Salamannopeulla lensi ajatukseni
tummuneiden muistojen tieltä
vangitsin uusista
valoisista hetkistä
sanoista rakkaista
kuvia jotka hautaa
mustat muistot
ne väreinä kirkkaina loistavat
vaikka maa on musta
elämäni
rakennan
sateenkaarien väreistä
ja sinä olet
kirkkaiden muistojeni valo
tummuneiden muistojen tieltä
vangitsin uusista
valoisista hetkistä
sanoista rakkaista
kuvia jotka hautaa
mustat muistot
ne väreinä kirkkaina loistavat
vaikka maa on musta
elämäni
rakennan
sateenkaarien väreistä
ja sinä olet
kirkkaiden muistojeni valo
Vastaukset 4
Vanhimmat
kauniisti muotoiltu, sanojen hohtava silhuetti, sateenkaaren värien heijastus.
Jatko edelliselle (vanha runo)
Kulta muuttui hiekaksi
aurinko ei noussut lainkaan
raskaat pilvet peittivät taivaan
odotin pitkän utuisen päivän
sade vain piiskasi ikkunoihin
kuvasi kauniin painoin rintaani vasten
näin silmäsi hymyilevät
rakkauden niissä
olit kaukana jossain sateenkaaren päässä
en koskaan löytänyt luoksesi
kulta oli muuttunut hiekaksi
Kiitos Darkkis vastauksestasi!
Kirkkaat värit:
Moninainen on runon kieli ja sen kuvailevat ilmaisut.
Värien kirkkaus, jonka kätköihin voi peittä ikävät, tummuneet muistot, peittää ne uuden valoisamman ajan alle.
Runon teemassa värit luovat vertailukohdan tunteisiin, kuvastaen ikävien muistojen tummuuden häipymistä, valoisien värien valloittaessa oman sijansa.
Vaikka maa ei enää olekaan musta, vaan valkoisten hankien peittämää on maan mustuus.
Alkanut talvi on tavallaan suora vertaus runosi sisältöön. Muistot mustat on alleen peittänyt kirkkaiden värien valkoinen vaippa.
Valkoinenhan on spektrin värien summa, vaikka se monelle on käsittämätön, niin näinhän se vain on. Aurinkoisena päivänä voi nähdä hankien kimaltavan miljoonina timantteina, pienten lumikiteiden purkaessa valkoista valoa sateenkaaren väreihin.
" ...elämäni rakennan sateenkaaren väreihin". Kaunis kielikuva, joka sisältää suurenmoisen ajatuksen siitä, kuinka elämä todella tulee rakentaa.
Runo, jonka sisällöllisistä tasoista voi löytää niin monentahoisia merkityksiä, ettei niille äärtä, eikä määrää haluaisikaan hakea.
Ilmaisukieli runossa on niin vapaata, niin avointa, että se antaa lukijalleen mahdollisuuden vaeltaa runon maailmoissa, etsimässä ja löytämässä aarteita.
Niitä aarteita, jotka ovat runon maisemaan maalattu kauniin kirkkain värein.
" Kirkkaat värit" on runo, joka sisällöllään ottaa lukijan ajatukset. Runo, joka puhuu ja puhuttelee kuulijansa.
Kiitos lukunautinnosta Liona.
Ceero
Kiitos Ceero kommentistasi.
Ihailen taitoasi tulkita runoja, omistat verbaalisen taidon jota itselläni ei
valitettavasti ole, senvuoksi en kovin usein kommentoi muiden runoja
vaikka niistä pitäisinkin ja olenkin pysytellyt pois palstalta tämän viimeisen runoni jälkeen.
Anteeksi myöhästynyt vastaukseni.
Hyvää joulua sinulle kuten muillekkin kirjoittajille/Liona