaan kysyä jatkossa näiltä itseään parempina pitäviltä, jos juttusille asti edes pääsee. Kun hän oikeen itseään ylentää ja arvoansa korostaa, että mitä sä sitten haluat mun susta ajattelevan?

Kerro mulle ihminen erityinen, mitä sinä haluat että minä susta ajattelen? Joku taka-ajatushan hänellä siinä kehuskelussa ja itsensä korostamisessa on.

Oon joskus kysynyt työkaverilta joka oli korkeakouluja käynyt ja maisterin opintoja karvaa vailla valmis, tuota. Kun hänellä oli semmoinen asenne siellä työyhteisössä, että hän on tosiaan hiukan parempi ja etevempi kun huonommin koulutetut. Mut ei hän osannut vastata mitään munlle kysymykseeni. Taino en tiedä, hän sanoi ja oli hiljaa.

Hörppi sitä kahviinsa siinä pöydän viressä missä muutkin samaa työtä tekevät oltiin ja itekseen ehkä tuumaili jotain, mutta vastausta en saanut. Mä pidin häntä fiksuna ihmisenä siihin asti ja ahkerana kun oli jaksanut opiskella, tehdä jotain mistä hän nauttii eli hankkia tietoa. Kunnes hän aukaisi suunsa ja alkoi esittämään näitä oman erityisyytensä kultaisia kulmakiviä. Ihan kuin odotellen, että me muut tunnetaan pienuutta hänen erinomaisuutensa rinnalla. Tyyli oli ihan selkeää. Minä tiedän tämän asian, mulla tässä kohdassa eniten koulutusta ja näkemystä. Kaula aristokraattisesti ylöspäin kohotettuna ja ilme ylpeänä. :)

Tietysti vähän alkoi huvittaakin, se oli jotenkin niin teatraalistakin omalla tavallaan.

AMK:n tai amiksen käyneelle naiselle riittää yliopiston käynyt mies, koska se on ammatillisessa statuksessa heitä itseään ylempänä. Sen sijaan yliopiston käyneelle naiselle on oltava vähintään tohtorikoulutettu mies. Jos nainen on tohtorikoulutettu, niin miehen tulee olla akateemisessa mielessä arvostetummalta alalta tohtori tai mielellään professori.

Tällaiselle AMK:n käyneelle naiselle kelpais joku mukava, rento, urheilullinen DI. Voisin hyvin lähtee treffeille ottaan selvää kuinka sellaisen kanssa kemiat kohtaa.

Koska yliopiston ja siitä korkeammin koulutetut naiset haluavat miehen joka on suunnilleen samoissa koulutuksen suhteen ja eivät hyväksy yhtään heikommin kouluttautunutta miestä plus miehiä paljon harvemmissa määrin tuolla korkeammin koulutetuissa oppilaitoksissa kuin esim amk:ssa.
Diplomi-insinööri hipoo rajaa missä naiset viitsivät vastata lähettämiisi viesteihin, mutta jos kouluttaudut vielä yhden tason ylemmäksi niin varmasti useampi vastaa viesteihisi sen jälkeen.
Lukion ja amk:n naiset eivät aina ole yhtä tarkkoja koulutuksen suhteen ja siinä on sekin että miehiä löytyy enemmän jotka ovat amk:n käyneet joten suhdanne on enemmän tasapainossa.

Jos ei etsitä ihmistä vaan koulutusta, titteliä ja asemaa niin voi mennä vaikeaksi homma löytää niistä se ihminen.

Sinun pitää ottaa huomioon myös se, että vaikka naiset hakevat akateemisesti koulutettua, niin DI:t voi dissata jo sillä perusteella, että pitää olla nimenomaan maisteri (mieluimmin mahdollisimman huuhaa-alalta).

Kumma ettei periaatteen.mies ole vielä copypastannut vanhaa kunnon paskalitaniaansa tähän ketjuun.

Yliopiston käyneet naiset ovat todella käytettyjä. Opiskelijapiireissähän pannaan ristiin rastiin kuin kanit.

Ähkimistä estoitta. Kuka tuollaisia lutkia edes parisuhteeseen huolii? Muuttaja mies ehkä, saat exotiikan samalla.

Tässäkin ketjussa esiintyy ajatus siitä että on hyvin ja huonosti koulutettuja miehiä. Jos yhdenvertaisuus toteutuisi, voitaisiin sitä pitää kiihottamisena kansanryhmää vastaan.

mä olen pelkän amiksen käynyt mies ja mulla on vaimo ja yks lapsi. Enkä ole mikään unelmien poikamies. Mut olen rehellinen ja luotettava ja se riittää vaimolle.
Vaimoni sais vaikka bratt pittin ulkonäön puolesta.

Siinäpä kysymys..

Miksei yliopiston käynyt nainen löydä välttämättä edes työpaikkaa?

Yliopiston käyneillä naisilla saattaa oll ajatus maailmana,että haluavat korkeasti koulutetun miehen eivätkä suostu ottamaan heitä alempi koulutustasoa olevaa miestä. Itse en määrittelisi itseäni korkeasti koulutetuksi naiseksi työskentelen hoitoalalla vanhusten parissa ja viihdyn työssäni. Erityisen paljon tykkään tehdä työdä erillaisten ihmisten parissa ja auttaa mahdollisuuksien mukaan. Minulla on ollut aina välillä suomi24 treffeissä. ilmoitus vaikka olen alempi koulutettu yliopistossa opiskelevat miehet ovat itse ottaneet minuun yhteyttä ja olleet kiinnostuneet minusta. Olen monien kanssa käynyt treffeillä. Ainakaan kaikilla yliopistossa opiskelevilla miehillä ei ole vaatimuksena koekeasti koulutettu nainen. Vaan tälläinen hoitakin kelpaa.

He. Ovat. Töissä.
Tosissaan uransa kanssa, joka saattaa edellyttää tietynlaista ei-baariruusumaista imagoa. Elämänhallintakin niin kohdillaan, että siinä ei huomaa kaipaavansa miestä. Ehtii just ja just laittaa ilmoituksen deittipalstalle, mutta palsta unohtuu helposti.

Eikö ammattikorkeakoulusta voi saada korkeaa koulutusta?

Ehkä noissa koulutustasoon tuijottajissa on samaa vikaa kuin niissä, joka aktiivisesti seuraa muotia "tietääkseen" kuinka pukeutua tyylikkäästi, kun uskoa omaan tyylitajuun ei ole?

No, akateemisetkin on toki kirjava joukko - humanistit on ihan eri porukkaa kun luonnontieteilijät ja lääkis-oikis-kauppis -akseli taas omaansa (näin kärjistetysti). Itse nettideittiaikaan sain sen kuvan, että osalle kuva on silti se tärkein ja toisille tekstin fiksuus/sopivuus saattoi johtaa treffeille. Ja kaikkea siltä väliltä.

Huomaa, etten sitten väittänyt näiden kauppislaisten olevan laskelmoivia missään kohdassa - vain erilaisia, luit itse tuon ennakkoluulon siitä ;) Itsekin tiedän melko humaaneja kauppislaisia, jotka opiskelivat sitten sitä hallintokauppatiedettä (vai mikä onkaan) jossa ei suuria voittoja tavoitella... heidän kertoman mukaan ne pörssihaipuolen ihmiset sitten olivat ihan juuri sitä money talks -osastoa.

Sitähän on tutkittu että eri oppiaineissa on erilaisia oppijoita - rankan pääsykokeen omaavissa lääkiksissä on enemmän sellaisia hyvän opiskelutekniikan omaavia motivoituneita oppijoita kuin ehkä jossain vähemmän kilpailutetussa oppiaineessa jossa vähemmän eksaktia nippelitietoa tarvii omata kokeeseen. Ehkä nämä kärjistetysti stereotyyppiset erot teekkareiden, humanistien, taikkislaisten, lääkäreiden yms. välillä juuri on näistä oppimistyyperistä riippuvaisia. Tai oppimisstrategia siis kertoo vähän myös persoonallisuudesta muutenkin (määrätietoinen vs. haahuileva jne.).

Jossain tutkimuksessa muuten oli myös sellainen tulos, että kauppislaiset luultavammin eniten huijaa kokeissa jos se tehdään mahdolliseksi; koska siellä on enemmän ns. pintasuuntautuneita oppijoita - eli itse tutkinto ja sen tuoma status kiinnostaa ja tehdään se mitä voidaan sen saavuttamiseksi mutta itse opiskeltava asia ei ehkä syvällisesti herätä intohimoja eikä siksi myös sen lukeminenkaan.

Meni vähän pölinäksi mutta tiivistettynä: akateemisissa on siis eroja niin oppiaineiden välillä kuin sisällä, stereotypiat tulee siitä että jossain suhteessa tietynlaisia tyyppejä luultavasti on enemmän yhdessä oppiaineessa kuin toisessa :)

Tämä on hyvä kirjoitus. Olen itsekin akateeminen nykyään ja aikanaan olen yrittänyt iskeä tosissani akateemisia kaunottaria mm. "Ajista"! Toki nytkin teen samaa, mutta enää en ota tätä vakavasti ja olen jo taipumassa kohtalooni.

Tästä "Ajiksesta" puheenollen, niin hän on etsinyt miestä n 7 vuotta-30-vuotiaasta lähtien. Uskoisin, että sellaisia miehiä joita hän etsii on olemassa. Minäkin täytän hänen toiveensa. Ehkäpä jonkinlainen ongelma on siinä, että Hän luo koko miehen etsimisen kirjoittelun varaan ja yhteen kuvaan. Olen ainakin ulkonäön suhteen ihan varmasti kriteerit täyttävä, mutta en tokikaan koskaan voisi kuvitella kirjoittavani "veret seisauttavaa" kirjettä ensimmäisenä jollekin kiinnostuksen kohteelleni. Aluksi kirjoitetaan lyhyesti ja toisen kuuluisi mielestäni vastata automaattisesti, koska tottakai oletuksena on lukea kriteerit kenelle kirjoittaa. Mikäli siis toinen täyttää alkukriteerit, iän, koulutuksen, harrastusten yms. suhteen silloin automaattisesti pitäisi jotain vastata.
Olen aika huono kirjoittelemaan mitään runoja, kun olen johtotehtävissä ja siellä yleensä luodaan suhteet tapaamalla toinen ja tätä on tullut tehtyä lähes koko työura, eli ei oikein osaakaan lirkutella kirjeenvaihdolla vaan on vahvempana alueena henkilökohtainen kanssakäyminen.

Koulutetun, työssä käyvän naisen ongelmana on, ettei hän tarvitse rehtiä ja ahkeraa miestä perheen elättäjäksi. Niinpä hän etsii jotain erityistä, joka saa sukat pyörimään jaloissa. Vastaava koulutus ja tulotaso ovat perusvaatimuksia, mutteivät todellakaan riitä. Miehen pitää lisäksi olla adonis, runoilija tai julkkis. Näistäkin nainen hylkää armotta kaikki, joissa havaitsee virheitä. Lisäksi realistiset naiset, joita myös on, ovat jo aikaa sitten löytäneet omansa. Sinkkumarkkinoille jäävät kiertämään nämä, joille ei koskaan löydy riittävän hyvää. Heille deittipalstoilla roikkuminen on pysyvä elämäntapa, eivätkä he kymmenen urheilullisen diplomi-insinöörin jälkeen viitsi työkiireiltään vastata yhdennelletoista, kun edellisetkään eivät vieneet jalkoja alta.

P.S. Menkään muualla länkyttämään amk vs yliopisto -juttujanne. Aloittaja ihmetteli, miksei maisterinaisille kelpaa edes yliopistotutkinnon suorittanut mies.

Naisen parhaat vuodet hyvän miehen saamisen kannalta ovat vuodet alta 20v, ja paremminkin ulkonäkönsä säilyttävillä vain hyvin vähän päälle 20. Naisten koulutuksilla ei ole tässä suhteessa mitään merkitystä eikä oikeastaan merkitystä muutenkaan, enemmänkin vaan yhteiskunnalle kustannustaakkaa naisten hyvinkouluuttaiutuminen aiheuttaa.