Simppeli kysymys:
A kuolee. B (=avioleski jää). Lapsia C,D,E.
Omaisuutena/varallisuutena vain velaton asunto jonka omistusuhde lesken ja kuolleen puolison kesken 50/50.
Voiko joku lapsista vaatia,että perinnönjako toimitetaan? Leski saa jäädä asumaan (asumisoikeus) mutta täytyykö lapsien lakiosa maksaa jos joku heistä näin vaatii eli ts.lesken ottaa velkaa ja "ostaa" joku ulos asunnosta.
Miten tilannetta muuttaa jos asunto on velkainen, velan määrä sama 50/50?
Tyhmä kysymys mutta onneksi joku tietää vastauksen.
A kuolee. B (=avioleski jää). Lapsia C,D,E.
Omaisuutena/varallisuutena vain velaton asunto jonka omistusuhde lesken ja kuolleen puolison kesken 50/50.
Voiko joku lapsista vaatia,että perinnönjako toimitetaan? Leski saa jäädä asumaan (asumisoikeus) mutta täytyykö lapsien lakiosa maksaa jos joku heistä näin vaatii eli ts.lesken ottaa velkaa ja "ostaa" joku ulos asunnosta.
Miten tilannetta muuttaa jos asunto on velkainen, velan määrä sama 50/50?
Tyhmä kysymys mutta onneksi joku tietää vastauksen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Lakiosa koskee vain tilanteita, joissa rintaperillinen on syrjäytetty testamentilla. Jos testamenttia ei ole, ei lakiosilla ole merkitystä.
Tarkoittanet, että pitääkö perinnönjako tehdä, jos rintaperilliset vaativat jakoa. Perintökaari kertoo, että rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan.
Velka ei muuta tilannetta.
Teoksessa Aarnio-Kangas, Suomen jäämistöoikeus I (1991), otsikolla "4. Perinnönjakoratkaisut lesken eläessä toimitettavassa jaossa", todetaan mm.:
"Ensimmäinen jakovaihtoehto on OSITTAISJAKO lesken eläessä. Siinä jaetaan osakkaiden kesken se jäämistön osa, johon lesken oikeus ei kohdistu. // PK 3:1a:n mukaan voidaan jakaa myös KOKO JÄÄMISTÖ siten kuin rintaperillisten jako-osuudet edellyttävät. // Lesken vähimmäissuoja ei estä soveltamasta säännöstä lesken hallittavaksi jäävään asuntoon ja asuntoirtaimistoon. Omistusoikeus voidaan antaa joko jollekulle perilliselle yksin taikka perillisille yhteisesti sen mukaan kuin PK 23:8 edellyttää. Lesken oikeus toteutuu siten, että PK 3:1a:ssa tarkoitetut esineet jäävät hänen hallintaansa. Omistusoikeus toisin sanoen tulee perillistaholle samassa mielessä kuin PK 12 luvun mukaisen käyttöoikeuden rasittama omaisuus tulee perilliselle. // Lesken oikeussuoja toteutuu siinä, että hän saa toimitetusta perinnönjaosta huolimatta omaisuuden lain tarkoittamalla tavalla hallintaansa. Lesken eläessä toimitettava perinnönjako onkin KOROSTETUSTI OMISTUSSUHTEIDEN VAHVISTAMISTA KOSKEVA RATKAISU. Lesken hallintaoikeuden kannalta on asiaan vaikuttamatonta, miten omistussuhteet on ratkaistu. Omistajan ja lesken välinen suhde säännellään PK 12 luvussa ja tämän luvun mukaan omistajia voi olla yksi tai useampia."
Ositus ja perinnönjako siten voidaan toimittaa lesken eläessäkin - ja on toimitettava, jos joku osakas niin vaatii.
Kiitos vastauksista. Kohta "Ositus ja perinnönjako siten voidaan toimittaa lesken eläessäkin - ja on toimitettava, jos joku osakas niin vaatii" on minulle epäselvä.
Tarkoittaako tämä siis sitä, että perinnönjako on toimitettava eli suomeksi lesken on "ostettava ulos" osakas (rintaperillinen) ?
Jos oletetaan että vanha isä kuolee ja vanha äiti jää, testamenttia ei ole.Rintaperillisä yksi. Asunnon arvo 100 000 josta osuudet 50/50. Äidin pitäisi kaivaa jostain 50000 jotta lapsi saa osuutensa?
Vai voidaanko tämä kuolinpesä (joka pitää em.esimerkissä sisällään VAIN asunnon puolikkaan) säilyttää jakamattomana kunnes äitikin kuolee? Kuten nimimerkin 15 18 vastauksessa mainittiin?
Kiitos,kun väännätte rautalangasta!!
Osituksen ja perinnönjaon toimittaminen ei tarkoita, että lesken pitää ostaa ulos perilliset. Ositus ja perinnönjako tarkoittaa vain, että asunnon ja muun omaisuuden omistusoikeus jaetaan lesken ja kuolinpesän muiden osakkaiden kesken. Koska leskellä on lain takaama hallintaoikeus asuntoon, ei sillä ole käytännön vaikutusta lesken asumiseen. Kuolinpesä voidaan myös pitää jakamattomana.
eli omistusoikeus jaetaan "paperilla" mutta rintaperillinen ei saa rahojaan "ulos" ennenkuin leski kuolee/luopuu hallintaoikeudestaan ?
kiitos vastauksestasi nimimerkki 15 18!
"...mutta rintaperillinen ei saa rahojaan "ulos".."
Eihän tässä mitään rahoja ole jaettavanakaan, vaan vain asunto. Rintaperilliset saavat siis jaossa murto-osina omistusosuudet asuntoon jaettavaksi tulevasta kuolinpesän puolikkaasta. Ja kuten edellä jo on todettu, lesken hallintaoikeuteen tämä jako ei vaikuta. Asuntoa ei esim. voida myydä ilman lesken suostumusta eli siinä mielessä perillinen ei saa rahojaan "ulos". Kuten nix_nax jo totesi, kyse on siis asunnon omistussuhteiden vahvistamisesta.
Mitä asunnolle tapahtuu, kun leski kuolee tai luopuu hallintaoikeudestaan, voi olla ihan oma tarinansa riippuen siitä ja siitä.
Perintövero lankeaa kuitenkin heti maksettavaksi, jos ei luovu perinnöstä.